Lisäsin nuo syöpien lyhenteet tuohon ylempään viestiin.
Noista syövistä käsittääkseni GBM ja LGG on keskushermoston syöpiä ja mahdollisesti eivät olisi targetoitavissa Bexillä. Muut mahdollisesti ovat, mutta tuo punainen populaatio (C4 tyyppiset) lienee se mikä suurimmalla todennäköisyydellä hyötyy Bexistä. Tällöin prosentuaalisesti kärjessä näyttäisivät olevan järjestyksessä ACC, UVM, LICH, PCPG, KIRP, OV, SARC, CHOL ym. Osa näistä on jo nyt mukana kiinteiden syöpien koesuunnitelmissa. Toisaalta Matinsin ensimmäisessä osiossa UVM potilaat eivät ollet hyötyneet niin suuresti Bex monoterapiasta kuin tuon immuunialatyyypin perusteella olettaisin, eli muutkin tekijät varmaan myös vaikuttavat tuohon responssiin.
Tietenkin noissa muissakin syövissä voidaan mahdollisesti hyödyntää Bexiä, mutta silloin tuo potilaspopulaatio on pienempi osa kokonaispopulaatiosta. Jos tuo syöpätyyppi itsessään on yleinen, voi tuo pienempikin prosenttiosuus silti muodostaa huomattavan potilasjoukon. Kuitenkin se hyötyvä osa potilaista voidaan silti todennäköisesti tunnistaa etukäteen biomarkkereilla. Lähinnähän tuo vaikutus sijoituskeissin kannalta tulee siitä kun arvioi kohdemarkkinan kokoa.
ACC lienee sen verran harvinainen syöpä, että sen hoito ei ole vielä ensivaiheen kokeissa suunnitelmissa, lähde.
“Adrenocortical carcinoma demonstrates distinct epidemiological patterns with significant geographic and demographic variations. The annual incidence ranges from 0.5 to 2.0 cases per million population worldwide, with approximately 300 to 400 new cases diagnosed annually in the United States. Notable geographic clustering occurs in Southern Brazil, where the incidence ranges from 10 to 15 cases per million children, driven by the prevalent TP53 p.R337H founder mutation.”
Ymmärrän. Mutta ensimmäisen hyväksynnän jälkeen - valistuneet lääkärit ja varakkaat harvinaissyöpien potilaat hyötyvät - ja business case saa lisäpotkua orphan use /off label - käytöstä
Eikö PD-1 kombotuki voisi vahvistaa UVM - vasteita?
Pari kolme vuotta sitten webcastissa, jossa esiintyivät isä ja poika yhdessä, jutustelussa lopuksi, mitä haluaisit nähdä jatkossa? Juho sanoi, että bexin teho sarkoomassa (tämä visiohan tapahtuu) ja Markku sanoi, että glioblastoomassa. Ilmeisesti noita tietokantoja olivat tutkineet. Bex on proteiini ja siten sen saaminen veriaivoesteen läpi on vähäistä koon vuoksi, ellei sitten syöpä riko estettä. Muistetaan se melanoomapotilas, jolta Bexin monoterapian aikana hävisi vatsaontelosta suuret melanoomamassat, mutta aivometastaasit kasvoivat. MATINSissa oli lisäksi aivometarit poissulkuehtona, siis tutkimuksen aloituksessa.
Toivo voisi aivojen osalta olla suun kautta otettavassa pienemmässä Cleveriin vaikuttavassa molekyylissä, sekään ei ole varmaa, saadaanko sellainen kehitettyä ja vielä sellainen, joka läpäisee BBB:n. Ja kuka sen ehtii ensin kehittää, työ on kyllä Suomessa alkanut. Käyttöaiheena toki kaikki muukin syöpä, mihin Bexkin voisi auttaa ja se onkin isompi juttu.
Toivotaan, että kii…et ei ehdi ensin, parempi ehkä (ainakin yhtiön) vaieta vielä siitä. Suomessa on kyllä etumatka ja asiantuntemus. Kaikki trialit sillä pitäisi tietenkin aloittaa lähes alusta tehon ja turvallisuuden toteamiseksi. Bex-tutkimukset näyttäisivät ekat kohteet. Ja mikä olisi Faronin IP-oikeus siihen, se on ainakin Faronin ulkopuolisille epäselvää. Hyvin monimutkainen kysymys partnerointia tai M&A ajatellen. Miten tehdä juridinen sopimus mahdollisesta kehitystyöstä, joka mahdollisesti toimisi. Jos se molekyyli toimisi, ei Bexin patenttien umpeutumisvuosi 2040 olisi ongelma Faronille, jos se ongelmaksi nähdään. Eikä kilpailu Bexin kanssa. Se nimittäin pääsisi isommin markkinalle vasta noihin aikoihin. Voi olla, että sitä ei sen vuoksikaan tarvitse partneroinnissa lisensointi-exceliin laittaa? M&A:ssa pitäisi, jos Faronilla on jokin IP-oikeus siihen.
Näitä BBB:n läpäiseviä vasta-aineita saadaan kyllä kehitettyä, muun muassa kohdentamalla ne transferriini reseptoriin, joka välittää BBB:n läpäisyä (esim. Denali Tharepauticsin teknologia). Ongelmaksi sen sijaan muodostunee se seuraava vaihe, missä Clever-1 inhibitiota pitäisi seurata T- ja NK-solujen kertyminen kasvainkudokseen, jotta immuunivaste saadaan aikaan. Immuunisolujen kertyminen keskuhermostoon on paljon tarkemmin kontrolloitua ja ei ole selvä miten paljon niitä pääsisi BBB:n läpi kohdentamaan kasvainta. Keskushermosto ylipäätään on immunologisesti poikkeava muusta elimistöstä ja tätä hyödynnetään muun muassa AMD:ta ja Parkinsonia kohdentavissa soluterapiossa, joihin ei tarvitse tehdä HLA mätchäystä.
Jos joku kerää Zeidan kirjastoa niin HPClive´n saitilla on oudohkon näköinen video.
Se on kuitenkin päivitetty 06.01.26 joten en pistä linkkiä jos jo ollut esillä.
Vaikuttaa siltä, että Markun haave glioblastoomien hoidosta on kaukana. Ajattelin vasta-aine (Bex)-Troijan hevosen sisällä -strategian sijaan pienmolekyylin kehitystä, mutta nekään eivät automaattisesti mene bbb:n läpi. Muokkaustyötähän osataan tehdä, vanhat antihistamiinit menivät ja väsyttivät, uudet ei. Ja juu, Maijakin katsauksessaan tunnistaa ja tunnustaa, että myeloidiset modulaattorit kuten Bex tarvitsevat komboja. Näinhän tehdäänkin.
Ton pienmolekyylin eli ”suun kautta otettavan Bexin” kehitys on ainakin itsellä suuren mielenkiinnon alla. Sehän potentiaalisesti toimisi kaikkeen, mihin Bexkin toimii. Olisi helpompi käyttää kuin vasta-aineet. Glioomat eivät tosiaan olisi mikään matalalla roikkuva hedelmä. Muitakin on niin, ettei aika ja rahat tahdo riittää.
Ei ole mitenkään yhdentekevää varsinkaan BP:n silmissä, mitä tapahtuu 2040 jälkeen Clever-1 markkinalla, jos Bex osoittaa kliinisiä tehoja. Ja kuka omistaa patentteja ei myöskään ole yhdentekevää. Faronilaiset ovat jo pienmolekyylin kimpussa:
Transplantation in patients with lower-risk MDS: a prospective phase 2 trial based on donor availability
LR-MDS ei etene nopeasti mutta ei myöskään parane nykyhoidolla. Allo-HCT ei ole ratkaisu. Ongelma ei ole syöpäsolujen määrä vaan taudin immunologinen luonne.
—> Palataan aina samaan asiaan magrofagimuuriin… siihen jota Bex pystyy muokkaamaan.
LR-MDS:n kaupallinen arvo 2-3x HR-MDS joten luulisi bigpharmalla olevan tämäkin suunnittelutaululla.
Mitä enemmän tätä olen analysoinut viime aikoina saadun informaation pohjalta, tässä todella on hurja potentiaali, nuo tulokset ovat todella rohkaisevia kun verrataan minkälaisia tuloksia tällä alalla yleensä vaaditaan läpimurtoon. Mielenkintoisia aikoja elämme.
Onko noissa numeroissa (..in treasury) ihan kaikki kohdallaan?
Tammikuussa
08.01.2026
Following the issuance, the aggregate number of ordinary shares in issue in the Company remains 118,563,143
the Company will have 3,688,699 shares in treasury
therefore, the total number of voting rights in Faron will be 114,874,444
Helmikuussa
03.02.2026
Following the issuance, the aggregate number of ordinary shares in the Company is 119,472,660
the Company will continue to have 3,688,699 shares in treasury.
therefore, the total number of voting rights in Faron will be 115,783,961
Eikö tuo stemmaa hyvin? Tammikuussa maksettiin ylimääräinen lyhennys treasury osakkeilla jolloin jäljelle jäi 3688699 kpl, kun taas helmikuun aikataulutettu lyhennys maksettiin painamalla uusia osakkeita.
Arvaan eli noita henkilö optioita on reilu 3 miljoonaa osakkeen verran mahdollista ostaa avainhenkilöiden, joten sen verran pitää yhtiöllä olla osakkeita reservissä. Tämä puhdas arvaus, joten fiksummat saa taas korjata asiavirheet. Samaa itsekkin ihmettelin tässä aamulla.
Laaja kattaus -mahdoton Faronille yksin kyntää tätä peltoa.