Hur håller du koll på dina egna investeringsbeslut och de viktigaste händelserna relaterade till dina investeringar?

Egen ekonomi
1

Hej,

Jag är en nybörjarinvesterare och en av dem som har fått värdefull information och lärt sig mycket från detta forum!
Jag har studerat ämnet i ungefär ett halvår och genom experiment har jag lyckats göra några investeringar, och på senare tid även mina första försäljningar.

Här och där har vikten av att dokumentera sina egna investeringsbeslut dykt upp i diskussioner, och jag har själv börjat inse dess betydelse för inlärningen. Jag har alltså uppmärksammat detta genom att jag inte kan komma ihåg alla mina tankegångar ens från 3 månader tillbaka… Nu skulle jag vilja fråga de erfarna om praktiska tips: vad och hur dokumenterar ni för er själva? Använder ni Excel eller liknande? Vad antecknar ni allt? Köp- och säljdatum, skäl för köp/försäljning, viktigaste nyheterna (länk till nyheten, ett par huvudpunkter etc.?), egna funderingar längs vägen osv..?

Ursäkta om det redan finns en diskussion om detta, men jag har inte hittat den. Om frågan är en upprepning får ni gärna ta bort den och hänvisa mig till en befintlig diskussion. Tack :slight_smile:

10 gillningar
2

Erittäin hyvä nosto @Markusss. Tämä aihe ansaitsee kyllä ihan oman ketjun.

Pidän päiväkirjaa OneNotessa. Sinänsä mikä tahansa pilvipalvelu kävisi, mutta OneNote on päätyöni puolesta muodostunut vakiotyökalukseni.

Pyrin pitämään päiväkirjan lyhyenä, ei tarinoita tai uutisia. Kirjaan päiväyksen, osta/myy ja perustelut muutamalla sanalla tai parilla lauseella. Olen kirjoittanut OneNoteen myös sijoitusstrategiani ja sen revisiot päiväyksellä varustettuna. Silloin tällöin kävelylenkillä podcasteissa tulee esiin mielenkiintoisia ajatuksia ja kirjaan ne muutamalla sanalla samantien päiväkirjaan. Luen päiväkirjaani harvakseltaan, ehkä pari kertaa vuodessa.

7 gillningar
4

Nämä on siis kaikki samassa Excelissä. En hirveästi lue sitä, vaan syy on enemmänkin siinä, että kirjoittaessa asioita joutuu miettimään selkeämmin.

Pidän sijoituspäiväkirjaa, jonne kirjoittelen toisinaan ihan fiiliksiä tai näkemyksiä markkinatilanteesta tai yrityksistä varsinkin, jos olen sattunut lukemaan jonkun ajatuksia herättäneen uutisen/blogin/??? tai perehtynyt johonkin yritykseen. Nämä auttavat usein jäsentämään ajatuksia sekä auttaa usein havainnollistamaan, kuinka markkinat eivät todellakaan käyttäydy, miten niiden kuvittelee silloinkaan, kun on “todella vahva fiilis, että kohta nousee/laskee”.

Aina, kun ostan tai myyn osakkeita, niin laitan samaan päiväkirjaan merkinnän ja päätöksen tuen. Aika usein olen aiemmin pohtinut jotain firmaa ja sitten, kun ajatus on kypsynyt, niin teen varsinaisen oston/myynnin ja tuolloin saatan pistää vain “kts. syyt 21.9. merkinnästä”. Kirjoituksia ei kukaan muu lue ja toisinaan siellä saattaa olla hyvin ohkaisia perusteluita jollekin ja toisinaan jopa sivun mittainen “analyysi”. Koen, että nämä merkinnät ovat auttaneet todella paljoin sijoittamistani.

Sitten, kun Nordnet hoitaa kommunikaation verottajaan, niin en jaksa pitää kovin tarkkaa kirjaa veroseuraamuksista, mutta listailen aina arvo-osuustilillä myydessäni suuntaa antavasti, että paljon tuli voittoa/tappiota, jotta tietää suunnilleen, että minkä suuruisia veroja pitää maksella seuraavana vuonna, niin osaa jättää käteispuskuria. Tämän lisäksi päivittelen aina kvartaaleittain, että paljon salkku on tuottanut, nettovarallisuus kehittynyt jne. ja vertaan sitä OMXHPI- ja S&P500 indekseihin. Tämäkään ei ole kovin tarkka, vaan suuntaa antava ja on lähinnä omaksi iloksi ja ehkä auttaa motivoimaan. Hieman samaan tapaan saatan laitella hyvin tajunnanvirtatyylisesti jotain kassavirtoihin tai muihin liittyvää.

Seuraamilleni yhtiöille ylläpidän myös todella laiskasti omia välilehtiään, jonne koostan motivaation mukaan osareista mielestäni kiinnostavia kohtia, uutisten ja hyvin forum-postausten linkkejä ja omia mietteitä. Varsinkin tämä on sellaista, joka on hyvin vaihtelevaa. Ts., kun on tylsää ja aikaa, niin saatan käyttää useammankin tunnin osareiden perkaamiseen ja merkintöjen rustaamiseen, mutta useinmiten merkintä on luokkaa “Ihan hyvä osari, ei syitä lisätä/vähentää.”

6 gillningar
5

Teen kaksi kertaa vuodessa pienen koosteen (ihan wordilla) salkustani, käyn siinä läpi tärkeimmät tapahtumat ja jokaisesta yhtiöstä lyhyet kommentit, mitä yhtiölle kuuluu ja missä mennään. Lisäksi päivitän exceliin pari kertaa kuukaudessa kurssit, pankkitilien saldot yms. ja joka vuoden lopussa arkistoin tällaisen taulukon (eli minulla on nyt joka vuoden lopun tilanne tallessa).

Jos ostan uuden yhtiön salkkuuni teen siitä oman dokumentin, missä käyn läpi yhtiön tarkemmin ja ennen kaikkea perustelut sen ostamiseksi. Sen jälkeen seuraan yhtiöitä noissa puolivuotisraporteissani.

Aika rauhallinen tahti siis, kolme dokumenttia vuodessa (+uudet yhtiöt, jos satun ostamaan, en osta joka vuosi uusia). Näillä olen pärjännyt ihan mukavasti, miettinyt kyllä, että joskus voisi tehdä vähän laajemman jutun, jossa olisi enemmän tajunnanvirtaa ja ajatuksia mutten ole jaksanut.

8 gillningar
6

Itsellä myös käytössä todella monipuolinen Excel. Yhdelle sivulle kirjaan kaikki saadut osingot ja korot, jotka Pivotoin yhtiö- ja kuukausikohtaisiksi yhteenvedoiksi. Toiselle sivulle on merkittynä ostoerittäin kaikki osakkeet, jolloin on helppo nähdä keskihinnat jne. Seuraan myös paljonko osinkoja kyseinen erä/osake on tuottanut

Kolmannella sivulla olen listannut allokaation ja tavoiteallokaation. Tämän päivitän kerran kuukaudessa. Tarvittaessa helppo suunnitella ja tutkia menneitä. Neljännellä sivulla on arvonkehityslaskelmat. Tämäkin kerran kuussa.

Viimeisenä (tai oikeastaan etusivulla) on taulukko, johon kerään kaikki myynnit. Taulukossa on osto- ja myyntihinnat, saadut osingot ja tuotto.

Veroja varten kannattaa muuten pitää myös Exceliä. Helpottaa suunnittelua, kun näkee paljonko voittoa/tappiota + osinkoja on kertynyt tähän mennessä. Samalla muistaa myös vähennykset. Veroexceliin tulevat osingot automaattisesti toisesta excelistä, mutta kaupat joudun toistaiseksi kopioimaan käsin. Onneksi ei ole kuin muutamia myyntejä vuodessa.

Omat Excelit ovat melko laajoja ja olivat työläitä tehdä, mutta ylläpito on suht nopeaa. Kuukausikatsaus vie noin 15minuuttia ja kaupan kirjaaminen minuutin. Kevyemmälläkin varmasti pärjää!

Kokeilin tehdä kirjallista päiväkirjaa, mutta ei sopinut minulle. Ehkä, koska oma sijoitustyylini lähtee liikkeelle bisneksen analysoinnista, ja se muuttuu yleensä hitaammin kuin fundamentit.

10 gillningar
7

Toteutuneista kaupoista kirjaan osto- tai myyntipäivämäärän, osakemäärän sekä hinnan eriteltynä osakkeiden hintaan ja kaupankäyntikuluihin. Jos kyseessä on voitollinen myynti, lasken myös paljonko olen velkaa verottajalle.

Sijoitustyylini on aika pitkälti kvantitatiivista arvosijoittamista. Tykkään laskea lukuja ja keskiarvoja yhtiöiden historiasta. Jokainen sijoituspäätös vaatii kuitenkin huolellisen ja monipuolisen perehtymisen ostettavaan yhtiöön ja tutustumisten suhde ostopäätöksiin on varmaan 10:1. Kaupankäyntikulujen takia ostosumman pitää olla riittävän iso, enkä uskalla heittää rahaa minkään hypevinkin perässä pörssiin.

Taulukkolaskentaohjelman koodaukset on ihan käteviä. Näihin kannattaa uhrata vähän aikaa, koska lopputilanne on se, että minun tarvitsee vain syöttää muutamia datapisteitä ja ohjelma laskee kaikki mahdolliset tunnusluvut tämän datan pohjalta.

6 gillningar
8

Kiitos kaikille käytäntöjään jakaneille! Näistä sai arvokasta vinkkiä, mihin tyyliin voisi itse alkaa rakentelemaan omaa excel-hässäkkää. Olen äärimmäisen kaukana excel-velhotasosta, mutta tämän harjoituksen kautta asiaa voisi vähän opiskella…

Itsellä ollut pääasiallisesti mielessä kirjata asioita, jotka

  • tukevat sijoitusten jatkuvuuden arviointia… mitä ostaa, mitä myydä, mitä lisätä, mitä vähentää ja milloin/missä tilanteissa. Eli sen lisäksi, että on tehdyille sijoituksille jonkin tyyppistä suunnitelmaa mitä tulevien vuosien aikana tapahtuu eri skenaarioissa, niin on paremmin valmiuksia tehdä myös uusia pelinavauksia, kun mahdollisuuksia tulee kohdalle
  • auttavat hallinnoimaan veroseuraamuksia

Darkroastin rakentelema kokonaisuus kuullostaa sen verran monipuoliselta ja käytännölliseltä, että äkkiseltään tulee mieleen, että tuohan kannattaisi melkein tuotteistaa ja hankkia sitä kautta vähän lisää sijoitettavaa :wink: Luulempa, että aika moni meikäläisen kaltainen aloitteleva heppu olisi valmis maksamaan tuollaisesta valmiista työkalusta sopivan summan…

2 gillningar
9

Kiitokset kohteliaisuuksista, mutta oma filosofia on mielummin kannustaa aloittelijoita itse tekemään ja oppimaan! Ja tietenkin jakaa vinkkejä ja neuvoja. Eli pidetään se toistaiseksi salaisuutena, mutta kysymyksiin vastaan tottakai :slight_smile:

10

Olenkohan harvinaisuus kun en juuri kirjanpitoa harrasta? Tradingview:ssä on eri listoilla omistukset ja seurattavat kohteet joiden ostoa harkitsen. Muuten osakesalkusta näkee mitä siellä on, hankintahinnat, voitot/tappiot jne. No, omistuslistaan saatan joskus värikoodata esim. punaisella myynti- ja vihreällä lisäysaikeet. Muuten kaikki on pääsääntöisesti vaan korvien välissä tallessa. Seuraan kyllä salkkua päivittäin.

Treidatessa kai olisi erityisen hyvä pitää jonkinlaista päiväkirjaa itsensä kehittämisen kannalta. Olen toistaiseksi muistaessa kirjannut ylös vain päivän loppusaldon jotta ei pääse huijaamaan itseään tuloksissa.

4 gillningar
11

Täällä kanssa yks, joka ei niinkään kirjan pitämistä harrasta :slight_smile: Mä ite tosin kierrän tota sitä kautta, että oon aktiivinen täällä Foorumilla ja erilaisissa someissa (Twitter, Shareville, jne.), ja siellä joudun perustelemaan hyvin jokaisen (long)oston.

8 gillningar
12

Loistava ja tärkeä avaus!

Aikaisemmin tuli kirjattua jokaiselle ostolle ja myynnille erikseen ns. toisen asteen ajattelun näkökulmasta vastaukset muutamiin avainkysymyksiin. Lainaus Mäkisen blogista 2018:

Howard Marksin mukaan toiseen asteen ajattelu ottaa sijoittamisessa seuraavan kaltaisista asioista huomioon:

  • Mitä mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita yhtiöllä on?
  • Minkä näistä skenaarioista uskot toteutuvan?
  • Mikä on todennäköisyys, että olen oikeassa?
  • Mitä sijoittajien valtavirta tästä asiasta ajattelee?
  • Miten oma näkemykseni eroaa sijoittajien enemmistön näkemyksestä?
  • Miten nykyinen hinta ottaa huomioon konsensuksen tulevaisuuden näkymät suhteessa omiin näkemyksiini?
  • Mikä sentimentti osakkeessa on? Ovatko sijoittajat liian innokkaita vai turhan pessimistisiä?
  • Mitä osakkeet hinnalle tapahtuu, jos yleinen näkemys osoittautuu oikeaksi. Entä mikä hinta on, jos itse olen oikeassa?

Kauppaa tulee kuitenkin käytyä hetkittäin useinkin niin tuo alkoi tuntua työläältä.

Nykyisin myyntiin / keventelyyn voi riittää tuotto-odotuksen painuminen selvästi alle 15% p.a. tavoitteeni. Lisäksi joidenkin positioiden osalta saatan vain siirtää painopistettä huonomman tuotto-odotuksen kohteesta parempaan jne. Näinpä ei jokaisesta liikkeestä jaksa enää tehdä näitä kirjauksia.

  • Esimerkki: tänä syksynä fortumin ja sammon myynnit. Löydän mielestäni paremman tuotto-odotuksen kohteita markkinoilta näiden noustua jonkun verran.

Olen siirtynyt kirjanpidossa huomattavasti kevyempään formaattiin. Se on excelissä vain yksi välilehti; ”case-analyysit”. Koko kirjanpitoni pääasiallinen tarkoitus on muistuttaa minua tarkkaan valitsemieni yhtiöiden laadullisista ominaisuuksista. Se auttaa pitämään yhtiökohtaisen lähestymisen (bottoms up) kirkkaana mielessä, olipa KL etusivulla minkä vain näköistä uutisointia makrosta tai ties mistäkin kriisistä.

Excelissä kuvaan numeerisesti tai muulla asteikolla (esim. - - - / + + +, liikennevalo tai jotain muuta) muutaman minulle tärkeimmän avainominaisuuden jokaisesta long-positiosta:

  • Edellisen kvartaalin tulos, asteikko: liikennevalo punainen-keltainen-vihreä. Esim keltaisella valolla oleva yhtiötä tiedän alkaa pohtimaan ja seuraamaan entistä tarkemmin. Punaista voisin harkita myytäväksi jne. riippuen kokonaistilanteesta.

  • kriisinkestävyys (liittyen esim rahoitustilanteeseen ym), esimerkiksi Kamux: ”+++” koska kasvu on hyvin kannattavaa, rahoitusasema on hyvä ja koronakriisin tyyppisistä talouden total lockdowneista mennään yli että heilahtaa.

  • ROE (pitkällä aikavälillä), esimerkiksi Kamux: ”25%” (omassa suunnitelmassa yritän löytää > 20% yhtiöitä ja 12% on ehdoton minimi)

  • skaalautuvuus, esimerkiksi Qt Group: ”+++”

  • kilpailuetu, esimerkiksi Talenom ”+++”

  • EBIT-marginaali (pitkällä aikavälillä), esimerkiksi Smart Eye ”+++” koska tulee olemaan aikanaan todella kannattavaa bisnestä, tai vaikka numeerisesti Qt Group: ”25-35%” koska tuohon tullaan varmasti myöhemmin pääsemään

Lisäksi muutamalla lauseella kuvaan sanallisesti keissin pääpointit (riskit, arvostus ja oman position turvamarginaali tavoitehintoihin, keissin keskeiset tuotto-ajurit keskipitkällä aikavälillä ym). Tähän poimin yleensä muutamalla lauseella lukemastani analyysistä tms. tai sitten kirjoitan lyhyesti itse.

Tämän jälkeen on sarake, jossa arvioin multibagger-potentiaalia tai muuten tuotto-odotusta (esim fair value arvio ja tuotto-odotus 3-5v. päästä). Esimerkki: Smart Eye: ”400-500Sek v. 2023-2024” tai esimerkki Kamux: ”tuloskasvu yli 15% p.a.”. Tämän sarakkeen on tarkoitus huolehtia siitä, että pidemmällä aikavälilö olen mukana yhtiössä, jonka tuotto-odotus täyttää suunnitelmassani olevan 15%. Tilannehan elää kokoajan ja siksi tämäkin sarake on hyvä arvioida aina kvartaalituloksen tai analyytikon yhtiöpäivityksen jälkeen yms.

Lopuksi on vielä yksi sarake tärkeille sekalaisille kommenteille, yleensä joku nettilinkki tms.

21 gillningar
13

@Aston_Livingstone Täällä on toinen aloittelija, joka pohtii tuotto-odotus kohtaa. Miten määrität tuotto-odotuksen. Millä kriteereillä päädyt lopputulokseen, että yritys X todennäköisesti tuottaa 15 % eikä esim. 10 %. Onko joku tietty tunnusluku vai yhdistelmä ?

Minulla on itselläni excel-taulukkossa, jossa jokaiselle yritykselle on oma välilehti, jossa on kaikki kaupat. Näiden taulukoiden summat siirtyvät yhteenveot taulukkoon, johon päivitän kk viimeinen päivän arvon, josta näen koko salkun arvonkehityksen.

Lisäksi minulla on oma word-dokumentti, johon olen kirjannut oman sijoitusstategiani. Mitkä osakkeet ovat salkun kivijalkoja, jotka tuottavat tasaista tulovirtaa osinkoina. Osa osakkeista on spekulatiivisia, joissa haetaan mahdollisimman hyvää tuottoa:)

@Aston_Livingstone tuo vaihtoehtoisen tuoton ajatus ei tullut itselle aiemmin mieleen, sijoitin ison position Sampoon ja Fortumiin, kun ajattelin, että niistä saa pidemmässä juoksussa hyvän / kohtuullisen tuoton. Jälkikäteen ajatellen fiksumpaa olisi ollut sijoittaa pienempiin yhtiöihin, joissa on parempi tuottopotentiaali ja toteutuneilla voitoilla olisi ehtinyt hypätä kyytiin vaikka ensi vuoden puolella. Mutta tämäkin on hyvä oppi, jota harvoin sijoituskeskustelussa sivutaan :slight_smile:

14

Osakkeen tuotto-odotuksen kolme peruskomponenttia:

  • tuloskasvu
  • arvostuskertoimen muutokset
  • osinko

Arvioni perustuu siihen, muodostuuko näistä tuottovaatimukseni (15%) mukainen tuotto-odotus. Eli joku fair value arvio 2-5 vuoden päähän ja siitä taaksepäin laskien arvio tuotosta (CAGR). GARP-sijoittajana painotan erityisesti kahta ensimmäistä, jälkimmäisen ollessa yleensä minulle vähemmän kiinnostava tai ”bonus”. Joskus myös lyhyemmän aikavälin räikeä aliarvostus riittää herättämään kiinnostuksen vaikka keissi ei olisi muuten houkutteleva. Inderes sijoituskoulussa on käyty läpi näitä kolmea.

Pitkän aikavälin näkemyksessä yritän painottaa erityisesti ammattilaisten tekemää analyysiä ja siihen omaa pohdintaa päälle. Aina analyysiä ei ole tarjolla mutta luen sitä aina kun mahdollista… analyytikot antavat 12kk target pricen mutta ”pitkissä tarinoissa” tuo on monesti hieman epärelevantti luku koko sijoitustarinan kannalta… (esim Qt:n potentiaali isossa kuvassa ei ole sidoksissa tämän hetken targettiin). Usein pyrin miettimään 2-3v päässä olevia numeroita suhteessa riskiin, vaikka touhu on lähes aina hyvin epävarmaa.

En tiedä ymmärsinkö kysymyksesi vaihtoehtoisesta sijoituksesta, mutta yritän joka viikko pohtia:

  • täyttyykö tämän osakkeen tuottovaatimus edelleen 2-3v päähän katsoen?

  • ostaisinko osaketta nyt, jos minulla ei sitä olisi? (tämä kysymys pätee myös siihen kannattaako ”lisätä” esim kurssinousun jälkeen)

  • mitä muita vaihtoehtoja on tarjolla riski-tuotto mielessä?

Sammossa 36€ kohdilla ja Fortzassa 18€ kohdilla arvioin, että tuottovaatimus ei enää täyty. Siksi myin. Eivät ole helppoja useinkaan tuollaiset myynnit, varsinkaan jos ei ole tiedossa heti huomattavasti parempia riski-tuottosuhteen keissejä.

Numeroissa olen vain auttavalla tasolla. Tarinaa yritän arvioida mutulla. Teknolapuissa mutu on toistaiseksi toiminut mulla parhaiten. Tuuria tarvitaan aina.

Aion muuttaa tyyliä GARP-sijoittamisesta defensiivisempään suuntaan sitten joskus kun eläkepotti on kasassa. Tuolloin vakaat osingot kiinnostavat lienee eniten. Sen aika ei ole kuitenkaan nyt. Nyt keskitytään pääoman nopeaan kasvattamiseen.

23 gillningar
16

@Ohoh miten määrität tavoitehinnan (laskentakaava) ?

20

Det lönar sig att föra bok över sina misslyckade investeringar under hela sin investeringskarriär. Dessa anteckningar bör man sedan återkomma till åtminstone årligen. Förlusten i euro bör synas tydligt, följt av motiveringar till varför du köpte aktien, varför investeringsbeslutet misslyckades och varför du sålde. Människan har en naturlig tendens att försöka glömma sina misslyckanden, och på så sätt lär man sig inte av sina gamla misstag utan upprepar dem under kommande år och förlorar ännu mer pengar.

Det är belysande att läsa sina egna anteckningar flera år senare; mina egna misstag från 10 år sedan och lärdomarna från dem hade jag annars helt glömt bort. Du märker att du var helt säker på företagets framgång vid köptillfället, men ändå har du sålt dina aktier senare efter ett kursfall på -50 %. Du påminner dig själv om att analytikerns åsikt då var helt felaktig, kassaflödesberäkningarna förverkligades aldrig och vissa tips på investeringsforum framstår i ljuset av dagens information som rena idiotgissningar. Det viktigaste att förstå: ingen vet någonting säkert om vad som kommer att hända ens under de närmaste åren. Likaså, om en investering ligger på plus, blanda inte ihop tur och skicklighet – man kan göra en bra investering genom att gissa rätt.

På Nordnets webbplats gillar jag skarpt att utdelningarna numera visas visuellt i ett stapeldiagram. Det är min bästa motivationskälla; jag går in och beundrar det då och då. En stapel för utdelningsflödet som växer för varje år är en fantastisk sak att se med egna ögon. Jag orkar inte göra det i Excel när Nordnet skapar det automatiskt på sin hemsida. På samma sätt ser man köp, försäljningar och deras vinster/förluster, skatter och transaktionskostnader smidigast via Nordnet med bara ett par musklick.

På Youtube är det många som visar upp väldigt komplicerade Excel-filer som de har byggt för sina investeringar. En sådan skulle säkert också vara bra om man orkade bygga och underhålla den själv, så tips finns även i videoformat.

3 gillningar
23

Jag använder själv ett Google Docs-dokument på Google Drive, där jag huvudsakligen för en dagbok relaterad till investeringar och sparande. Jag skriver ner motiveringar och tankar kring alla investeringsobjekt och gör rapportering och reflektioner på kvartals- och årsbasis.
Utöver Docs använder jag ett Sheets-dokument, där jag registrerar värdet på alla mina innehav på månadsbasis. Dokumentet innehåller färdiga formler som beräknar värdeförändringen i euro och procent jämfört med föregående notering.

Jag upplever att detta är en bra vana som hjälper mig. Skriftlig reflektion över de egna valen hjälper mig tydligt att hålla fast vid min långsiktiga investeringsplan. Långsiktighet är trots allt den enskilt största faktorn i mina investeringsval, då jag fortfarande har en investeringshorisont på 20+ år.

1 gillning
24

Jag glömde nämna att jag gör ett kort dokument (nästan alltid enligt samma mall) när jag undersöker bolag, och jag sparar även de som inte ledde till köp för stunden. Det har samlats en del sådana också, och om jag någon gång blir intresserad av samma bolag igen kan jag återgå till mina gamla anteckningar.

På sistone har latheten dock slagit till och jag har främst uppdaterat Excel en eller ett par gånger i månaden. Jag har inte orkat göra några skriftliga dokument; det känns som att det inte har funnits något särskilt att skriva och jag har varit allmänt lat.

25

Och man kan också kolla hur det skulle ha gått. Jag funderade till exempel på det här H&M under 2017 och som tur var skippade jag det efter en kort funderare. Värdeutvecklingen har varit ganska svag, aktiekursen står nu 20 % lägre än vad den gjorde för sex år sedan.

image

26

Jag började fundera på vad det egentligen innebär att en investering misslyckas. För en trader kan en kursnedgång på -1 % vara en förödande förlust, och även andra investerare som använder stop-loss medger genom dessa stop-loss-order att om aktien sjunker till den nivån, måste man helt enkelt erkänna och låsa fast förlusten. Själv har jag inte använt stop-loss, eftersom en kursnedgång i ett vinstdrivande bolag enligt min investeringsfilosofi förbättrar investeringens avkastningsförväntning. Jag investerar enbart i vinstdrivande bolag och enbart till ett pris där jag får en god ersättning för att jag bär risken.

Jag granskar bolagens affärshistorik noggrant. Att ta sig genom kriser med skinnet i behåll säger något om bolagets kvalitet. Ett misslyckande i investeringen skulle alltså vara en permanent urholkning av affärsförutsättningarna. Detta skulle synas genom en kraftig ökning av skuldsättningen eller tvingade nyemissioner till en dålig värdering. Med värdeinvestering kan man egentligen bara förlora när en sådan händelse av typen ”svart svan” inträffar. Det har faktiskt hänt i min portfölj att en aktie har rasat -75 % från sina toppnoteringar.

I diagrammet nedan visas en sådan situation av typen svart svan. Bolaget är lågpriskedjan Big Lots från USA och staplarna visar bolagets nettoresultat i miljarder under åren 2009–2023.

Jag var nära att investera i det här företaget när aktien hade sjunkit till en mycket lockande nivå i förhållande till bolagets historiska prestationer. Bolagets verksamhet har varit en total katastrof i och med den stigande inflationen. Strategin och produktutbudet har misslyckats och alla pengar slösades bort på återköp av egna aktier. Men det hade varit svårt att förutse detta i förväg, därför skulle jag kalla det en genuin risk. Brytpunkten var när hela ledningsgruppen byttes ut på en gång. Att ledningen säger sig eftersträva vissa vinster betyder ingenting. Ledningen kan bara berätta om planerade investeringar som en del av den kommunicerade strategin. Det blir sedan investerarens uppgift att fundera på om strategin är hållbar i framtiden.

Vad som gör investeringsbeslut ännu svårare är att det sällan är lönsamt för bolag att stå stilla. Man kan visserligen få bra fria kassaflöden genom att låta bli att investera, men det är lätt för konkurrenter att analysera en oförändrad verksamhet. När lönsamheten försvagas hamnar man i en situation där man kan försöka få till en vändning med alla möjliga slags lösningar. Därför borde ett bolag ha en konkurrensfördel. En konkurrensfördel är hållbar endast när den bygger på något som inte förändras över tid.

8 gillningar