Jatkona vielä tänään julkaistu mediajuttu samasta aiheesta (Valitettavasti klikkiotsikoinnin ja osittaisen sensaatiohakuisuuden vaivaama). Mutta silti tässä jutussa ollaan Fortumin ansaintamallin ytimessä etenkin tulevien näkymien kannalta.
Vetytalous, datakeskukset ja sähkön riittävyys: Suomessa käynnissä iso muutos - Ilta-Sanomat
Shorttari, jolla on hauska firman nimi POINT72 ASSET MANAGEMENT, L.P lähetti tänään papalle faksin, jossa oli tämän päivän leima konsensuksesta. Kyselivät taas miltä heidän manipuloidut käyrät senttipelissä ovat viime aikoina näyttäneet. Annoin palautetta, että niissä on niin paljon vaihtelua, jotta aina ei edes huomaa enää kurssin säätelyä.
Kuten aiemmin kirjoittelin, niin seuraavat pari vuotta osinkoa tulee vain saman verran kuin Elisa maksaa. Toki Forzan tase on huimasti Elisan vastaavaa parempi. Ainakin itselleni riittää 0,83 snt/osake.
Parin vuoden sisällä alkaa data-centereitä valmistua liukuhihnalta. Nämä pytingit eivät toimi tuurivoimalla ja se tarkoittaa sitä, että Fortumin vakaasta säätövoimasta kilpaillaan. On kyllä mielenkiintoisia vuosia edessä koko Pohjolan sähkötuotannon parissa. Olen aika varma, että me tällä vielä rikastutaan, muutenkin kuin vain osingolla. 
EDIT: no mutta ei. Kehuin 0,72 shorttaria kimppapelin melko hyvästä piilottamisesta ja tänään taas tuo vuosia kirjoittamani 10-11 vähän ylöspäin ja sitten tasaista sentin puolikasta alas.
Se on juuri näin. Samoin toimii telepuolen keskussalit. Ongelmana on kuitenkin Green House Gas (GHG) Protokollan mukaiset hiilijalanjälkilaskelmat. Sieltä vielä nimenomaan scope 2, jossa määritellään energiankäytön hiilijalanjälki. Kun mennään kohti nettonollatavoitteita, ei dieselgeneraattoreita oikein mielellään oteta
Suomi on myös otollinen kohdemaa, koska centerin ylijäämälämpö saadaan hyötykäyttöön. Kyllä tämä meidän tulevaisuutta on, ja se sataa täysimääräisesti Fortumin laariin.
Niitä tulee ympäri maailmaa niin paljon että osaa voidaan ajaa hintapiikkien ajan tyhjäkäynnillä ja laskea matematiikan tehtävät siellä missä sähkö on halpaa. Jossakin päin palloa paistaa aina aurinko ja toisaalla tuulee.
Datakeskusten käyttämät prosessorit ja muut puolijohteet ovat kalliita ja ne täytyy vaihtaa uudempiin ja parempiin muutaman vuoden välein. Keskusten käyttäjillä on siis suuri kannustin ottaa kaikki irti kalliista siruista ennen kuin uudet versiot tekevät vanhojen käytöstä kannattamatonta. Jokainen sekunti kun laitteet eivät ole käytössä maksaa.
Jossain maksimituottavuuden ja romuttamisen välimaastossa voi kyllä olla paikkoja tällaiselle arbitraasille.
Lisäksi jos rautaa oikeasti ramppaa alaspäin isommassa mittakaavassa virrankulutusmielessä, lämpö tuuletus yms. muuttuu ja saattaa lyhentää käyttöikää (tai aiheuttaa ongelmia kun kuorma palaa). Tuon takia pääosa datakeskusraudasta ei paljoa lämpöä säästä vaan se on suunniteltu pyörimään suunnilleen tasaisella kuormalla (virta, lämpö) niin kauan kun niille antaa tekemistä, ja tekemistä on annettu aina koska se rauta myös maksaa.
Vähän asiaan liittyen, sain viime vuonna ystäviä toimistolla kun yritin ottaa käyttöön vanhan datakeskus-kytkimen (joka pitää kaikki tuulettimet kaakossa ihan ‘varmuuden vuoksi’). Sitä ei kestänyt kovin montaa minuuttia.
En tunne tarkemmin datacentermaailmaa ja varmaan niiden toiminnassa suuria erojakin.
Sellaisessa datacenterissä missä valtavan laskentatehon avulla tehdään viikkoja kestäviä mallinnuksia koneet toimivat tod näk maksimiteholla 24/7. Sitä en hoksaa miten esim. googlen kaltaisia ajetaan jatkuvasti täydellä teholla kun palvelun kysyntä ei ole tasaista vuorokausi tai viikkotasolla.
Käsittääkseni ainakin osa keskuksista on kiinnostuneita osallistumaan vähinkään verkon tasapainottamiseen, mihin he voivat käyttää oman sähkönkulutuksen vähentämisen lisäksi akkuja ja varavoimaloitaan.
Petteri Järvinen X:n puolella pohtinut datakeskuksia ja päätynyt siihen mihin moni muukin: etenkin aina ja varmuudella saatava virtanen loppuu kesken. Tänhän on pakko sataa Fortumin laariin hinnoissa jotenkin.
Googlella (ja muilla ns. hyperscalereilla) on runsaasti erilaisia laskentakuormia eri prioriteeteilla. Jotkut pitää tehdä reaaliajassa mutta monilla muilla ei ole yhtä kiire. Esimerkiksi Googlen tapauksessa uuden Youtube-videon pakkaaminen serverillä voi videon resoluutiosta ja pituudesta riippuen kestää vaikka tuntikausia joten joidenkin sekuntien latenssilla ei ole siinä merkitystä. Arvelen että uuden Google Maps/Earth -päivityksen renderöinti tai uuden Waymo-roboautoversion koulutus päivitetyn datan perusteella lienevät vielä kiireettömämpiä joten niitä voi vaikka ajaa silloin kun serverit olisivat muuten vajaakäytöllä.
Lisäksi samoissa datakeskuksissa pyörivät tietysti Google Cloud -asiakkaiden kuormat.
Eri tyyppiset laskentatehtävät myös tehdään eri tyyppisillä suorittimilla. Osa menee x86 CPU:illa, osa GPU:illa ja osa Googlen omilla TPU-suorittimilla jne.
Tässä muuten Googlen datakeskuskartta (2023) jossa mainittu mikä %-osuus käytetystä energiasta on hiilivapaata (siis käytännössä uusiutuvia tai ydinvoimaa):
Lisää löytyy ympäristöraportista:
Mallinnukset ovat omaa mielipuuhaani. Varsinkin Forzan parissa, jonka liiketoimintaan olen perehtynyt niin hyvin kuin outsider nyt vain pystyy.
Vaikka Q2/25 on vasta puolessavälissä, niin halusin tarkastella missä mennään toteutuvan hinnan puolesta. Tämä luku on tärkein Fortumin liiketoiminnassa. Siis FI/SE2/SE3 tuotantojen toteumassa. Toki Puola alkaa puskemaan esiin, koska siellä sähkö on n. kolme kertaa kalliimpaa kuin meillä täällä perä-Pohjolassa.
Tämä mallinnukseni antoi aivan liian pienen luvun Q1/25:lla. Ensimmäistä kertaa se ei ollut likimainkaan toteutunutta. Otin sen vuoksi uuden tavan lähestyä toteutuneen hinnan ennustamista. Kaivoin hiukan lisää lukuja vanhaan taulukkooni.
Systeemihinnan ja optimointipreemion summa on suurin piirtein tuo saavutettu hinta. Tämä asia tulee back testattua muutaman kuukauden päästä. Eli kahdella eri mallilla saavutettu hinta on n. 50 €/MWh.
Olen uskossani ollut viime aikoina melko epäuskoinen. Olin aika lähellä pistää kasani lihoiksi, kun kävimme tässä ihan vähän aikaa sitten päälle 15 € kurssissa. Sitten mietin, että vapaa-aikaa jää aivan liikaa jos tilille tupsahtaa yli 170 k€.
EDIT: tuotantoluvut eivät ole vielä ennusteita. Jäivät vain kopiona edellisestä kvartaalista
EDIT2: pahin kolaus tuohon uskoon oli kuitenkin tämä Standardi&Köyhän luottokelpoisuus rapsa. Luottokelpoisuus tässä OK, mutta heidän arvioissaan Fortum maksaa vuodelta 2025 ja 2026 noin 0,55 €:n osingot. SP_Fortum_research_update08May2025.pdf
[quote=“PorssiPatruuna, post:7805, topic:886”]
mallinnuksia odottaa remontti?
[/quote] 
@Pappa_Tunturi mallinnuksia odottaa remontti? Laskelmissahan mukana ruotsalaissähkön hinta-alueet, joita maassa siis 4 kpl. Ruotsin hallitus antoi tänään nimittäin selvitystehtävän alueiden pistämiseksi uusiksi; jopa lyömällä ne kaikki yhteen.
Tällä tempulla suora vaikutus Fortumin Ruotsissa saamaan hintaan ja toiseksi sähkön siirtohintoihin Ruotsista Suomeen. Mörkönähän uuden mallin parsimisessa kokoon on eteläisen Ruotsin alue, jossa hinnat usein keski-eurooppalaista tasoa.
X:ssä oli linkki myös tähän älyvapaaseen direktiiviin joka on kaiketi uhka Fortumille?
EDIT: näköjään pari vuotta vanha juttu, mikähän tämän tilanne on?
Aika pieneltä tuo 0,55 €:n osinko kuulostaa, jos merkittäviä investointeja ei tehdä, niin varaa olisi kyllä suurempaan osinkoon.
Fortumin tulos- ja osinkoennusteet on viritetty mukavan maltillisiksi joten odotettavissa lähinnä positiivisia “yllätyksiä”. Enpä juuri yllättyisi jos ensi kevään osinko olisi euron luokkaa tai hieman ylikin per osake.
72 pistepirkkokin päätti laittaa päänsä hiukan pinnan alle. Nyt päälle 0,5 %:n shorttaajia ei listoilla ole Lyhyiden positioiden historiatiedot - Lyhyiden positioiden ilmoittaminen - www.finanssivalvonta.fi.
Kiva tarina Fortumin omistajille ilta-pulussa Näin datakeskukset nostavat kansalaisten sähkölaskua – Onko Suomi ”Irlannin tiellä”? - Ilta-Sanomat Yhdenkään analyytikon konsensus-mielipide ei silti ole oston puolella.
Fortumin päätavoitteita on tällä hetkellä tehdä kymmenen vuoden soppareita. Ja jos data-keskukset eivät tässä ole kohderyhmä, niin keitä ne sitten ovat?
Eli lähivuosina Nasdaqin sähköpörssin merkitys vähenee huomattavasti. Vakaasta sähköntuotannosta tulee pula sekä Suomessa ja Ruotsissa.
Tämä voisi kiinnosta foorumilaisia. Kauppalehden artikkeli maksumuurin takana Ennuste: sähkö kallistuu rajusti – Näin paljon maksat vuonna 2030 | Kauppalehti
Sähkönhinnan odotetaan kasvanan Suomessa ja muissa pohjoismaissa.
Thema Consulting Group arvioi kuluttajien maksaman sähkön hinnan kehittyvän Suomessa seuraavasti:
2026: 6,22 snt/kWh
2030: 8,48 snt/kWh
2035: 8,68 snt/kWh
Hinnat alv. 0%
Syinä muun maussa EU:n päästökauppamekanismin muutos, teollisuuden ja lämmityksen sähköistyminen, teollisuuden lisääntyminen ja datakeskusinvestoinnit. Samalla sähköntuotannot investoinnit eivät välttämättä ehdi seurata lisääntyneen sähkönkysynnän perässä.
Nordea julkaisi päivitetyn Fortum-analyysinsä. Suositus (PIDÄ) ja Fair value (15,00 €) pysyvät ennallaan. 
Key upside risks: Green steel, hydrogen and data centres could support electricity demand and the power price in the long term. The company’s Nordic power price optimisation margin could remain above its guidance range of EUR 7-9/MWh.
Key downside risks: Declining coal and gas prices could lower power prices in Central Europe and the Nordics. A massive increase in onshore wind power could keep the Nordic power price below the historical (2005-24) average of EUR 43/MWh. In our view, unpredictable energy policies weaken the investment environment for new power generation capacity.
Jutussa noi hinnat ovat alvillisia. Lähinnä nyt huomiona kun jotain yritystä kerran siteerataan.
Sivuhuomiona, olen ollut kohta 2 vuotta pörssisähkössä. Sitä ennen oli 3v kiinteä hintaan 5,25s/kWh. Muutoksen jälkeen olen pitänyt kirjanpitoa ja viimeisen 12kk liukuva keskiarvo (sis alv.) on tällä hetkellä 6,47s/kWh. Maksamani sähkö on siis kallistunut n. 23,2% vuodesta 2023. En ole ripottelemassa tuhkaa päälleni. Voin elää vielä aivan samaa elämää hinnan ollessa 8,68s/kWh 10 vuoden kuluttua, eli hinta olisi noussut n. 34% nykyisestä keskiarvosta. Inflaatio syö tuosta ainakin puolet, tai mahdollisesti jopa enemmän.
Prosentteina kuulostaa älyttömän suurelta, mutta viime kädessä se on kokonaismenoissani merkityksetön. Toki on huomioitava, että sähkön hinta näkyy läpi koko yhteiskunnan inflatorisena vaikutuksena tuotteiden ja palveluiden kaikissa vaiheissa.
”Fortum miljardisatsaa Ruotsissa”
Toki siellä mm. kaavaillaan uusia pumppuvoimaloita, tehostetaan vesivoimaloita ja nykyisiä ydinvoimaloita odottaa aikanaan remontit. Mutta uuden ydinvoiman rakentamisen ehtona teollisuuden sähkönkulutuksen kasvu ja valtiontuet.
On ehkä reilua laittaa tännekin tämä info.
Ostin/myin juuri äsken (Osa 7) - Osakkeet - Osakesijoittaminen
Kiitos kaikille tykkäyksistä. Mopon pärinä lakkaa nyt.
Kiitos paljon kehuista. Lämmittävät kovasti mieltä. Aion jatkaa seurantaa, mutta taidan lopettaa kirjoittelut.
Omat indikaattorit sojottavat kaikki alaspäin parille seuraavalle vuodelle. Pitkän ajan indikaattorit toki sitten aivan muuta. Voi olla että seuraavan pandemian aikaan palaan taas omistajaksi. Kamelin selän katkaisi tuo Fortumin sivuilta S&P:n luottokelpoisuusanalyysistä löytyvä data. Pidän tuota luotettavimpana lähteenä, jossa ei paina se, että kuka maksaa kenellekin tuotetusta aineistosta.
