Tuli sitten pari kk pidempi huolto kuin alunperin piti olla.
Lähteet uutisille olisivat kivoja. Ja lainaukset sitaattiin. Kauppalehdessä ainakin uutisoitu vikaantumisesta:
Ruotsissa Oskarshamnin ydinvoimalan reaktorissa havaittu vika on luokiteltu korkeimpaan vaaraluokkaan ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2020.
Asiasta on uutisoinut Ruotsissa ensimmäisenä paikallislehti Barometern Oskarshamns-Tidningen. Sen tietoja siteeraavan SVT:n mukaan reaktorin ulkopuolisessa putkessa havaittiin halkeama suunnitellun huollon yhteydessä huhtikuussa.
Alun perin reaktorin oli määrä palata tuotantoon 15. kesäkuuta, mutta korjaustöiden monimutkaisuuden vuoksi aikataulu on viivästynyt.
Tässä uutinen jo tiistailta:
Uniper on pidentänyt Ruotsin Oskarshamn 3 -ydinreaktorin käyttökatkoa elokuun 15. päivään rikkinäisen putken korjaamiseksi, yhtiö kertoi tiistaina.
40 vuotta vanha reaktori, jonka asennettu teho on 1 400 megawattia, on ollut pois käytöstä maaliskuun 29. päivästä lähtien suunniteltua vuosihuoltoa ja polttoaineen vaihtoa varten.
Sen oli alun perin määrä palata käyttöön huhtikuun 18. päivänä, mutta tätä lykättiin myöhemmin kahdella kuukaudella kesäkuun 15. päivään.
Käynnissä oleva huolto on paljastanut, että laitoksen putki oli vaurioitunut, ja nyt on olemassa suunnitelma sen korjaamiseksi, yhtiön tiedottaja sanoi tarkemmin erittelemättä.
Uniper ei aio myydä Fortumille Ruotsissa ainakaan omistamaansa ydinvoimaa. Fortumin on siis haettava kasvuinvestointinsa uusia voimaloita pystyttämällä.
Ja Saksan valtio jatkaa johdonmukaista ydinvoimapolitiikkaansa: valtio-omisteinen Uniper pitää kynsin hampain kiinni ydinvoimasta Saksan lyödessä kapulaa rattaisiin EU:n ydinvoiman edistämistoimiin.
Minulla ei ole osakkeenomistajana mitään kasvuinvestointeja vastaan… kunhan ne ovat kaupallisesti kannattavia!
Eli investoinnit 
kunhan RONIC >> WACC
Investoinnit 
jos
Tere
Laitetaan tänne EK:n ylltäpitämä vihreäsiirtymä jne. investoinnit aiheinen data pläjäys. Menee osittain asian vierestä eikä välttämättä ole Fortumia koskeva palsta oikea tälle. Siirtäkää joku jos on olemassa parempi osasto
Omasta mielestäni Kuitenkin Fortum on yhtiönä Suomen markkinoilla isopeluri ja -palanen jolloin ko. Data on vähintään mielenkiintoista ja kuvaa hyvin poikkeuksellisen leikkausta vihreistä hankkeista suomen maalla.
Jatkona vielä tänään julkaistu mediajuttu samasta aiheesta (Valitettavasti klikkiotsikoinnin ja osittaisen sensaatiohakuisuuden vaivaama). Mutta silti tässä jutussa ollaan Fortumin ansaintamallin ytimessä etenkin tulevien näkymien kannalta.
Vetytalous, datakeskukset ja sähkön riittävyys: Suomessa käynnissä iso muutos - Ilta-Sanomat
Shorttari, jolla on hauska firman nimi POINT72 ASSET MANAGEMENT, L.P lähetti tänään papalle faksin, jossa oli tämän päivän leima konsensuksesta. Kyselivät taas miltä heidän manipuloidut käyrät senttipelissä ovat viime aikoina näyttäneet. Annoin palautetta, että niissä on niin paljon vaihtelua, jotta aina ei edes huomaa enää kurssin säätelyä.
Kuten aiemmin kirjoittelin, niin seuraavat pari vuotta osinkoa tulee vain saman verran kuin Elisa maksaa. Toki Forzan tase on huimasti Elisan vastaavaa parempi. Ainakin itselleni riittää 0,83 snt/osake.
Parin vuoden sisällä alkaa data-centereitä valmistua liukuhihnalta. Nämä pytingit eivät toimi tuurivoimalla ja se tarkoittaa sitä, että Fortumin vakaasta säätövoimasta kilpaillaan. On kyllä mielenkiintoisia vuosia edessä koko Pohjolan sähkötuotannon parissa. Olen aika varma, että me tällä vielä rikastutaan, muutenkin kuin vain osingolla. 
EDIT: no mutta ei. Kehuin 0,72 shorttaria kimppapelin melko hyvästä piilottamisesta ja tänään taas tuo vuosia kirjoittamani 10-11 vähän ylöspäin ja sitten tasaista sentin puolikasta alas.
Se on juuri näin. Samoin toimii telepuolen keskussalit. Ongelmana on kuitenkin Green House Gas (GHG) Protokollan mukaiset hiilijalanjälkilaskelmat. Sieltä vielä nimenomaan scope 2, jossa määritellään energiankäytön hiilijalanjälki. Kun mennään kohti nettonollatavoitteita, ei dieselgeneraattoreita oikein mielellään oteta
Suomi on myös otollinen kohdemaa, koska centerin ylijäämälämpö saadaan hyötykäyttöön. Kyllä tämä meidän tulevaisuutta on, ja se sataa täysimääräisesti Fortumin laariin.
Niitä tulee ympäri maailmaa niin paljon että osaa voidaan ajaa hintapiikkien ajan tyhjäkäynnillä ja laskea matematiikan tehtävät siellä missä sähkö on halpaa. Jossakin päin palloa paistaa aina aurinko ja toisaalla tuulee.
Datakeskusten käyttämät prosessorit ja muut puolijohteet ovat kalliita ja ne täytyy vaihtaa uudempiin ja parempiin muutaman vuoden välein. Keskusten käyttäjillä on siis suuri kannustin ottaa kaikki irti kalliista siruista ennen kuin uudet versiot tekevät vanhojen käytöstä kannattamatonta. Jokainen sekunti kun laitteet eivät ole käytössä maksaa.
Jossain maksimituottavuuden ja romuttamisen välimaastossa voi kyllä olla paikkoja tällaiselle arbitraasille.
Lisäksi jos rautaa oikeasti ramppaa alaspäin isommassa mittakaavassa virrankulutusmielessä, lämpö tuuletus yms. muuttuu ja saattaa lyhentää käyttöikää (tai aiheuttaa ongelmia kun kuorma palaa). Tuon takia pääosa datakeskusraudasta ei paljoa lämpöä säästä vaan se on suunniteltu pyörimään suunnilleen tasaisella kuormalla (virta, lämpö) niin kauan kun niille antaa tekemistä, ja tekemistä on annettu aina koska se rauta myös maksaa.
Vähän asiaan liittyen, sain viime vuonna ystäviä toimistolla kun yritin ottaa käyttöön vanhan datakeskus-kytkimen (joka pitää kaikki tuulettimet kaakossa ihan ‘varmuuden vuoksi’). Sitä ei kestänyt kovin montaa minuuttia.
En tunne tarkemmin datacentermaailmaa ja varmaan niiden toiminnassa suuria erojakin.
Sellaisessa datacenterissä missä valtavan laskentatehon avulla tehdään viikkoja kestäviä mallinnuksia koneet toimivat tod näk maksimiteholla 24/7. Sitä en hoksaa miten esim. googlen kaltaisia ajetaan jatkuvasti täydellä teholla kun palvelun kysyntä ei ole tasaista vuorokausi tai viikkotasolla.
Käsittääkseni ainakin osa keskuksista on kiinnostuneita osallistumaan vähinkään verkon tasapainottamiseen, mihin he voivat käyttää oman sähkönkulutuksen vähentämisen lisäksi akkuja ja varavoimaloitaan.
Petteri Järvinen X:n puolella pohtinut datakeskuksia ja päätynyt siihen mihin moni muukin: etenkin aina ja varmuudella saatava virtanen loppuu kesken. Tänhän on pakko sataa Fortumin laariin hinnoissa jotenkin.
Googlella (ja muilla ns. hyperscalereilla) on runsaasti erilaisia laskentakuormia eri prioriteeteilla. Jotkut pitää tehdä reaaliajassa mutta monilla muilla ei ole yhtä kiire. Esimerkiksi Googlen tapauksessa uuden Youtube-videon pakkaaminen serverillä voi videon resoluutiosta ja pituudesta riippuen kestää vaikka tuntikausia joten joidenkin sekuntien latenssilla ei ole siinä merkitystä. Arvelen että uuden Google Maps/Earth -päivityksen renderöinti tai uuden Waymo-roboautoversion koulutus päivitetyn datan perusteella lienevät vielä kiireettömämpiä joten niitä voi vaikka ajaa silloin kun serverit olisivat muuten vajaakäytöllä.
Lisäksi samoissa datakeskuksissa pyörivät tietysti Google Cloud -asiakkaiden kuormat.
Eri tyyppiset laskentatehtävät myös tehdään eri tyyppisillä suorittimilla. Osa menee x86 CPU:illa, osa GPU:illa ja osa Googlen omilla TPU-suorittimilla jne.
Tässä muuten Googlen datakeskuskartta (2023) jossa mainittu mikä %-osuus käytetystä energiasta on hiilivapaata (siis käytännössä uusiutuvia tai ydinvoimaa):
Lisää löytyy ympäristöraportista:
Mallinnukset ovat omaa mielipuuhaani. Varsinkin Forzan parissa, jonka liiketoimintaan olen perehtynyt niin hyvin kuin outsider nyt vain pystyy.
Vaikka Q2/25 on vasta puolessavälissä, niin halusin tarkastella missä mennään toteutuvan hinnan puolesta. Tämä luku on tärkein Fortumin liiketoiminnassa. Siis FI/SE2/SE3 tuotantojen toteumassa. Toki Puola alkaa puskemaan esiin, koska siellä sähkö on n. kolme kertaa kalliimpaa kuin meillä täällä perä-Pohjolassa.
Tämä mallinnukseni antoi aivan liian pienen luvun Q1/25:lla. Ensimmäistä kertaa se ei ollut likimainkaan toteutunutta. Otin sen vuoksi uuden tavan lähestyä toteutuneen hinnan ennustamista. Kaivoin hiukan lisää lukuja vanhaan taulukkooni.
Systeemihinnan ja optimointipreemion summa on suurin piirtein tuo saavutettu hinta. Tämä asia tulee back testattua muutaman kuukauden päästä. Eli kahdella eri mallilla saavutettu hinta on n. 50 €/MWh.
Olen uskossani ollut viime aikoina melko epäuskoinen. Olin aika lähellä pistää kasani lihoiksi, kun kävimme tässä ihan vähän aikaa sitten päälle 15 € kurssissa. Sitten mietin, että vapaa-aikaa jää aivan liikaa jos tilille tupsahtaa yli 170 k€.
EDIT: tuotantoluvut eivät ole vielä ennusteita. Jäivät vain kopiona edellisestä kvartaalista
EDIT2: pahin kolaus tuohon uskoon oli kuitenkin tämä Standardi&Köyhän luottokelpoisuus rapsa. Luottokelpoisuus tässä OK, mutta heidän arvioissaan Fortum maksaa vuodelta 2025 ja 2026 noin 0,55 €:n osingot. SP_Fortum_research_update08May2025.pdf
[quote=“PorssiPatruuna, post:7805, topic:886”]
mallinnuksia odottaa remontti?
[/quote] 
@Pappa_Tunturi mallinnuksia odottaa remontti? Laskelmissahan mukana ruotsalaissähkön hinta-alueet, joita maassa siis 4 kpl. Ruotsin hallitus antoi tänään nimittäin selvitystehtävän alueiden pistämiseksi uusiksi; jopa lyömällä ne kaikki yhteen.
Tällä tempulla suora vaikutus Fortumin Ruotsissa saamaan hintaan ja toiseksi sähkön siirtohintoihin Ruotsista Suomeen. Mörkönähän uuden mallin parsimisessa kokoon on eteläisen Ruotsin alue, jossa hinnat usein keski-eurooppalaista tasoa.
X:ssä oli linkki myös tähän älyvapaaseen direktiiviin joka on kaiketi uhka Fortumille?
EDIT: näköjään pari vuotta vanha juttu, mikähän tämän tilanne on?
Aika pieneltä tuo 0,55 €:n osinko kuulostaa, jos merkittäviä investointeja ei tehdä, niin varaa olisi kyllä suurempaan osinkoon.
Fortumin tulos- ja osinkoennusteet on viritetty mukavan maltillisiksi joten odotettavissa lähinnä positiivisia “yllätyksiä”. Enpä juuri yllättyisi jos ensi kevään osinko olisi euron luokkaa tai hieman ylikin per osake.
72 pistepirkkokin päätti laittaa päänsä hiukan pinnan alle. Nyt päälle 0,5 %:n shorttaajia ei listoilla ole Lyhyiden positioiden historiatiedot - Lyhyiden positioiden ilmoittaminen - www.finanssivalvonta.fi.
Kiva tarina Fortumin omistajille ilta-pulussa Näin datakeskukset nostavat kansalaisten sähkölaskua – Onko Suomi ”Irlannin tiellä”? - Ilta-Sanomat Yhdenkään analyytikon konsensus-mielipide ei silti ole oston puolella.
Fortumin päätavoitteita on tällä hetkellä tehdä kymmenen vuoden soppareita. Ja jos data-keskukset eivät tässä ole kohderyhmä, niin keitä ne sitten ovat?
Eli lähivuosina Nasdaqin sähköpörssin merkitys vähenee huomattavasti. Vakaasta sähköntuotannosta tulee pula sekä Suomessa ja Ruotsissa.
