@henrielo on kirjoittanut Nokian Renkaista ja myös Nesteestä.
Finanssivalvonnan listaamissa vähintään 0,5 prosenttia osakekannasta vastaavissa lyhyeksimyynnin positioissa Nokian Renkaiden osaketta oli 28.7.2025 myyty lyhyeksi jopa 7,5 prosenttia osakekannasta.
Nesteessä vastaava lukema oli 1,2 prosenttia.
Renkaat on mainitussa listauksessa eniten lyhyeksi myyty osake Helsingin pörssissä. Seuraavina tulevat Valmet 2,8 prosentilla, QT Group 2,3, Stora Enso 2,1 ja Tokmanni 1,85 prosentilla ennen Nestettä.
Lyhyeksi myyjät pelaavat upporikasta tai rutiköyhää. Renkaiden ja Nesteen shorttauksessa vaaka on kallistunut tällä hetkellä rutiköyhän puolelle, koska yhtiöt julkistivat hyvät osavuosiraportit.
2027 mennessä aletaan lähestyä tuloksessa jotain “uutta normaalia” ja siinä raportoitu tulos ja segmenttien tulos alkavat kohdata.
Samalla pallokentällä on konsensusennusteet Inderesin ennusteiden kanssa.
Tupakkiaskin kanteen laskemalla voidaan havaita että parin vuoden päästä normalisoidulla tulostasolla nykyinen kurssi olisi PE=9,3
“Pelastuslaitos sai hälytyksen Nokian Pirkkalaistielle noin puoli neljältä keskiviikon ja torstain välisenä yönä. Sammutustyöt olivat puoli viiden aikaan torstaiaamuna edelleen käynnissä.”
Nyt tehtaalla on kumimassan jäähdyttely menossa. Järvisen mukaan henkilökunta pilkkoo massaa, ettei se saa happea ja syty uudelleen. Pelastuslaitoksen työntekijät jäähdyttävät samaan aikaan massaa vedellä.
Tulipalosta ei syntynyt savua tehtaan ulkopuolelle.
Nokian Renkaiden osake on noussut voimakkaasti Q2-tuloksen jälkeen. Näemme yhtiössä edelleen lähivuosina potentiaalia merkittävään tulosparannukseen, mutta viimeaikaisen kurssinousun myötä osake hinnoittelee jo kohtuullisesti myös lähivuosien parannusta, minkä vuoksi näemme tällä hetkellä tuotto-riskisuhteen heikohkona. Tarkistamme tavoitehintamme 8 euroon (aik. 7,7), mutta laskemme suosituksen vähennä –tasoon (aik. lisää).
En nyt varsinaisesti ole eri mieltä analyysistä, mutta kommentoin silti.
Rauli itse ollut mallisalkku-tiimissä poimimassa Nokian renkaita mallisalkkuun nykyistä kurssia korkeammalla ja mallisalkun tavoite on kuitenkin tehdä yli 15 % vuosituottoa
En nyt tietenkään odota Nokian renkaiden palaavan samalla suoritustasolle kuin ennen Venäjän aloittamaa invaasiota Ukrainaan, mutta tulee mieleen Inderesin semilegendaarinen “kurssinousu on purkanut aliarvostuksen”:
Kyllähän tämä kärsivällisyyttä vaatii, mutta ei tässä olla mitenkään erityisen korkealle vielä noustu.
Nokian renkaita ei ole kukaan valtaamassa koska omistusrakenne. Mutta voidaan peilata brändiä ja tuotantolaitosten arvoa (USA kohtuullisesti tuotantoa, täysin uusi tehdas keski-Euroopassa, Suomessa toki hieman vanhentunut laitos); nämä arvotetaan nyt pörssissä P/B<1. Jos Nokian renkaat eivät olisi ankkuroituja omistukseltaan ja kilpailuviranomaiset sallisivat, niin saattaisi olla kiinnostuneita ostajia isompien pelurien kirjoissa.
Myös jos uskotaan ennusteita (ja miksei uskottaisi?! Ainahan ennusteet toteutuvat/ylitetään ), niin Inderesin omilla ennusteilla normalisoidulla tulostasolla Nokian renkaat tulevat tekemään normalisoitua tulostuottoa nykykurssiin yli 13 % !
Jos tuota kurssikäyrää ja suosituksia muutenkin syynäilee, niin eivät ole menneet käsikädessä. En ainakaan itse aio reagoida vaikka suositus vaihtuisikin!
Edit
Kyllähän tässä yhtiön Q4’24 -raportti pitkälti vesitti meidän aiemmat odotukset lähivuosien ennusteiden ja siten myös tuottojen osalta, vaikka potentiaali yhä nähdäänkin muutaman vuoden horisontilla. Ollaan tämä mielestäni myös aika selvästi sanottu ja todettu että aiemmat ajatukset meni pieleen.
Ongelmahan on siinä, että vaikka 2028 tulosennuste on about sama kuin pari vuotta sitten (EDIT: on sekin muuten jonkin verran laskenut), tässä välissä tehdään merkittävästi aiempia odotuksia vähemmän kassavirtaa, jonka myötä velkaa jää enemmän. Luonnollisesti myös tuon ennusteen toteutumisen riski on kasvanut, kun parin vuoden aikana ei ole päästy juuri lainkaan parempaan suuntaan ja aiemmista odotuksista on jääty reippaasti.
Kuten raportissa todetaan, uskotaan kuitenkin edelleen positiiviseen kehitykseen lähivuosina, mutta tällä hetkellä tuotto-riskisuhde näyttää varsin tasapainoiselta.
Täysin lohduttoman romahduksen lopussa kurrsikäyrässä erottuva pieni kohouma ei kyllä itselläni ainakaan vielä suurempia riemunkiljahduksia kirvoita. Kunnon noususta puhutaan sitten kun ollaan reilusti päälle 10 €. Toki hyvä alku, että 6 € → 8 € nyt ponnistanut, yli 30 %. Neste on noussut yli 100 %, onko luvut faktisesti valtavan sensaatiomaisia Nesteelläkään olleet vielä ? Olen odottavalla kannalla Nokian Renkaissa. En metsästä jokaista nyppylää, tuuliviiri ei kääntyile päivittäin. Vaisto sanoo, ettei ole kiire myydä, varsinkin kun huomioidaan korkeahkot shorttipositiot. Shorttipositioissa on hätäistä ja pelokasta rahaa joka ostaa paniikissa jos/kun tulee hyviä uutisia.
Ongelma Inderesin suosituksissa on, että pidä suositusta ei voi antaa, mikä kuitenkin pitäisi olla se yleisin suositus, sillä liikaa kaupankäyntiä pitää välttää, näinhän jo sijoitusoppaissa kerrotaan. Ei oikein voi ymmärtää, kun muilla analyysitaloilla pidä suositus kuitenkin onnistuu…
Kyllähän P/B alle 1 on merkki alennuksesta. Trumpin tullitkin pitäisi viimeistään pelastaa USA:n tehtaan järkevyyden.
Tähän on ollut aina se selitys että joka tilanteessa pitää pystyä ottamaan näkemys ja “pidä” on käytännössä “emme onnistuneet ottamaan näkemystä”.
Tosielämässä tämä tosin johtaa siihen että lisää / vähennä -suositukset ovat toisinaan sellaisia että ne voi tulkita “lisää mutta oikeasti pidä” tai “vähennä mutta oikeasti pidä”
Jossei näihin analyyseistä ja aiemmasta kommentista löydy selkeitä vastauksia niin kerrattakoon tässä:
Kyllä, käynnistyskulut ovat olleet ennakoitua suuremmat etenkin USA:ssa odotettua pidempään jatkuneiden kertakulujen takia, Romanian ylösajon kulujahan ei vielä tiedetä, mutta USAn lukuja katsoen nekin tulee olemaan merkittäviä.
Hintapreemio yhtiöllä on historiallisesti ollut nykymarkkinoista vain Pohjoismaissa, enkä usko että hintapositio on merkittävästi muuttunut. Toki vaisu kuluttajakysyntä ajaa halvempiin renkaisiin ja kasvun hakeminen USA:ssa ja Euroopassa tuo pikemminkin painetta keskihintaan kuin tukea.
Myynnin takkuaminen on selvästi pysyvämpää kuin pari vuotta sitten ajateltiin, kun yhtiö ei ole pystynyt kasvamaan samassa tahdissa kun sen kapasiteetti on palautunut. Täysin pysyvänä ei tietenkään sitä pidetä, kun odotetaan selvää kasvua tulevina vuosina, mutta liikevaihtoennusteet on kuitenkin oleellisesti alempana nyt kuin pari vuotta sitten.
Tuotteet on toki hyviä, mutta mun näkemyksen mukaan ei millään lailla oleellisesti pääkilpaijoista poikkeavia. Tämäkin korostuu mentäessä Pohjoismaisesta talvirenkaasta Keski-Euroopan tai USA:n talvi- tai all-season renkaisiin, kesärenkaista puhumattakaan missä kilpailu on vielä kovempaa. Eli Pohjoismaiden hintapositio on lähinnä brändin ja jakelun vahvuudesta kiinni mun mielestä.
Hintapreemio perustunee markkinaosuuteen, tuotteiden laatuun jne. Tuo suhteellinen laadun etumatka mietityttää, ominaisuudet ovat kopioitavissa.
Noin 10+ vuotta sitten Kim Gran kertoi, että Nokian Renkaat ei juurikaan patentoi ratkaisujaan. Koska kilpailijat näkevät siitä mitä on tulossa ja patentit on riittävän helppo kiertää.
Kulut eivät ole koskaan vakioita. Kun rakennetaan jotain uutta, tulee lähes aina yllätyksiä, jotka nostavat kustannuksia. Toisella kierroksella virheistä on yleensä opittu, joten samoja yllätyksiä ei enää tule. USA:ssa yhtiö on itse kertonut panostaneensa tarkoituksella laatuun, koulutukseen ja työvoimaan. Iso osa lisäkuluista tuli myös pandemian aiheuttamista logistiikkasotkuista, jotka venyttivät aikatauluja.
Romanian kohdalla väite “kuluja ei tiedetä” ei pidä täysin paikkaansa. Ramp-up-vaihetta ennen on jo palkattu väkeä, täytetty varastot ja rakennettu toimitusketjut. Kustannukset toki kasvavat alkuvaiheessa, mutta olennaisempaa on seurata tehokkuuden kehitystä: suuremmat raaka-ainetilaukset laskevat yksikköhintoja, työntekijöiden rutiini vähentää virheitä ja toimitusketju tehostuu, kun oikeat kumppanit löytyvät.
En usko, että hintapreemio on pysyvästi kadonnut – varsinkaan talvirenkaissa. Hintapaineita on, mutta ne johtuvat enemmän talouden syklisestä tilanteesta: kuluttajat etsivät väliaikaisesti halvempia vaihtoehtoja. Autokannan sähköistyminen tekee renkaista entistä kriittisemmän turvallisuustekijän, koska autot ovat painavampia ja tehokkaampia. Kun joku on kerran “säästänyt” -30% ostamalla halvat Kiinalaiset renkaat ja huomaa niiden sulaneen alle kesän loppuun mennessä, niin todennäköisyys palata premiumiin kasvaa. Korkojen lasku ja palkkojen nousu tukevat myös kulutuksen elpymistä.
On totta, että kapasiteetti on palautunut nopeammin kuin myynti on kasvanut. Viime aikoina on kuitenkin nähty merkkejä siitä, että Nokian Renkaat kasvaa markkinoita nopeammin. Markkinat ovat olleet heikot ja kilpailu kovaa, mutta kysynnän piristyessä ja jakelun laajentuessa vauhti voi kiihtyä nopeasti. Sähköautojen yleistyminen yksinään kasvattaa renkaiden kysyntää.
Kesä- ja all-season -renkaissa kilpailu on kovaa ja erot pienempiä, mutta talvirenkaissa Nokian Renkailla on edelleen vahva maine ja testimenestystä. Brändi ja jakeluverkosto ovat isoja etuja. “Kopioitavuus” kuulostaa helpolta, mutta laadun, testauksen ja brändin rakentaminen vie aikaa ja rahaa. Eikä Daytonin ja Romanian kaltaisia tehtaita pystytetä hetkessä.
Tässä on Raulin kommentit Euroopan uusien autojen heinäkuun myynneistä.
Uusien autojen myynti heijastuu Nokian Renkaiden toimintaan välillisesti, sillä erityisesti selkeiden vuodenaikaerojen alueilla uuden auton yhteydessä ostetaan tyypillisesti myös uudet talvirenkaat. Lisäksi uusien autojen myynti vaikuttaa koko jälkiasennusmarkkinan kannalta oleelliseen autokantaan.
Tässä tosin oli valtava ero siinä, että Venäjän tehtaan rakentamisen ja ylösajon aikana firma ei buukannut mitään kertakuluja ja kannattavuus oli koko ajan huippuluokkaa. USA:ssa taas on kirjattu kymmeniä ja kymmeniä miljoonia “kertaeriä”. Firmahan on tätä selittänyt osin sillä, että Venäjän menettämisen jälkeen USA:n tehtaan tuoteportfolio muuttui selvästi ja jouduttiin tekemään tavallaan toinen ylösajo. Eli ei se USA täysin Romaniaan verrattavissa ole, jos edellisestä viestistäni sellainen kuva jäi.
Tarkoitin vaan yksinkertaisesti että kulujen lopullista määrää ei tiedetä, kun ylösajo on vasta alkanut. Arvioita toki voi tehdä ja firmakin jotain suuntaa antanut.
Tätähän ei pysty pelkästään Romanian tehtaan osalta mitenkään seuraamaan ja yhtiönkin tasolla rajallisesti kun esim. bruttokatteeseen vaikuttavat tehokkuuden lisäksi hinnoittelu ja tuotemix.
), niin Inderesin omilla ennusteilla normalisoidulla tulostasolla Nokian renkaat tulevat tekemään normalisoitua tulostuottoa nykykurssiin yli 13 % !
