Sanoisin että vaikka negari tulee, niin kannattaa pitää jäätä hatussa eikä myydä lappuja pois. Pitää muistaa että uusi toimari on vasta aloittelemassa, hänelle kannattaa ensin antaa mahdollisuus oikaista asioita. Jos hän ei saa positiivisiä muutoksia aikaan, niin sitten olen huolestunut tulevaisuudesta.
Itse tankkaan lisää mikäli negari tulee.
Hyötyä voi mitata monella tavalla. Yksi on vaikutus asiakasvirtaan ja sitä kautta syntyvään lisämyyntiin. Itse taas povaan Tokmannille suhteessa parempaa etua, sillä niillä päivittäistavarakaupan myymälöissä ihmiset käyvät jo valmiiksi. Itsehoitolääkkeiden osuus tulosrivillä tuskin kamalasti häikäisee.
Tokmanni lisää, Kesko pidä. Ihan vain arvostustasojen vuoksi.
Ostat osaketta lisää, kunhan vaan saadaan huonoja uutisia? No, onhan se kriteeri tuokin.
Tokmannin kannalta kriittistä on saada Dollarstoren suunta nopeasti käännettyä. Tuossa ei kannata odottaa uudesta toimarista mitään sateentekijää, tai suhtautua kehitykseen olankohautuksin ennen johtajavaihdon toteutumista.
Paikan tullen kyllä, ostan lisää. Luottoa on ja jokainen tekee omat päätökset oman riskisietokyvyn mukaan. En minä lisää osta huonojen uutisten takia, vaan syystä että uskon känteen tulevan, ja X vuoden päästä meillä hyvin tuottava yritys.
Hankinta- ja ostojohtaja häipyy:
Mielestäni hyvä juttu, että tässä positiossa tapahtuu nyt muutos. Todennäköisesti osaavampiakin tyyppejä tarjolla. Ehkä sai vihiä aiemmin, että kantsii etsiä uusia haasteita.
Uusi toimari tulee SOKilta. Lähtevä ostojohtaja tuli SOKilta. Mielenkiintoinen yhteensattuma.
Jos onkin vain “näytöt” kunnossa. Todennäköisesti vaikutusta ollut jo ensimmäisen siirtyvän kohdalla, tai sitten kaikki oikeesti on yhteensattuma 
Tämä alkaa muistuttaa jo Summa-keskustelua, kun äkilliset ja ennakoimattomat johtajalähdöt nähdään positiivisina uutisina.
Tokmanni-segmentin viimeistä julkaistua osaria katsoessa en toimintaa kauhean epäonnistuneeksi kutsuisi. Dollarstoren rämpimisen syylliset löytynee muualta. Jos tuon tason henkilön lähteminen oli hyvä juttu Tokmannin kannalta, olisin siitäkin kyllä hieman huolissani. Osaavampien tyyppien tarjolla olostakaan ei ihan vakuuttunut ole, vaikkakaan kukaan ei ole korvaamaton ja uudenlaiset johtohenkilöt voi olla joko uhka tai mahdollisuus.
No, saatiinpa Tokmanni tänäänkin laskettelemaan hesulin indeksiä enemmän. Itse olisin povannut vähän vauhdikkaampaa ja toissuuntaista kurssikehitystä tammikuussa tulosvaroitusuhan hälvetessä.
Tietääkseni ei ole ollenkaan sattumaa, vaan liittyy juurikin tähän yhteiseen historiaan. Mutta ei siitä sen enempää.
Kannattaa tarkastella vähän pitemmällä tähtäimellä kuin edellisen kvartaalin. Tuollaisessa positiossa olevalta kaverilta pitää vaatia sitä, että onnistuu kvartaalista toiseen. Toivottavasti saadaan parempi tilalle.
Asiasta seuraavaan. Tuossa kerran jos toisenkin olen miettinyt Tokmannin ulkomaisten kauppabrändien nimien toimivuutta nykymaailmassa. Dollarstore on tietenkin jo niin vakiintunut, että sen suhteen mennään millä mennään. Tanskan valloitus Big Dollarin nimellä sen sijaan kuulostaa vähemmän perustellulta, ja ketjun rakentamisen ollessa alkumetreillä Tokmannin kannattaisi vakavasti miettiä nimen vaihtoa ko. maassa.
Kuinka kauan ostojohtaja ehti olla Tokmannilla? Jos visiitti ei ollut lyhyt niin eikö tuo ole ihan normaalia, että ihmiset vaihtaa työpaikkaa? Lisäksi, voihan olla, kun toimitusjohtaja vaihtuu niin tuolloin hän kerää ympärilleen joukkueen jonka katsoo parhaaksi.
Mr Tokmanni (?) vaikuttaa jatkossa Verkkiksessä, joten ihan herran omalta peliliikkeeltä vaikuttaa
Verkkokauppa.com Oyj vahvistaa johtoryhmäänsä ja nimittää Juha Valtosen kaupalliseksi johtajaksi Verkkokauppa.com Oyj vahvistaa johtoryhmäänsä ja nimittää Juha Valtosen kaupalliseksi johtajaksi | Kauppalehti
Varmaankin hyvä liike hänen kannaltaan. Eipähän enää K2 vinoile hinnoittelusta. Tuossa Verkkiksen uutisessa kerrottiinkin hyvin, mistä hän on Tokmannilla vastannut.
Valtonen siirtyy Verkkokauppa.comille Tokmannilta, jossa hän toimii hankinta- ja ostojohtajana ja on toiminut konsernin johtoryhmän jäsenenä vuodesta 2020 lähtien. Tässä roolissa hän on vastannut hankinnasta, hinnoittelusta ja omien tuotemerkkien kehittämisestä Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa sekä johtanut yli 140 hengen organisaatiota. Hänellä on ollut myös vastuu yhtiön Shanghain hankintayksikössä.
Tulosvaroituksen uhkaa hinnoitellaan näköjään pois.
Johan sitä ohjeistusta viilattiin jo pariin otteeseen pitkin tuloskautta ja täällä odotellaan yhä tulosvaroitusta.
Sopiiko tänne kirjoitella omia näkemyksiä Tokmannin varastojen paisumisesta ja sen mahdollisesta vaikutuksesta kassavirtaan?:
Mun mielestä Tokmannin “paisuvat” varastot eivät ole ongelma vaan pitkälti strateginen sijoitus.
Tokmannin varastot näyttävät paperilla isoilta ja vaikuttavat ikävästi kassavirtaan, mutta uskon, että käytännössä kyse on osittain ulkomaille laajentumisen myötä tehdystä strategisesta investoinnista, joka parantaa tulevina kausina myynnin tehokkuutta ja katetta.
Tokmannin varastot 2022–2025: +33 %
(248,8 MEUR → ~331,9 MEUR)
Suomen Tokmannit on tankattu vuoden vaihteessa uusilla Kotikulta- ja muilla Tokmanni-konsernin omilla tuotemerkeillä. Erät on ostettu aiempaa suuremmalla volyymillä, sillä huomattava osa suunnataan myös Dollarstore- ja Big Dollar -myymälöihin (145 kpl) Tokmannien (204 kpl) lisäksi. Jos aiemmin Kotikulta oli vain pieni osa valikoimaa, nyt valikoima ja määrä ovat merkittävästi kasvaneet.
Verkkokaupassa Kotikulta-tuotteita on 1 396 kappaletta sisältäen eri värit ja mallit. Variantit poislukien uniikkeja tuotteita voisi arvioida olevan noin ~500(?). Uudistuneeseen ja erittäin laajaan valikoimaan kuuluu runsaasti mm. sisustustarvikkeita, pyyhkeitä, lakanoita ja astioita, ja hyllytilaa näille on lisätty selvästi entiseen verrattuna. Suuret inventaariot kasvattavat varastoa, mutta samalla valmistavat myymälät tulevaan myyntiin ja vapauttavat resursseja muun varaston hallintaan.
Ruotsissa Dollarstore-varastot kasvoivat noin 50 % (99,1 → 145,8 MEUR). Oma näkemykseni on, että merkittävä osa tästä liittyy uuden tuotevalikoiman inventaarioon sekä myymäläverkoston laajentumiseen, ei vanhoihin hitaasti kiertäviin varastoihin. Kotikulta ja muut Suomesta tuodut uutuudet vetävät Ruotsissa hyvin, mihin on viitannut myös yhtiön johto.
Suomeen on kopioitu Ruotsista opittu sesonkiosasto heti liikkeen alkuun. Sesonkituotteiden myynti hyllyosastoittain on ajoittain haastavaa ja kuormittaa varastoja, mutta erillisten sesonkiosastojen avulla voidaan myydä suurempia määriä tehokkaammin. Hallinnallisesti haastavimmat tuotteet (“rihkama”) asetetaan heti esille, mikä tehostaa niiden myyntiä sekä varastoista että uusista eristä. Lisäksi sesonkeja voidaan näiden osastojen avulla purkaa tarvittaessa aggressiivisesti (-30 % / -50 % / -70 %), jos tavara ei liiku odotetusti. Entistä suuremmat volyymit pitävät hankintahinnat alhaisina ja katteet korkeina, joten tällaiset alennukset eivät tee myynnistä tappiollista. Nämä tekijät tehostavat varaston kiertoa merkittävästi.
Monissa uudemmissa myymälöissä on myös Ikeoissa tyypillistä kiertoa käytävillä sekä jo omasta takaa tuttuja käytäville sijoitettuja eurolavoja, jotka pakottavat asiakkaat kulkemaan tavaran ohi ja altistavat heidät tehokkaasti tarjous- ja sesonkituotteille.
Oma johtopäätökseni on, että suurina varastoina ja kassavirran heikentymisenä näkyvä inventaario on nyt viimein saatu kaikilla segmenteillä perille, ja sen realisoituminen kassavirtaan tapahtuu viiveellä tulevissa jaksoissa, mahdollisesti jo osittain Q4/2025-tuloksessa. Realistisemmin ehkä vasta kevään jälkeen. Johto ainakin laittanut jo kättä alle.
Uskon myös, että Tokmannin selkeä ja sopivan arkinen valikoima, sesonki puolen käytännöllisyys sekä ruokapuolelle laajentuminen voivat olla avain asiakasvirran tasaiselle kasvulle. Jos ennen Tokmannilla käytiin kerran kuukaudessa, ruokapuolen avulla käyntitiheys voi nousta jopa 1–2 kertaan viikossa. Tämä tekee Tokmannista kilpailijoistaan erottuvan vetonaulan, vaikka marginaalit hetkellisesti hieman kaventuisivatkin.
Vaikka kokonaiskuva näyttää mielestäni vakaalta ja osake näkemyksieni mukaisesti hinnoiteltu, jään seuraamaan tilannetta kunnes Ruotsin liiketoiminnan marginaalikäänne näkyy selvästi ja samalla Suomen liiketoiminta osoittaa pystyvänsä pitämään nykyisen marginaalitason valikoiman ja ruokapuolen laajentuessa. Alle seiskan pintaan tankkaan ämpärit täyteen.
Hyvää juttua nykytilanteesta ja tulevaisuudesta Tokmannin talousjohtaja Tapio Arimon silmin. Jutussa käydään läpi mm. logistiikkaa, Ruotsin valloitusta, Spar ketjua ja sitä mitä Tokmannilla on ylipäätään suunnitelmissa.
”Me viedään sinne meidän valikoimaa, siellä muuttuu oikeastaan kaikki asiat. Siellä hinnoittelu uudistetaan, markkinointi on käytännössä ajettu nollasta ylös, koko logistinen ketju muuttuu” -talousjohtaja Arimo siteerattuna yo. jutussa.
Ihan vain mielenkiinnosta kysyn, että miksi Tokmanni osti Dollarstoren ylipäätään? Tai maksoi siitä yhtään mitään? Olikohan tuo ihan loppuun asti mietitty liike? En muista alkuperäisiä perusteluita enää, mutta sijoittajilla onkin lyhyt muisti.
Hyvä, että yrittävät ryhdistäytyä, mutta tätä alamäkeä on jatkunut pitkään ja ihmiset kyllästyneet DS liikeisiin. Kilpailu kovaa, jonka vuoksi DS varmaan myytiin tokmannille, kun markkinaosuus valui kilpailijoille. Ö&B, Rusta ja Normal, siinä mielestäni ydin kilpailijat.
Kiinnostaako Ruotsalaisia Tokman sisältöinen kauppa jää nähtäväksi, epäilen itse, että ei, aika näyttää.
Eikös Tokmannin katteista iso osa tule kiinatavarasta? Volyymeilla luulisi saavan paljonkin synergiaetua.