Riksdagsvalet 2023

, , ,
1

Riksdagsvalet ordnas söndagen den 2 april 2023. Sedan valet 2019 har världen förändrats på sätt som vi då inte ens kunde föreställa oss. Covid-19 tog över världen och härjar som bäst överallt, samtidigt som världens länder försöker återgå till ett normalt liv. Ryssland anföll Ukraina den 24 februari 2022 som en fortsättning på annekteringen av Krim 2014 och ockupationen av östra Ukraina. Finland ansöker om NATO-medlemskap.

Vilka är de största valfrågorna? Statskulden kommer garanterat att få mycket utrymme, mer om det nedan. Dessutom kommer frågor om energioberoende, välfärdsområdena (SOTE), bristen på vårdpersonal och hälsovården i allmänhet samt evighetsfrågorna sysselsättning och arbetslöshet säkert att väcka diskussion. Även NATO, försvarsutgifterna, säkerhetsläget i Europa och stödet till Ukraina lär leta sig in i debatterna.

Enligt min mening är den viktigaste frågan tillväxten av statsskulden och dess inverkan på framtiden i takt med att försörjningskvoten försämras. Därför lyfter jag fram det här nedan.

Finlands statsskuld var vid tiden för riksdagsvalet 2019 ca 103,6 miljarder euro. Sedan dess har ca 38 miljarder euro i ytterligare skuld tagits upp och skulden i förhållande till BNP är ca 50 %. Senast vi låg över 50 % i förhållande till BNP var år 1993, när Finland befann sig i sin största depression någonsin.

kuva
kuva371×466 4.97 KB

Källa: https://www.valtionvelka.fi/

kuva
kuva851×545 22 KB

Källa: Valtion velanhallinta – Tilastoja valtionvelasta

Det är alltså ingen överraskning att medan partierna är någorlunda eniga om andra saker (Nato-medlemskap, stöd till Ukraina), så torde brytandet av statsskuldens tillväxt vara det största valtemat. Hur det ska ske och av vem.

Valtidtabellen hittas här.
Valtidtabellen finns på sidan vaalit.fi

Enligt Yle:s senaste opinionsmätning ser partiernas stöd ut som följer den 7 januari 2023.

kuva
kuva631×478 82.2 KB

Källa: Ylen kannatusmittaus: Perussuomalaiset kiilasi SDP:n ohi kakkoseksi | Yle

Här är valprogrammen
…eller åtminstone något partiprogram, ifall det faktiska riksdagsvalprogrammet inte ännu finns (de flesta saknar detta i skrivande stund).

Samlingspartiets valprogram, innehåller dock i skrivande stund endast huvudlinjerna för ekonomi- och skattepolitiken, och länken längst ner på sidan leder till programmet från 2019.

Centerns valprogram är än så länge ett utkast och innehåller endast huvudmålen.

Det finns ännu ingen information om SDP:s valprogram, så jag länkar till partiets allmänna politiska sida.

Sannfinländarnas valprogram består främst av en skuggbudget och på partiets sidor fanns inga konkreta mål listade ännu.

Rörelse NU (Liike NYT) har listat sina mål, även om ett faktiskt valprogram ännu inte finns på webbplatsen.

De Grönas valprogram är fortfarande på partiprogramsnivå.

Vänsterförbundets valprogram är än så länge en reklamsida för kandidatnominering.

SFP:s valprogram är uppdelat i olika kategorier.

Kristdemokraternas valprogram är inte sammanställt, men partiets teman finns tillgängliga.

Liberalpartiets valprogram har publicerats.

Jag har inte lagt till alla småpartiers program och webbsidor här, men de registrerade partierna hittas här: https://vaalit.fi/rekisteroidyt-puolueet

Slutligen lägger jag till en liten enkät som man kan svara på om man vill.

Vilket partis kandidat kommer du troligtvis att rösta på?

  • Samlingspartiet
  • Socialdemokraterna
  • Centern
  • Sannfinländarna
  • Vänsterförbundet
  • De Gröna
  • Svenska folkpartiet (SFP)
  • Kristdemokraterna
  • Rörelse NU
  • Liberalpartiet
  • Piratpartiet
  • Djurrättspartiet
  • Sjustjärnerörelsen
  • Finlands Kommunistiska Parti
  • Annat parti
  • Jag tänker inte rösta
0 äänestäjää

Låt oss börja diskussionen om Finlands framtid och hur vårt land ska räddas. Moderatorer får gärna uppdatera länkarna i takt med att ni märker att något parti har publicerat en ny sida eller ett nytt program. Jag ska själv försöka se över dem då och då, men ni kan också alltid tipsa via privatmeddelande om var man hittar ett nytt program så uppdaterar jag länken. :slight_smile:

42 gillningar
Inderesin kahvihuone (Osa 6)
2

Mainittakoon erikseen, siltä varalta, että joku ei halua julkistaa kantaansa, mutta olisi kuitenkin valmis ottamaan osaa tähän galluppiin, ettei kysely näytä äänestäjiä.

8 gillningar
3

Liberaalipuolueen puolueohjelman lisäisin nyt ainakin mukaan vielä. Puolueohjelma – Liberaalipuolue

8 gillningar
4

Ok vasta kolme kommenttia ketjussa, joten pistetään vähän löylyä kiukaalle, jotta saamme kunnon keskustelun aikaiseksi.

Uskon tämän tiedon valossa, että nykyhallituspohja jatkaa seuraavat neljä vuotta vaalien jälkeen. Perustelen tämän sillä, että kokoomuksella ei todellisuudessa ole mahdollisuutta muodostaa hallitusta SDP:n kanssa, koska kannattajakunta on siirtynyt muutaman pykälän perussuomalaiseen suuntaan ja yhteistyö SDP:n kanssa vaarantaisi puolueen (ja eduskuntaryhmän yhtenäisyyden). Jos Keskustan tulos on edes sinne päin, on heille järkevintä jatkaa nykyhallituksessa, jolloin lähtevät siihen “vastentahtoisesti” ja näin ollen saavat neuvoteltua itselleen kokoaan suuremmat ministerisalkut ja ehdot. Muistettakoon, että Kepun varsinainen romahdus tapahtui Sipilän hallituksen aikana, jolloin puolueesta (ja koko hallituksesta) tuli käytännössä EK:n jatke. Tämän on varmasti vielä puolueväen muistissa, joten kynnys lähteä Kokoomuksen kanssa hallitukseen on todella suuri ja näin ollen Kokoomuksen tulisi saada Persujen ja Kristillisten kanssa ehdoton enemmistö. Viimeksi mainittu vaihtoehto tuntuu epärealistiselta.

2 gillningar
6

Tämän ketjun viimeiset viestit koskevat aihepiiriä:
https://keskustelut.inderes.fi/t/politiikkanurkkaus/

Mitä tulee aiemmin mainittuun RKP:hen ja PS:ään niin tässä asiaa koskeva haastattelu:

RKP ei enää ole “Astrid Thors” tasolla, että esim. Somaliaan pitäisi saada suorat lentoyhteydet suuren väkimäärän siirtämiseksi, mutta poliittis-ideologisia ongelmakohtia riittää yhä.

Isoin ongelmakohta on kielipolitiikka, PS:llä on valtava tarve saada kielipoliittisia uudistuksia eteenpäin, joissa ei ole edistytty sitten Vanhasen hallituksen ja Yo-ruotsin poiston. RKP ei voi antaa näissä tuumaakaan periksi, koska koko puolue on yhtä kuin kielipolitiikka, kaikki muu on savuverhoa. Puolue saa ääniä taidemaalarista pankinjohtajaan ja kaikkea siltä väliltä vain ja ainoastaan kielipolitiikan takia.

Toinen ongelma on RKP:n vasen laita, jolle maahantulopolitiikan kiristykset, Ylen budjetin iso leikkaaminen jne… on myrkkyä. RKP ei halua menettää heitä. Vaikka hallitusohjelma olisi täysin RKP:n kynästä, PS pääsisi silti nimittämään neljän vuoden aikana omia virkamiehiä, tätäkään ei haluta.

Jos KOK+PS ei onnistu ilman RKP:tä, niin tällöin luonnollisesti tätä korttia käytetään ja Kokoomus pakotetaan valitsemaan SDP. Ääni RKP:lle on harvinaisen selkeästi ääni sinipuna-hallitukselle.

Mistä päästään SDP:hen, sen kannatus on hämmästyttävän hyvä tässä vaiheessa hallituskautta. Hämärästi muistelen, että 30% äänestäjistä äänestää ensisijaisesti henkilöä, eli velanoton lisäksi Marin on tärkeä kannatuksen tukipilari.
Aikoinaan PS:n kannatuksen osalta ivailtiin, että Soinia pystyy äänestämään vain yhdessä vaalipiirissä, pitäisikö tätä ruveta nyt kysymyään myös Marinin osalta? Mikä vaikutus tällä tulee olemaan ja kestääkö Marinin teflon ja hermot vaalipäivään asti?

SDP:n kannatusprosentti EK-vaaleissa:

2003: 24,47%
2007: 21,44%
2011: 19,10%
2015: 16,51%
2019: 17,73%

17 gillningar
7

On kyllä moti mennyt ihan täysin äänestämiseen. Eri tasoisia vasemmistopuolueita vain tarjolla joilla ei ole mitään rahkeita tehdä mitään merkityksellistä muutosta.

Varsinkin, kun suomen mitäänsanomattomin mies Orpo on kokoomuksen johdossa, on turha odottaa Kok. transformaatiota oikeaksi Oikeisto puolueeksi. Näki jo Rydman keissistä kuinka paljon Orpo pelkää julkista painetta, heti oltiin valmiita antamaan periksi kun Helsingin pravda kirjoitti epämukavia. Kunhan Orpolle ei tule ongelmia suhmuroida itselleen ja ystäväpiirille mieluisia palkintoja/työpaikkoja yms niin kaikki käy mitä hallitusneuvotteluihin tulee.

Korjausliike on hyvä yritys mutta pelkään sen jäävän täysin marginaaliin. Niin kauan kun Suomen väestödemografia on vahvasti kallellaan eläkeläisiin, niin SDP pääsee 1970-luvun taistolaishengeltä haisevalla retoriikallaan vallankahvaan kiinni.

Sanna Marinin Halo efekti on erittäin voimakas edelleen ja uskon sen - omaksi harmikseni - kantavan vielä nämä vaalit.

36 gillningar
9

Hyvä tietää, kiitos. Toivottavasti on niin hyvä että isommatkin puolueet alkavat kopioimaan.

10

Ainakin omat viestini tuolta voisi joku taitavampi siirtää suosiolla tähän topiciin, jos kokee tarkoituksenmukaiseksi.

11

Tällä hetkellä on lähes varmaa, että Kokoomus on hallituspuolue. Onko se vai PS suurin puolue, jää nähtäväksi. Kokoomuksen suurin ansio on ollut se, että Orpo on pysynyt pois skandaaleista ja visusti varoo, ettei suusta tule yhtään sammakkoa ennen vaaleja. Eli Orpo on meillä nyt vähänkuin Biden kaksi vuotta sitten, eli mennään matalalla profiililla ja vältetään keikuttamasta venettä, joka seilaa hyvin.

Olen aivan varma siitä, että Keskusta ei lähde enää hallitukseen, vaikka mitä luvattaisiin. Jo viime vaaleissa Keskustan olisi pitänyt lähteä oppositioon parantamaan kannatustaan. Valta houkutti liikaa ja hallituksessa huomasivat päätyneensä ottolapsen asemaan ja SDP:n vietäväksi. Se näkyy. Lisäksi, mikäli Kokoomuksesta tulee pääministeripuolue, tulevan hallituskauden ohjelma on leikkauksissa. Niiden tarve on itse asiassa huomattavasti suurempi, kuin mitä Kokoomus nyt puhuu, mutta taitaa olla ainoa puolue, joka edes puhuu budjetin tasapainottamisesta sloganeja syvemmällä tasolla.

Mikäli Keskusta lähtee Orpon kelkkaan, on se heille kuoleman suudelma, sillä leikkauksista kärsii väistämättä myös Keskustan ydinkannattajajoukko, eli maaseudun väki. Keskustan suurin kilpailija on PS, joka on syönyt paljon heidän kannatusta vuosien varrella Keskustan ydinalueilla ja mikäli PS on samaan aikaan oppositiossa, on Keskustan taru loppu.

SDP on toki Marinin suulla puhunut leikkaustarpeista, mutta eivät ole mitään konkreettisia asioita tuoneet ilmi. Eivät varmaan tuokaan, sillä se olisi täyskäännös kannattajilleen kohdistuvassa rahanjakopolitiikassa. Marin varmasti tietää mitä pitäisi tehdä, mutta se on hänelle poliittisesti mahdotonta.

Graafista nähdään että suurimmat valtion menot ovat Valtionavut kunnille (€27,6 Mrd), sosiaalimenot (€21,4 Mrd) ja Muut kulutusmenot (€12,7 Mrd). Jos oikeita tasapainotustoimia halutaan saada, näihin pitää koskea rankalla kädellä.

kuva
kuva694×472 75.8 KB

Lähde: Valtion budjetti - Valtiovarainministeriö

Viimeisen 2 vuoden aikana on ihme kyllä saatu valtion tuloja kasvatettua, mutta se ei ole riittänyt, vaan nettovelanotto kasvaa koko ajan. Viimeksi budjetti oli tasapainossa vuonna 2018, eli Sipilän hallituksen aikana, kun mm. aktiivimalli oli käytössä 2018 ja 2019. Oliko budjetin tasapainotus sitten sen ansiota, joku tilastonikkari osaa ehkä sanoa perustellusti, mutta en usko sen olleen sattumaa.
kuva
Lähde: Valtion budjetti - Valtiovarainministeriö

Eli tämä aktiivimalli aiheutti Keskustan kannatuksen tankkaamisen ja varmasti siinä oli paljon parannettavaa, mutta Sipilä mielestäni teki sen, minkä näki Suomen parhaaksi, vaikka se aiheutti henkilökohtaisen epäsuosion ja puolueensa alamäen. Jokin vastaava on ehkä tulossa, mikäli Orposta tulee pääministeri ja saa hallituskumppanit mukaan talkoisiin. Helppoa se ei tule olemaan, mutta näen, että pienet leikkaukset ja epämukava olo seuraavien vuosien aikana on parempi vaihtoehto kuin Kreikan tie, jossa valtion katastrofaalista taloutta piilotettiin kunnes se ei ollut enää mahdollista. Ja kaikki tietää mitä sen jälkeen tapahtui.

In addition, to become more competitive, Greek wages fell nearly 20% from mid-2010 to 2014,[citation needed] a form of deflation. This significantly reduced income and GDP, resulting in a severe recession, decline in tax receipts and a significant rise in the debt-to-GDP ratio. Unemployment reached nearly 25%, from below 10% in 2003. Significant government spending cuts helped the Greek government return to a primary budget surplus by 2014 (collecting more revenue than it paid out, excluding interest).[34]

Lähde: Greek government-debt crisis - Wikipedia

Suomi ei ole vielä läheskään samassa tilanteessa kuin 90-luvun alussa, mutta on huomattava, että valtion talous ei kestä enää samanlaisia shokkeja yhtä hyvin kuin 2019, kun Korona alkoi. Nyt on vielä hyvä aika. Työllisyys on kasvanut, talous ei ole vielä taantumassa, valtion velka ei ole vielä kestämättömällä tasolla ja emme ole vielä sodassa suuren naapurin kanssa. Nyt voi asiat vielä laittaa pienillä muutoksilla menemään oikeaan suuntaan, ilman että luodaan henkilökohtaisia katastrofeja, kuten moni 90-luvun laman ajan elänyt ja kokenut tietää millaista se on.

Mikäli hallituskoalitioksi päätyy Kok+SDP höystettynä vaikka RKP:llä, voi Orpolla olla todella hankaluuksia saada aikaiseksi mitään merkittäviä leikkauksia. Veikkaan että Kok+PS+RKP olisi todennäköisesti helpompi saada käännöspolitiikka aikaiseksi.- RKP:lle on aina ollut tosiaan tärkeintä kielipolitiikka ja se ei ole ollut Kokoomukselle koskaan mikään kynnyskysymys. Veikkaan, että Ruotsin opiskelu kouluissa ei myöskään ole PS:lle mikään kynnyskysymys, se on ollut lähinnä puolueen identiteettiin liittyvä erityispiirre, mutta veikkaan, että useimmille PS äänestäjille se on vähemmän tärkeä, kuin talousasiat ja vaikka maahanmuutto.

22 gillningar
12

Aihepiiri tämän poliittisen kysymyksen ympärillä on valtava, eikä rajoitu peruskoulun oppitunteihin. Kaikki virkamiesruotsista lähtien, aina palveluihin ja perustuslakiin. Asian voisi kiteyttää siihen, kun Ruotsin pääministeri vieraili Suomessa ja toimittaja kysyi miksi Ruotsi ei ole virallisesti kaksikielinen maa: “Meillä ei olisi ikinä varaa sellaiseen” tjsp oli vastaus.

Tässä hallituskuvio-aivopähkinässä Keskusta on omanlaisensa “kuninkaantekijä”. Olisi aika hassua lähteä vaaleihin ja ilmoittaa samalla, että emme missään tapauksessa lähde hallitukseen? Toki vaalitappion jälkeen Suomessa on ollut tapana ilmoittaa, että kansa on ilmaissut tahtonsa ja nythän sellainen on tulossa.

Suomessa ei ole vähemmistöhallitus-perinteitä, mutta teoriassa sekin olisi mahdollinen, eli Keskusta pitäisi hallitusta pystyssä oppositiosta käsin, mitenkään erityisen näyttävää sen ei tarvitsisi olla, kyse on ihan muutamista puuttuvista äänistä. Keskusta voisi ilmoittaa, ettei se virallisesti tue hallitusta ja ryhmässä saa äänestää “omantunnon mukaan”.

7 gillningar
13

Sinulla on aika (muun tekstin huomioon ottaen) yllättävän kova luotto kokoomukseen. Olisipa itsellänikin.

5 gillningar
14

Muistelen lukeneeni, että noin 70% suomalaisista kotitalouksista on nettosaajia eli saa enemmän tulonsiirtoja kuin maksaa veroja. Päälle vielä hyvätuloiset, jotka ovat julkisella puolella töissä. Valtaosa suomalaisista siis elää verorahoilla tai eläkkeillä.

Tässä vaiheessa vaalitaistelua kaikki tietävät, että seuraava hallitus on pakotettu leikkaamaan julkisia menoja. Mutta kukapa omaa oksaa sahaisi? Vasemmistopuolueilla lienee tästä syystä tasaisen vahva kannatus.

11 gillningar
15

Kokoomuksen on pakko voittaa vaalit. Kaikki on tarjoiltu hopeavadilla eteen joten riittää vaan, että ottaa mitä haluaa. Kuitenkin nirppanokkana matkaan tehdään itse mutkia;
Orpon suusta pääsee sammakoita ja muut puolueet sekä media kyttäävät niitä herkeämättä. Siksi Orpo on ottanutkin puolustuskannan ja jäänyt hiljaiseksi 2015 Sipilän tavoin; ”kun ei sano mitään niin ei voi sammakkojakaan tulla suusta”.

Kuitenkin hiljaisuus palvelee samalla tavalla kuin sammakot ja muut ottavat ilmatilan hallintaansa. Eniten tästä hyötyvät Persut ja loppukiri on pitkä. SDP:n ohi ollaan jo menty ja ei olisi historian kautta mikään Amerikantemppu jos persut tulisivat Kokoomuksen kantaan. Yleinen tilanne, korot, inflaatio jne. palvelevat Persujen agendaa paremmin kuin hyvin.

Keskusta taantuu. Ei siitä sen enempää. Paikk on oppositiossa ja uudessa puheenjohtajassa. Ei ollut Saarikosta sateentekijää. Enemmän vain ärsyttäjää.

Demarit ovat kuin Sanna. Ja ihmiset harmittelevat kun eivät voi äänestää Sannaa kuin Tampereella. Tuleva äänikuningatar mikä vie monta demaria mukanaan Eduskuntaan. Kolmospaikka alkaa olemaan selviö demareille. Riippuu prosenteista riittääkö se hallitukseen vai onko oppositio suuntana.

Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat tasaista melankoliaa kannatuksen puolesta. Ei nousua, eikä oikeastaan laskuakaan. Suurimmat Vasemmistoliiton kannattajat ovat jo haudassa ja tässä taloustilanteessa ei Vihreä Siirtymä ole juttu.

Lopuista puolueista en jaksa enempää tarinoida, mutta RKP:lle käy taas kaikki ja Ano Turtiaista en soisi näkevän kuin Juvan ABC:lla. Tosin en ole siellä käynyt koskaan, mutta ei VKK tarvitse yhtään ruutuaikaa.

Loppuun voisi sanoa vielä, että tuleva vaalikausi on Orpon viimeinen puheenjohtajana. Jos Kokoomuksesta tulee pääministeripuolue niin tuleva hallitusohjelma on sellainen, että Kokoomuksesta tulee taas erittäin epäsuosittu kun leikkaukset alkavat ja Petteri saa vastuun.

Edit: Orpo lähtee vaihtoon myös siinä tapauksessa jos eivät ole vaalien ykkösiä. Se vaan tapahtuu heti eikä vaalikauden lopussa.

12 gillningar
16

Luojan kiitos Perussuomalaiset sentään syövät osan demareiden äänistä.

Liberaalipuolueelle täytyy nostaa hattua siitä, että ohjelmaa on laadittu ajoissa. Hyviä juttuja niiden ohjelmassa muuten, mutta jostain syystä he ottavat kantaa huumeiden käytön dekriminalisoinnin puolesta. Tää demikriminalisoinnin nostaminen puolueohjelmaan on ainakin itselle ihan selkeä punainen vaate. Vaikeudet hoitoon ohjauksessa ja hoidon vastaanottamisessa johtuu opiskelemani mukaan palveluntarjoajista eikä hallussapidon rangaistavuudesta. Sen sijaan pienten määrien kamakauppa helpottuu kummasti jos ei tarvitse pelätä hallussa olevaa “omaan käyttöön” olevaa muutaman gramman määrää.

1 gillning
17

Tämä onkin mielenkiintoinen yksityiskohta, sillä Kokoomus on ajanut leikkauspolitiikkaa avoimesti ja puolueen suosio on silti suuri. Tästä voi päätellä, että kannattajat ovat pääosin sellaista ihmisryhmää, johon tulevat mahdolliset leikkaukset eivät kovin paljon pure. Jos näin on asia ja leikkauspolitiikka tulee, on aivan hyvin mahdollista, että Kokoomuksen suosio ei laske radikaalisti leikkauksista huolimatta. Toki aina leikkaukset jossakin määrin kohdistuvat myös oman puolueen jäseniin, mutta todennäköisesti vähiten työssäkäyviin Kokoomuksen kannattajiin.

SDP:n voittaessa vaalit leikkauksista ei juuri puhuta, vaan keskitytään todennäköisesti veropohjan laajentamiseen ja korkeimmin ansaitsevien verojen kiristämiseen sekä pyritään toki lisäämään työllisyyttä mutta tuskin ansiosidonnaista lyhentämällä tai muilla ns. keppitaktiikoilla. Eli kuluja ei todennäköisesti leikata kuin ehkä näön vuoksi miljoona sieltä, toinen täältä ja samaan aikaan laitetaan paljon rahaa työllisyyden nostamiseen pehmeillä keinoilla. En sano, että nämä keinot ovat väärin, mutta tehokkaampi kannustin on todennäköisesti porkkana toisessa ja keppi toisessa kädessä.

Voin toki olla väärässä. SDP kyllä hallitsi keppitaktiikan 30 vuotta sitten. En tiedä, miten tänä päivänä. Maailma oli kyllä silloin erilainen.

5 gillningar
20

Kokoomuksen tämän hetken äänestäjiss on myös paljon liikkuvia äänestäjiä jotka haluavat velanoton kuriin. Kuitenkin liikkuvuus on jatkuvaa ja tulevat kiristykset osuvat suurella todennäköisyyllä kaikille. Sitten taas vaihdetaan puoluetta.

”Paras vero tai kiristys on sellainen mikä ei koske itseä.”

21

Paikkaennusteet vs toteuma edellisistä eduskuntavaaleista

1 gillning
23

Varmaan auttaisi, ellet puhuisi “hamerahakansasta” tai muuten vaan maalailisi kuvaa, että maahanmuuttajat olisivat jonkun muka väistämättömän tuhon takana.

Ps. Amerikan yhdysvallat ovat maahanmuuttajien rakentama valtio.

14 gillningar
25

Keskustan politiikka on “perussuomalaista”. Eli ei tehdä asioille mitään, vaan annetaan asioiden edetä omalla painollaan. Kantaa ottavat kommentit ja tuumasta toimeen meininki on populismia ja liian hurjaa toimintaa. Päätöksiä vaativia asioita kun tulee, niin ensin ihmetellään ja vasta sitten niihin reagoidaan. Ennakkoon ja ajoissa tehdyt päätökset ovat populismia jne.

Esimerkkinä kepulaisuuden hengestä vertauskuva; jos tiedetään ennakkoon, että joki tulvii keväällä ja tulee aiheuttamaan monenlaista vahinkoa. Niin sivusta seurataan tilannetta ja aiheutuvia vahinkoja, kommentoiden että voe tokkiinsa, “my thoughts are in river”, “Shokked by news”
Osanotot uhrien omaisille ja taloudellisia vahinkoja kärsineitä autetaan.

Äänestän siis kepua kun tuttu ja turvallinen meininki jatkuu. Eikä ainakaan tehdä asioille mitään

26

Hieno avaus koko ketjulle ja hyvä että tälle tulee oma nurkkaus.

Tämä talousasia on tärkeä ja tähän aiheeseen liittyvään keskusteluun toivoisi tosiaan realistista otetta. Yksi hyvä tapa tutkia valtion budjettia (tämähän on se mistä eduskunnassa päätetään) on Tutki budjettia (vm.fi). Tuolta voi tutkia menoja (ja tuloja) hallinninaloittain tai menolajittelun mukaan. Merkittävin potti menolajittelussa on Siirtomenot (57,8Mrd), josta valtaosa (27,6Mrd) menee kuntasektorille (josta suurin osa 20,6Mrd menee hyvinvointialueille - eli terveydenhoitoon). (i) kuvaketta klikkaamalla pääsee tutkimaan itse budjetin tekstejä. En tällä tarkoita että tuo on se mistä pitäisi säästää, totean vain tuota tutkimalla selviävän mihin ne miljadit menevät. Eiköhän merkittävä osa hyvinvointialueiden menoista ole sitten niitä hoitajien ja muiden palkkoja (tätä en ole tarkemmin tutkinut, toki lääkkeet ja laitteetkin maksavat paljon).

Todettakoon tuolta selviävän myös monien muidenkin kohteiden kuluja ja tuota tutkimalla kyllä löytyy ihan selkeää tietoa monenlaisista kuluista (vaikka sitten maahanmuuttoon liittyvät - toki pienistä puroista syntyy merkittäviä virtoja, mutta varsinaiset haasteet mielestäni ovat muualla).

Eli kun keskustellaan näistä haasteista talouden puolella, niin vilkaiskaa ensin tuota.

Kunnallisverotushan on sitten oma tarinansa ja ei tämän vaalin aiheena (ainakaan suoranaisesti). Kuitenkin kunnallisvero muodostaa useimmilla merkittävän osan maksetuista tuloveroista. Eli osaan verotuksen kireyteen liittyvistä tekijöistä löytyy ihan omasta kunnasta.

2 gillningar