Miten voisin selvittää minkä kokoisen osuuden Kuusamon yhteismetsästä omalla metsäpalstallani saisin? Kysymällä asiaa suoraan Kuusamon yhteismetsältä… 
?
Ei kai siinä muuta keinoa ole. Lisäksi palstan pitäisi olla käytännössä Kuusamossa tai aivan lähi-alueella. Mutta on monia muita Yhteismetsiä ympäri Suomen, joihin kyllä pääsee mukaan, jos on edes 5-10 ha omaa metsää.
Oli myynnissä palsta Utajärvellä Kivisuon suojelualueen seudulla. Into pinkeenä kesken työpäivän kahtomaan! Ihan nätti 40 v sitten istutettu männikkö. Hyvin tullut koivua sekaan. MUTTA. Into karisi suolle, palsta on suon ympäröimä. Sinne piti pohrustaa vetistä suota vajaa puoli kilometriä. Lisäksi se alkaa olla motissa yksityisten suojelualueiden välissä. Otin selvää talviteiden teosta soiden poikki, on siinä hommaa ja pitäis olla hyvä pakkastalvi. Myyjä ei neuvottele hinnasta ni ei tullu kauppoja. Löysinpähän kivan retkipaikan, jokamiehen oikeudet on pop : )
Onko jollain kokemusta puun kuljetuksesta soiden yli?
3 tykkäystä
Tuossa ois just semmonen puuhapalsta mimmosta olen kahtellut. Paljo ränsää koivua! Tommosella rangallakin on jotain arvoa jos sen kuvittelis klapeina. Olispas ilo pujotella moottorikelkkalla tuolla, reki perässä…Väärällä suunnalla, muuten tarjoisin.
5 tykkäystä
Olisko vanha peltoheitto,ikään kuin olisi sarkaojia.Ihanteellisen kokoista koivua polttopuuksi.Todellinen enrgiapuukohde,tosin hinta laskenut ja kysyntäkin vähentynyt.Ihmeen vähän kuusettumista.Ei lähellä kuusikoita,heinittyminen ehkä syinä?Ajouran tielle toisen metsän läpi useimmiten saa,josku jopa ilmaiseksi.Hakkuu pitää tehdä jäätyneen maan aikaan,muuten jää pahat ajourat.Tieoikeuden MMLn kautta saa pyytämällä tietoimituksen,mutta maksaa toista tuhatta euroa.Voisi raivata pienet raipat pois ja kasvattaa koivukuitukohteeksi.Hieskoivua ei kannata kasvattaa järeämmäksi.Nykyisen metsälain puitteissa pistäin puolet palstasta avohakkuulle ja uudistus kuuselle.Toisen puolikkaan hakkuu myöhemmin
Voisi raivata pienet raipat pois ja kasvattaa koivukuitukohteeksi.Hieskoivua ei kannata kasvattaa järeämmäksi.Nykyisen metsälain puitteissa pistäin puolet palstasta avohakkuulle ja uudistus kuuselle.Toisen puolikkaan hakkuu myöhemmin
Kohta 13 (Venäjä palaa takaisin maailmantalouteen) tietäisi, että vuosien saatossa raakapuun hinta olisi laskusuunnassa Suomessa, kun itäpuun palaisi markkinoille. Toisaalta se ehkäisisi 1-2 ison sellutehtaan lakkauttamisen kotimaassa.
1 tykkäys
Nyt ois kiikarissa hieman erikoinen kohde. 30 ha metsää muutaman hehtaarin paloissa enintään muutaman kilsan päässä toistaan. Puuston arvo Stora Enson laskurin mukaan noin 60te.
Suunnitelmana yrittää ostaa joku tien lähellä oleva kuiva noin 5 h palsta puuhailuun. Jos joutuis ostamaan kaikki kerralla, pitäis varmaan yrittää kaupata osa pois.
Kaikki 7 palaa on samalla kiinteistönumerolla. Jos ostaa yksittäisen palan, mitähän vois maksaa lohkominen. Se kun ei kai edellyttäisi maastokäyntiä koska rajat on täysin selvät palan ollessa irrallaan valmiiksi, tarvitsisi vain vaihtaa numero.
Lohkomisen hinta on nykyään riippuvainen lohkottavan alueen pinta-alasta. Eli varsinaisen lohkomiseen käytetyn työn määrä ei vaikuta hintaan. Hyvä puoli on se, että hinnan voit välittömästi katsoa Maanmittauslaitoksen hintataulukosta, kunhan pinta-ala on tiedossa.
1 tykkäys
Lohkomisen kustannukset perustuvat määräalan pintaan. On siis se ja sama kuinka työläs toimitus on. MML:ltä löytyy taulukko hinnoittelusta, mutta yleensä kun maanmittauslaitoksen kanssa on tekemisissä, niin tonni siinä aikalailla menee.
1 tykkäys
Koko tilan ostaja on ns emätilanostaja.Niitä erillisiä kivipyykeillä merkittyja alueita voi myydä määräaloina ja yleensä sovitaan että ostaja vastaa lohkomiskuluista ja voi sitten hakea lainhuutoa määräalalleen.
Kiitos tiedoista! Olen kuullut aiemminkin, että lohkominen on kallista ja kieltämättä esim. 5 ha palassa se olisi melkoisen merkittävä lisäkulu.
2 tykkäystä
SijoittajaPRO Corporate Financen analyytikko Ville Arffman on kirjoittanut metsäkiinteistömarkkinoista.
Metsä on globaalilla mittapuulla hyvin uniikki sijoitusluokka ja se tarjoaa näin huomattavaa hajautushyötyä. Tätä kuvastaa myös kansainvälisten sijoittajien kasvanut kiinnostus metsäsijoittamiseen, mikä on lisännyt metsämaan kysyntää. Tämän trendin jatkumisen voidaan nähdä tukevan metsäsijoitusten tuottokehitystä myös tulevaisuudessa.
Metsämarkkinan mahdollinen ylikuumeneminen näyttäisikin näillä näkymin olevan tältä erää todennäköisesti vältetty.
Alaotsikot:
- Mitä Suomen Sijoitusmetsät tekee?
- Katsaus metsäkiinteistömarkkinaan
- Onko metsä alihyödynnetty omaisuusluokka?
- Metsäsijoituksen kokonaistuoton osatekijät
- Vahva hintakehitys on tukenut sijoitusten tuottavuutta
- Vaihtoehdot metsäsijoittamiseen
- Metsänomistaja voi parantaa tuottoaan oikeilla palveluilla
Huom.
Tehty kaupallisessa yhteistyössä Suomen Sijoitusmetsät Oy:n kanssa.
Tämä toki näkyy tässä artikkelissa jonkin verran, mikä on hyvä huomioida. 
3 tykkäystä
Mielenkiintoinen juttu. Ihme, etteivät viitsineet päivittää graafeja siten, että viime vuosi olisi ollut mukana, kun kerran tälläisen puolittaisen mainosjutun tekivät.
Juttu keskittyi metsämaan hintakehitykseen, joka on ollut vakaata. Kantohintojen heilahtelut jäivät pienemmällä huomiolle, vaikka juuri ne vaikuttavat esim yhteismetsäosakkaan vuosittaiseen kassavirtaan.
Riskejä ei myöskään juuri käsitelty esim:
- Kuitupuulla on Suomessa käytännössä 3 ostajaa (Metsä, UPM, SE). Hinnan vaihtelut voivat on nopeita.
- Kuitupuun tuonnin määrä Venäjältä vaikuttaa rajusti kotimaan markkinahintoihin. Jos itätuonti taas joskus alkaa, se painaa hintoja alaspäin
- 80-90 % Suomen metsäteollisuuden tuotannosta menee vientiin. Täten kansainväliset suhdannevaihtelut heijastuvat lopulta raaka-puun hintaan samaan tapaan kuin pörssiosakkeisiin, vaikkakin eri tahdissa.
8 tykkäystä
Ehkä yksittäisen metsäsijoittajan näkökulmasta voisi olla tarkemmin sanoa, että kuitupuulla on Suomessa kolme käyttäjää. Kuitupuutahan ostavat varmaankin kaikki puunkäyttäjät, kunhan leimikossa on riittävä määrä myös tukkipuuta. Viimeksi leimikon osti puhtaasti tukkia käyttävä yhtiö, vaikka kuitupuun osuus hakkuukertymästä oli n. 75%. Yhtiöthän vaihtavat tavaralajeja keskenään saadakseen tarvitsemansa raaka-aineet.
Minusta ehdottomasti suurimmat riskit metsän omistamiseen ovat tällä hetkellä poliittisia riskejä. Jatkuvasti lisääntyvät rajoitukset metsän käyttöön syövät tuottoa. Lisäksi harmaa suojelu lisäänttyy jatkuvasti, mikä voi pahimmillaan tehdä metsästä arvottoman, kun metsää ei voi hyödyntää taloudellisesti eikä valtio suostu suojelemaan korvausta vastaan. Jo ensi vaalikaudella on täysin mahdollista, että metsiin kohdistetaan käyttörajoituksia esim. valtakunnallisen hakkuukiintiön kautta. Myös tämä tulee lähes varmasti kohdentumaan hyvin epätasapuolisesti eri alueille, ja saattaa johtaa joidenkin metsien arvon romahtamiseen. Selvää on, että mitään korvausta ei tästäkään tule saamaan.
6 tykkäystä
EU, South American bloc Mercosur sign trade deal
Onko arviota miten tämä vaikuttaa suomalaiseen metsäteollisuuteen ja puun kysyntään, minulle tuli vähän yllätyksenä että eteläameriikasta tuodaan sellua ja paperia eurooppaan niin paljon että oikein mainitaan uutisessa
European Union exports mainly consist of machinery, chemical products, and transport equipment, whereas Mercosur’s exports are concentrated in agricultural goods, minerals, wood pulp, and paper.
Jättääkö UPM suomalaisen puun ostamasta ja tuo sellun euroopan markkinoille Urugyaista?
Poliittisia riskejä toki on. Omalla kohdalla suojelusta on kuitenkin aina tähän asti saanut korvauksen, ei ole sattunut ns. harmaata suojelua. En oikein osaa sanoa, missä tämä olisi riskinä. Raakkujokien varret ja saarimetsät yms?
En oikein näe suojelua uhkana metsänomistajalle, kunhan siitä saa korvauksen. Suojelusta kärsivät mielestäni pääosin metsäteollisuus, metsänhoito/korjuu - ja logistiikkayhtiöiden työntekijät ja omistajat. Jos puun tarjonta laskee (toivottavasti) maksetun suojelun kautta, niin puun hintahan nousee, ellei kysyntä jousta. Näinhän kävi, kun venäläispuun tarjonta poistui Suomen markkinalta. Työttömyyttä tulee toki paljon, jos hakkuita rajoitetaan. 10% hakkuurajoitus tuhoaisi nettitietojen perusteella yhteensä noin 15000 suoraa ja välillistä työpaikkaa. Niitä ei esim luontomatkailun lisääntymisellä mitenkään korvata.
Ja kun kysyntä todennäköisesti joustaisi lopulta, niin puun hinta palautuisi normaaliksi. Yksittäisen pienen metsätilan omistuksessa ehkäpä voi olla ns. suojeluriskiä, mutta tuhansien hehtaareiden yhteismetsän osakkaana en ole lainkaan huolissani suojelusta. Näen lähinnä, että se nostaa puun hintaa valtakunnan tasolla.
Toki kaikki tämä ns. ympäristöpaine lisää yksittäisen metsänomistajan taakkaa ja tekee metsänomistamisesta hankalampaa. Tämä oli yhtenä syynä itsellänikin, kun liitin metsäni yhteismetsään.
2 tykkäystä
Metsästä kiinnostuneille uusi mukava jakso Virtasta
7 tykkäystä
Kysytääs täältä ammattilaisilta vähän apua! Selittäkää miten mahdollista, että metsärahastojen tuottoero 2025 osalta 30% ja näkemykset kuin yö ja päivä. Keksiikö joku jotain järkevää selitystä tälle? 
4 tykkäystä
Puuston kasvutietoja päivitetty? Kuitupuu muuttuu tukkipuuksi niin on arvokkaampaa? Ihan mutuna heitin vain, tulkaa viisaammat korjaamaan 