Tanker om ekonomiska system, marknader, företag och människor

Hallå allihopa! Jag har gillat det här forumet mer eftersom det brukar vara lite livligare och mer konstruktiv diskussion här, men jag brukade ha en blogg på grannsidan där jag delade mina idéer som jag funderat längre på: https://www.sijoitustieto.fi/sijoituskeskustelu/sijoitusblogit/paaomasijoittajan-sadekelin-mietteita

Anledningen till att jag hade bloggen på grannsidan var att jag trodde att man inte kunde ha en blogg här, eller att folk här inte har bloggar. Nu när jag tänker på det igen i morse, så är ju inte ens Sijoitustietos blogg något annat än en tråd på ett onlineforum, så varför skulle min blogg inte kunna vara i denna form. Förutsatt alltså att det inte är emot regler eller allmänt socialt förbjudet eller förkastligt att ha en blogg här?
Om det är det, meddela mig genast så tar vi ner bloggen.

Om inte, så lägger jag in mina tidigare inlägg från Sijoitustieto här efter, och får se om det blir lite mer diskussion här :slight_smile:

Om min blogg och diskussionen kring den fortsätter eller utvecklas, så är min önskan till alla diskuterande i början att:

-Försöka förstå varandras tankar så gott som möjligt och lära sig av dem, även om de till en början låter hur bakvända eller dumma som helst - om du inte förstår, be den andra att förklara så lär sig båda mer om saken
-Undvika att förhålla sig negativt eller defensivt till andras motsatta tankar
-Låta tankar och idéer tala och utvecklas för sig själva
-Låta människor med deras identiteter, status och egon stå i bakgrunden i diskussionen
-Sträva efter att maximera lycka och positiva känslor och minimera all onödig misär, bråk och onödiga negativa känslor

Hoppas någon blir inspirerad att delta i diskussionen (och att det överhuvudtaget är tillåtet att ha denna diskussion här :slight_smile:)

17 gillningar

8.4.2020 postattu, ensimmäinen postaukseni Sijoitustietoon:

Olen jo pidemmän aikaa miettinyt oman blogin aloittamista. Tykkään kirjoittamisesta ja haluaisin hyvän rutiinin sen harjoittamiseen. Pidän kirjoittamista hyvänä tapana harjoitella omaa ajattelua, ja pidän molempia hyvänä tapana parantaa omaa sijoittamistaan. Tällaisessa julkisessa kirjoittamisessa on toivon mukaan lisäksi hyötynä se, että omaa ajattelua tulevat haastamaan ja kehittämään huomattavasti paljon aiheeseen perehtyneemmät ja kritiikissään avoimemmat ihmiset - verrattuna ainakin siihen, että hakisin hyväksyntää omalle spekuloinnilleni vähemmän harrastuneiden kavereideni parista…

Se, että päädyn avaamaan juuri sijoitusblogin, liittyy oikeastaan alkuvuoden tapahtumiin. Vuoden alussa hyppäsin pois edellisestä päivätyöstäni ja minulle jäi huomattavasti paljon enemmän aikaa käsiini (pahoittelut jo etukäteen valtavista määristä anglismeista, mitä blogini luultavasti tulee sisältämään), jota sitten aloin käyttämään pörssien seuraamiseen ja sijoittamisen opiskeluun. Syventyminen pörssin maailmaan eteni voimakkaasti, kun COVID-19-kriisi otti tuulta alleen ja kurssit lähtivät voimakkaaseen laskuun. 22. päivä helmikuuta en luultavasti tajunnut sijoittamisesta lähellekään yhtä paljoa kuin nyt – ei sillä että nytkään tajuaisin valtavasti – mutta päädyin siihen, että tämä koronasirkus näyttää vain pahentuvan, ja seuraisin sitä mielummin katsomosta kaikki osakkeet poismyyneenä. Intuitio, tuuri, COVID-19-analyysien seuranta, tai mikä ikinä silloin osuikaan kohdilleen, osui näin jälkikäteen katsottuna kohdilleen. Myöhemmin olen naureskellut kuulemani “if you’re going to panic, panic first” -sanonnan osuvuudelle omalla kohdallani.

Kuten sanottua, olen ollut mukana sijoitusmaailmassa vasta pari kuukautta ja tiedän siten aiheista edelleen tooooodella rajallisesti. Lähdin todennäköisesti myös opiskelemaan ja pohtimaan sijoittamista varsin epätavallisesta kulmasta: vasta lähiviikkoina olen tutustunut enemmän tunnuslukuanalyysiin ynnä muuhun ns. peruskamaan, kun taas aluksi halusin edes yrittää ymmärtää markkinoita ilmiönä paremmin. Mistä pelaajista peli koostuu, ketkä siinä ovat häviäjiä ja voittajia, mikä erottaa häviäjät ja voittajat toisistaan ja mihin voittamisen perustuu, mitkä ovat säännöt, lainalaisuudet ja olettamukset…? Voin yrittää myöhemmin kirjoittaa laajemmin alustavia ajatuksiani markkinoista saadakseni mietteeni poltettavaksi julkisella roviolla, jonka jälkeen ajatukseni nousevat tukevampina pystyyn kuin Fordin tehtaat konsanaan. Sanottakoon tässä vaiheessa, että mitä enemmän sitä luulee ymmärtävänsä, sitä vähemmän sitä yleensä oikeasti ymmärtää mistään mitään.

Mutta nykyinen tilanne on rajallisen ymmärrykseni valossa kutkuttavan jännittävä. Humanististen tieteiden tietämykseni – jälleen äärimmäisen rajallisen sellaisen – varjossa annan yllättävän paljon luottoa tehokkaiden markkinoiden teorialle. Jos oletetaan, että tuolla rapakon tuolla puolen on joitain maailman skarpeimmista ihmisistä suojelemassa ja kasvattamassa joitain maailman rikkaimpien ihmisten varoja (ja täten myös omiaan), niin kokisin heidän epäonnistuneen, tai ainakin lähinnä myöhästyneen, koronauhan arvioimisessa. Jälkikäteen ja ulkopuolisena on helvetin helppo olla viisas – kyllähän Nokiankin olis kannattanut laittaa parempia kosketusnäyttöjä ja ostaa Android pois kuljeksimasta… Ehkä tuohon pitää sekottaa vähän sitä systeemin kompleksisuutta: siellä on joukoittain erilaisia pelureita, jotka keskittyy eri asioihin ja joista osa on toiminut eri vaiheissa sekä eri peliälyllä. Lisäksi siellä on kuitenkin loppujen lopuksi joukko ihmisiä edelleen suurilta osin tekemässä päätöksiä, jolloin kaikkeen toimintaan liittyy sitä sekavuutta, mitä meidän jokaisen arkipäiväiseen elämäämmekin. Markkinat voi olla tehokkaat ja rationaaliset, mutta ei ne ihmiset sen sisällä, ja epärationaalisuuden kasvaessa ihmisissä kasvanee se myös koko systeemissä.

Eli eri pelaajat alkoivat eri aikaan pelaamaan hieman eri pelejä, hieman eri ajureilla, säännöillä ja tietämyksellä – ja sitten yhtäkkiä pelien tahti kiihtyy, panokset kovenevat ja säännöt sekä tietämys muuttuvat jatkuvasti vauhdissa. Lisäksi näiden jo itsessään monimutkaisten pelien tai systeemien välillä on mitä monimutkaisimpia yhteyksiä. Ja sitten yrittäessään ymmärtää näitä systeemejä ihmiset tulevat varmasti päätymään yksinkertaistuksiin ja vääriin valintoihin – “Kauppalehdessä luki, että Dow Jones voi laskea vielä 25%, parasta myydä Nokian osakkeet nyt ja ostaa takaisin, kun hinnat on romahtaneet” – ihan niin kuin minäkin.

Okei, eli systeemit ovat helvetin monimutkaisia ja vaikeita ymmärtää. No sitten, jos mennään siihen, mitä sijoittaminen omasta mielestäni ja tämän hetkisen ymmärryksen valossa on. Hyvinkin yksinkertaistettuna, ymmärrän sijoittamisen vedonlyönnin kaltaisena pelinä, jossa voi valita kohteensa niiden riskisyyden ja mahdollisen tuoton, oman taitotason tai erikoistumisen yms. pohjalta. Minä, jonkun omaisuuserän ostaja, veikkaan sen puolesta, että tulen tulevaisuudessa saamaan omaisuuserästä paremman hinnan kuin millä edellinen omistaja sen on minulle myymässä. Tällä toisella pelaajalla sitten on ihan omat ajurinsa, sääntönsä ja tietämyksensä, jonka perusteella hän haluaa vaihtaa omaisuuttaan toiseen muotoon. Tuo oli jotenkin todella yksinkertaistetusti ja tyhmästi kirjoitettu, joten jätän tuon asian selittämisen tuohon ja palaan asiaan mietittyäni sitä paremmin. Ihmisillä on yhtä paljon syitä tehdä peliliikkeitä kuin maailmassa on eri pelikohteita, turha siis lähteä yksinkertaistamaan mitään “tulevaisuuden hintaodotuksien mallia”. Yleensä asioista ymmärtää oikeasti edes jotain vasta sitten, kun pystyy jokseenkin uskottavasti ja ymmärettävästi selittämään niistä muille, mutta onneksi jo selitystä yrittäessä parantaa omaa ymmärrystään huomattavasti ja tajuaa puutteellisuutensa. Minusta vedonlyönti esimerkkinä on antanut itselleni jonkinlaisen tavan ymmärtää sijoitustoimintaa, mutta toisaalta en ymmärrä vielä täysin näiden vedonlyöntikohteiden luonnetta, koska se itsessään on niin monimutkainen. Esimerkiksi tällä hetkellä ajattelen, että osakkeiden hinta perustuu pohjimmiltaan, kaikista perustavanlaatuisimmilla tasollaan siihen, että millä hinnalla joku ihminen on valmis myymään jotain, ja löytyykö toista ihmistä, joka on valmis ostamaan sen asian myyjän haluamalla hinnalla. Tuohon sitten tulee päälle valtavasti myyjiä ja ostajia (jotka ovat itsessään äärimmäisen monimutkaisia toimijoita), välittäjiä, reaalista toimintaa ja liiketoimintaa sekä yritelmiä ennustaa kaikkea ennallamainittua.

Mutta jos nyt jatketaan ja sanotaan, että sijoittamisessa on kyse jonkinlaisesta tulevaisuuden ennustamisen yrittämisestä ja vedonlyönnistä sen pohjalta. Katsotaan kaverin kanssa matsia, ja minä saan viisisataa, jos keltainen joukkue voittaa, ja kaveri saa tonnin, jos siniset voittaa. Lopputulosta on mahdotonta ennustaa etukäteen, mutta molemmilla on omat monimutkaiset syynsä vedonlyönnille: minä haluan vain nauttia matsista vedonlyönnin tuoman jännityksen myötä enemmän ja vaikuttaa rennolta tyypiltä, kun taas kaverini on tarkastunut vedonlyöntisivustojen konsensuksen, omaa sisäpiiritietoa keltaisen joukkueen loukkaantumistilastoista, ja tarvitsee rahaa maksaakseen myöhässä olevan vuokransa. Kaverini jää pitkässä juoksussa varmasti enemmän voitolle, koska hän osaa ennustaa tulevaisuutta paremmin. Mutta yksittäisen matsin jäljiltä hän saattaa jäädä reilusti tappiolle joutuen entistä isompiin ongelmiin vuokransa kanssa.

Sijoittamisessa voi valita vedonlyöntikohteensa, voi valita ketä vastaan lyö vetoa ja kuinka paljon, sekä voi yrittää tehdä kaikkensa ennustaakseen pitkässä juoksussa tulevaisuutta paremmin kuin keskimääräiset vedonlyöntikumppaninsa. Voit pyrkiä valitsemaan vedonlyöntikohteen, jonka tulevaisuus on mahdollisimman varma tai epävarma, voit valita vedonlyöntikumppaniksesi äärimmäisen omistautuneita ja fiksuja ihmisiä tai voit valita hupiveikkaajia, voit valita pienen tai suuren panoksen, ja voit yrittää hankkia tietoa parantaaksesi kykyäsi ennustaa tulevaisuutta, vaikkapa lukemalla analyytikkojen ymmärrystä erilaisista vedonlyöntikohteista ja niiden tulevaisuudesta.

Tämän sekavan kielikuvaröykkiön keskellä pääsemme siihen, minkä takia itse valitsen tällä hetkellä vedonlyöntikohteekseni pienempiä suomalaisia firmoja. Monissa kohteissa vastassa on lähinnä hupiveikkaajia, koska totisemmat ja omistautuneemmat veikkaajat eivät saa tarpeeksi isoja panoksia laitettua sisään, jonka takia heidän pitää veikata kohteista, jossa on vähemmän hupiveikkaajia ja enemmän veikkaajia, jotka ennustavat tulevaisuutta pitkässä juoksussa oikein. Monilla kohteista ei edes ole vedonlyöntisivustoihin verrattavissa olevia analyytikkoja, jotka pyrkivät tasapäistämään kilpailua tuomalla omat ennustuksensa niiden saataville, jotka eivät viitsi huvittelunsa vuoksi käyttää enempää aikaa tulevaisuuden ennustamiseen. Niillä kohteilla joilla on yksittäinen analyytikko, voi analyytikon vaikutus olla liiankin tasapäistävä. Liian moni ei jaksa tehdä omaa ennustustaan tulevaisuudesta, joten luottavat analyytikon ennustukseen ja lyövät vetoa sen mukaan. Ja tämä tapahtuu lähinnä vedonlyöntikumppaneita vastaan, jotka saattavat perustavaa oman veikkauksensa samaan ennustukseen, jolloin vedonlyöntikohteen luonne saattaa muuttua siniset vs. keltaiset -asetelmasta asetelmaan, jossa suurin osa olettaa sinisten voittavan, ja enää kyse on siitä, kuka veikkaa parhaiten monella pisteellä. Tuo yksittäisen analyytikon vaikutus saattaa vain voimistua, kun epävarmuus vedonlyöntikohteesta vaikuttaa kasvaneen: koronan takia osaan entistä huonommin ennustaa tulevaisuutta, joten luotan entistä enemmän siihen ihmiseen, joka kaiken tämän epävarmuuden keskellä vaikuttaa tietävän, miten tulevaisuudessa käy.

Ja kaikista isoin vaikutus vedonlyöntiympäristöön on tietysti koronan aloittaman tapahtumasarjan vaikutus vedonlyöntikumppaneiden ajatteluun ja toimintaan: pelon vallassa aletaan seuraamaan isompia kohteita ja miten totisemmat vedonlyöjät niissä ennustavat tietämättä vielä varmasti heidän kohteidensa lopputulemaa. Suuressa osassa tapauksista isot kohteet ovat varmasti yhteyksissä myös pieniin kohteisiin : jos fiksummat vedonlyöjät alkavat lyömään omaa aiemmin tukemaansa kohdetta vastaan, ja se on jollain tavalla kytköksissä sinun veikkaamaasi pienempään kohteeseen, niin sitten isompien kohteiden seuraaminen on varmasti fiksua. Tuli mieleen tällainen todennäköisesti todella huono esimerkki urheiluvedonlyönninpuolelta. Kaupungissa alkaa satamaan, ja fiksummat vedonlyöjät alkavat vetämään panoksiaan pois mestaruussarjan joukkueelta, joka pärjää huonommin sateella – voi olla, että joukkue päätyy vielä voittamaan, mutta sen todennäköisyydet voitolle ovat yhtäkkiä pienentyneet, voiton kerroin pienentynyt, ja aiemmin voittoa veikanneet joutuvat maksamaan enemmän päästäkseen eroon veikkauksestaan. No, jos olet veikannut samaan aikaan kaupungissa käytävää nelosdivarin ottelua, ja käytät vedonlyöntikäyttäytymisesi perusteena fiksumpien vedonlyöjien toimintaa tietämättä sen perusteluita, saatat osua sattumalta hyvin oikeaan, hyvin väärään tai mihin tahansa siltä väliltä . Voi olla, että joukkue, kenen puolesta löit aiemmin vetoa, on myös huonompi pelaamaan sateella. Voi myös olla, että joukkue on sarjansa paras pelaamaan sateella, tai että veikkaamasi ottelu pelataan katetulla kentällä sinun tietämättä siitäkään .

Jos olen ymmärtänyt tätä asetelmaa edes joltain osilta oikein, tämä asetelma tarjoaa myös valtavia mahdollisuuksia lyödä pitkässä juoksussa voitokkaasti vetoa. Voin esimerkiksi keskittyä niihin firmoihin, joita edes analyytikot eivät seuraa, jolloin kohteet ovat ainakin näennäisesti epävarmempia ja riskisempiä, mutta joissa voin lyödä vetoa entistä enemmän hupisijoittajien kanssa, jotka valitsevat hauskoja lottokuponkeja seurattavaksi huvin vuoksi. Vähän niin kuin löisin vetoa pelkästään kaverini kanssa kohteesta, joka ei oikein kiinnosta ketään muita, mutta josta minä satun tietämään valtavasti. Tai voin lyödä vetoa hieman isompiin kohteisiin ja yksittäisen analyytikon tulevaisuuden ennustusta vastaan, jolloin tulen luultavasti myös veikkaamaan vastaan useimpia hupisijoittajia, jotka perustavat vedonlyöntinsä analyytikon ennusteeseen. Esimerkiksi voin lyödä jonkun Nordicbetin kautta vetoa jostan Suomen alasarjasta, ja luottaa siihen, että ennustan oman kyläjoukkueeni suorituksia pitkässä juoksussa paremmin kuin joku Helsingissä tai Maltalla istuva analyytikko. Tai voin yrittää tehdä oman arvioni ja kuvitella analyytikon päätyvän about samaan ennustukseen, jolloin hänen julkaistessaan ennustuksensa tulevat monet vaihtamaan oman ennustuksensa suuntaa sen perusteella. Ja sitten on tietysti se vaihtoehto, että uskon voivani ennustaa paremmin lopputuloksen maailman seuratuimmassa markkinassa tai urheilusarjan finaalissa, jossa äärimmäisen omistautuneet ihmiset käyttävät päiväkausia ennustaen pelkästään voittavan valmentajan niskaan kaadetun Gatoraden väriä .

Kaikissa vaihtoehdoissa on luultavasti valtavasti riskiä ja vaihtelevat odotusarvot – onhan kyseessä vedonlyönti. Pienimmät kohteet ovat syystäkin vaikeasti ennustettavissa ja ihmiset seuraavat niiden kehitystä heikommin, jolloin saattaa kestää kauan, että saat tarpeeksi vedonlyöntikumppaneita seuraksesi. Toisaalta analyytikon näkemystä vastaan tai sitä ennakoiden vetoa lyödessäsi saatat olla yksinkertaisesti väärässä oleva ylimielinen kusipää, joka kuvittelee voivansa harrasteenaan ennustamaan tulevaisuutta paremmin tai nopeammin kuin ammattilainen, joka tekee ja on tehnyt sitä työkseen jo monia vuosia ja seuraa vedonlyöntikohdetta päivittäin. Ja mitä suuremmalla panoksella veikkaat mitä suurempaa eroa analyytikon ennusteeseen, sitä isompi on tappiosi, kun analyytikko paljastuu ennustaneen paremmin ja siten myös häntä peesanneet hupivedonlyöjät.

Huhhuh, kaikkea sitä ihminen tekee ja kirjoittaakin, jotta pystyisi järkeilemään itselleen, ettei ole ylimielinen kusipää. Noh, jos ei siis ole jo aiemmasta sekavasta selostuksesta ja sijoitusurani massiivisesta kolmen kuukauden kestosta käynyt selväksi, olen siis todennäköisesti vain Dunning-Kruger-käyrän alkuhuippua edustava täydellinen idiootti .

Nyt on kuitenkin mielestäni menossa mitä mielenkiintoisin aika vedonlyöntimarkkinoilla, kun äkkiseltään ilmestyneet tummat pilvet nousivat taivaalle Aasiassa, leviten myrskyisäksi, koko maapallon kattavaksi sadekaudeksi, jonka luonteesta ja kestosta meidän on hyvin vaikea saada selvää. Maailman isoimpien ja fiksuimpien vedonlyöjienkin on ollut vaikea saada selvää niiden vaikutuksista eri sarjoihin ja joukkueisiin, mutta viimeistään sateen jälkeen tulee olemaan poutasää ja jälleen jälkeenpäin näyttää ilmiselvältä, että miten tämä uudenlainen myrsky vaikutti eri sarjoihin ja joukkueisiin. Sateesta hyötyvät sarjat kukoistavat, jotkut seilaavat tavalliseen tapaan ja jotkut miltei hukkuvat tulvaveden mukana – parhaiten sadetta kestävät joukkueet taas joko vahvistavat jo entuudestaan vahvaa kärkiasemaansa tai nousevat yllättäen paalupaikalle .

Seuraavaksi siis omat isoimmat vedonlyöntikohteeni tämän koronasiruksen aikana, jotka tein luultavasti täysin tunteen vallassa ja äkkipikaisesti, kehittäen mitä mahtavimmat perustelut ja stoorit niille jälkikäteen. Haluan nyt vielä korostaa, että olen tosiaan alalla täysi amatööri, koko kirjoitukseni on täynnä pelkästään omia mielipiteitäni, eikä mitään kirjoittamaani tule ottaa sijoitussuosituksena tai käyttää oman sijoitustoiminnan perusteena. Näihin seuraaviin yrityksiin olen sijoittanut edellisten viikkojen aikana, jokseenkin varsin pieniä summia :

Remedy

Remedy oli oikeastaan se sijoitus, joka antoi itselle vähän luultavasti virheellistä itseluottamusta oman sijoittamisen suhteen. Inderesin Remedy-ketjusta ja -raportista, sekä Jeansin Sijoitustieto-blogista löytyy varsin hyvin perusteluja tälle, joten en lähde niitä toistamaan. Minun pitänee vielä hieman kehittää vedonlyöntianalogiaani eteenpäin, mutta mielestäni oli ilmiselvää, että Remedy pelaa lajia, joka kokonaisuudessaan hyötyy sateesta (ihmiset jumittuu neljän seinän sisään, Steam hakkaa ennätyksiä ja muita pelifirmoja hehkutetaan), ja Remedy vaikutti joukkueelta, joka tulee pärjäämään kelillä kuin kelillä myös oman sarjansa sisällä pitkässä juoksussa . Samaan aikaan yhä harvemmat olivat optimistisia Remedyn suhteen vedonlyöntikohteena, minkä koin hyvänä paikkana laittaa vedot sisään Remedylle. Lisäsin vetoja vielä kahteen otteeseen, kun ennustin analyytikkojen tekevän omat samansuuntaiset ennusteensa ja niiden ennusteiden tultua ulos. Sittemmin olen myynyt vetojani pois, koska Remedy on vedonlyöntikohteena kasvanut omasta mielestäni ehkä jo liiankin suosituksi, ja muualta löytynee vähemmän suosittuja ja edukkaampia kohteita.

LeadDesk

No tämä nyt sitten on luokkaa “lyön vetoa analyytikkoa vastaan”, mikä kuten aiemmin mainittua, on entistä riskisempää puuhaa. Suuressa osassa tapauksista tätä päivätyökseen tekevä analyytikko osuu ammattitaitonsa johdosta oikeaan, mutta nyt halusin ottaa riskin, vaikka mitä suuremmalla todennäköisyydellä olen väärässä ja olen lyönyt huonon vedon. Tässä kuitenkin ajatusprosessini:

LeadDesk ajautui kiikareihini jo tammikuussa, kun Seppo Saario meni mainitsemaan firman hesarin haastattelussa asti. Yleensä otan vastaavat vetovihjeet mielelläni vastaan, koska se antaa kehoitteen tutkia enemmän jotain firmaa, jonka joku viisas sijoittaja on kokenut jostain syystä hyväksi kohteeksi. Noh, en päätynyt sen jälkeen sijoittamaan firmaan, koska hesari vihjepaikkana vaikutti vähän liian ilmeiseltä ja oli muita kohteita, jotka vaikuttivat vielä tuolloin houkuttelevemmilta.

LeadDesk nousi uudestaan voimakkaammin tutkaani, kun koko koronatilanne pääsi perkelöitymään ja Zoomit sun muut pomppi otsikoissa. Itsekin joskus monia vuosia sitten LeadDeskillä etämyyntityötä kotoa hakanneena aloin sitten ihmettelemään, että miten LeadDesk laskettelee yhtä kovaa kyytiä muiden mukana, vaikka se ensivaikutelmalta vaikutti olevan loistojoukkue sarjassa, jonka ei kuvittelisi ainakan kärsivän tästä sadekaudesta. No sitten tuli ihan tähänastisen laskun pohjilla Inderesin raportti, joka luontaisena vastarannan kiiskenä sai minut heräämään entistä enemmän ja keräämään lisää perusteluita sille, että olin jo muodostanut oikean mielipiteen (sekä tietysti kieltämään kaikki vastakkaisesta kertovat asiat).

Aiemmassa raportissa tavoitehintaa oltiin jo otettu alas, kun liikevaihdon kasvun hitaus yllätti analyytikon, samaan aikaan kun LeadDeskin ydinliiketoiminta kasvoi kovaa vauhtia ja liikevaihto lähti poismyydystä yksiköstä. No uudessa raportissa tavoitehintaa, liikevaihtoa ja tulosta reivattiin entistä pahemmin alas jokseenkin ristiriitaisella tavalla, kun raportti otsikoitiin houkuttelevasti “koronan ei pitäisi olla katastrofi etätyöohjelmistotalolle” ja uudet luvut perusteltiin ”lyhyen aikavälin kasvu- ja tulosnäkymillä, kun uusmyynti vaikeutuu ja telepalveluiden kysynnän kasvu hidastuu”.

Noh, sukellettuani CCaaS-bisnekseen (Contact Center as a Service) ja sen alla vaikuttavaan contact center -bisnekseen suurilta osin Inderesin aiempien raporttien ja niissä mainittujen lähteiden avulla, olin tullut niihin ajatuksiin, että LeadDesk on tarpeeksi mielenkiintoinen vedonlyöntikohde, johon kannattaa sijoittaa noin alhaisilla hinnoilla.

Pahimmassa tapauksessa LeadDesk on niitä joukkueita ja siinä sarjassa, joka kärsii sateesta ihan yhtä pahasti kuin muutkin, ellei pahemmin. Contact centereitä menee reilusti nurin, LeadDesk menettää nopealla tahdilla reilusti jatkuvaa laskutustaan ilmeisesti keskimääräisistä vuoden sopimuksistaan huolimatta ja lisäpanostukset bisnekseen tulevat huonoimpaan mahdolliseen aikaan. Kokematon yritysostaja saattaa jopa huonontaa näkymää entisestään intoutumalla ostamaan epäonnistuneesti pienempiä paikallisia kilpailijoita pois.

Keskimääräisessä tapauksessa , jonka ammattimainen analyytikko on mitä luultavimmin osannut ennustaa täysin oikein, LeadDesk on yksi niistä keskimääräisistä häviäjistä aika huonon sään sarjassa. LeadDeskin uusmyynti tosiaan vaikeutuu ja telepalveluiden kysynnän kasvu hidastuu, jolloin luotan siihen, että analyytikko on laskenut tavoitehintansa 9,00 täysin oikein, mutta sekään ei ole vuoden päästä valtavan huono suoritus.

No sitten tällaisen optimistisen idiootin unelmaskenaariossa onkin se epätodennäköinen mahdollisuus, että analyytikko onkin ollut turhan pessimistinen tai tehnyt ennustuksensa vähän huonolaatuisen datan avulla huonoon aikaan, ja loputkin sijoittajat ovat lähteneet pessimismiin ja paniikkiin mukaan. Kun todellisuudessa LeadDesk voisikin olla loistava sadekelin jengi, joka pelaa sarjassa, joka hyötyy tästä hirmumyrskystä. Omassa mielessäni tämä on epätodennäköinen, jokseenkin täysin mahdollinen vaihtoehto seuraavista syistä :

-LeadDesk tarjoaa ohjelmistoaan contact center -markkinalle, josta alan raporttien mukaan, joita Indereskin siteeraa, edelleen 70-80% käyttää hardwaren ja softwaren -yhdistelmää vaativia on-premise-soittojärjestelmiä. Eli ymmärrykseni mukaan koko soittojärjestelmä vaihteineen on sidottuna fyysiseen sijaintiin, josta on käytännössä mahdotonta siirtää operaatioita etätöihin. Voi olla, että olen ymmärtänyt tämänkin väärin.

-No tuon pilvipalveluiden osuus vs. on-premise contact center -markkinasta on ennen tätä koronakriisiä ennustettu kasvavan seuraavaa vauhtia: 2010 oltiin vain 3%, 2018 18% ja 2022 ollaan 31%, contact center -markkinan itsessään kasvaessa lievästi . Eli ei siis välttämättä olla huonon markkinan kyydissä ilman tätä koko koronahässäkkää, mikä varmasti näkyy positiivisissa kasvuennusteissa LeadDeskille ja täten myös hinnoissa jo valmiiksi.

-LeadDeskin bisnes siis kasvaa sitä myöten, että a) perustetaan lisää pilvipohjaisia contact centereitä, jotka ottaa käyttöön LeadDeskin b) olemassaolevat contact centerit vaihtaa on-premise-ratkaisut LeadDeskiin ja c) LeadDeskin nykyiset asiakkaat lisäävät käyttöä, käyttäjämääriä ja luovat kalliimpia kuukausilaskutteisia sopimuksia. No a)sta on varmaan kaikkein vaikeinta ennustaa mitään: kukaan tuskin lähtee tällä säällä lisäämään puhelimitse tehtävän myynnin määrää, mutta asiakaspalvelun tarve saattaa kasvaa reilusti ainakin jollain aloilla – kuvittelisin esim. Finnarin luurien huutaneen aikamoista kyytiä. C):stä on samoin vaikea sanoa, myyjät ehkä yrittävät reivata sopimuksiaan alas, kun taas asiakaspalvelulle saattaa jossain tapauksissa löytyä enemmän käyttöä. Mutta b) on mielestäni se kaikista mielenkiintoisin vedonlyönnin kohde. Jos pyörität pientä tai suurta contact centeriä, joka on vaikka jonkun isomman firman (vaikka sen Finnairin) sisäinen, tai oma firmansa, johon se joku firma on myyntinsä tai asiakaspalvelunsa ulkoistanut, niin mitä tuut tällaisessa kriisissä tekemään? Ilmeisesti noiden alan raporttien mukaan keskimäärin contact centereissä työskennellään aika ahtaissa olosuhteissa ja jaetuilla työasemilla. Itselläni ei ainakaan kestäisi kantti tai empatia jatkaa vanhaan malliin tai ruveta virittelemään mitään joka toisella työasemalla työskentely ja vuoron jälkeen aseman desinfiointi -systeemejä .

-Ehkä se on sitten betsi optimismille ja ihmisten hyvyydelle, mutta itse uskoisin uusmyynnin hankaloitumisen sijaan siihen, että nyt LeadDeskin myyntirekryt tulivat juuri oikeaan aikaan, ja siirtymä pilvipalveluihin markkinalla voimistuu aggressiivisesti pakon alla näilläkin hetkillä, eikä pelkästään puolen vuoden päästä, kun ollaan keretty pohtimaan, että jopas oltiin pulassa näiden paskojen on-premise-viritelmien kanssa. Jos tilanne tosiaan on tämä ja olisin LeadDeskin toimarin pallilla, niin virittäisin kyllä organisaation ihan huippuunsa näitä hetkiä varten, kellottaisin sisään niin paljon uusmyyntiä kuin mahdollista ja ehkä yrittäisin tehdä jotain hätäisiä videokonferenssituotekehityksiäkin.

-Jos osaisin noita tavoitehintojen laskutapoja, niin tekisin jos jonkinlaisia laskelmia tällä hetkellä. Tällä hetkellä pitää siis luottaa siihen, että Inderesin analyytikko on käyttänyt niitä oikein, ja itse teen ikään kuin veikkauksen, että nykyisen voimassaolevan tavoitehinnan sijaan tilanne voisikin kehittyä jopa aiempaa tavoitehintaa paremmaksi. Jos verrokkianalyysi on yksi noista tavoista mitä käytetään, niin ainakin nuo LeadDeskin toimialaverrokit ovat reboundanneet reilusti niistä pohjista, joiden aikaan Inderesin analyytikko varmaan teki vertailunsa.

Tämä kaikki siis täyttä spekulaatiota ja alasta tai sijoittamisesta hyvin vähän ymmärtävän ihmisen, joka on sijoittanut itse kyseisiin fimoihin, mielipiteitä, joita ei tule ottaa sijoitussuosituksina, jos nyt ei ole jo tähän mennessä tullut selväksi… Mielelläni kuulisin ajatuksia ja erityisesti korjauksia, mitä osaavammilla ihmisillä tulee mieleen ajatuksistani. Myöhemmin pitää ainakin kirjoittaa tänne ylös sijoitussuunnitelmani, niin ehkä tulisin joskus sellaisen tekemään ja kenties myös pitäytymään siinä isomman sosiaalisen paineen alla.

1 gillning

11.4.2020: Mitt andra inlägg på Sijoitustieto

Tack för svaret – motivationen att fortsätta skriva ökar betydligt när minst en person bevisligen har läst inlägget och tyckt att det var intressant på åtminstone någon nivå! Som någon som har arbetat inom branschen, har du några ytterligare tankar eller motargument gällande LeadDesks fall – är det något jag inte har tänkt på?

I Inderes mer omfattande LeadDesk-rapport har bolagen Five9, RingCentral, Vonage och 8x8 använts som jämförelseobjekt. Inget av dessa är naturligtvis en perfekt jämförelse för LeadDesk, eftersom tjänsteutbudet och marknaderna skiljer sig åt. Alla tillverkar, så vitt jag förstår, CCaaS-programvara med stor amerikansk tyngdpunkt, men vissa erbjuder även till exempel outsourcing av kontaktcenter, videokonferensfunktioner och annat, som reagerar annorlunda på coronapandemin än en ren CCaaS-programvaruverksamhet.

Några ostrukturerade tankar om att studera investeringar

Jag tänkte dela med mig av några tankar om att studera investeringar och lärande i allmänhet, både för mig själv och förhoppningsvis för andra. Mina egna tankar bygger starkt på böcker av två lysande tänkare och deras idéer: Josh Waitzkins (en sann supertänkare och -lärare, som har nått toppen inom flera mycket konkurrensutsatta grenar) The Art of Learning och Barbara Oakleys Learning How to Learn.

Inderes är enligt min mening en utmärkt tjänst för att lära sig om investeringar, tack vare sin öppenhet och sina principer: människor som kan mer än genomsnittet om investeringar gör analyser och delar med sig av sina tankar. Människor som är klokare än mig själv är enligt min mening en av de bästa källorna för att lära sig mer, och jag skulle dela upp hur man drar nytta av denna kunskapskälla i några olika nivåer:

1. Du kan följa vad klokare människor gör och agera därefter. Om en klokare investerare investerar i ett företag, kan det också vara en bra investering för dig, men du kommer att missa mycket information om när, hur och varför den personen investerade i företaget.

2. Du kan följa klokare människors tankesätt och utveckla ditt eget tänkande och agerande därefter. Om en klokare investerare berättar om sina tankar bakom en viss investering eller sitt tänkande bakom investeringar i allmänhet, kan du utveckla och granska dina egna tankar, och baserat på ditt utvecklade tänkande kanske göra en investering i samma företag eller i ett annat företag som stöds av ett liknande tänkande som den klokare investeraren visade.

3. Du kan följa hur klokare människors tänkande utvecklas och du kan försöka utveckla ditt eget tänkande därefter. Om en klokare investerare har kommit att tänka på ett klokare sätt än genomsnittet efter att ha läst till exempel vissa böcker eller genomgått en viss studiekurs, kan du försöka modellera ditt eget lärande, det vill säga utvecklingen av ditt tänkande, enligt hans eller hennes mönster, eftersom det sannolikt kommer att föra dig till ungefär samma nivå av tänkande och kunskap. I bästa fall tar det ditt tänkande och lärande lite djupare och på ett annat sätt, så att du blir klokare än den person du tidigare ansåg vara klok, och du kanske till och med tänker på saker från ett lite annorlunda perspektiv, vilket ger ditt tänkande en stil som andra kloka investerare kanske inte kan tänka sig.

Jag tror själv att mycket liknande “lärandets lagar” gäller för en mängd olika kunskapsområden, och det kan vara nyttigt att ta ett steg upp och lära sig om lärande i allmänhet. Om du har lärt dig att lära dig schack på ett smart sätt, kommer du sannolikt att lära dig andra saker snabbare och mer strukturerat.

Varför lära sig saker på ett strukturerat sätt?

Såvitt jag förstår sker lärandet i förenklade termer på följande sätt. Våra hjärnor går in i ett tillstånd av koncentrerat tänkande, där vårt arbetsminne har tillgång till cirka 4 “platser” för att lagra olika saker, informationsbitar, “chunks”. Vårt arbetsminne är som en griffeltavla där man kan rita några saker åt gången, men de suddas ut inom kort tid. Med koncentrerat tänkande försöker vi flytta dessa chunks till långtidsminnet, som består av ett komplext nätverk av neuroner som på något sätt håller dessa chunks i minnet. Detta långtidsminne är i sin tur som en stor och oordnad lagerhall, där våra hjärnor automatiskt utför olika operationer. När vi lär oss hämtar vi chunks från lagerhallen till griffeltavlan, varefter vi returnerar dem till lagerhallen. Genom att bearbeta saker upprepade gånger börjar vi successivt komma ihåg bättre vilka chunks som finns och var i lagerhallen de finns, och de börjar skapa starkare kopplingar mellan varandra. “Javisst, P/E-talet finns i investeringslagerhallen på hyllan för nyckeltalsanalys.” Vi börjar koppla samman chunks, och därmed kan vårt arbetsminne bearbeta fyra chunks som har kombinerats till en enda chunk i en enda plats, vilka tidigare krävde hela arbetsminnets kapacitet. Lagerhallen städas med tiden, till exempel när vi sover eller går omkring utan koncentration, varvid saker som vårt arbetsminne inte har bearbetat på länge tas bort från långtidsminnet, och å andra sidan förstärks och kombineras relaterade chunks till enskilda chunks på samma hylla.

Strukturen är å andra sidan också viktig för att vi ska kunna bygga välorganiserade och effektiva lagerhallar. Josh Waitzkin talar i sin bok om hur han har strävat efter att lära sig olika kunskapsområden från grunderna, så att de nästa, mer komplexa, sakerna att lära sig har en stabilare grund. Ta till exempel schack. Om två nybörjare spelar mot varandra, kommer förmodligen den nybörjare att vinna som snabbt har googlat några grundläggande taktiker för försvar eller attack – färdiga mönster för hur man ska flytta pjäserna. Samtidigt kommer han inte att lära sig orsakerna bakom den taktik han använder, och han kommer att bli ordentligt slagen av en spelare som känner till samma taktiker, vet vad de bygger på, och kan använda den bättre strukturerade informationen till sin fördel. Den spelare som har lärt sig snabbtaktiker kan i sin tur ha mycket svårt att utvecklas till en riktigt klok schackspelare, eftersom det är svårt för honom att återgå till att lära sig saker från grundnivå, då befintliga tankemodeller från snabbtaktikerna låser hans tänkande och han anser det inte vara viktigt att lära sig för enkla saker, eftersom han redan har fått resultat med sin snabbtaktik. Den spelare som har lärt sig spela strukturerat utvecklas däremot jämnt, tills hans arbetsminne hanterar de mest komplexa spelsituationerna som en helhet, tänkande på hundratals olika kombinationer och dragföljder lika effektivt som en nybörjare hanterar sina utantillinlärda schackmönster. Enligt min mening fungerar lärande också på så sätt att man inser grundläggande sakernas betydelse och struktur först senare, eftersom man i förväg inte vet något om ämnesområdet och inte kan veta den optimala strukturen för att lära sig saker. Kanske har strukturen övervägts lite bättre i vissa utbildningsprogram, men å andra sidan vill jag kanske inte föreställa mig för mycket om tankenivån i traditionella utbildningsprogram.

Varför skriver jag om schack, griffeltavlor och lagerhallar på en investeringswebbplats på en lördag? Jag vet verkligen inte. Men jag anser att alla dessa saker har en stark koppling till investeringar. Du kan antingen försöka lura systemet och försöka vinna över de nybörjare som känner till spelets regler, kanske genom att följa klokare investerares handlingar eller genom att använda några snabba taktiker som andra nybörjare inte förstår att använda. Eller så kan du börja med plågsamt tråkiga grundläggande saker som de flesta hobbyister inte orkar lära sig, men som på lång sikt bygger en starkare grund för dig att bygga upp kunskap på, med vilken du kan slå relativt kloka investerare.

Jag skulle själv vilja föreställa mig att jag lär mig investeringar på något sätt strukturerat, men vi får se hur långt jag orkar och kommer i studiet av detta ämne.Slutligen ett sådant här “ge en man en fisk och du föder honom för en dag, lär honom att fiska och du föder honom för resten av hans liv, lär honom att lära sig och han säljer fiskekonsulttjänster för resten av sitt liv” -liknande frågebatteri till klokare investerare:

Hur har ni lärt er om investeringar?

Vilken har varit er väg till er nuvarande kunskapsnivå?

Vilka är några av de viktigaste grundtankarna, de grundläggande faktorerna i er investeringsstrategis struktur, som nybörjare inte tänker på?

Vilka har varit särskilt viktiga kunskapskällor, vare sig det handlar om konkreta erfarenheter eller till exempel investeringslitteratur?

Hoppas någon har tid att svara smiley

2 gillningar

17.4.2020: Mitt tredje inlägg på Sijoitustieto

Fortsättning på caset LeadDesk

Jag har grävt fram de mest speciella informationskällor för att bättre förstå contact center-branschen, och DMG Consulting, en contact center-konsult/analysfirma som citeras i Inderes-rapporterna (vet inte hur objektiva de är), ropar högt om övergången till distansarbete och molntjänster i ett par nya rapporter, t.ex. denna.

Det går redan in på mer spekulativa informationskällor, men jag råkade hitta en subreddit för call center-anställda, där jag hittade en massa intressant (folket på den subredditen verkar dock till stor del vara från Nordamerika). Kundtjänstmedarbetarnas arbetsbörda verkar ha exploderat när fysiska platser har stängts inom många branscher, det finns mycket panik kring att pressa in stora mängder människor på samma kontor och i vissa länder sägs myndigheterna till och med tömma kontorslokaler.

Paniken kring den egna arbetsbördan och säkerheten på kontorslokalerna verkar vara en ganska stor trend, liksom en gradvis övergång till distansarbete. Om en stor del av marknaden fortfarande använder lösningar som jag förstår (jag skulle fortfarande vilja ha bekräftelse på detta från den tekniska sidan) inte tillåter distansarbete, så skulle jag gissa att övergången till molntjänster som LeadDesk redan under denna kris är betydligt snabbare än vanligt och även större efter krisen än tidigare, när det värsta först har överlevts och man har funderat på rimligheten i on-premise-lösningar.

Jag hade sökt efter en informationskälla som den här subredditen, som skulle ge en bättre inblick i vardagen på contact centers, eftersom jag inte har så många kontakter inom branschen. Min egen känsla (som naturligtvis kommer att motiveras senare) kring det här caset förstärktes dock, och jag valde att köpa fler LeadDesk, eftersom den lämpligt nog hade sjunkit lite under ett par dagar.

Denna var t.ex. en intressant tråd, och genom att söka på “home” hittar man ganska mycket liknande: https://www.reddit.com/r/talesfromcallcenters/search/?q=home&restrict_sr=1

Låt mig återigen säga att jag strävar efter att ange mina informationskällor ovan, och mina reflektioner utanför dem är rent amatörmässiga spekulationer och åsikter, och min text innehåller inga investeringsrekommendationer.

1 gillning

1.6.2020: neljäs postaukseni Sijoitustietoon

Pieni koronapäivitys: Suomessa paskoja päättäjiä ja hyviä tuuria, blogissa humanismihuuhaata sekä sijoitusspekulaatiota

Pitkään on pitänyt kirjoittaa, mutta muut kiireet ovat vieneet mukanaan ja ei ole siten ollut aikaa perehtyä sen enempää koronaan tai pörssiin, mutta viikonloppuna oli aikaa ja kiinnostusta taas sukeltaa vähän syvemmin. Sunnuntainen krapula ja sinisyys tietysti ruokki halua mennä syvemmälle synkkyyteen, kun samaan aikaan maailmassa lauottiin ihmisiä avaruuteen, osoitettiin mieltä Hong Kongista Valkoiselle Talolle ja Suomessa koronasta ei ainakaan julkisilla paikoilla näyttänyt olevan tietoakaan .

Paskat päättäjät

Oma henkilökohtainen mielipide on se, että Suomessa päättäjät ovat tehneet keskimääräistä (verrokkivaltioita) paskempaa työtä, mutta heillä on tähän asti käynyt tuuri Suomen erityislaatuisuuden takia.

Omasta mielestä päätöksiä pitäisi tällä hetkellä tehdä tehokkaasti, nopeasti ja paikallisesti, mutta ymmärrän tietysti, minkä takia se ei politiikassa nykytilanteessa ole helppoa. Päättäjille ja johtajille voi tuntua vaikealta näyttäytyä kriisin keskellä auktoriteettina ja huojumattomana turvana kansan yllä, jos saman aikaan mahdollisimman hyvän päätöksenteon ja kommunikaation takia pitäisi myöntää, ettei juuri kukaan tällä hetkellä voi varmaksi tietää, mitkä toimenpiteet ovat hyväksi ja mitä lähitulevaisuudessa tapahtuu.

Koronakriisiä ei pitäisi hoitaa Suomen koronakriisinä, vaan esimerkiksi Helsingin koronakriisinä tai vielä pienempien alueiden koronakriisinä. Jos katsoo dataa koko Suomesta (joka eroaa alueiden välillä suuresti) ja yrittää sen jälkeen tehdä päätöksiä, jotka koskevat noita monia eroavia alueita samalla sapluunalla, tulee tehneeksi monta kriittistä virhettä. Jos lisäksi tyypilliseen päättäjien ja poliitikkojen tapaan otetaan mukaan arvovaltakysymykset, lisätään virheiksi se, että ei osata myöntää, että aiemmin on tehty virheitä, nytkään ei tiedetä varmasti oikeita toimenpiteitä ja ettei tiedetä, joudutaanko toimenpiteitä vaihtamaan kahden viikon päästä, päädytään näihin surkuhupaisiin kasvomaskitapauksiin. Ehkä valtion pestien houkuttavuutta pitäisi jollain keinoin lisätä, jotta sinne saataisiin vähän skarpimpaa porukkaa.

Viestinnän kannalta on ollut osittaisia onnistumisiakin. Hankalaahan tilanteessa on se, että olisi tarpeen viestiä nopealla aikataululla välillä eriäviä faktoja tilanteesta, mutta epäkoherenttius viestinnässä vähentää viestin lähettäjän uskottavuutta vastaanottajien silmissä. Omasta mielestäni esimerkiksi Sanna Marin on kuitenkin suurelta osin viestinnässään aiheuttanut omissa silmissä ylpeyttä - taivas varjele jos meillä olisi nyt Antti Rinne suhmuroimassa kasvomaskikauppoja henkilökohtaisesti Tiina Jylhän kanssa .

Oma ongelmansa on myös kansallinen yhteistyö. Unelmamaailmassa esimerkiksi EU voisi tarkoittaa sitä, että eri maissa päätetään kontrolloidusti ja porrastetusti testata eri alueilla eri toimenpiteiden vaikutuksia koronan hallintaan, joista vedetään yhteiset johtopäätökset optimaalisista toimenpiteistä. Kauhumaailmassa puolestaan avataan miltei kaikissa maissa ravintolat ja rajat samaan aikaan käytännön kertaheitolla .

Tällä hetkellä pitäisi IMO mennä Ruotsin tyylillä tyhmyydellä, täysillä ja pelotta sisään, Uuden Seelannin tyylillä tukahduttaa täysin, tai sitten ottaa strategia, jossa aktiivisesti seurataan tilannetta, käytetään mahdollisimman paljon dataa eri maista ja kaupungeista, ja ollaan valmiista nopeastikin tekemään muutoksia päätöksissä, toiminnassa ja viestinnässä. Nyt saatetaan ottaa kaikista strategioista paskimmat puolet, mutta onneksi meillä Suomessa saattaa sentään olla käynyt tuuri.

Hyvää tuuria ja humanismihuuhaata

Vaikka Suomessa onkin ollut omasta mielestäni paskoja päättäjiä, niin onhan meillä täällä tilanne koronan kannalta hallussa, vaikkei talouden kannalta olisikaan.

Kun puhun päättäjien tuurista, niin tarkoitan sitä, että ihan sama millainen poppoo päättäjien paikalla olisi (ehkä Trumpia ja Bolsonaroa lukuunottamatta), niin Suomen monet omintakaisuudet olisivat pitäneet koronan kontrollissa kevään aikana. Lähiviikkoina tämä saattaa omasta mielestäni muuttua dramaattisesti, ja ehkä onkin jo muuttunut.

Jos kävi viikonlopun aikana ulkona (ainakin omalla paikkakunnallani), oli omasta mielestäni havaittavissa todella huolestuttavia muutoksia ihmisten käyttäytymisessä. Omasta mielestäni tällä hetkellä informaatioedgen muihin sijoittajiin koronakriisin navigoimisessa saattaakin saada käyttäytymistieteiden puolelta, kun se vielä helmi-maaliskuun vaihteessa tuli epidemiologiasta, jonka ilmenemisen jälkeen joka toisesta sijoittajasta tuli joku vitun virologi.

Nyt kun hallinnot ovat yrittäneet hyödyntää mahdollisimman paljon oppeja biologian puolelta ja seurailleet silmä kovana R-lukuja, tulisi omasta mielestäni katseet suunnata suuresti ihmisten käyttäytymisen tutkimiseen, datan keräämiseen ja nopeaan, tarpeen tullen iteratiiviseen päätöksentekoon ja eksekuutioon.

Viimeiset pari kuukautta ovatkin varmasti olleet kulta-aikaa kaiken maailman sosiologian ja antropologian tutkijoille, jotka muistivihko viuhuen keräävät havaintoja työpaikoilta ja puistoista. Ulos on tullut valtava määrä uutta tutkimusta ja vanhan kertaamista, josta haluaisin nostaa esiin joitain itsestäni mielenkiintoisia löydöksiä :

-Pohjustus: ymmärtääkseni pelkistetysti ihmisten käyttäytymistä ohjaavat asenne, sosiaaliset normit, halu käyttäytyä tietyllä tavalla sekä tietoisuus siitä, kuinka paljon omaa käyttäytymistä voi hallita. Jo tuosta voi mututuntumalla viikonlopun tapahtumien perusteella heittää, että asenteet koronaa kohtaan ovat löystyneet isosti, samoin sosiaaliset normit, halu käyttytyä huolettomasti on lisääntynyt välittömien itselle ja muille näyttäytyvien riskien vähentyessä ja suomalaisille spesifiin tapaan puistokännääminen ja nyt avautuvat terassit vähentävät kontrollia omasta käyttäytymisestä .

-Koronan aikana ihmisten halukkuus seurata määräyksiä on korreloinut sen kanssa, miten käytännöllisiä ohjeistukset ovat olleet ja miten konkreettista niiden seuraaminen on ollut. Nyt aika monella tuntuu olevan hukassa se, että mikäs se turvaväli pitikään olla ja saiko jo kokoontua 50 vai 500 hengen porukoissa. Ihmisten on helpompi seurata rajoituksia, kun ne ovat selkeitä ja konkreettisia, ja riskit toisenlaisesta käyttäytymisestä ovat suuria, välittömiä ja pelottavia. Pysy kotona ja käy korkeintaan kaupassa, ettei mummosi kuole koronaan.

-Kun ihmisillä on vähemmän mahdollisuuksia sosialisoida julkisilla paikoilla, ihmiset sosialisoivat vähemmän julkisilla paikoilla . Simple as that. Kun ei ollut lupaa tai sosiaalisesti hyväksyttävää tavata kuin omia perheenjäseniään, tehtiin niin. Nyt voi olla vaikeaa rajoittaa meininkiä uudestaan, kun kesä on kuumimmillaan ja kaikki on kivaa. Toinen aalto voi tietysti muuttaa tuon ja romuttaa nykyisen optimismiharhan (optimism bias), mutta harmillisella viiveellä.

-Ihmiset kaipaavat positiivisia motivaattoreita, eivät rangaistuksia, käyttäytyäkseen tietyllä tavalla . Mitkään sakkorangaistukset tuskin tulevat toimimaan, koska koettu kiinnijäämisen riski on niin pieni, mutta maski päällä kotoa haastateltavat julkisuudenhenkilöt ehkä lisäisivät motivaatiota.

-Nyt tuntuu olevan meneillään villitys siitä, että ulkona korona ei mitenkään voi tarttua, koska kaikki kotioppineet virologit tietävät hiukkaspilvien leviämisestä. Näillä näkymin pitää paikkaansa, mutta turvallisuudentunne voi saada myös ihmiset käyttäytymään riskialttiisti, kun piknikille ei viitsitäkään tuoda omia eväitä, on niin paljon kätevämpää istua samalla viltillä ja eihän sitä kaveria malta olla halaamatta pitkän tauon jälkeen. Lisätään yhtälöön pari skumppapulloa samoista suista nautittuna, ja kohta huudetaan, höngitään ja halaillaan kuin viimeistä kesäpäivää.

-Oma veikkaus, ei mihinkään lähiaikoina ulos tulleeseen tutkimukseen perustuen, on se että kesäinen alkoholinkäyttö on Suomessa vahvasti liitoksissa riskikäyttäytymiseen ja sitä myöten koronan leviämiseen . (Ei sillä, ettenkö itse olisi viikonlopun aikana syyllistynyt juurikin samaiseen syntiin.) Nuoret ainakin koulunpäättäjäisissä näyttivät hallitsevan homman (toivottavasti nuorten välillä ja nuorista virus leviää niin huonosti kuin mitä tutkimukset ovat tähän mennessä näyttäneet) todella holtittomasti, ja varmasti vanhemmatkin seuraavat perästä asenteiden vapautuessa ja kelien kuumetessa. Voikin olla, että hyvin pian puhkeaa korona Koffin puiston tyyliin kukkaan ympäri Suomea, kun nuoret ovat ensin sosialisoineet koulun sisäisesti, sitten kännissä koulujen välillä, sitten poteneet krapulaa kotona ja seuraavalla viikolla nuorien vanhemmat tiedostomattaan levittävät työpaikoillaan. Omasta mielestäni on ihan käsittämätöntä, että kaikkialla Suomessa ei laitettu puistoja säppiin vapun tapaan. Vaikka lämpötila ja aurinko vaikuttaisikin virukseen lievän tappavasti, on lämpötilan ja auringon vaikutus ihmisten käyttäytymiseen vielä omasta mielestäni auki.

-Suomi on kulttuurillisesti mielenkiintoinen alue siinä mielessä, että täällä (niin kuin muissakin maissa) yhteys luontoon on paljon voimakkaampaa, joten piknikeille ja luonnonpuistoihin matkaavat suomalaiset, jotka ovat tottuneet olemaan etäisempiä ja vähemmän kovaäänisiä ovat todennäköisesti epidemian kannalta turvallisempi vaihtoehto kuin isoissa porukoissa kodeissa iltaa viettävät, kovaäänisemmät ja poskisuutelevat verrokkinsa etelässä.

-Suomessa (eikä monessa muussakaan maassa) esim lapsia ei rutiininomaisesti testata, ylipäätänsä tehokas testing, tracing ja managing modernin teknologian avustamana on hukassa , eikä siten saada tarpeeksi reaaliaikaista, paikallista tietoa paikallisten päätöksentekijöiden tueksi. Luulisi kuuliaisille ja teknologiamyönteisille suomalaisille olevan suht helppoa työntää kännykkään äppi, johon voi täytellä omia oireitaan haju- tai makuaistin menetyksestä, kovasta yskästä, väsymyksestä ja ruokailun väliinjättämisestä , jotka on monissa maissa havaittu hyviksi oireiksi koronan tunnistamiseksi.

Sijoitusspekulaatioita

Koska tämä kuitenkin on sijoitusblogi, niin mainitaan nyt muutama mielenkiintoinen sijoitusidea (jokseenkaan ei todellakaan sijoitussuositus, koska tämä blogi ei sisällä niitä):

-Jos Nohoa pystyisi shorttamaan, niin tekisin niin tässä viikon sisään. Nyt on meneillään jonkinlainen tuulipukuryntäys sijoittamaan raflabisnekseen, kun terassit on auki, niin omasta mielestä todennäköisien uusien rajoituksien jälkeen tulee vastaan tuulipukuryntäys pois raflabisneksestä. Voin toki olla pahastikin väärässä. Jos tulee vastaavia sijoitusideoita ravintobisneksen ja sitä kohtaan kohdistuneen innostuksen shorttaamiseen, otetaan vastaan.

  • Kamux : omistin aiemmin ja myin pois juuri koronahässäkän alkaessa, mutta nyt näkisin ulkoisia tekijöitä, jotka lisäävät sisäisesti kunnossa olevan firman potentiaalia. Kyseessä on IMO laman/taantuman vaikutus automyyntiin (väheneekö myös käytettyjen autojen myynti vai pysyykö paikallaan vai jopa lisääntyy, kun ihmisten kuitenkin jossain määrin pitää vaihtaa ja ostaa autoja ja kaupat uusista autoista valuvat käytettyihin) vs. koronan aiheuttama käyttäytymismuutos julkisen liikenteen viehättävyyden vähentyessä ja autojen omistuksen jatkaessa kasvuaan. Jos muistan oikein, niin Suomessa ollaan todella aktiivisia autojen omistajia, eikä se tuskin tule vaihtumaan mihinkään nopeasti, vaikka Helsingissä kovasti yritetään puskea julkisen liikenteen projekteja.

  • Delivery Hero (ja ruuankuljetus) : tästä nappasin muutama viikko sitten kovan kopin, eikä sinänsä ole mihinkään kiire luopua siitä. Korona osuu ravintolabisnekseen (kenties matkailun lisäksi) kaikista koviten, ja pakottaa konservatiivisia ravintolayrittäjiä keksimään uusia kikkoja bisneksen elossapitämiseksi, sekä kuluttajia adaptoitumaan maailmaan, jossa ravintolaruokaa ei välttämättä aina nautikaan ravintolassa. Jos ymmärrän plattabisneksestä mitään, niin network effectien pitäisi olla valtavat, kun a) valtava määrä ennen ruuankuljetukseen negatiivisesti suhtautuvia ravintoloita ryntää Delivery Heron tapaisien bisnesten pariin inboundina b) valtava määrä uusia käyttäjiä saapuu ruuankuljetusplatformeihin koronan takia c) kun nämä kaksi pelaavat yhteen, ja esim. tulee lisää käyttäjiä myös sen takia, että uusia ihmisten lempiravintoloita ilmestyy palveluihin. Toimiala kasvaa valtavaa vauhtia (nyt koronan myötä entistä kovempaa), kilpailu on toki helvetillisen kovaa ja katteet pieniä, mutta kovimmalla teknologialla, operaatioilla ja yksikkötehokkuuksilla pitäisi päästä pitkälle. Ruuankuljetus onkin todennäköisesti useimmille firmoille vain tapa cräckätä in-city-delivery, jonka jälkeen avautuu ruuankotiinkuljetus ennen Keskoja ja kumppaneita (ks. Amazon ja kirjat). Tässä tulee tietysti myös myöhemmin vastavoima, että miten taantuma/lama vaikuttaa ihmisten ravintolaruuan tilaamiseen kotiinkuljetuksena, mutta sitä kerennee murehtia ja seurailla vähän myöhemmin.

  • Etäbisnekset yms. sekava digitalisaatio ja pilvillistyminen, esim. LeadDesk : IMO nobrainer ja valtavasti haippia jo entuudestaan alan yrityksissä ja kursseissa, mutta nyt hinnoissa saattaa vasta olla koronahaippi, mutta ei jo käynnissä olleiden kehitystrendien valtava voimistuminen koronan myötä. Veikkaan, että jos kääntää katseensa pois Zoomeista ja Slackeista, löytyy todennäköisesti vielä aika paljon potentiaalisia nousukohteita, joissa haippi nousee vasta Q2-tulosten julkistamisen jälkeen.

  • Matkailu : tästä en ole kehittänyt vielä mitään ideaa, mutta veikkaan jostain löytyvän sijoituskohde, joka jollain tavalla hyötyy koronan aiheuttamasta käyttäytymismuutoksesta matkailussa ja uusista tavoista tehdä matkailubisnestä. Ideoita otetaan vastaan.

Tästä nyt tuli vähän tällainen sekava vuodatus, mutta toivottavasti pian löytyisi lisää aikaa, jotta voisin tutkailla lisää tietoa ja avata omia ajatuksia mielenkiintoisista aiheista, jotka nyt ohitettiin hujauksella tai jätettiin kokonaan käsittelemättä. Mielelläni otan ajatuksia ja kommentteja puolesta ja vastaan, jotta voisin kehittää omaa ylhäisessä yksinäisyydessä ja eristyksessä sekavoitunutta ajatteluani eteenpäin.

1 gillning

11.7.2020: viides ja viimeisin postaukseni Sijoitustietoon sekä vastaus vastaukseen

Sadepäivän kunniaks pientä päivitystä. Nyt blogin jatkoa ajatellen haluaisin kysyä ääneen (ja toivoisin vastausta), että haluaako kukaan tässä maailmassa tämän blogin jatkuvan? Itselleni alunperin blogin tarkoitus oli a) strukturoida ja parantaa omaa ajattelua b) saada keskustelua aikaiseksi ja sitä kautta parantaa omaa ja muiden ajattelua. Olen löytäny ihan tarpeeksi tapoja strukturoida ja parantaa omaa ajatteluani tämän blogin ulkopuolella, että blogien kirjoittamiseen käytetty aika olisi mitenkään suhteessa tästä saatavaan arvoon. Mitään keskustelua täällä ei ole syntynyt, joten oma ajattelu tai kenenkään muun ajattelu tuskin on parantunut.

Jos jotain siis kiinnostaa nämä aiheet, mistä olen höpissyt, niin jakakaa ajatuksenne tai en näe mitään syytä pitää julkisena tekstejäni, joilla saan pienemmällä vaivalla enemmän arvoa pitämällä tekstit yksityisinä .

Sijoitusstrategia ja miksi ihmiset ymmärtävät strategiasta (tai keskimäärin mistään muustakaan) hyvin vähän:

Mitä on ihmistoiminta pohjimmiltaan?

Kuten olen aiemmin blogissani linjannut, ajattelu, ideat, oppiminen ja luovuus ovat aikalailla kaiken ihmistoiminnan ytimessä, koska yksinkertaistetusti:

  1. Kaikki toimintamme perustuu tiedostamattomaan tai tiedostettuun ajatteluun (aivojen prosessointia mitä hassuimmilla tavoilla)
  2. Aivomme prosessoivat ideoita, jotka ovat abstrakteja rakenteita, jotka rakentuvat pala palalta ja ajattelutyön/ideoiden pyörittelyn myötä. Einsteinin ajatus suhteellisuusteoriasta vaati muutaman muunkin idean allensa, ennen kuin suhteellisuusteoria yhtäkkiä kolahti kohdalleen
  3. Oppiminen on uusien ideoiden työstämistä, jatkuvaa prosessointia ja siirtelyä työmuistin ja säilömuistin välillä, jotta mahdollisimman suuri osa työstetyistä ideoista siirtyisi säilömuistiin strukturoidussa, kestävässä muodossa ja käyettäväksi uusien ideoiden kehittelyyn.
  4. Luovuus on periaatteessa vain oppimisen extended version, sillä luomme vanhojen ideoiden perusteella aivoihimme uuden idean, jota sitten muut ihmiset pitävät tai eivät pidä luovina. Einstein keksi mullistavan teorian, mutta tavallaan hän vain oppi yhden uuden asian.

Kuten olen aiemminkin huudellut blogissani (ilman ketään huutamassa vastaan), että turhan monet sijoittajat eivät ymmärrä näitä konsepteja, ja sen takia lähtevät sijoittamaan osakkeisiin opiskeltuaan jotain tunnuslukuja - omasta mielestäni karmea sijoitusstrategia pitkässä juoksussa tai tapa lähteä strukturoimaan omaa ajattelua.

Ihmiset eivät myöskään keskimäärin ymmärrä ideoiden ja luovuuden konseptia tarpeeksi hyvin, jotta voisivat esimerkiksi sujuvasti ottaa ideoita toisesta kontekstista ja copy pasteta ne toiseen kontekstiin, jota ihmiset taas katsoisivat haltioituneena vierestä ja miettisivät “wau, onpa luovaa - onpa tosi luova tyyppi varmaan, mä en ikinä pystyis olemaan noin luova!”. Eli tässä yritän tuoda esiin sen pointin, että luovuutta turhaan mystifioidaan, ja onkin hassu sattuma, että joku on luonut viestinnällisen idean “creative type” selittämään sitä, miksi olevinaan toiset pystyisivät olemaan luovia ja toisten ei kannata edes yrittää.

Samanlaisia harhakuvitelmia liittyy “älykkyyteen” ja “statukseen”, kun ihmiset ei valitettavasti ole ikinä vaivautuneet edes googlettamaan, että mitä jatkuvasti elämään vaikuttavat asiat edes tarkoittaa. Ihmiset siis jää tasolle, jossa ne sekottaa älykkyyden ja statuksen, ja pitää jotain ihmistä jotenkin ylivertaisen “älykkäänä” ja jonain “yli-ihmisenä”, vaan koska se on jonkun funktion lopputuloksena päässyt rooliin, jota jokin ihmisryhmä jostain syystä pitää korkean statuksen ja sitä kautta arvon roolina. Sijottamisessa Wall Street on omasta mielestä hyvä esimerkki tästä: “kyllä ne siellä Wall Streetillä tietää ja markkinat on aina tehokkaat, kyllä siellä on rajaton määrä Harvard-kasvatteja ja älyä miettimässä näitä juttuja paremmin kuin mä, niin miks edes yrittäisin biitata indeksiä?”

Mitä ovat osakkeet tai yritystoiminta pohjimmiltaan?

Jos mennään osakkeisiin syvälle sisälle, niin toisaalta ne ovat pelkästään objektiivisesti täysin arvottomia ideoita – oikeastaan yksi kapitalismin parhaista ja IMO arvomaailmaltaan eniten perseestä olevista ideoista – toisaalta ne ovat täysin spekulatiivinen, mutta laajan sosiaalisen joukon hyväksymä konsepti, ja toisaalta ne ovat jotenkin reaalimaailmassa sidoksissa ideaan pörssiyrityksestä. Ja pörssiyritys puolestaan on myös pelkästään idea, mutta idea, johon riittävä määrä ihmisiä uskoo sen voivan tulla interaktiivisesti todeksi. Ja pörssiyrityksissä mielestäni fundamentaalista on

  1. Se kaikista hulluin ihmisryhmä (ks. johto ja työntekijät), joka uskoo sen pörssiyrityksen ideaan eniten
  2. Seuraavaksi hulluimpia ovat se ihmisryhmä (ks. asiakkaat), jotka uskovat pörssiyrityksen ideaan tarpeeksi, jotta vaihtavat jotain omaa arvoaan ja kuvittelevat, että pörssiyrityksen transaktiossa antamalla asialla (= tuote, palvelu) on enemmän arvoa kuin sillä omalla alkuperäisellä asialla (esim. raha).
  3. Vähiten hulluimpia ovat sitten ne kapitalistisiat, jotka laittavat arvoa (= rahaa) liikkeelle, jotta nuo hullummat asiakasryhmät voivat palvoa uskontoaan ja suorittaa puolikahjoja rituaalejaan

En mene sen syvemmälle esimerkiksi arvon tai vaihdannan konsepteihin, mutta noiden kolmen ihmisryhmän perusteella suurin osa yritystoiminnasta pyörii näin: asiakkaat tekevät vaihtokauppaa yrityksen työntekijöiden kanssa jostain molempien arvokkaana pitämästä, yrityksen työntekijät pyörivät hulluina ympäriinsä voidakseen tehdä noita vaihtokauppoja paremmin kuin kilpailevaan yritykseen (= uskontoon) uskovat hullut, ja kuoria välissä tarpeeksi arvoa, jotta voivat sitten palauttaa ylimääräistä arvoa kapitalistisioille, joilla sitä arvoa entuudestaan jo oli eniten ja jotka nauravat matkallaan pankkiin.

Jätän nämä mietinnät nyt vähän laihoiksi, koska en näe järkeä lähteä miettimään asioita julkisesti ääneen, jos juuri kukaan ei siitä hyödy yhtään mitään.

Mitä on strategia pohjimmiltaan?

Strategia on pohjimmiltaan sitä, että kilpaillaan jonkin toisen ihmisen kanssa, ja yritetään tehdä niitä asioita paremmin kuin hän, mistä mainitsin kappaleessa “Mitä on ihmistoiminta pohjimmiltaan?”: ideoiden prosessointi → ajatellu → oppiminen → luovuus → toiminta. Sama pätee mielestäni niin shakkiin, golfiin kuin sijoittamiseen.

Mielestäni Jensillä oli omassa blogissaan vähän aikaa sitten loistava idea, joka auttoi minua järjestämään omia ideoitani ja ajatteluani paremmin, ajattelemalla sijoittamista itselle tutun kontekstin kautta. Hyvä esimerkki siis oppimisesta ja ideoista: Jens mallinsi sijoittamista samalla tavalla kuin nettipokeria: molemmat ovat kilpailu muita vastaan, ja teet rahaa ajattelemalla, tekemällä päätöksiä ja toimimalla paremmin kuin välittömät kilpailijasi. Pokerissa voit valita kilpailijasi varsin konkreettisesti, kun taas sijoittamisessa valinnan mahdollisuus on olemassa, mutta hivenen abstraktimmin. Jos haluat vain tehdä rahaa mahdollisimman nopeasti, kannattaa sinun siis miettiä sitä, että a) pystytkö voittamaan enemmän rahaa pelaamalla nykyisiä vastustajia vastaan vai b) löytyykö jostain vastustajia, joita vastaan voisit voittaa enemmän rahaa nopeammin c) miten teen valitsemiani vastustajia vastaan mahdollisimman paljon rahaa?

Eli pelaatko nykyisessä pöydässä, joka on täynnä pokeriammattilaisia (= jossain määrin tämä voisi vastata vaikka institutionaalisia sijoittajia, mutta ei välttämättä), vai siirrytkö puoliltaöin siihen pöytään, johon rikkaat, känniset ja ylimieliset bisnesmiehet ovat juuri saapuneet kravatit glitterissä (= esim. suomalaiset yksityissijoittajat, jotka tekevät sijoituspäätöksiä tunteiden ja Kauppalehden uutisten varassa).

Itse en usko “rahan tekemiseen mahdollisimman nopeasti” itseisarvona - en siis yksinkertaisesti näe sillä arvoa itselleni. Uskon siihen, että ihmisen kannattaa järjestää ihmistoimintansa ja kilpailukumppaninsa siten, että hän nauttii kilpailusta, hän oppii kilpailussa mahdollisimman paljon ja hän varmistaa siten sen, että pitkässä juoksussa hän tulee voittamaan useimmat muut kilpailijat.

Useimmat ihmiset ajattelevat liian lyhyellä tähtäimellä ja eivät panosta nauttimiseen (joka omasta mielestäni on fundamentaalisesti yksi elämän isoimmista pointeista) tai oppimiseen (ja täten pitkässä juoksussa häviävät niille, jotka parantavat ajatteluaan ja toimintaansa), vaan yrittävät vaan cashata kaiken sisään mahdollisimman nopeasti. Did someone say quarterly capitalism?

Sijoitusstrategiani lyhesti paketoidussa muodossa

No nyt päästiinkin muutaman aasinsillan kautta itse asiaan, eli sijoitusstrategiaani, joka minun on pitänyt jo pidemmän aikaa tehdä ja julkistaa tänne sosiaalisen paineen alla seurattavaksi. Pitkän aikaa mietin sitä, että pitäisikö sittenkään julkistaa sijoitusstrategiaa tänne, sillä strategian aika ykkössääntönä omasta mielestäni on se, että et paljasta sitä kilpailijoille, jotka voisivat hyödyntää sitä tietoa saadakseen kilpailuetua. Sitten oikeastaan tajusin, että a) blogillani on minimaalinen määrä lukijoita b) nekään vähät lukijat eivät oikeasti ole kilpailijoitani, jos ovat edes suomalaiset yksityis- tai instutionaaliset sijoittajatkaan c) “strategiassani” ei luultavasti ole yhtään kellekään mitään arvoa tai kilpailuetua. Mielestäni kilpailu on enemmin mallia Suomi vs. muu maailma, koska uskon aidosti siihen, että suomalaisten terveiden arvojen ajamana voisi olla hyvä asia koko maailmalle, että täältä löytyisi mahdollisimman paljon pääomaa ja sitä myöten valtaa - jaettuna tietysti mahdollisimman tasaisesti eikä vain muutamalle kapitalistisialle.

Okei, asiaan:

Visio:

Olla taloudellisesti riippumaton viiden vuoden sisällä ja huomattavasti nykyistä viisaampi, parempi ja kiltimpi ihminen ja sitä myöten parempi sijoittaja - antaa siitä eteenpäin compound effectin jyrätä niin kovaa, kunnes joskus 20 vuoden sisällä lukeudun Suomen parhaimpiin, vaikutusvaltaisimpiin ja edelleen kilteimpiin sijoittajiin.

Missio:

Nauttia elämästä ja kehittää jatkuvasti omia ideoita, ajattelua, oppimista ja luovuutta kasvattaen sijoittamalla pääoman määrää jatkuvasti compound effectina, biitaten selkeästi kilpailijat ja keskiarvot niin ajattelussa, toiminnassa kuin niiden lopputuloksena tulevassa tuotossa.

Kulttuuri:

Pääoman kasvaessa oikeasti merkittäviin määriin ja sen omatessa jotain todellista vaikutusta maailmassa, alan ottamaan huomioon koko aika kasvavissa määrin myös omat vahvat periaatteet ja arvot, jotka ohjaa sijoitustoimintaa - tällä hetkellä ei tarvetta keskittyä niihin, vaan keskitytään oman pääoman ja vaikutuksen kasvattamiseen. Sijoittaminen tulee muun elämän painolla, mutta silti semiaktiivisena osana sitä, eli pyrin ammentamaan muusta elämästä mahdollisimman paljon oppeja ja ideoita sijoittamisen puolelle, enkä hirveesti pyri opiskelemaan liikaa sijoittamisesta itsestään. Se ei oo musta järin mielenkiintosta, eikä varmasti myöskään kestävän kilpailuedun lähde, jos tietää kaiken saman kuin jotkut Wall Streetillä rahan perässä juoksevat puoliaivottomat osaoptimoijat.

Sijoitusstrategia:

Pyrin maksimoimaan pääoman määrän niin pitkässä juoksussa kuin lyhyessä juoksussa, jälkimmäisen johtaessa hyvin toteutetun strategian lopputuloksena nopeammin etummaiseen. Mun ratkasevat strategiset, kilpailulliset elementit on:

-Oma jatkuvan nauttimisen ja kehittymisen kulttuuri, joka johtaa pitkässä juoksussa eksponentiaalisesti parempaan ajatteluun ja elämään

-Muutenkin vahva kulttuuri, arvot ja periaatteet, jotka pitkässä juoksussa ajaa yli lyhytkatseisista kilpailijoista

-Vahva itsetunto ja -luottamus, jotka johtaa kykyyn ajatella eri tavalla, ottaa riskejä ja sietää epävarmuutta, paremmin kuin kilpailijat. Suht core juttu sijottamisessa, jossa pahiten perässä seuraavat sopulit ottaa eniten tukkaan, ja IMO rohkeiten omaa vahvaa näkemystä käyttävät voittaa eniten, jos ei useimmin

-Kaikki muut mut mahdollisimman paljon muista ihmisistä erottavat elementit, mitä tulee ajattelukykyyn, hallussa olevaan tietoon, oppimiseen ja luovuuteen. Nää on oikeastaan strategian ydintä ja todella VRIO-kamaa.

Ei nyt lähetä ihan OKR-tasolle menemään, mutta seuraavan vuoden tavoitteiks vois heittää jotain liittyen pitkän aikavälin strategian iteroimiseen ja todentamiseen, merkittävästi keskiarvoa paremman lyhyen aikavälin ja pidemmän aikavälin tuottoon, perustuen tähän hyvin poikkeukselliseen sijoitusympäristöön, jota mun mielestä suurin osa ihmisistä ei edelleenkään ymmärrä lyhyessä tai pitkässä juoksussa kauheen hyvin. Pyrin siis vetämään tällä hetkellä aika kovalla riskillä ja vivulla lisää sijoituksia sellasiin yhtiöihin, jotka sekä lyhyessä että pitkässä juoksussa hyötyy koronan vaikutuksista merkittävästi. Ja niiden hyötyjen pitäis pienissä määrin olla yleisesti jo tunnistettuja ja hyväksyttyjä, jotta ne hedgaa vähän riskiä valtavalta uudelta rommaukselta. Toisaalta toimin itsenäisesti ja nopeasti, niin rommauksen edetessä oon valmis tekemään tehokkaita peliliikkeitä, enkä lähteä mukaan mihinkään indeksit ja buy the dip -indeksilampailuun.

Toivottavasti joku jaksoi lukea suurimman osan ja edes jotain uutta liikahti ajatus- tai tunnepuolella. Tässä vaiheessa ja ylhäisessä yksinäisyydessä blogosfäärissä positiivinen asia olis jo se, että jotain alkais vituttamaan mun paskat avautumiset täällä tarpeeks, että tulis vittuilemaan ja saatais joku pieni vääntö päälle.

Käyttäjä Artsipappa kommentoi:

Ihan hyvää luettavaa että jatka ihmeessä. Oletko tehnyt vision ja mission realistiseksi? Onko ne siis oikeasti saavutettavissa. 5v päästä taloudellisesti riippumaton. Oletan että nyt jo on aika massiivinen salkku? Millaisiin tuottoprosentteihin tähtäät vuodessa?

Investiget Groupin vastaus:

Moi Artsipappa, kiitos viestistäsi! Vision ei omasta mielestäni tarvitse olla superrealistinen, vaan superoptimistinen ja kunnianhimoinen, aspirationaalinen unelma, jota kohti motivoituneemmin talsia. Missio puolestani on äärimmäisen realistinen ja kuvaa siis tätä hetkeä ja syitä, minkä takia ylipäätänsä sijoitan.

Ei ole todellakaan vielä massiivinen salkku, ja taloudellinen riippumattomuuskin on sinänsä suhteellinen konsepti: toiselle riittää 10k korkotuotto, jolla asua jossain halvassa ja lämpimässä maassa, toinen taas on vetänyt elintasonsa niin levottoman ylös, että on pakko olla monien miljoonien omaisuus. Itselleni riittää se, että on taloudellinen vakuutus siitä, että saan viettää aikani juuri niin kuin itse haluan - ilman, että kellään on taloudellista valtaa minuun tai olen missään palkkaorjuudessa. Sinänsä olen onnellisessa tilanteessa jo nyt, että vietän aikaani mielestäni todella mieluisilla tavoilla suurimman osan siitä.

Tässä vaiheessa tietyn tuottoprosentin tavoittelu tai ennustaminen on mielestäni juuri sellaista positivistista huuhaata, jota finanssi- ja liiketoimintamaailma on valitettavasti täynnä. Katotaan, miten taloudella, pörssillä ja muilla menee keskimäärin vuoden sisällä, ja pyritään voittamaan muut sekä lyhyessä että pitkässä juoksussa.

Käyttäjä Artsipappa kommentoi:

Jos et tavoittele tiettyjä tuottoprosentteja niin miten voit laittaa tavoitteen ‘5v sisään taloudellisesti riippumaton’? Tarkoitan siis sitä, että useimmiten jos tällaisia tavoitteita ottaa ja sulla on esim 250 000k€ salkku ja tarvitset 500k jotta ajattelet olevasi taloudellisesti riippumaton ja voit tulevaisuudessa elää korkotuloilla. 250k salkulla tarvitset siis keskimäärin 15% tuoton. Jos jäät jälkeen niin tulevien vuosien prosentti toki kasvaa aika merkittävästi.

Tosin 500k€ tähän tuskin riittää, ns. Varmaa korkoa kun nykyään on rahalle todella vaikea saada.

Investiget Groupin vastaus:

Moi jälleen, Artsipappa - kiva kun syntyy ensimmäistä kertaa ihan vastavuoroista keskusteluakin!

Tässä tullaan siihen ihmiskommunikaation perusongelmaan, että ihmiset olettavat, että kun toinen ihminen käyttää sanaa “visio”, sen merkitys on sama merkitys kuin sinulla on omassa päässäsi sanan “visio” kohdalla. Tämän takia kannustan ihmisiä mahdollisimman paljon googlaamaan niitä yhteisesti sovittuja sanojen merkityksiä (ainakin paljon käyttämistään sanoista tai fundamentaalisista sanoista), mitä akateeminen kirjallisuus tai nettisanakirjat on pullollaan. Itse tykkään siis esimerkiksi yhdestä akateemisen kirjallisuuden puolella suositusta vision selityksestä, joka menee about näin: “Vision explains what the firm wants to be in future and the level it wants to attain and is the communication of dream concerning the future that is desired.”

Tiivistetysti: miksi nykymuotoinen kvartaalikapitalismi on perseestä

Tästä siis pointit:

A) Visiolla ei ole sama merkitys kuin tavoitteella, eikä tavoitteenkaan merkitys ole kovin selkeä, kun enkusta löytyy niin goalia, objectivea tai endiä, jotka kaikki tarkoittavat hieman eri asioita.

B) Hairahdat nyt hieman objektiiviseen ajatteluun, etkä ehkä täysin napannut kiinni siitä, kun sanoin että taloudellinen riippumattomuus on suhteellista. Lukaise aiempi viestini uudelleen ja yritä toden teolla ymmärtää se, täältä voi hakea lisää ajatuksia oman ajattelun kehittämiseksi objektiivisuus vs. interkatiivisuus vs. subjektiivisuus -akselilla: Relativism - Wikipedia Postmodern philosophy - Wikipedia

C) Minun on mahdotonta tietää, mitä taloudellinen riippumattomuus tarkoittaa omalla kohdallani viiden vuoden päästä: se voi tarkottaa vaikkapa sitä, että tarvitsen 5M€-omaisuuden, jotta voin korkotuotolla ylläpitää konsumerismin mukana kohonnutta elintasoani (pahin painajaiseni), tai se voi tarkoittaa sitä, että asun ilmaiseksi luostarissa, enkä koe tarvitsevani lainkaan maallista omaisuutta, jolloin olen myös taloudellisesti riippumaton.

D) Tuottoprosenttien ongelma tavoitteena on se, että ne osaoptimoivat sen sijaan, että keskittäisivät ajatteluani ja toimintaani sinne, missä sen pitäisi olla, eli pitkän ajan visiooni. Vuosi on ajan määreenä loppujen lopuksi todella lyhyt, ja jos otan tavoitteekseni saada vaikka 30% vuosittaisen tuoton, niin sitten alan pää märkänä vuoden lopussa jahtaamaan sitä, ja teen huonoja päätöksiä pitkän aikavälin tavoitteeni kannalta. Joinain vuosina voi olla mahdotonta saada 30% vuosittaista tuottoa ulkoisten tekijöiden takia, toisina 30% tuotto voi olla niin naurettavan helppo tavoite, ettei se motivoi tai anna oikeaa suuntaa.

Tämä on myös suurin argumenttini kvartaalikapitalismia vastaan. Yritykset (tai oikeastaan ihmiset niiden sisällä, yritykset ovat vain keksitty uskonto/ajatus eivätkä mikään oikea entiteetti eivätkä siten tee päätöksiä) ajetaan tekemään päätöksiä, jotka ovat pitkässä juoksussa todella tyhmiä ja huonoja, vain jotta kapitalistisiat olisivat tyytyväisiä ja saisivat lyhyen ajan tuotto-odotuksensa täyteen vs. että yritettäisiin luoda kaikenlaista arvoa kaikille sidosryhmille koko aika pitkässä juoksussa kasvavissa määrin. Rahallista arvoa ei omasta mielestäni ole edes olemassa eikä varsinkaan yrityksillä (keksityillä uskonnoilla) sitä voi mitenkään sisäisesti olla, vaan arvo on pelkästään interaktiivista, ihmisten koettavissa olevaa. Rahalla on pelkästään funktionaalista arvoa vaihdannan välineenä ja sitä on maailmassa rajallinen määrä, joten on täysin idioottimaista, että yritykset keskittyvät kilpailemaan rajallisesta määrästä jotain, jolla ei ole sisäistä arvoa, kun ne voisivat lopettaa nollasummapelien pelaamisen sekä ihmisten kurjuuttamisen ja pyrkiä kasvattamaan ihmisten kokeman arvon määrää maailmassa. Kapitalismi nykyisessä muodossaan on uskontona äärimmäisen idioottimainen, huonosti suunniteltu ja vanhanaikainen, ja mielestäni se vertautuu siihen, että jotkut edelleen nykypäivänä uskovat erilaisiin jumaliin, paitsi että uskonnot sentään opettavat oikeita arvoja ja tuovat onnellisuutta elämään. Jos 2020-luvun ihmistä pidetään erikoisena, koska hän uskoo 0-luvulla keksittyyn uskontoon, miksei sitä pidetä erikoisena, että hän uskoo kauan aikaa sitten vanhentuneeseen ekonomiseen uskontoon?

Tässä maailmantilanteessa ei tarvita enää kapitalismia nykymuodossaan, vaan jonkin tyyppistä happytalismia, missä perimmäinen maksimoitava ja optimoitu asia on koko ihmiskunnan kurjuuden minimointi ja hyvän olon sekä onnellisuuden maksimointi.

1 gillning

Nåväl, där har du förhoppningsvis möjliga konversationsöppnare åt ett håll eller ett annat!

När du läser mina inlägg är det bra att tänka på att:

  • Jag började lära mig om investeringar, aktiemarknader och ekonomi först i våras, inspirerad av coronakrisen. Jag hoppas att kvaliteten på mina idéer ständigt utvecklas när jag lär mig mer och får diskutera idéer med andra människor. Konstruktiv kritik och nya, motstridiga tankar tar jag gärna emot, men var lite snällare mot de tidiga tankarna :smiley: Om man vill skapa nya tankar (i sitt eget huvud eller i sin egen kultur), måste man vara beredd att ha fel ganska ofta.

  • Investiget Group är en internetidentitet och ett anonymt användarnamn, under vilket jag skriver på ett lite annorlunda sätt än hur jag faktiskt interagerar med människor. Jag kan också medvetet ibland överdriva tankar för att kommunicera idéer på ett färgstarkt sätt, för att få till stånd en motreaktion i tankarna. Ett internetforum begränsar också nyanserna i interaktionen, så jag ber om ursäkt till alla som tycker att jag verkar vara en obehaglig typ – i verkligheten strävar jag verkligen efter att vara en trevlig och snäll person :slight_smile:

5 gillningar

{“content”:“Du fokuserar kanske lite för mycket på semantik och filosofi (med tanke på att vi är på ett investeringsforum). Den där gubben hade bra frågor, men du ignorerar hans frågor till stor del med filosofi-jargong.\n\nSå kommunikationen/läsningen skulle kunna underlättas om det var lite färre filosofiska svar och istället lite kortare och mer koncisa svar.\n\nSvårt att komma på något att kommentera eller fråga, som man skulle kunna få ett mer konkret svar på.”,“target_locale”:“sv”}

11 gillningar

Tack för din kommentar och för att du deltar i diskussionen, feedback tas gärna emot! :slight_smile:

Det är på sätt och vis ett av mina mest centrala argument för varför jag har den här typen av investeringsblogg och pratar om dessa ämnen: enligt mig pratar man för mycket om företagens P/E-tal och liknande, och för lite går man under idéerna till de mest fundamentala idéerna som driver näringslivet och aktiemarknaderna. Ett filosofiskt tillvägagångssätt eller en reflektion kan vara på sin plats om syftet till exempel är att fundera över aktiemarknadernas eller kapitalismens funktionsprinciper och bakgrundsidéer. Diskussionen om P/E-tal kan vara på sin plats om syftet är att försöka diskutera ett företags kortsiktiga avkastningspotential. Jag anser att det redan finns tillräckligt med den senare diskussionen, och utifrån den är det svårt att skapa genuint nya tankar, och den förstnämnda är alldeles för lite.

Jag förstår naturligtvis att jag själv faller i fällan att använda mycket terminologi som kanske förblir oklar för dem som inte känner till betydelserna bakom den och inte orkar googla. Enligt mig ignorerade jag till exempel inte Artsipapas frågor, utan svarade ganska träffande. Jag kan naturligtvis försöka att utveckla mina svar mer, till exempel i form av ritningar eller grafer, om det underlättar förståelsen av mina tankar.

Detta verkar fungera åt båda håll: det är svårt att få till en bra, konkret diskussion om abstrakta ämnen, och det är tydligen ännu svårare att få till en bra, abstrakt diskussion om konkreta ämnen.

1 gillning

Okej @Johnnyboy, låt oss göra så här: vill du först förklara vad du menar med “filosofi-jargong”, och varför du tycker att det är en dålig sak och varför du tycker att det är en bra sak?

Artsipappa frågade vilka specifikationer som hör till denna ekonomiska oberoende, och till det hade han förmodligen velat ha ett svar som:

“Om 5 år borde jag ha en portfölj på 500k, som jag fokuserar på bra utdelningsföretag och försöker leva på 5% / 25k i utdelning, för att få den portföljen på 500k, borde jag få en genomsnittlig årlig avkastning på 22% under 5 år. De 5 åren är dock en ungefärlig tidsram, och jag har inget emot om jag blir ekonomiskt oberoende först om 8 år, och livets realiteter kan också förändras under tiden.”

Som svar fick han dock en diskussion om vad ekonomiskt oberoende betyder, om ordet “oberoende” härstammar från en hängmatta osv.

Vad är dessa fundamentala saker som du tycker man borde fokusera på mer än P/E-tal osv.? Jag tycker att forumdiskussionen fokuserar väl på både numeriska (P/E, EPS osv.) saker och funderingar kring vad som gör ett företag/produkt/strategi bra eller dåligt.

PS. Filosofisk diskussion är förstås intressant, men i textform är det enligt min mening mycket utmanande att diskutera den, eftersom det är svårare att veta om andra alls följer din tankegång och om de alls förstår din röda tråd.

6 gillningar

Så du menar att den nuvarande globala produktiviteten är tillräcklig om den bara är korrekt koncentrerad och jämnare fördelad? Kapitalismens nytta för samhällen har just kommit från att den driver effektivitet (läs: utveckling) bättre än något annat känt system genom prissättningsmekanismen.

PS. Här verkar Harari ha lästs. :stuck_out_tongue:

3 gillningar

Tack, ett riktigt bra meddelande och jag förstår din poäng mycket bättre nu! Kanske behöver jag själv vänja mig lite vid den här forumliknande diskussionen, där filosofiska funderingar kanske passar lite sämre. Det finns helt enkelt färre möjligheter att läsa motparten och hur väl han eller hon förstod vad, innan man går djupare in i diskussionen. Men det blir nog bättre med övning!

Angående dina två första stycken: min poäng var just att jag inte ser det som meningsfullt att diskutera eller säga högt att “om 5 år kommer jag att behöva cirka 1,5 miljoner euro i kapital, så att jag med en ränta på 7 % kan tjäna i genomsnitt 105 000 euro per år”. Eftersom vad som helst kan hända i mitt liv, kan jag lika väl vara ekonomiskt oberoende med 0 euro i kapital, eller jag kan vara ekonomiskt oberoende med 5 miljoner euro i kapital. Jag anser att det finns en miljon FIRE-anhängare i världen som har gjort sina egna beräkningar om ekonomiskt oberoende. Att publicera mina egna beräkningar skapar enligt mig inget nytt tänkande. Om vi istället går en nivå djupare i diskussionen, det vill säga, istället för att diskutera ämnet “hur mycket pengar behöver jag för att vara ekonomiskt oberoende?” diskuterar “vad innebär ekonomiskt oberoende?”, kan vi komma till något mer intressant i idéerna.

Och där måste jag absolut förbättra mig, att tydligare svara på de frågor som folk ställer. Förutom att presentera några fortsatta funderingar baserade på frågorna eller andra idéer. Så feedbacken är väl mottagen.

Med fundamentala saker menar jag just mitt tidigare exempel om att istället för att fundera över “hur mycket pengar behöver jag för ekonomiskt oberoende”, går vi en nivå djupare och funderar över “ekonomiskt oberoende”. Om du i ditt sinne ritar någon form av hierarki eller nätverk av till exempel investeringsidéer och koncept, kommer du hela tiden djupare, högre upp eller åt sidan. Exempel: ekonomin består av olika marknader → en marknad består av både köpare och säljare → säljare är t.ex. organisationer, företag → företag är ett fiktivt koncept, organisationer är en grupp individer → en grupp individer i organisationer agerar utifrån dessa saker: motivation, värderingar, kultur, yadi-yadi-ya. Nya idéer uppstår när man kombinerar ett gammalt tankesätt eller en idé med ett annat tankesätt eller en idé, och resultatet blir någon form av nytt tankesätt eller en ny idé. Exempelvis kombinerar man antropologiskt och ekonomiskt tänkande, och funderar över olika varumärken eller kapitalismen ur den synvinkeln att de är moderna religioner med sina symboler och ritualer, och funderar på vad som skulle hända med SP500 och dess P/E-tal om kapitalismens Jesus skulle återuppstå från de döda? En väldigt dum och slumpmässig tanke, men jag hoppas att någon åtminstone fick tag i något. Att rita skulle förklara dessa hierarkier och kopplingar kanske lite bättre.

2 gillningar

@kabu Tack, en helt fantastisk kommentar – precis den typen av diskussionsfortsättning som jag gärna skulle se mer av :slight_smile:

Innan jag går djupare, vill du förklara närmare vad du menar med global produktivitet – någon form av förhållandetal skalat med faktorer etc. i den riktningen, men vilka faktorer har du i åtanke?

Av Harari har jag nog läst Sapiens och Homo Deus någon gång, men de var inte IMO några medvetandeförändrande böcker – Sapiens var bäst av de två och öppnar säkert upp världen för många.

Med det menade jag främst den globala välfärdens nivå, som man kan tänka sig exempelvis utifrån hur mycket mat och andra varor samt tjänster man kan producera. Det största problemet med att övergå till något sådant som “happytalism” skulle jag se i att utvecklingen, även inom till exempel medicin, skulle bromsas, och i insikten att dagens levnadsstandard fortfarande är ganska starkt beroende av fossila bränslen på ett ohållbart sätt.

Kapitalismen har naturligtvis sina egna problem, men incitamenten att göra ett bra jobb är i stort sett på plats, och tack vare prismekanismen fördelas resurserna effektivt.

Harari kom starkt i åtanke med den där tanken om att kapitalism är en religion. Bra böcker båda två tycker jag, särskilt Sapiens. :slight_smile:

2 gillningar

Vierastan ajatustasi, että yritystoiminta olisi nollasummapeliä. Asia on mielestäni juurikin päinvastoin. Yritys käyttää niukkoja resursseja (pääoma, materiaalit, tietotaito, työvoima jne) luodakseen valitsemistaan raaka-aineista eniten lisäarvoa tuottavan tien. Otetaan esimerkki:

Kuvitteellisen Oja Oyn toimiala on ojankaivuu. Yritys saa toimeksiannon maanviljelijältä, jonka pellolle vesi kertyy ja sato uhkaa pilaantua. Kaivamalla ojan yrittäjä pelastaa maanviljelijän sadon (=elannon), mutta myös leipurin ja leipäkauppiaan elannon. Miten tämä on nollasummapeliä, joka siis edellyttää, että joku muu kärsii?

Allekirjoitan väitteen, ettei rahalla ole sisäistä arvoa, mutta se mahdollistaa asioita ja hyvinvoinnin kohdentamisen jokaista eniten hyödyttävään mixiin. Kuvittele yhteiskunta ilman rahaa, jossa verot kerätään ja palkat maksetaan hyödykkeinä. Jokainen työntekijä saa saman korin riippumatta henkilökohtaisista tarpeista. Ihminen, joka näkee vallan mainiosti ei tarvitse korista löytyviä silmälaseja. Jossain toisessa yrityksessä taas joku toinen on hajottanut silmälasinsa, mutta niitä ei ole löytynyt korista moneen viikkoon. Eikö tässä rahan tuoma valinnanvapaus ja resurssien kohdistamisen tehokkuus ole arvo itsessään ja luo hyvinvointia?

Kyseenalaistan vahvasti myös näkökulmasi siitä, että " Kapitalismi nykyisessä muodossaan on uskontona äärimmäisen idioottimainen, huonosti suunniteltu ja vanhanaikainen". Ensimmäiseksi et edes perustele yhtäkään näistä väitteistäsi. Esitän silti omat mielipiteeni.

  1. On totta, että kapitalismissa on omat vikansa, mutta toistaiseksi se on mahdollistanut miljoonien (myös Suomen) nousun absoluuttisesta köyhyydestä tilanteeseen, jossa ihminen voi valita miten aikansa käyttää (ainakin osittain).

  2. En usko, että kapitalismia on suunniteltu, vaan sen teoria on luotu jälkikäteen havainnoiden. Kapitalismi on luontainen seuraus ihmisen kahdesta henkiinjäämistä tukevasta ominaisuudesta. Ahneus ja laiskuus. Nämä yhdessä ovat läpi historian varmistaneet, että ihminen ja sen esi-isät ovat kohdistaneet rajalliset resurssinsa toimiin, joilla on saatu mahdollisimman paljon ruokaa, suojaa ja lämpöä. Evoluutio on todiste siitä, että kapitalismi toimii (tai on ainakin toiminut). Se joka keksi metsästystä helpottavia keksintöjä sai eniten lihaa omalle lähipiirilleen. Ne jotka näkivät eniten vaivaa ruuan hankkimiseen tai eivät olleet siinä hyviä, kuolivat ympäristön muuttuessa.

  3. En myöskään pidä kapitalismia vanhanaikaisena, vaan se on muuttunut läpi ajanjaksojen ja mukautunut ympäröiviä normeja ja arvoja noudatellen. Viime aikoina ns kova kapitalismi ja voittojen maksimointi ovat alkaneet murtumaan ja yritykset panostavat mm. ympäristöystävällisyyteen. Tämä on taas sitä mukautumista, mikä mahdollistaa selviytymisen seuraavaan päivään, viikkoon ja vuoteen. Nämä prosessit ja ajatusmallit vaativat aikaa muuttuakseen, sillä kapitalismi ei ole mitään oikeaa; se on vain yksi ihmisen keksintö, jolla se koittaa selittää ympärillään olevia asioita. Kapitalismihan on sitä, mitä ihmiset sen ajattelevat olevan. Se muovaantuu ajan ja arvojen mukana.

Vertaat kapitalismia uskontoon, mikä itsessään on hyväksyttävää. Kaikilla aatteilla on omat kannattajansa, joista toiset uskovat vahvemmin kuin toiset. Korvaani kuitenkin särähtää perustelu: " Uskonnot sentään opettavat oikeita arvoja ja tuovat onnellisuutta elämään". Mitä ovat “oikeat arvot”? Sinun arvojasi mukailevia arvoja? Mikä tekee arvosta oikean tai väärän?

Kuvitellaan kaksi vierekkäistä taloa ja naapuria, joiden rajalla kasvaa puu. Toinen naapuri arvostaa puuta siksi, että se suojaa auringolta, siinä pesivät linnut ja se tuo kauneutta pihaan. Toinen taas haluaisi kaataa sen, koska sen lehdet varisevat tuulen mukana lähinnä hänen puolelleen ja talvisin hän voisi lämmittää kotiaan siitä tehdyillä klapeilla. Kumman arvot ovat oikeat ja kumman väärät?

Arvot ovat vahvasti aikakauteen ja ympäröivään yhteiskuntaan liittyviä jälleen abstrakteja asioita. Ne eivät ole mitään oikeaa vaan pikemminkin osa etiikan pörssiä, jossa yhteiskunta ja sen jäsenet määrittelevät arvojen tärkeyden.

Sanoit myös, että uskonnot tuovat iloa elämään, mutta muistutan tähän väliin semmoisista asioista kuin ihmisuhrit, ristiretket, noitaroviot, pyhät sodat, lahkot ynnä muut. Ei liity varsinaisesti aiheeseen, mutta muistutan että asioilla on usein kahdet kasvot. Ilmeisesti viittaat, ettei kapitalismi tuota iloa. Listaan alle perusteluja, missä kapitalismi tuottaa iloa.

  1. Vapaus. Ihminen on vapaa valitsemaan työn, josta saa iloa ja tyydytystä.
  2. Tehokkuus. Kapitalismi kannustaa käyttämään rajallisia resursseja mahdollisimman tehokkaasti ja sillä ylijäämällä (kapitalistinen tuotanto - kommunistinen tuotanto) mahdollistetaan asioita myös yksilöille, jotka ovat ilman omaa syytään pudonneet kelkasta.
  3. Köyhyys. Kapitalismi kannustaa ihmisiä keksimään asioita, joilla voivat päästä pois köyhyydestä ja nostaa elämänlaatuaan. Todistetusti se on jo näin tehnytkin.

On hauskaa, että väität kapitalismin olevan “vanhentunut ekonominen uskonto”. Kuitenkin monet uskonnot ja aatteet muuttuvat ajansaatossa, kun tekstejä ja oppeja tulkitaan uusin tavoin. Toisekseen 2020-luvulla uskonnoton ihminen on maailman- ja euroopanlaajuisesti edelleen harvinainen. Toki suomalaisessa kuplassa elävälle uskonto voi tuntua etäiselle.

Haluan myös muistuttaa tarinasta, joka kertoo professorista, joka ehdotti luokalleen koetta, kun nämä kysyivät mitä vikaa sosialismissa on. Luokalla on kolme tenttiä ja jokainen oppilas saisi niistä keskiarvon perusteella arvosanan. Ensimmäinen tentti meni hyvin, koska lähes jokainen oppilas opiskeli. Toinen meni jo huonommin, koska harvempi opiskeli, sillä “eihän nyt minun arvosanallani ole väliä isossa kuvassa”. Kolmannesta luokka sai hylätyn, koska vain muutama tunnollisin enää opiskeli tenttiin.

Tähän myös kiteytyy happytalismin ongelmat. Jos yhteiskunta antaa vain kaiken tarvitsemasi, mitä tekisit vapaaehtoisesti sen eteen? Siis työtä, joka ilman eri korvausta mahdollistaa kaiken sen hyvän, mitä sinulle jaetaan. Ihminen arvostaa asioita, joiden eteen on nähnyt vaivaa ja tehnyt työtä. Tietyllä tapaahan työ tekee onnelliseksi. Onnellisuuden maksimointi on mielestäni hyvä päärä, mutta väitän, että nimenomaan kapitalismi tekee sen parhaiten. Se antaa yksilöllen syyn ja kannustimen ponnistella juuri niin paljon kuin onnellisuuden saavuttaminen vaatii. Miksi kukaan panostaisi mihinkään tai ottaisi riskiä, jos siitä ei kerran hyödy? Onko onnellisuus yksilön onnellisuus sinulle tärkeämpää kuin yhteinen hyvä? Mielestäni varsin naiiveja, huonosti perusteltuja ja yksinkertaistavia ajatuksia. Haluat mennä “astetta syvemmälle”, mutta et kuitenkaan onnistu tuomaan mitään ajattelua esiin vaan hankaat tätä “filosofia-jargonin” metadataa viestistä toiseen.

En myöskään näe mahdollista, että ihminen on taloudellisesti riippumaton 0€ pääomalla. Täydellisessä omavaraisuudessakin sinun tulee omistaa maat (tai lainata) jolla ruokasi kasvatat. Myös tukien varassa eläminen vasta taloudellista riippumattomuutta onkin. Kertoisitko miten tämä on mahdollista?

PS. Mistä tuo nimimerkki blogin otsikon “pääomasijoittaja” tulee?
PPS. Taloustiede on hyvin tutkittu tiede, jota ovat tutkineet monet meitä viisaammat. Todennäköisesti sinulla on enemmän annettavaa kertomalla tavoitteesi ja keinosi taloudelliseen riippumattomuuteen, kuin analysoimalla osakemarkkinan anatomiaa. Ainakin arvokkaampi mielipiteesi on ensimmäiseen kysymykseen.
PPPS. Saat vapaasti pitää tätä blogia ja varmasti tulen sitä joskus lukemaankin, mutta koita ihmeessä tehdä keskitetympiä postauksia. Valitse joku pieni pala ja lähde pohtimaan sitä, äläkä yritä luoda talousteoriaa uusiksi.
PPPPS. Sinulta on nyt ainakin kolmesti kysytty sitä taloudellisen riippumattomuuden tavoitetta, joten mitäpä jos vastaisit siihen ihan mitattavissa olevilla arvoilla, kuten eurot, prosentit ja vuodet? Piristävää olisi tietenkin, jos kerrot myös mitä aiot / haluat taloudellisella vapaudella tehdä
PPPPPS. Sapiens oli mielestäni hyvä, mutta Homo Deuksessa kirjoittajan ajatukset aika huonosti perusteltuja, eivätkä kovin objektiivisia.
PPPPPPS. Varallisuuden uusjako on ideana vanha, mutta käyttökelvoton. Vaikka nyt jaettaisiin kaikki maailman varallisuus uusiksi, niin jo huomenna ensimmäiset olisivat moninkertaistaneet ja toiset tuhlanneet varallisuutensa.

Lisätään nyt etten todellakaan usko kapitalismin olevan täydellinen tai virheetön, mutta minusta on turha syyttää ihmisen luomaa abstraktia asiaa maailman ongelmista. Vähän sama kun syytetään muovia merien pilaamisesta tai aseita murhista. Kyllä se on aina ihminen, joka vetää liipaisimesta (tai muuten säheltää aseen kanssa) tai heittää sen muoviroskan luontoon. Kapitalismista on aiheutunut valtavia ympäristöongelmia ja -vahinkoja, mutta on päättäjien ja tuomioistuimien tehtävä sanktioida ympäristörikoksista sellaisilla seuraamuksilla, että rötös ei kannata. Eipä toisaalta Kiinan tai Venäjänkään luonnnon kunto huimaa päätä.

26 gillningar

DarkRoast… jag önskar att jag någon gång skulle kunna tala eller skriva ut något så som du gjorde. Angående innehållet ser jag dock inget gemensamt mellan religion och kapitalism. Det ena är en religion och det andra är det som faktiskt händer på torget.

4 gillningar

Tack @DarkRoast. En utmärkt och väl genomtänkt text. Jag fick många nya perspektiv på mitt eget tänkande från den här. Det bra exemplet på socialism (professorn och studenten) har jag inte stött på tidigare.

Happytalism kommer förmodligen att diskuteras mer brett i samhället om/när automatiseringen når den punkt där antalet jobb radikalt minskar/har minskat. Anna Kontula (minister) hade en tanke om att robotar också skulle betala skatt på sina “inkomster”, som skulle fördelas mellan människor för att säkra allas grundläggande försörjning. Kontula ansåg att människan är en naturligt sysselsatt varelse som nog hittar på saker att göra. Detta håller jag med om, men inkomstöverföringen från robotar till människor medför enligt mig de problem med happytalism som du nämnde.

4 gillningar

Här har Kontula fel. Människan hittar nog på saker att göra, men om man inte behöver så är det sällan sådant som någon annan skulle vara villig att betala för. Vi har väl sett tillräckligt av detta med att gå över staketet där det är som lägst i Sovjetunionen och Maos Kina.

5 gillningar

Tack för kommentaren @kabu, den utmanar mitt eget tänkande på ett bra sätt :slight_smile:

Vi är överens om att globalt välbefinnande borde vara kärnan i produktivitetssiffrorna. Värdet av hälsosam mat eller produkter som verkligen ger människor långvarigt välbefinnande skulle kunna vara ett bra mått – jag har ännu inte hunnit utveckla något mått för att driva och definiera funktionerna på de lägsta nivåerna av min “happytalism”.

Du har rätt, den totala utvecklingen skulle förmodligen sakta ner, men den skulle också fördelas mer mot saker som främjar människors långvariga välbefinnande. Det betyder att istället för att oljeföretag fortsätter att investera stora summor pengar för att konkurrera om vem som gör bäst oljeverksamhet ekonomiskt, skulle man starkt ifrågasätta om oljeverksamheten på lång sikt kommer att ge mänskligheten välbefinnande, eller bara förvärra det genom sina bieffekter i n-te graden (se klimatförändringar). Vill du utveckla mer om levnadsstandardens beroende av fossila bränslen?

Kapitalismen har sina problem och den har väldigt många bra sidor. Jag skulle förmodligen inte våga sticka ut hakan på ett investeringsforum när det gäller att kritisera kapitalismen, om jag inte också hade bekantat mig med dess bättre sidor. Jag tror att om kapitalismen uppdaterades för att i grunden driva mot människors välbefinnande eller de saker de värderar (och man släppte lite på att bara driva och optimera mot monetärt värde), skulle det kunna vara ett ännu bättre system. Problemet uppstår från det fundamentala beslutet om vi ska sträva efter människors välbefinnande som den viktigaste metrikern och som en biprodukt välstånd, eller om vi ska sträva efter privat välstånd, och som en biprodukt människors välbefinnande. Jag tror att följande kurvor skulle tala för det förra, inte det senare.

Om människors lycka eller välbefinnande inte ökar signifikant efter en viss punkt, men ökar signifikant från de allra lägsta inkomstnivåerna (där majoriteten av världens invånare fortfarande befinner sig), borde vi optimera förmögenhetsutvecklingen mer mot dessa inkomstnivåer, istället för att uppmuntra människor att bli rikare och rikare?

Nästa kurva: jag hittade egentligen inte den typ av kurva jag ville ha, och Google verkar för övrigt vara en dålig sökmotor för att hitta vetenskaplig information nuförtiden. Jag hade velat ha en kurva som visar fördelningen av inkomstnivåer vid olika tidpunkter och i olika världsdelar. Utifrån den kurvan hade man kunnat dra många slutsatser och diskussioner: vad har kapitalismen i sin nuvarande form lyckats åstadkomma i USA under de senaste 20 åren och vad har exempelvis kapitalismen i en slags uppdaterad version åstadkommit i Kina under de senaste 20 åren?

2 gillningar