Kirjoitin eilen samasta aiheesta, että jos Clark Kent olisi oikeassa, kaikki Faronin työ olisi kallista ja turhaa rahanhukkaa ja Faronin huippututkijat voisi vapauttaa oikeisiin töihin. Las kummaa, kirjoitus liputettiin niinkuin tämäkin tullaan liputtamaan. Vain CK voi estoitta heitellä omia mielipiteitään faktoina ja kehottaa muuta etsimään omille väitteilleen todisteet. Sikäli pelkkä tuulen huutelua, jos ei pysty mielipiteitään perustelemaan muutoin kuin sillä, että muutkin samaa yrittäneet ovat epäonnistuneet. Alkaa mennä vähän maku koko palstasta.
Faronin tapauksessa riskit ovat jokaisen sijoittajan tiedossa aivan varmasti. Bull ja bear näkemykset ovat ihan yhtä arvokkaita, mutta absoluuttisia totuuksia niistä ei ole kumpikaan, kunnes toisin todistetaan.
Jos erehdyt kehumaan Faronia, se on mainostamista, mutta täysin vapaasti saa esittää vastakkaisia väitteitä, ilman että ylläpito niihin puuttuu. Nyt menee tämä puolueellisuus siinä määrin tunteisiin, että bannatkaa tai heittäkää pihalle. Olen puhunut.
Hyvä pitää taukoa, jos nämä sisällöt menevät liikaa tunteisiin. Vaikka Clark Kent ei ole sijoittanut Faroniin euroakaan (vielä) voimme vain kuvitella kuinka paljon aikaa ja ajatusenergiaa hän on panostanut tuntimäärällä. €€€€€€€
Saa poistaa
(p=0.0006 korrelaatio target engagementin ja vasteen välillä) olisi tyhjän arvoista.
Kymmenet tutkijat ja työntekijät olisivat käytännössä tehneet turhaa työtä.
Kiinnostus ja tarjoukset ulkopuolelta olisivat vailla perustaa.
Regulaattorikeskustelut ja sijoittajarahoitus olisivat kaikki illuusiota.
Kaikki ESMOT ASCOT olisivat turhaa
Tässä voi pahimmassa tapauksessa käydä juuri noin kun luettelit. Lääkeaihioista alle 1% päätyy markkinoille lääkkeeksi asti ja vaikka Faronin Bexin todennäköisyydet onnistua ovat hyvien tulosten myötä kohonneet, on tässä vielä monta riskin paikkaa. Kannattaa muistaa, ettei mikään ole varmaa, ennenkuin se on varmaa. Ja Clark_kent on ansiokkaasti tuonut näitä riskejä esiin. Isot respectit siitä. Se , joka ei Clarkin pointteja ymmärrä tai jopa närkästyy niistä, on todennäköisesti ottanut itselleen liikaa riskejä ja sijoittanut väärään osakkeeseen.
Niin, jokainen varmasti ymmärtää, että firman arvo perustuu lähinnä sen mahdolliseen onnistumiseen ja potentiaalin. Mikä se oikea arvo on nyt, kun mitään valmista ei ole, on vain velkaa. Jos se onnistuu, mikä arvo on sitten? Pelkkää spekulaatiota ja kaikille näkemyksille on tilaa. Jokainen valitsee sitten oman näkemyksensä ja ottaa tai jättää ottamatta riskiä. Tällaisessa pikkufirmassa, josta suurin osa sijoittajista ei ymmärrä yhtään mitään, on kuitenkin tärkeä miettiä se, paljonko omilla väitteillään muodostaa niitä mielikuvia toisille ja miten se saattaa vaikuttaa sijoittajiin ja sitä kautta myös kurssiin. Faronin kurssia kun nimenomaan heiluttelee kaltaiseni “tuulipuvut”.
Juuri näin. Ja tuo p=0.0006 ei tarkoita sitä, että bex olisi varmasti tehokas lääke. Sitten, kun saadaan placeboon verrattua siitä johdetaan ne p-arvot remission ja elinajan suhteen joilla on oikeaa merkitystä myyntilupaan. Osakkeenomistajana arvostan suuresti Clarkin panosta ketjuun (yhtälailla kuin muidenkin).
Voisitteko vielä tiivistää mitä nämä ansiokkaasti esiin tuodut riskit ovat? Oman näkemykseni mukaan nuo tähän asti (CK:n) esiin nostamat ”kritiikit” ovat juuri sellaisia, jonka takia faasi 3:n tutkimusta tehdään. Mielelläni ottaisin näistä vielä yhteenvedon, jotta pystyisin ottamaan tarkemmin kantaa. Toistaiseksi saadut tulokset puoltavat hyvin vahvasti faasi 3:n etenemistä, eli kuten tuolla aiemmin kirjoitin, tutkimusta on syytä jatkaa.
En myöskään sanoisi tätä ensilinjan tutkimusta ”alkuvaiheen” lääkekehitykseksi. Ollaan kuitenkin jo muutama välietappi saavutettu hyvin tuloksin. Lisäksi vielä mahdollisella accelerated approvalilla, mikäli faasi 3:ssa saadaan positiivista tukea näille jo todetetuille tuloksille.
Tämmöistä löysin: Se on eri numerolla kuin Global IP Newsissä. Jätän kommentoinnit viisaammille.
Method for identifying cancer patients that benefit from anti-clever-1 treatment
Abstract
A method for pre-treatment identification of cancer patients that respond to anti-CLEVER-1 therapy comprising an administration of an agent capable of binding to CLEVER-1 in a patient. In the method, the presence of CLEVER-1 expressing cells is detected in a tumor sample obtained from a cancer patient, by immunohistochemistry staining by a mouse monoclonal IgG2a kappa STAB-1 antibody (clone 4G9), and a percentage of intra-tumoral CLEVER-1 expressing cells from the total amount of viable intra-tumoral cells present in the stained sample is calculated. A tumor sample which shows substantial percentage of CLEVER-1 expressing intra-tumoral cells is an indication that the cancer patient is responsive to the anti-CLEVER-1 therapy.
Nerokasta. Faron saa rojaltit myös potilaiden seulonnasta Bex:ille, Bex rojaltien lisäksi. Tai ehkä jopa pyörittää itse tätä puolta bisneksestä kokonaan?
Minä olen ollut tässä mukana vuosikausia, ihan itselleni sopivalla riskillä ja sijoittanut kyllä ihan realiteetit huomioiden asenteella, että todennäköisyys epäonnistumiselle on suurempi kuin onnistumiselle. Silti ärsyttää, jos tarkoituksellisesti toistellaan sitä, että ei tässä tule hyvin käymään. Sen näkee ajallaan. Suomalaisten ongelma on juuri se, että itse pienennetään itseämme ja ajatellaan, että me emme voi menestyä. Sillä asenteella ei kyllä menestystä ja sen näkee monesta suomalaisesta firmasta. Tuote voi olla kunnossa, mutta tekemisen meininki puuttuu. Nyt on Faronilla tekemisen meininkiä, toivotaan, että tuotekin olisi kunnossa.
Kevään hakemuksessa lukee ceased eli se tarkoittaa ilmeisesti kansainvälistä hakemusta ja nyt kansallinen. Mitään uutta ei siis välttämättä näyttäisi olevan. Tietokanta on poiminut tämän muutoksen.
Hakemuksessa kerrotaan, että kiinteiden syöpien potilasnäytteessä havaittu matala määrä PD-L1 lmentäviä soluja ja samalla huomattava prosentuaalinen määrä Clever-1 ilmentäviä syöpäkudoksen sisäisiä soluja olisi merkki siitä, että syöpä reagoi Bex-hoitoon.
Voiko tästä vetää sen johtopäätöksen, että bex todella sitoutuu CLEVER-1:een? Ettei olisi tilastollinen sattuma, ei manipuloitu asetelma eikä ‘toiveajattelua’, vaan mitattavissa oleva ilmiö (p=0.038 korrelaatio vasteeseen), joka antaa koko business caselle perustan.
Mitä tämä ei tarkoita
Ei sitä, että kaupallinen läpimurto olisi varma.
Mutta minä lähden siitä, että jos proof of concept on näin vahva, lääke toimii. Tätä tukevat vahvat tutkimustulokset. Jos tämä perusta olisi virheellinen tai manipuloitu, koko Faronin tutkimus, patentit ja ulkopuolinen kiinnostus olisivat arvottomia. Tämän vuoksi nostin aiemmin esiin myös muut lääkkeet, jotka ovat epäonnistuneet, niissä ei ollut vastaavaa vahvaa biologista näyttöä proof of concept -tasolla (tämä oli toki haettu chat -gtp:llä)
Nyt keksit itse väitteitä, joita en ole esittänyt. Todellakin bexillä on vaikutus clever-1. Kuvassa respondereilla oli parempi clever-1 target engagement. Se ei todista kuitenkaan että nämä liittyvät toisiinsa. Korrelaatio ei ole kausaliteetti. Vasteeseen vaikuttaa aza, ja syklien määrä, joka oli jätetty slideista pois. Tämän yksinkertaisemmin en pysty asiaa sinulle ilmaisemaan.
Tai ”vasteet saattaisivat selittyä myös aza:lla, ja syklien isommalla määrällä tässä ryhmässä” - eihän nyt bexin tehottomuuttakaan sentään ole todistettu
Itse ainakin luen kaikkien ajatuksia mielenkiinnolla ja koitan oppia niistä, jos sisällössä on omasta mielestäni jotain mielenkiintoista. Mitä noihin 1 prosentti muuttuu lääkkeeksi kommentteihin, sanoisin että Faron on ohittanut/ohittamassa “kuoleman laakson” eli Faasi 2:n, joka on pahin lääkekehitysyhtiöille. Historiallisesti muistaakseni on 60% tulee lääke faasi 3:sta. Itse kysyin suoraan Juholta viime CMD:ssä että mitkä itse näkee riskiksi ettei bexistä tule lääke. Kertoi ettei lääkeyhtiöt voi koskaan tietää, ettei joku muu lääke aja heistä ohi. Nyt pahimmat kilpailijat on tosin tippuneet pois. Jos tämän nyt jotenkin koittaisi referoida niin mielestäni alkaa olla suurempi todennäköisyys että bexi onnistuu jossain käyttöaiheessa kuin homma menisi totaalisen läskiksi.
Patenttitekstissä ja siihen liittyvässä MATINS-datan kuvauksessa:
Kyseessä on Bex (bexmarilimab, anti-CLEVER-1 vasta-aine) yksinään, eli ns. single agent -hoito.
Siinä haettiin proof of concept eli että Bex sitoutuu CLEVER-1:een ja että CLEVER-1-positiiviset potilaat voivat saada kliinistä hyötyä.
Aza (atsasitidiini) tai muut yhdistelmät eivät kuulu tähän patenttiin. Ne tulevat kuvaan myöhemmin, erillisissä kliinisissä tutkimuksissa, joissa testataan Bex + Aza -yhdistelmää esim. leukemioissa.
pelkkää intra-tumoraalista CLEVER-1 ilmentymää p 0.038 & PD-L1/CLEVER-1 p < 0.01
Eli väitteen voi kääntää niin, että ne jotka saavat vasteen azaan, sattumalta reagoivat myös paremmin Bexiin. Mutta tällä bexin vaikutuksella ei olisi merkitystä vasteisiin.
Tänään kyllä normaalia suuremmalla mielenkiinnolla seuraan loppupäivän ja loppuhuutarin volyymeja. Saas nähdä ollaanko huomenna lokakuun viimeisenä päivänä vihdoin rikkaampia.
Non-responderi voi olla esim. Potilas joka sai vain yhden syklin bex+azaa ja hoito jouduttiin lopettamaan syystä X. Tällöin luuydin ei ehdi parantua eli potilas on non-responder ja clever-1 tasot muuttuvat vähemmän koska lääkettä ehdittiin antamaan vain kerran. Kannattaa huomata että ryhmä on selvästi pienempi.
Tuossa slidessä olisi pitänyt näyttää syklien määrät molemmissa ryhmissä.
Mutta yhden lisäpisteen annan esmo presikselle, bialleelisten tp53 mutanttien määrä oli ensimmäistä kertaa erotettu omaksi ryhmäkseen.
Clark_kent
