Paradox Interactive AB - ...om bara en expansion till

[Verneri_Pulkkinen]

Det verkar finnas några Paradox-ägare på forumet, så låt oss öppna en egen tråd för denna lilla jätte inom strategispel.

Svenska Paradox Interactive är en spelutvecklare och -utgivare som fokuserar på strategi- och rollspel. Huvudplattformen är PC. De mest kända spelserierna är Crusader Kings, Europa Universalis och Hearts of Iron-serierna. Företaget publicerar också bland annat det Tammerforsbaserade Colossal Orders spelserie Cities Skylines.

Företaget har sina rötter på 90-talet, liksom många andra spelföretag. Till börsen listades det tillväxthungriga Paradox 2015.

Företagets spel är en riktig skattkista för spelare: man kan spendera hundratals timmar på ett enda strategispel under årens lopp! De som är mer bekanta för mig är Europa Universalis IV, Hearts of Iron 2 och 4. Spelen får en betydligt längre livslängd tack vare a) DLC:er och b) en stor modding-community. De bästa moddarna för Hearts of Iron 2, som släpptes i början av 2000-talet, uppdateras fortfarande, och trots sin något föråldrade grafik är spelet helt tillfredsställande för en fåtöljgeneral som söker utmaningar.

Ur investerarens synvinkel är Paradox modell förbluffande bra. Såvitt jag förstår är utvecklingen av strategispel inte en uppgift för en särskilt stor grupp eller budget, så de behöver inte säljas i miljontals exemplar. Utöver ett spel som kostar 60 euro kommer det en massa relativt lättproducerade tillägg, som vanligtvis kostar 20 euro. Till exempel har så många DLC:er släppts för Europa Universalis IV, som lanserades 2013, att hela paketet fortfarande kostar 240 EUR på Steam!

Paradox har ett något dåligt rykte för att släppa sina spel ofärdiga. Denna brist kompenseras av en stor modding-community som gratis skapar massor av extra funktioner till spelen.

De flesta spelserier är redan gamla, och deras fans kommer sannolikt att återvända till nya versioner om och om igen.

Detta har också synts i företagets lönsamhet. På Helsingforsbörsen är det främst Admicom som pryder samma lönsamhetsnivå, med Paradox rörelsemarginal på cirka 40 %.

Företagets portfölj har diversifierats under åren, vilket avsevärt minskar riskerna. Dessutom är företagets spelportfölj mycket stark och hållbar över tid, vilket ytterligare fördjupar vallgravarna.

Det enda problemet är förmodligen aktiens pris, med ett P/E-tal på cirka 50x. Mycket gott är alltså redan inprisat. Jag blev äntligen ägare under vårens coronaturbolens. Aktiekursen har också legat lågt i några år efter att den sköt i höjden ordentligt 2018.

Ändå är tiden en utmärkt affärs bästa vän.

Här är en länk till företagets investerarsidor Investors - Paradox Interactive

[Verneri_Pulkkinen]

Yhtiöltä tuli tänään myös Q1-tulos.

https://www.paradoxinteractive.com/en/interim-report-first-quarter-2020/

Keskimäärin yli neljä vuotta vanhat pelit lisäosineen myyvät edelleen kuin häkä.

[Sulavajuusto]

Näin 2000+ tuntia Eu4:seen, CK2:een ja Victoria2:een käytettynä onkin mielenkiintoista nähdä tämän yrityksen edistymistä.

Omasta mielestä DLC-malli on ollut ihan toimiva, vaikka sisällöllisesti niissä ei aina ole ollut aina sitä riittävää paukkua. Seuraankin mielenkiinnolla, että miten yhtiön kaavailtu subscription-malli tulee toimimaan.

Huolestuttavaa yhtiön kannalta on viimeisten isojen pelien: Stellariksen, HOIV:n ja Imperatorin kohdalla Vernerinkin mainitseman keskeneräisyys. Stellaris saatiin ehkä reilun vuoden kohdalla käännettyä hyvään vastaanottoon, mutta HOIV lässähti, ainakin huomioiden sen edeltävien osien kulttimaineen.

Yhtiö onkin hieman kaivanut omaa kuoppaansa peliensä laajuudella, jolloin se ei pysty vastaamaan sisällöllisesti fanien vaatimaan tasoon julkaisuhetkellä. Tästä tuleekin seuraava koetinkivi, kun Paradox julkaisee sen hittimenestyksen Crusader Kings 2 uuden version.

Silti yhtiö ratsastaa pelaajien vanhentumisen megatrendillä, jossa pelaajat ovat valmiita maksamaan paljonkin peleistään. Jos maksan vuodessa 360 euroa jalkapallon katsomisesta, niin ihan hyvin voisin maksaa 20-30e/kk jostain Paradox-jäsenyydestä. Jäsenyydellä ehkä voitaisiin myös saada laskettue pelien julkaisuun liittyvää odotusta, jos pelin könttähankintahinta saataisiin laskettua.

[In_Der_Esche]

En ole Prdx:n omistaja, mutta Eu4:n suurena ystävä voin käyttää titteliä kokemusasiantuntija

Peli on uusiutunut runkonsa sisällä melko tavalla. Pelimekaniikkaa on rukattu vuosien mittaan, joten nahkan sijaan tämä käärme luo sisälmyksiään uusiksi. Haittapuolena grand strategy -pelissä on eri patch-versioiden väliset erot tallennuksissa. Koska pelin aikajana on satoja vuosia ja reaalielämässä kymmeniä tunteja, ei aikuisiällä pysty repimään aikaa pelin pelaamiseen. Ajatus “no se pitää kuitenkin aloittaa alusta” nostaa peliin palaamisen kynnystä.

Eu4:n osalta ollaan tekemässä pelin lähestyttävyyttä helpottavia parannuksia. Vanhat veteraanit löytävät eri näytöiltä haluamansa, mutta sisällön ja mekaniikan monimutkaistuminen vaatisi jo karsintaa. Bisnekselle olisi tärkeää saada uusia pelaajia, ettei se jää huru-ukkojen hommaksi.

DLC-linja on ymmärrettävä; jos joku NHL-sarja kehdataan myydä joka vuosi uudelleen pikkupäivityksin edelliseen, on minulle sama miten kehittäjätiimi pysyy leivissä.

Ymmärtääkseni taustalla tehdään uutta peliengineä, jolla sisällön ja mekaniikan hallinta nostetaan (koodausmielessä) abstraktiotasoa korkeammalle. Tekstifilujen muokkaus ei oikein ole tätä päivää ja kunnon sisältö/mekaniikkaeditori tehostaa myös Paradoxin omaa toimintaa ja antaa yhtiölle paremmat eväät pelin balanssin hakemiseen. Nythän pikkupatchit liittyvät usein pelin tasapainon hakemiseen, kun monimutkainen pelimaailma eri parametreineen näyttäytyy typerinä bugeina tai outouksina.

[siika2]

Täällä myös kokemusta parilta vuosikymmeltä (kuulostaa noin sanottuna rajulta ). EU2 ensimmäinen Paradoxin peli, jota tuli pelattua ja sen jälkeen listaan liittyneet eri versiot HOI, CK ja Victoria (selvästi vähiten) peleistä.

EU2 lienee edelleen suosikki fiilikseltään. Nykyinen DLC malli on ymmärretävä mutta hieman ärsyttävä omaan makuun, lisäosia tulee poimittua yleensä Steam/Humble Bundle aleista. Suurin osa EU4 lisäosistakin on sen verran turhia, että niitä ei edes alesta viitsi ostaa - joku voi toki olla eri mieltä.

Oli samat ajatukset kuin Vernerillä, mutta jäin istumaan käsien päälle maaliskuun puolivälissä ja noh käyrää voikin sitten katsella sivusta

Sijoituscasen puolesta olen pohtinut samaa kuin yllä, että kuinka hyvin noille mikromanagerointi grand strategyille on markkinaa tai uusia pelaajia - meidän huru-ukkojen lisäksi

CK3 tulee tuosta sarjasta seuraavan ulos ja siinä on tuo uusi engine käytössä.

[Helel]

@Verneri_Pulkkinen

Yhtiön portfolio on hajaantunut vuosien varrella, mikä madaltaa riskejä huomattavasti. Sen lisäksi yhtiön peliportfolio on todella vahva ja aikaa kestävä, mikä syventää vallihautoja entisestään.

Ainoa ongelma lienee osakkeen hinta, P/E:n ollessa 50x luokkaa. Paljon hyvää on siis jo hinnassa. Pääsin itse vihdoin omistajaksi kevään koronapöyrteissä . Osakekurssi onkin mörninyt muutaman vuoden kun sen tuli keulittua oikein kunnolla 2018.

Silti, aika on erinomaisen liiketoiminnan paras ystävä.

Ja aikaa tarvitaan. Tällä kasvutahdilla kurssin pysyessä nykyhinnassa ollaan jossain järkevässä arvostustasossa viiden vuoden päästä. Nyt on mahdollisesti huonoin aika ikinä ostaa peliyhtiöitä, kun niihin on tarttunut stay-at-home -talouden hype alkudipin jälkeen. Koronapiikki ei tarjoa kestävää tukea arvostustasoille. Sisäpiiri merkitsee optioilla ja myy markkinahintaan.

Liiketoiminnan kehitys näyttää silmään hyvältä.

[Riskybiz]

Itsekin seurannut firmaa ja vähän sitä omistankin. Suunta vaikuttaa hyvältä. Ja ainakin itse näen toimialan kehityksen varsin positiivisena pitemmällä aikaperspektiivillä.

[Mikko_Leivo]

Itselleni strategia on ollut go-to genre, mutta erittäin niche sektori. Se ei myöskään erityisesti hyödy nyt isoista megatrendeistä.
"Total esports viewership is expected to grow at a 9% compound annual growth rate (CAGR) between 2019 and 2023, up from 454 million in 2019 to 646 million in 2023, per Business Insider Intelligence estimates. That puts the audience on pace to nearly double over a six-year period, as the 2017 audience stood at 335 million. "

Ennen muusikot myivät levyjä, nyt jonkin verran, mutta ansaintalogiikka on muuttunut. Samoin Esports muuttaa jatkuvasti ansaintalogiikkaa ja siksi pari isointa viime vuosien peliä, kuten Blizzardin Overwatch on ilmainen.
Esportit varmasti jatkavat kasvuaan ja moni peli ohittaa perinteisiä urheilulajeja suosiossa.
Mutta toisin kuin urheilussa, jossa kukaan ei omista esim IPtä futikseen Esportissa tämä IPn omistaminen on iso juttu.
Blizzardin Overwatch leegaan tallimaksu esim. on $20miljoonaa ja Tanksassa ensimmäinen Esports talli on listattu pörssiin.
Myöhemmin hamassa tulevaisuudessa ReadyPlayerOne kaltainen skenaario, jossa “maailman” eli IPn omistus on isossa roolissa ja siinä isot pelitalot kuten Blizzard ovat kärkijunassa (ja myös marginaalit huikeita ja valuaatio pe35).

Esports hakee osin vielä ansaintalogiikkaa, mutta ihan puhtaasti yleisön vanhetessa ajan kanssa mainostettavuus paranee. Myös liigat hakevat yhä muotoaan ja pelit muuttuu, mutta isot pelitalot kuten Blizzard (StarCraft (jossa muuten suomalainen on maailman mestari), warcraft, overwatch, heartstone, call of duty, jne).
Ja streemauksen, liigojen, virtuaaliympäristöjen, jne puolesta pelit toimii loistavasti ja niitä palvelee megatrendit. I.e. Olisin jopa valmis pirun nihkeänä arvosijoittajana maksamaan korkeaa valuaatiota näistä.

Kun taas mietin mikä on strategian tulevaisuus, on se juuri lähinnä pelin päivitystä DLC reittejä pitkin. Kukaan halua nähdä kun väännän 50h yhtä Civilizations peliä tai cornercämppään kääpiöillä WHssa.

Tämä ei siis sen kummemmin ollut mitään syvää analyysiä, mutta Esports on aidosti super kiinnostava megatrendi ja moni teknologia kuten VR ja AR vain vahvistaa ja tukee sitä. Ja IPn ansaintalogiikka on muutoksessa.
Strategiapelitalot tuntuvat tästä aspektista lähinnä jämähtäneiltä arvokohteilta, joita ei vain ole hinnoiteltu arvokohteiksi (ja joo tunnistan kyllä että pelaaminen on yleensäkin kasvava trendi, myös strategian ja strategiaa palvelee vanhempi pelaaja kunta, joka on valmis upottamaan DLChin rahaa jne.).

[Fundamies]

@Mikko_Leivo

Kukaan halua nähdä kun väännän 50h yhtä Civilizations peliä tai cornercämppään kääpiöillä WHssa.

Haastan hieman sinänsä ansiokasta viestiäsi. Pitkät strategiapelit eivät ehkä ole ihanteellisia Esportteja, mutta en täysin sulkisi niitä tulevaisuuden skenestä poiskaan. Siinä missä nopeatempoisemmissa peleissä pelataan useita ottelukierroksia kestäviä turnauksia / liigoja, voisi esimerkiksi EUIV:n kohdalla yksi peli parin tunnin mittaisiin paloihin pilkottuna vastata kokonaista turnausta.

Paradoxin youtube-kanavalla on itse asiassa parhaillaan käynnissä “Dev Clash”, jossa EUIV:n kehittäjät pelaavat toisiaan vastaan. 40-50 minuutin jaksoja tulee kaksi kappaletta viikossa, ja katsojia videot näyttävät keräävän kymmeniä tuhansia (+ twitchin kautta katsovat päälle).

En minä Esports-näkökulmalla Paradoxin osakkeita silti hankkisi, kun mitään näyttöjä siihen suuntaan ei yhtiöllä ole. Pointtina vaan, että mielestäni tulevaisuudessa raskas strategiakin voi olla Esporttia, jos sen eteen joku näkee vaivaa. Pelien pitää toki olla myös tarpeeksi suosittuja ja teknisesti mahdollisia pelata kilpailullisesti.

[Verneri_Pulkkinen]

@Mikko_Leivo

Strategiapelitalot tuntuvat tästä aspektista lähinnä jämähtäneiltä arvokohteilta, joita ei vain ole hinnoiteltu arvokohteiksi (ja joo tunnistan kyllä että pelaaminen on yleensäkin kasvava trendi, myös strategian ja strategiaa palvelee vanhempi pelaaja kunta, joka on valmis upottamaan DLChin rahaa jne.).

eSports on trendi mikä on saanut monen sijoittajan huomion, mutta en usko että se on pois Paradoxilta? Strategiapeleillä on oma, isohko, pelaajakuntansa. Huom. etenkin Hoi4 on suht multiplayeriin keskittynyt käsittääkseni että sosiaalista tuo pelaaminen voi myös strategiapelien kanssa olla (täältähän voisi saada kasaan Hoi4 yms. ryhmän? )

En ole varma, onko Paradox jollain tavalla eSportsissa mukana.

Lisäys, @Fundamies kommentoikin aihetta ansiokkaammin jo tuossa yllä.

Meidän kotipörssin peliyhtiö Remedy taas on omassa tarinankerronnallisessa, fokusoituneessa tripla A nichessään todistanut miten omia uria pitkin voi menestyä.

@Helel

Ja aikaa tarvitaan. Tällä kasvutahdilla kurssin pysyessä nykyhinnassa ollaan jossain järkevässä arvostustasossa viiden vuoden päästä. Nyt on mahdollisesti huonoin aika ikinä ostaa peliyhtiöitä, kun niihin on tarttunut stay-at-home -talouden hype alkudipin jälkeen. Koronapiikki ei tarjoa kestävää tukea arvostustasoille. Sisäpiiri merkitsee optioilla ja myy markkinahintaan.

Tuo osakkeen nykyhinta onkin suurin turn off. Forward P/E on nyt 50x… Onhan sitä tukevalla puolella nollakorkoympäristö, supersuotuisa megatrendi, ennustettava liiketoiminta, pörssin parhaiten kannattava liiketoiminta, mutta silti. Toki Paradox on näitä tapauksia “aina kallis”, mutta ei ihan näin kallis.

[KimiN]

Shorttaajat eivät taida pitää ylihinnoiteltuna vai onko tuo vain osoitus, että aikaisemmat positiot tuli kalliiksi shorttaajille

Direkt Börs

[jamape]

Onhan Paradox laajentamassa julkaisijana kenttäänsä vähän uusille urille Vampire: The Masquerade : Bloodlines 2 myötä. Pitäisi ilmestyä tänä vuonna syksyllä. Eli kyseessä jatko-osa vuonna 2004 julkaistulle pelille ja kyseessä siis ensimmäisen persoonan roolipeli. Iso satsaus siis myös Paradoxin puolelta.

- YouTube

[Riskybiz]

Kiinnostavaa myös, että omistajalistalla näkyy Supercellin ostaja Tencent 5% omistuksella.

Ownership structure - Paradox Interactive

[Juippi]

Miten Verneri arvioit näitä peli- ja teknofirmojen arvostuksia? Pitäisi tietää, mikä on yhtiön oikea arvostus, jotta voisi arvioida, maksaako osakkeesta liian alhaisen, sopivan tai liian kalliin hinnan. Yhtiöitä voi toki arvioida myös laadullisten ja samalla binääristen tekijöiden perusteella (sopii megatrendiin, totta vai tarua?), mutta nämä karsivat vain ostoslistaa ilman skaalautumista.

[Verneri_Pulkkinen]

@Juippi

Miten Verneri arvioit näitä peli- ja teknofirmojen arvostuksia? Pitäisi tietää, mikä on yhtiön oikea arvostus, jotta voisi arvioida, maksaako osakkeesta liian alhaisen, sopivan tai liian kalliin hinnan. Yhtiöitä voi toki arvioida myös laadullisten ja samalla binääristen tekijöiden perusteella (sopii megatrendiin, totta vai tarua?), mutta nämä karsivat vain ostoslistaa ilman skaalautumista.

En hirveän hienostuneesti: en rakenna monimutkaisia arvonmääritysmalleja jokaiselle firmalle, kuten analyytikot tekisi. Pyrin kyllä hahmottamaan yksinkertaisilla oletuksilla lähivuosien tuotto-odotusta. Jos en osaa hahmottaa sitä mitenkään, en koske. Tämä edellyttää tietysti sitä, että firma olisi hyvin ennakoitava (pelifirman tapauksessa siis monen pelin portfolio, tiedän pelit hyviksi jne.). Paradoxin tapauksessa tunnen pelit suht hyvin ja firma on vuosien varrelta tuttu, joten uskallan tehdä tiettyjä oletuksia yhtiön kanssa.

Paradoxia olen sivusilmällä vilkuillut pitkään, mutta kun yhtiö tuli kaiken muun kanssa alas maaliskuussa ja P/E painui “enää” 30x tasoille 130 kruunun tienoilla, totesin realistisesti lähivuosina 15-20 % tuloskasvuun pystyvälle firmalle laajalla, menestyvällä portfoliolla sekä uskollisella fanikunnalla hinnan olevan kohtuullinen. Ei kyllä halpa. Minun piti ostaa 115 kruunun kohdalla hieman lisää, mutta nössöilin kun osake meni sinne. Klassinen bullerointi siis.

Sijoitus on minulle myös hieman fanisijoitus samalla, mutta toki ostohintaan halusin nähdä tuottopotentiaalia.

Uskon itse aika paljon laadullisten ominaisuuksien arvioimiseen sijoittamisessa. Osasyy siihen on oma kyvyttömyyteni tietysti laatia DCF-malleja (niin kuin aikuisten oikeita malleja) plus algoritmit, robotit ja tuhannet muut toimijat osaavat kvantitatiivisia juttuja laskea ja murskata. Kvalitatiivinen työ vaatii oikeasti vielä ihmisen aivoja eikä sitä algoritmit tee käsittääkseni vielä. Toki kvalitatiivinen puoli on melko subjektiivista, mutta puutteensa kaikessa.

Se ei skaalaudu, mutta kun salkussa ei ole kuin n. 10-15 firmaa samaan aikaan niin ei sen tarvitsekaan.

---

Remedyn kanssa tietysti on onneksi ollut Aten analyysi ja arvonmääritys tukena, joten omaa näkemystä on voinut ottaa sen tukemana helpommin.

[Musta_leijona]

Viimeisimmät julkaisut ovat menneet kyllä täysin metsään. Imperator on toki kehittynyt nyt jopa hyväksi peliksi, mutta pelin julkaisu oli lähihistorian surkein.

Ck III määrittää mielestäni tämän laivan suunnan. Jos se isoin ja kaunein brändi floppaa, niin se on sitten siinä. Hoi4 ja Imperator floppien jälkeen ei ole enää yksiselitteisesti varaa ryssiä.

[Verneri_Pulkkinen]

Se minua Paradoxissakin on miellyttänyt että ilmeisiltä tuntuvista flopeista kuten Hoi4 huolimatta ne pelit lopulta myy ihan hyvin, tai Paradoxin luvuista päätellen erinomaisesti suhteessa niiden budjetteihin. Pelien ikä on pitkä ja kait moni pelaaja vaan hyväksyy sen, että ostamalla myöhemmin DLC:tä ja venaamalla kaksi vuotta päivityksiä peli paranee. Uskomatonta mutta… totta.

Samaa mieltä kyllä siitä, että loputtomasti tällaista ei voi tulla.

Toisaalta myös oma kulutuskäytös Paradoxin kanssa on, että venaan pari kolme vuotta kunnes harkitsisin ”uuden” pelin ostamista jotta sitä on fiksattu tarpeeksi. Ja he saattavat myydä sen minulle silti 60€ hintaan kun siinä on pari DLC:tä mukana…

[Juippi]

@Verneri_Pulkkinen

Sijoitus on minulle myös hieman fanisijoitus samalla, mutta toki ostohintaan halusin nähdä tuottopotentiaalia.

Pelasin paljon pelejä silloin kun niitä oli mahdollisuus ostaa pahvilaatikoissa kivijalkamyymälöistä. Vaikeus on arvioida, minkälaisesta pelistä tulee lopulta menestys ja miten tämä menestys määritellään. On sellaisia pelejä, jotka ovat kertakaikkiaan hienoja kokemuksia, jotka pelaa kerran läpi ja sitten unohtaa. Sitten on pelejä jotka vain koukuttavat palaamaan niiden ääreen kerta toisensa jälkeen. Kolmantena on pelit joihin tekee mieli käyttää rahaa onnistuneen bisnesmallin takia. Sijoittamisessa juuri bisnesmalli on keskeistä. Olen sitä mieltä että rahalle pitää saada jotain konkreettista vastinetta, mikä suosii ehkä verraten huonokatteista lisäosa- tai kakkosversioiden myyntiä. Toinen äärilaita on mobiilipelit, joissa pelaajat ovat ilmeisesti valmiita mikromaksamaan keinotekoisten rajoitusten hetkellisestä poistosta.

Kannatan tietenkin ensimmäistä mallia, koska toinen vaikuttaa aika typerältä, mutta olenko vain ajastaan jäljessä oleva kalkkis? Kannattaako yhtiön tehdä peli kuten elokuvia tehdään, isolla budjetilla ja tavoitteena kriitikoiden suosio? Se on kuin taideteos, eikä taideteosta ihailtaessa lasketa ensimmäisen päivän retentiolukuja ja mietitä oikeaa hetkeä esittää ensimmäinen ostokehotus pelaajalle. Tuntuu että esim. Counter-Striken suosio lähti kunnolla lentoon vasta mikromaksujen myötä. Saadut tulot pitää käyttää brändin ja yleisön ylläpitoon (esim. e-sports), eikä vain jakaa osinkoina pois. On välillä vaikea hahmottaa, mistä pelifirman menestys lopulta riippuu.

Toivon että Paradox menestyy, koska pidän sen peleistä. Ehkä yhtiötä tukee kuitenkin pelien myynti enemmän kuin osakkeiden osto. Toisaalta hyvät brändit herättävät myös sijoittajien kiinnostuksen.

Paradoxin wikisivu on kiinnostavaa luettavaa:

Paradox Interactive

[Verneri_Pulkkinen]

Kannattaa lukea Remedyn laaja raportti, vaikka Remedyn pelit ja liiketoimintamalli on täysin erilainen siitä rapsasta saa hyvän kuvan pelimarkkinasta.

Esim. DLC:t on juuri sitä paras katteista myyntiä koska niiden tuottaminen on edullisempaa kuin sen koko pelin väsääminen. Käsittääkseni jotkut pelitalot eivät edes odota ensimmäisestä pelistä voitollista ison budjetin ja markkinoinnin kanssa.

Paradox on suht pieni talo edelleen ja budjetit on pieniä, mutta fanikunta sitäkin vakaampi tässä pienessä niche alueessa. Se tekee pelien myynnistä ennakoitavampaa tai ainakin voi rohkeasti odottaa että täysiä floppeja ei tule samaan aikaan useita.

Korjaus: korjattu lukuisia kirjoitusvirheitä mitä aamutuimaan kirjoitetussa kommentissa oli.

[Verneri_Pulkkinen]

Vielä muutama lisäys, mitä itse katsoisin pelifirmoissa miettiessäni niitä sijoituskohteena.

i) Peliportfolion laatu: mitä pelejä ja IP:tä yhtiö omistaa ja tekee: kuinka vanhoja pelisarjoja ne on? Kuinka ennakoitavia niiden menestys on? Lähtökohtaisesti jatko-osa ennenkin menestyneelle pelisarjalle on vähempiriskinen, kuin täysin uusi ip.

ii) Liiketoiminnan riskien hallinta: kuinka monta peliä yhtiön portfoliossa on, tekeekö yhtiö riskittömämpää alihankintaa samalla jne. Esim. Remedyn Control oli riskisempi julkaisu, koska uusi IP, mutta samalla yhtiön alihankintatyö cross firen kanssa toi turvaa sijoittajalle.

iii) Yhtiön aiempi historia: onko yhtiö kasvanut orgaanisesti vai kyhätty just kasaan useista eri studiosta ja sitten listattu pörssiin? Prefeeraan yhtiöitä joilla on pitkä orgaaninen ja ymmärrettävä tarina.

iv) Fokus. Mitä pienempi talo, sitä tärkeämpää on fokusoituminen ja riskien hallinta. Jos pelitalo samaan aikaan yrittää investoida VR:ään, julkaista itse uutta peliä ja väsätä muita projekteja sivussa ja tämä kaikki tehdään pienin taloudellisin resurssein, vaatii ihmettä ettei onnettomuutta seuraa.

v) Taloudellinen asema. Iso nettokassa suojelee vastoinkäymisiltä joita tulee välillä väkisin tällä alalla.

vi) Subjektiivinen arvio johdon kyvyistä ja sitoutuneisuudesta. Millään ylläolevalla ei ole väliä, jos johto ei keskity riskeihin ja painaa liikaa kaasua.

vii) Nämä kaikki yllä olevat koski yhtiön ominaisuuksia: sitten pitää vielä jotenkin hahmottaa, maksaako osake suhteessa riskeihin ja potentiaaliin liikaa vai liian vähän. Tälläkin alalla monissa halvemmissa osakkeissa on herkästi ansoja ja kalliit on kalliita hyvästä syystä.

Olisi mielenkiintoista kuulla @Atte_Riikola kommentteja vaikka mitä sä katsot pelifirmoissa kun seuraat niitä sivusilmällä Remedyn ja NG:n seurannan ohella?