Fantastiske virksomheder til langsigtet ejerskab?

Buffettin sijoitusfilosofia on päällisin puolin simppeli. Etsitään pörssiyhtiöiden joukosta bisneksiä, jotka tahkoavat taatusti rahaa vuosikymmenestä toiseen. Näitä firmoja ostetaan kohtuullisella hinnalla ja annetaan ajan hoitaa loput. Ei päiväkauppaa, jatkuvaa markkinan ajoittamista, makrosta stressaamista tai haaveilua yhtiökohtaisista käänteistä.

Enää pitäisi tunnistaa nämä loistavat bisnekset. Firmalla pitäisi olla

  1. Ymmärrettävä tuote tai palvelu
  2. Pitkä historia tuloksen kasvattamisessa
  3. Ala, jossa ei vaadita jatkuvasti suuria investointeja
  4. Hyvä pääoman tuotto
  5. Vain vähän velkaa
  6. Hyvä johto
  7. Valoisat tulevaisuudennäkymät.

Mitkä tuntemasi pörssifirmat täyttävät parhaiten nämä kriteerit?

30 Synes om

Visa ja Mastercard.

Äärimmäisen yksinkertainen palvelu. Käytännössä ottavat jokaisesta pankkikortin maksutapahtumasta komission. Omaavat käytännössä duopolin markkinoilla. Vahvaa kasvua jo vuosikausia. Lisäksi paljon markkinoita, joissa maksukortit alkavat vasta yleistymään.

26 Synes om

Meinasin vastata Apple, mutta oikea vastaus on…

Microsoft - Yhtiö maailman huipulta jo neljältä vuosikymmeneltä. Loistava tuoteportfolio ja teknisesti kyky uudistua. Löytyy softaa mutta myös rautaa, eikä yhtiö ole samalla tavalla riippuvainen suhdanteista kuin moni muu. Hyvä brändi mutta myös sopivan piilossa, eikä mieleen tule äkkiseltään yhtä ainutta kohua Microsoftiin liittyen - vrt muut jenkkiteknot.

22 Synes om

PepsiCo
Hyvä portfolio ja tasaisen varma.
Hyvin johdettu, hinnoitteluvoimainen ja velka ei liikaa paina. Tunnetuus ja globaali markkina tasaavat heilahteluja.

13 Synes om

Helsingin pörssistä nuo Buffettin kriteerit täyttää nähdäkseni parhaiten KONE. Liikevaihto ja tulos ovat tasaisen varmalla kasvu-uralla, bisnesidea kirkas, pääoman tuotot 30 % kantturoissa. Firman johto tekee takuuvarmaa työtä - perusduunin lisäksi on ollut vaikuttava katsoa, miten esimerkiksi vuonna 2020 Thyssenkruppin hissitoiminnan tarjouskilpailusta vetäydyttiin hinnan ja mahdollisten ennakkomaksujen lähdettyä laukalle. Lisäksi KONE on globaali, nettovelaton ja tekee bisnestä hamaan tulevaisuuteen kaupungistumisen myötätuulen vauhdittamana.

Suurimpia syitä olla ostamatta KONEtta tuntuu monella olevan, että osake on aina kallis. Olen alkanut miettiä, onko tuo oikeasti rationaalinen syy jättää ostamatta. On olemassa monia muita lappuja, jotka esimerkiksi P/E -luvulla arvioiden ovat ikuisesti halpoja. Jos siis KONE on kallis nyt, kasvattaa arvoaan vaikka kymmenen vuotta ja on edelleen kallis, niin mitä väliä ostohetken korkealla arvostustasolla on?

13 Synes om

Molempia ollut salkussa yli 7 vuotta.
Vastaava yhtiö olisi VeriSign Inc. (VRSN), jolla tulee nettoa 0,8mrd$ kun liikevaihto 1,37mrd$ - ei toki halpa nytkään, mutta ehdokas.

Laitetaan vielä yhtiökuvaus:
VeriSign, Inc., together with its subsidiaries, provides domain name registry services and internet infrastructure that enables internet navigation for various recognized domain names worldwide. It enables the security, stability, and resiliency of internet infrastructure and services, including providing root zone maintainer services, operating two of the 13 internet root servers; and offering registration services and authoritative resolution for the .com and .net domains, which support global e-commerce. The company also back-end systems for .cc, .gov, .edu, and .name domain names, as well as operates distributed servers, networking, security, and data integrity services. VeriSign, Inc. was incorporated in 1995 and is headquartered in Reston, Virginia.

8 Synes om

Nykyään hinnan lisäksi syy olla ostamatta taitaa löytyä korkeasta Kiina riskistä. Hieno yritys, mutta geopolitiikkaa ei voi paeta. Toivon että Kone saa ostettua Toshiban hissit, ja niistä voisi mielestäni maksaa melko korkeankin hinnan. Iso määrä tasaista, vaikkakin hitaasti kasvavaa bisnestä vakaasta maasta laskisi Koneen riskiprofiilia.

5 Synes om

Totta puhut. Toinen puoli asiassa on, että KONEella on Kiinankin bisneksessään monia tukijalkoja. Jos rakentaminen hyytyy hetkeksi, jäävät jäljelle huoltomarkkina ja vanhojen hissikantojen uudisrakentaminen. Kaikkia riskejä ei voi väistää, mutta ehkä nämä pitkään omistukseen parhaiten sopivat firmat erottuvat edukseen riskienhallinnassa.

Asiahan voidaan mallintaa. Kuvitellaan kaksi yhtiötä joista toinen on P/E 10 ja toinen P/E 20, mutta jotka ovat muuten ihan samanlaisia, kasvattavat tulostaan joka vuosi 7,2 % ja kaksinkertaistavat siten tuloksensa 10 vuodessa. Kummallakin yhtiöllä on oman pääoman tuotto 20 %.

Osakkeen tuotto koostuu kolmesta komponentista

  1. Tuloksen muutos
  2. Arvostuskertoimien muutos
  3. Osinko

Tässä oletetaan, ettei arvostuskerroin muutu, vaan se pysyy samana. Jaettu osinko on jäännös tuloksesta investointien jälkeen. Oletetaan ettei osingosta peritä veroa. Investoinnit vaaditaan tuloksen kasvattamiseksi. Taulukko näyttää tältä:

ROE = Return on Equity, oman pääoman tuotto
CAGR = Compound annual growth rate, geometrinen kasvu vuosittain

Yhtiöt kasvavat samalla tavalla, koska rahoittavat investointinsa tulorahoituksella eikä osakeanneilla:

OPO = Oma pääoma

Osingoista kertyy ajanjaksolta yhteensä 8,93 euroa (ei oteta veroja huomioon).
Yhtiön A kurssi on lopussa 20 euroa ja yhtiön B kurssi on lopussa 40 euroa P/E-kertoimiensa mukaisesti.

Vuosittaisen tuoton voi laskea tällä kaavalla
Yhtiö A:
10 * (1+x)^10 = 20+8,93
x = 11,2 %

Yhtiö B:
20 * (1+x)^10 = 40+8,93
x = 9,4 %

Alhainen arvostuskerroin siis lisää hieman tuottoa muiden tekijöiden pysyessä samana, mutta ei ehkä niin paljon kuin laskematta luulisi. Osingosta perittävä vero kaventaa tuottoeroa, samoin investointikauden piteneminen.


Mutta tässä lähestymistavassa jonka olen tässä esittänyt on yksi aika ilmeinen virhe. Eihän se ole yhdentekevää että maksaako samankaltaisesta yhtiöstä kaksinkertaisen hinnan. Jos alussa on käytettävänä 20 euroa, sillä saa yhden yhtiö B:n osakkeen tai kaksi yhtiö A:n osaketta. P/E-lukema kertoo siis kuinka monta euroa maksaa yksi euro tuloksia. Yhtiö A:han 20 euroa sijoittanut tienaa tuplasti osinkoja yhtiö B:hen sijoittaneeseen verrattuna ja lisäksi pystyy sijoittamaan nämä osingot uudelleen. Tosielämässä yhtälöt menee niin, että kalliin P/E:n yhtiön odotetaan kasvattavan tulostaan ja matalan P/E:n yhtiön tuloksen odotetaan laskevan. Voidaan myös maksaa P/E-preemio (siis luovutaan osasta tuotto-odotusta) siksi että tulos on vakaa ja ennustettava.

Menestyvä sijoittaminen on sitä että ostaa yhtiön joka on edullinen, mutta

  1. vakaampi
  2. nopeammin kasvava tai
  3. pieniriskisempi

…kuin mitä markkinat uskovat sen olevan.

31 Synes om

Fremragende påmindelse om, hvordan afkast skabes. Tre vigtige punkter for mig er:

  1. At vokse hurtigere end konkurrenterne
  2. At være mere lønsom (nettomargin, ROE) end konkurrenterne
  3. Balancen er i god stand, hvilket sikrer råderum og investeringsmuligheder selv i dårlige tider

I finske virksomheder som Kone er et problem ofte manglen på investeringsmuligheder. Som du sagde, har det betydning for, hvor meget man kan investere i projekter med høj egenkapitalforrentning (ROE). Kone er nødt til at udbetale en stor del af overskuddet som udbytte og kan ikke geninvestere i projekter, der ville give et afkast i overensstemmelse med firmaets +30 % ROE. Hvis man altså finder en top-lønsom virksomhed, der år efter år kan investere løvens part af resultatet i at få forretningen til at vokse og stadig bevare en høj egenkapitalforrentning, er resultatet forbløffende godt!

Edit:
På den anden side er det endnu bedre at finde en virksomhed, der slet ikke kræver kapital til vækst. Det vil sige, at forretningen vokser med samme lønsomhed uden væsentlige investeringer, og en stor del af resultatet kan udbetales som udbytte.

10 Synes om

Jeg håber ikke, det er alt for meget uden for emnet, men:

Jeg tilslutter mig fuldt ud dette mål. Det, jeg dog ville gøre anderledes, er, at jeg mener, det er mere fornuftigt at overveje spirende brancher i vækst, diversificere i dem, før deres betydning bliver alment forstået, og så bare vente. I de seneste årtier har disse i det mindste inkluderet fremkomsten af internet- og mobilbranchen, den enorme vækst i spilbranchen, elbiler, deleøkonomi, grøn energiproduktion, kryptovalutaer og blockchains, AI, og nu i hvert fald elektrisk luftfart.

1 Synes om