Ongelma Inderesin suosituksissa on, että pidä suositusta ei voi antaa, mikä kuitenkin pitäisi olla se yleisin suositus, sillä liikaa kaupankäyntiä pitää välttää, näinhän jo sijoitusoppaissa kerrotaan. Ei oikein voi ymmärtää, kun muilla analyysitaloilla pidä suositus kuitenkin onnistuu…
Kyllähän P/B alle 1 on merkki alennuksesta. Trumpin tullitkin pitäisi viimeistään pelastaa USA:n tehtaan järkevyyden.
18 tykkäystä
Tähän on ollut aina se selitys että joka tilanteessa pitää pystyä ottamaan näkemys ja “pidä” on käytännössä “emme onnistuneet ottamaan näkemystä”.
Tosielämässä tämä tosin johtaa siihen että lisää / vähennä -suositukset ovat toisinaan sellaisia että ne voi tulkita “lisää mutta oikeasti pidä” tai “vähennä mutta oikeasti pidä” 
19 tykkäystä
Jossei näihin analyyseistä ja aiemmasta kommentista löydy selkeitä vastauksia niin kerrattakoon tässä:
Kyllä, käynnistyskulut ovat olleet ennakoitua suuremmat etenkin USA:ssa odotettua pidempään jatkuneiden kertakulujen takia, Romanian ylösajon kulujahan ei vielä tiedetä, mutta USAn lukuja katsoen nekin tulee olemaan merkittäviä.
Hintapreemio yhtiöllä on historiallisesti ollut nykymarkkinoista vain Pohjoismaissa, enkä usko että hintapositio on merkittävästi muuttunut. Toki vaisu kuluttajakysyntä ajaa halvempiin renkaisiin ja kasvun hakeminen USA:ssa ja Euroopassa tuo pikemminkin painetta keskihintaan kuin tukea.
Myynnin takkuaminen on selvästi pysyvämpää kuin pari vuotta sitten ajateltiin, kun yhtiö ei ole pystynyt kasvamaan samassa tahdissa kun sen kapasiteetti on palautunut. Täysin pysyvänä ei tietenkään sitä pidetä, kun odotetaan selvää kasvua tulevina vuosina, mutta liikevaihtoennusteet on kuitenkin oleellisesti alempana nyt kuin pari vuotta sitten.
Tuotteet on toki hyviä, mutta mun näkemyksen mukaan ei millään lailla oleellisesti pääkilpaijoista poikkeavia. Tämäkin korostuu mentäessä Pohjoismaisesta talvirenkaasta Keski-Euroopan tai USA:n talvi- tai all-season renkaisiin, kesärenkaista puhumattakaan missä kilpailu on vielä kovempaa. Eli Pohjoismaiden hintapositio on lähinnä brändin ja jakelun vahvuudesta kiinni mun mielestä.
25 tykkäystä
Kiitos ripeistä kommenteista.
Hintapreemio perustunee markkinaosuuteen, tuotteiden laatuun jne. Tuo suhteellinen laadun etumatka mietityttää, ominaisuudet ovat kopioitavissa.
Noin 10+ vuotta sitten Kim Gran kertoi, että Nokian Renkaat ei juurikaan patentoi ratkaisujaan. Koska kilpailijat näkevät siitä mitä on tulossa ja patentit on riittävän helppo kiertää.
4 tykkäystä
Kulut eivät ole koskaan vakioita. Kun rakennetaan jotain uutta, tulee lähes aina yllätyksiä, jotka nostavat kustannuksia. Toisella kierroksella virheistä on yleensä opittu, joten samoja yllätyksiä ei enää tule. USA:ssa yhtiö on itse kertonut panostaneensa tarkoituksella laatuun, koulutukseen ja työvoimaan. Iso osa lisäkuluista tuli myös pandemian aiheuttamista logistiikkasotkuista, jotka venyttivät aikatauluja.
Romanian kohdalla väite “kuluja ei tiedetä” ei pidä täysin paikkaansa. Ramp-up-vaihetta ennen on jo palkattu väkeä, täytetty varastot ja rakennettu toimitusketjut. Kustannukset toki kasvavat alkuvaiheessa, mutta olennaisempaa on seurata tehokkuuden kehitystä: suuremmat raaka-ainetilaukset laskevat yksikköhintoja, työntekijöiden rutiini vähentää virheitä ja toimitusketju tehostuu, kun oikeat kumppanit löytyvät.
En usko, että hintapreemio on pysyvästi kadonnut – varsinkaan talvirenkaissa. Hintapaineita on, mutta ne johtuvat enemmän talouden syklisestä tilanteesta: kuluttajat etsivät väliaikaisesti halvempia vaihtoehtoja. Autokannan sähköistyminen tekee renkaista entistä kriittisemmän turvallisuustekijän, koska autot ovat painavampia ja tehokkaampia. Kun joku on kerran “säästänyt” -30% ostamalla halvat Kiinalaiset renkaat ja huomaa niiden sulaneen alle kesän loppuun mennessä, niin todennäköisyys palata premiumiin kasvaa. Korkojen lasku ja palkkojen nousu tukevat myös kulutuksen elpymistä.
On totta, että kapasiteetti on palautunut nopeammin kuin myynti on kasvanut. Viime aikoina on kuitenkin nähty merkkejä siitä, että Nokian Renkaat kasvaa markkinoita nopeammin. Markkinat ovat olleet heikot ja kilpailu kovaa, mutta kysynnän piristyessä ja jakelun laajentuessa vauhti voi kiihtyä nopeasti. Sähköautojen yleistyminen yksinään kasvattaa renkaiden kysyntää.
Kesä- ja all-season -renkaissa kilpailu on kovaa ja erot pienempiä, mutta talvirenkaissa Nokian Renkailla on edelleen vahva maine ja testimenestystä. Brändi ja jakeluverkosto ovat isoja etuja. “Kopioitavuus” kuulostaa helpolta, mutta laadun, testauksen ja brändin rakentaminen vie aikaa ja rahaa. Eikä Daytonin ja Romanian kaltaisia tehtaita pystytetä hetkessä.
28 tykkäystä
Työn tuottavuuden kanssa oma kantani on aina ollut, mennee n. 6kk ennenkuin 100% taso saavutettu.
Ehkä raflaava lausunto, mutta palkkasivat muistaakseni 300 henkilöä Romaniaan viime vuonna. Tänä vuonna 250 lisää?
Tälläkin foorumilla on armeijan käyneitä. Sinne tullaan pystymetsästä ja lähdetään ulos aikaisintaan 6kk kohdalla 
Luotan ainakin vielä. Kyllä NR tästä selviää, kun pioneerit on koulutettu.
3 tykkäystä
Tässä on Raulin kommentit Euroopan uusien autojen heinäkuun myynneistä. 
Uusien autojen myynti heijastuu Nokian Renkaiden toimintaan välillisesti, sillä erityisesti selkeiden vuodenaikaerojen alueilla uuden auton yhteydessä ostetaan tyypillisesti myös uudet talvirenkaat. Lisäksi uusien autojen myynti vaikuttaa koko jälkiasennusmarkkinan kannalta oleelliseen autokantaan.
5 tykkäystä
Tässä tosin oli valtava ero siinä, että Venäjän tehtaan rakentamisen ja ylösajon aikana firma ei buukannut mitään kertakuluja ja kannattavuus oli koko ajan huippuluokkaa. USA:ssa taas on kirjattu kymmeniä ja kymmeniä miljoonia “kertaeriä”. Firmahan on tätä selittänyt osin sillä, että Venäjän menettämisen jälkeen USA:n tehtaan tuoteportfolio muuttui selvästi ja jouduttiin tekemään tavallaan toinen ylösajo. Eli ei se USA täysin Romaniaan verrattavissa ole, jos edellisestä viestistäni sellainen kuva jäi.
Tarkoitin vaan yksinkertaisesti että kulujen lopullista määrää ei tiedetä, kun ylösajo on vasta alkanut. Arvioita toki voi tehdä ja firmakin jotain suuntaa antanut.
Tätähän ei pysty pelkästään Romanian tehtaan osalta mitenkään seuraamaan ja yhtiönkin tasolla rajallisesti kun esim. bruttokatteeseen vaikuttavat tehokkuuden lisäksi hinnoittelu ja tuotemix.
13 tykkäystä
Huomionarvoista myös, että kasvua on sähköautokannassa. Nehän syö tunnetusti renkaita kuin leipää koska ovat raskaampia ja tehoa on enemmän. Jos taas talvirenkaat tehdään kovemmasta ja paremmin kulutusta kestävästä kumiseoksesta niin nehän menee talvella kelkkana pitkin ojanpohjia ja aurauspenkkoja.
3 tykkäystä
Eikö tää nyt ole “buffetin peruscase” - osta hyvin johdettua yhtiötä kohtuullisella hinnalla ja anna ajan tehdä työ. Ei tää nyt niin iso firma ole että kahden tehtaan ylös ajo eri puolilla maailmaa ja myynti saadaan samaan aikaan klaarattua vuodessa kuntoon, kun vain vähän aikaa sitten on vedetty matto kunnolla jalkojen alta…ostelen pikkuhiljaa lisää…
22 tykkäystä
Ei ehkä oleellisin asia mutta tartun silti.
Inden raportista " Romanian tehdas otetaan täyteen käyttöön. Romanian tehtaan tuotannolla tullaan korvaamaan matalakatteisempaa sopimusvalmistusta "
Renkaiden itse kertomaa : Romanian tehdas keskittyy henkilöauto- ja SUV-renkaisiin, jotka luokitellaan kalliimmiksi premium-tuotteiksi.
Ensimmäinen henkilöautonrengasmallisto, joka valmistetaan Romanian-tehtaassa, on yhtiön äskettäin lanseeraama Nokian Tyres Seasonproof 2.
Onko tilanne muuttunut vai korvataanko yllä mainituilla matalakatteista sopimusvalmistusta ?
En sinällänsä ole raportin kanssa eri mieltä, toisaalta jos Inden omaa väkeä on uskominen niin markkinat katsovat eteenpäin ja jos vuosi 2028 on näkemyksenne mukaan se vuosi milloin tilanne oleellisesti paranee, niin eikö sitä aleta hinnoitella jo ensi vuonna. Itselleni 8 € tavoitehinta on vuoden 2027 lopulle hivenen liian halpa.
17 tykkäystä
Eikö tällainen uutinen pitkän aikavälin huonosta sijoitustarinasta kuulu osta/myy ketjuun?
Jos Inderes näkee jossain toisessa yrityksessä omaan mallisalkkuunsa tasaisempaa tuottoa pienemmällä riskillä, niin ei sen kannata antaa vaikuttaa omaan näkemykseen ja sijoitukseen.
Nokian Renkaiden Q2 liikevaihto ja oikaistu tulos kuitenkin ylittivät Inderesin ja konsensuksen ennusteet reippaasti.
Kasvu- ja tulosennusteet olivat positiivisia ja yritys on jälleen nousuraiteilla.
11 tykkäystä
EIköhän tuo ole ihan nice to know useimpien ketjua seuraavien mielestä. Näin ainakin tykkäysten perusteella. Olisin tietysti voinut linkata tuon rapsan kokonaisuudessaan, niin viestini olisi ollut informatiivisempi.
ff67a4ba-462f-470c-b711-fd0fd3af9e6c
12 tykkäystä
Tässä menee vähän omenat ja appelsiinit sekaisin. Venäjän tehdas käynnistyi vuonna 2005 hyvin erilaisessa ympäristössä. Valuuttakurssit, työvoimakustaso ja vahva kysyntä tukivat korkeaa käyttöastetta heti alussa.
Daytonin tehdas taas avattiin 2019 täysin toisenlaisessa ympäristössä. Ramp-up osui pandemiaan, inflaatioon, logistiikkahäiriöihin, vahvaan dollariin ja työvoimapulaan.
Pelkkä kertaluonteisten kulujen määrän vertailu eri aikakausien ja toimintaympäristöjen välillä on harhaanjohtavaa. Vuonna 2005 käytössä oli myös muistaakseni erilainen raportointikäytäntö, jossa nykyisin eritellyt kertaluonteiset kulut sisällytettiin yleensä operatiivisiin kuluihin. On siis hyvin todennäköistä, että Venäjälläkin näitä ylimääräisiä kuluja oli – ne eivät vain näkyneet raportissa kertaluonteisina kuluina.
14 tykkäystä
Ei ole muuttunut, mutta alunperinkin toki Romaniasta on ollut tarkoitus tulla muutakin tuotantoa kuin viime vuosina sopimusvalmistuksella tehdyt tuotteet. Tuo sopimusvalmistuksen korvaaminen mainitaan analyysissä siksi, että sitä kautta Romania tukee kannattavuutta, vaikkei merkittävää kasvua saataisikaan aikaan. Sopimusvalmistuksen volyymi oli korkeimmillaankin viime vuonna jotain 2,5m rengasta ja Romania tuottaa täydessä vauhdissa 6m, joten paljon muutakin sieltä tuotetaan. Sopimusvalmistuksella tuotettuja renkaita myytiin lähinnä Keski-Eurooppaan, johon Romaniankin tuotanto suuntautuu.
Asteittain se parantuminen tulee ja onhan sitä jo hinnoiteltukin, kuten raportissa yritetään kertoa. Nykytuloksella tulospohjainen arvostus on varsin korkea.
Ei mun mielestä mene mikään sekaisin vaan saman yhtiön kahden eri tehtaan ylösajosta on kyse. Venäjän rakentamisen keskelle osui esim. finanssikriisi jolloin volyymit romahti, joten ei siinä pelkkää kasvumarkkinaa ollut. Aina löytyy varmaan ulkoisia tekijöitä, joita syytellä, mutta lopputulosta katsomalla asia on aika selvä eli USA:n ylösajo on ollut erittäin kallista ja hidasta, Venäjä sujui ongelmitta.
Jos (ja tietysti kun) jotain käynnistyskuluja on Venällä ollut, ne oli kyllä minimaalisia USA:an nähden kun kannattavuus pysyi vahvana koko ajan.
15 tykkäystä
Olen tästä kyllä eri mieltä.
- Kahden eri vuosikymmenen raportointitapoja ei voi verrata suoraan keskenään.
- Venäjän tehtaan ramp-upin loppuvaihe osui finanssikriisiin, mikä luonnollisesti heikensi tilauskantaa. Silti matala kustannustaso (työvoima, energia, raaka-aineet) piti kannattavuuden vahvana, ja heikko rupla paransi vientimarginaaleja.
- Vuosien 2005–2008 Venäjän tehdas ei ollut vielä modernisoitu – merkittävät modernisoinnit tehtiin myöhemmin. Nyt vertailet siis myös teknologialtaan ja tehokkuudeltaan hyvin erilaisia tehtaita keskenään.
Tämä keskustelu on ajautumassa hieman sivuraiteille. Alkuperäinen pointtini oli, että samoja virheitä ja vastoinkäymisiä tuskin nähdään USA:ssa kuin Romaniassa. On selvää, että USA:ssa on tehty virheitä, mutta oletan vahvasti, että niistä on otettu opiksi Romanian tehtaan kohdalla. Siksi on erittäin epätodennäköistä, että Romanian tehtaan kulutaso kehittyisi samalla tavalla kuin USA:n tehtaalla ylimääräisine kuluineen.
15 tykkäystä
Lyhyeksi on mennyt Mallisalkun sijoitushorisontti, kun tuottoja arvioidaan 1,5 vuoden omistuksen perusteella. Toisaalta, jos oltaisiin onnistuttu ostamaan pohjalta 6 euron hintoihin, niin tuotot olisivat olleet varsin muhevat. Joka tapauksessa myös Qt olisi ansainnut potkun jäljen persuksiinsa, jos lyhyitä aikajanoja aletaan piirtelemään(edellä oleva vuodatus sisältää mahdollisesti piilosarkasmia, toim.huom🙂).
Hiukan nyt tuntuu, että leikki jätettiin kesken juuri mielenkiintoisessa vaiheessa, kun Romanian tehdasta vasta alettiin ylösajaa ja tehdashan saatiin valmiiksi jopa etuajassa, sitä ennen sinne palkatut työntekijät eivät tuottaneet yhtään mitään.
Mutta, mikäpä minä ole kyseenalaistamaan Raulin tai Mallisalkun kollektiivisia päätöksiä, kaikki ihan varmasti parempia sijoittajia kuin minä, siitä ei kahta sanaa. Oma tähtäin joka tapauksessa on edelleen vuodessa 2028, itsellähän on kuitenkin mallisalkkuun nähden se etu, että pystyn vapaasti veivailemaan omistuksiani. Itse joka tapauksessa teen seuraavan arvion vasta kun tärkeimpien kvartaalien Q3 ja Q4 tulokset on julkistettu.
Joo ja ihan hyvin @Rauli_Juva on perustellut, miksi näkemys muuttui, mielipide-ero löytynee vain aikajänteestä.
37 tykkäystä
Ymmärrän hyvin myös Mallisalkun peliliikkeen, koska mielestäni on selvä vaara, että Q3 ja Q4 potkitaan taas tölkkiä eteenpäin, mikä voi johtaa kurssin pitkään vaakaliitoon tai viime kuukausien hyvän nousun äkkinäiseen sulamiseen. Kenties Mallisalkulla on mielessä sijoituskohde, jolla on rajatumpi riski alaspäin, vaikka tuottopotentiaali ei olisikaan niin suuri 
Itse istun vielä kyydissä. Positioni on hieman plussalla, mutta jos kaikki menee edes suurinpiirtein niin kuin pitäisi mennä, kyllä ne parhaat tuotot on edessäpäin ja minulla on aikaa odottaa.
20 tykkäystä
Uusi “parempi” sijoituskohde on aina hyvä syy tehdä muutoksia salkkuun, jos näkee rahoille parempaa tuottopotentiaalia toisaalla. Tällä hetkellä en kuitenkaan näe näin olevan, mutta seurataan mitä Mallisalkku tekee.
Tämä takinkäännös muistuttaa hieman Harvia-caseä, jossa “ylianalysointi” Myy laidalle 28€ ~1,5v sitten. Nokian Renkaiden kohdalla mikään olennainen ei mielestäni ole muuttunut. Päinvastoin: suunta näyttää oikealta, tulliongelmat ovat ainakin toistaiseksi selkiytyneet ja talousnäkymissä on pientä valoa.
Sijoitussuunnitelma on näissä tilanteissa ratkaiseva – mitä haetaan ja millä aikataululla. Oma ensimmäinen kriittinen tarkastelupisteeni on Q4-tulos: silloin nähdään, miten Romanian ramp-up on edennyt ensimmäiset 12kk, miten talvirenkaiden myynti on kehittynyt ja miltä talous näyttää puolen vuoden päästä. Samalla selviää, voisiko USA:n toiminta nousta voittajien joukkoon tullikiistojen jäljiltä.
19 tykkäystä