Alla oleva viestini menee Nokian Renkaiden aiheen ohitse ja keskittyy Venäläiseen yhteiskuntaan. Laitan sen kuitenkin tähän perusteena se, että Pietarin rengastehdas ei tule olemaan uhka Nokian renkaille tai muille rengasvalmistajille nyt tai tulevaisuudessa.
Eivät Venäläiset yksilöt ole sen tyhmempiä kuin kukaan meistä suomalaisista. Keskeinen argumenttini viestissä lepää Venäläisen yhteiskuntajärjestyksen ja heidän keskinäisen luottamuksensa varassa. Olen viime vuosien aikana lukenut kymmeniä, ellen jopa satoja erilaisia tarinoita, kuinka asiat siellä toimivat. Yleensä sellaisen henkilön kynästä, joka on itse elänyt siellä ja tuntee yhteiskuntansa tavat. Kaikki antavat samanlaisen kuvan Venäjän yhteiskunnasta. Ainoastaan Venäjän oma propaganda kertoo, kuinka he osaavat tehdä kaikkea ja hyvin. Yksittäiset ihmiset kertovat muuta.
Venäjä on komentotalous. Kaikki valuu ylhäältä alaspäin. Menestyminen elämässä riippuu yhteyksistä ja siitä, kenelle voit tehdä asemassasi palveluksia. Menestyminen riippuu paljon vähemmän siitä, kuinka hyvä olet työssäsi. Ja yhteiskunnassa, jossa menestyminen tarkoittaa sitä työtä, jossa on valtion rahaa jaossa, menestyäksesi jonkun toisen täytyy hävitä. Nollasummapeliä useammin kuin ei.
Tämänkaltainen yhteiskunta suosii ajan ja lahjojen käyttämisen suhteiden kultivointiin, sen sijaan, että kehittyisit työssäsi huippuosaajaksi. Vaikka huippuosaajia toki löytyy sieltäkin varmasti joka alalta, niin yhteiskunnan antamat insentiivit elämässä menestymisen eteen ovat kuitenkin toisenlaiset. Akateemista vapautta ei ole, jos kerrot jonkun kuullen asioita, jota joku sinua isompi pamppu ei halua kuulla, niin too bad sinulle.
Alla on hyvä video Elvira Baryltä, jossa hän kuvaa Venäjän teknologista nykytilaa ja alkaa tarinansa Neuvostoliiton ajoilta. Hän käy faktapohjaisesti läpi sitä, mihin raha Venäjällä menee ja millainen vaikutus sillä on asioiden kehitykseen. Hän käy läpi, miten koulutuksen ja tieteen rahoitus, akateeminen vapaus, tutkintojen saaminen ja vallitsevan näkemyksen haastaminen uusilla ajatuksilla toimii ja mitä sillä saadaan aikaan.
Johtopäätös: Pietarin rengastehdas voi olla merkittävä tekijä länsimarkkinoilla vain ja ainoastaan silloin, kun länsimainen taho investoi siihen miljoonia (vai kymmeniä - satoja miljoonia?) rahaa, päivittää teknologian, tuotantometodit ja tuo mukanaan uusimmat reseptit ja raaka-aineet. Kuinka todennäköistä tämä on? Ei sillä aikavälillä, kun itse näen. Mutta voin toki olla väärässäkin. En kirjoita tästä aiheesta tässä ketjussa enempää.
)