På fredag i denne uge er det tid til et investorinterview med et forummedlem, der er dygtig til at skrive, og som får læseren i godt humør med sine indlæg. Vedkommende er vist ret kendt for sin tålmodighed og sin langsigtede tilgang, også når det gælder investering.
Han eller hun har bestemt gode tanker om investering generelt, men også om livets forskellige aspekter. Og i det hele taget har denne person efter min mening en generelt god indstilling til livet. 
Hav en afslappet dag allesammen!
169. Shinjuku-mies
Tämä foorumilainen on poikkeuksellisen hyvä kirjoittaja: hänen viesteistään jää usein käteen joko ajattelemisen aihetta tai ihan vain parempi fiilis - no itse asiassa usein jopa molemmat.
Hän on kärsivällinen ja pitkäjänteinen kaveri, eli sellainen, millaisena usein hyvä sijoittaja nähdään. Useinhan me sijoittajat olemme turhan hätäisiä fomottajia ja katkaisemme voitot sekä annamme tappioiden juosta. 
Muutenkin hänellä on hyvin viisaita ja maanläheisiä ajatuksia, siis sellaisia joita aidosti pystyy oikeassa elämässä “toteuttamaan” pitkäjänteisesti. Hänellä ei ole vain hyviä ajatuksia vain sijoittamista ajatellen, vaan ihan muuhunkin elämään - sellaisia maanläheisiä ja toimivia myös pitkällä aikavälillä.
1. Kerro viidelläkymmenellä sanalla, kuka olet.
Olen lahtelainen, kompaktissa omistuskaksiossa asusteleva, reilu nelikymppinen mies, mutta myös Japaniin rakastunut ympärivuotispyöräilijä, kokeellinen kotimuusikko, ikuinen haaveilija, todennäköinen toteuttaja, sekä pitkäjänteinen pörssi- ja indeksirahastosijoittaja. Aikaisemmin säästämistä karttava kulutusjuhlija, nykyisin budjetointia rakastava kansankapitalisti.
2. Kerro kolme asiaa, mitä harvat sinusta tietävät.
Olin luonnonläheinen lapsi. Vaikka 90-luvulla oli NES, Amiga 500 ja PS1, niin viihdyin silti enemmän ulkona ja luonnossa, mm. majoja rakennellen ja ympäristöä tutkien. Osasin pienenä nimetä lähes kaikki Suomen linnut ja perhoset ulkonäön perusteella, koska luin useat lintu- ja perhoskirjat kannesta kanteen. Keräsin myös jalokiviä ja osasin piirtää maailman kartan ulkoa jo pienenä melkoisella tarkkuudella.
Olen jättänyt jälkeni Suomen tubehistoriaan YouTuben alkuajoilta, kun noin 20 vuotta sitten parin iltaoluen jälkeen päätin työstää Salkkareihin liittyvän Dance Remixin ja ladata sen tubeen, jossa se nousi nopeasti aikansa viraaliksi hitiksi. Tuleepa tuohon liittyvää vielä tänäpäivänäkin toisinaan netissä vastaan.
En ole ikinä omistanut autoa, vaikka minulla on ollut BC-ajokortti 23 vuoden ajan. Ajoin armeijassa puolen vuoden aikana enemmän kuorma-autolla, kuin olen ajanut henkilöautolla tähän päivään mennessä. Luovuin autoilusta kokonaan 2016 ja ryhdyin rakentamaan loppuelämääni autottomuus edellä.
3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on sijoittamisen lisäksi?
Japani: Tämä maa on ollut lähellä sydäntäni jo lähes 22 vuoden ajan. Opiskelin japanin kieltä aikoinaan ihan koulussa asti ja sen jälkeenkin itsekseni. Maassa olen käynyt kahdeksan kertaa ja yhdeksättä reissua jo suunnittelen, olen siis nähnyt Japania enemmän, kuin Suomea, jos paikkakuntien määrässä mitataan. Siinä maassa kaikki aistit nauttivat ja siksi Japani on minulle parasta huumetta. En kuitenkaan pidä animesta tai mangasta yhtään. Suosittelen foorumilaisille matkustamaan Japaniin edes kerran!
Musiikki: Genreissä olen omalla tavallani kaikkiruokainen, mutta vaikkapa heavy tai rock ei jostain syystä uppoa. Kuuntelen paljon eksoottisempaakin musiikkia, eikä minua häiritse, jos en ymmärrä lyriikoista tuon taivaallista, jos biisi muuten on toimiva. Viime aikoina kuunnellut paljon mm. japanilaista city-poppia, räppiä ympäri maailman, housea, ysäridancea, eurodancea jne.
Matkustaminen: Matkustelu tuli mukaan harrastuskuvioihin pitkälti Japanin ansiosta ja olenkin nyt harjoitellut matkustaa välillä muuallekin, kuin aina vain Japaniin, helppoa se ei ole. Haluaisin joskus matkustaa jopa Mongoliaan, Grönlantiin, Huippuvuorille ja ehkä piipahtaa Etelämantereellakin. Rantalomia inhoan, joten niihin minua ei saa enää ikinä.
4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?
Herään 04:40, hoidan aamutoimet, syön kuiturikkaan aamupalan ja poljen pyörällä toimistolle. Näyttöpäätetäytteisen työpäivän päätän noin kello 14 tietämillä ja poljen aina kaupan kautta kotiin, koska tykkään ostaa pienemmissä osissa ruoka- ja käyttötavaraostoksiani, jotta mahtuvat aina reppuun. Inhoan lähikauppoja, joten käynkin aina ”kaukokaupoissa”, eli hyödyllisiä lisäkilometrejä tulee joka päivälle, kaikkina vuodenaikoina.
Kotona luen päivän uutiset, selailen Inderesin foorumia sekä somea ja saatan vilkaista, mitä sijoitussalkuilleni kuuluu, sekään kun ei enää ole jokapäiväistä. Jos on pelifiilis, niin pelailen tietokoneella tai jos tuntuu, että vielä voisi lähteä lenkkeilemään yksikseen tai kaverin kanssa, niin sitten vain lähden. Usein arkeen mahtuu myös lihaskuntoharjoittelua kotosalla.
Noin kello 21 jälkeen sitten nukkumaan. Arjet ovat hyvällä tavalla tuttua toistoa ja toisinaan jotain positiivisen yllättävääkin mahtuu mukaan. Saan hyödynnettyä arjen laatutunteja vapaa-aikaan mielestäni mukavasti, näin talvella on myös mukava lähteä töistä kotiin, kun ulkona on vielä valoisaa.
5. Millainen olet sijoittajana?
Pitkäjänteinen ja isänmaallinen sijoittaja, jos pelkkiä osakevalintoja katsotaan, ehkä jopa tylsä sijoittaja, jos indeksirahastoja tarkastellaan. Vannon ajan ja lisäostojen nimeen ymmärtäen, että aika voittaa ajoitukset ja valitut sijoituskohteet voivat heilua suuntaan tai toiseen ilman, että se muuttaisi oleellisesti sijoitussuunnitelmaani.
Suorissa osakkeissa haluan pysyä vain Helsingin pörssin yhtiöissä ja indeksirahastoilla hoidan maantieteellisen hajautuksen. Syynä tähän on, että kokemuksia rikkaampana siedän paremmin kotimaisten yhtiöiden kurssiheilahteluja ilman myyntipaineita ja pysyn paremmin perillä salkkuni yhtiöiden tilanteesta. Ei ole juuri mielenkiintoa perehtyä yksittäisiin ulkomaalaisiin yhtiöihin, joten indeksirahastot kuukausisäästöin olivat sitä kautta luonnollinen valinta kotimaan ulkopuolisille markkinoille.
6. Millainen sijoitushistoriasi on?
Kun ostin nykyisen omistusasuntoni alkuvuodesta 2017, niin OP:n virkailija suositteli avaamaan myös OP-maltillinen-rahaston, johon säästelin puolisen vuotta. 2017 kesällä ostinkin jo pitkälti extemporeena ensimmäiset osakkeeni, 50 kappaletta DNA:ta, kun ajatus suorasta osakesijoittamisesta alkoi kiinnostamaan aiheeseen vielä sen kummemmin perehtymättä. Samalla laitoin OP-maltillisen lihoiksi ja aloitin Maailma-indeksiin kuukausisäästämisen, joka pyörii yhä.
Salkkuni yhtiöt ja sijoituskohteet hakivat suuntaansa useita vuosia aloittamisen jälkeen, näiltä ajoilta vain Incap, Sampo ja Nordea vakiinnuttivat paikkansa ja ovat matkassa yhä aloittamisen alkuvuosilta. Piipahtipa salkussani myös eräs Hyzon, jonka sain myytyä kuin ihmeen kaupalla pienellä voitolla pois.
2021 lopulla OP avasi vihdoin oman osakesäästötilinsä ja sinne on sen jälkeen rakentunut 100% Helsingin pörssin laadukkaista osingonmaksajista kasattu kymmenikkö. Omistin myös seitsemää eri ETF-rahastoa, jotka myin pois voitolla 2023 alkuvuodesta rahoittaakseni itselleni suoran hammasrivistön, eli jatkosijoitus oli uuden hymyn arvoinen.
7. Millainen salkku sinulla on? Jos sinun pitäisi jättää salkkuusi viideksi vuodeksi vain kolme osakettasi ja yksi rahastosi, mitkä ne olisivat ja miksi?
Arvo-osuustililläni on kolmea eri indeksirahastoa pyörimässä kuukausisäästöin ja 10 Helsingin pörssin yhtiötä. Osakesäästötililläni on vain Helsingin pörssin osinko-osakkeita, myös siellä 10 eri yhtiötä.
Salkkuuni jäisi viideksi vuodeksi hyvillä mielin Sampo, Nordea ja Mandatum, sekä indeksirahastoistani vanhin, eli Maailma-indeksi. Luotto Sammon, Nordean ja Mandatumin tekemiseen ja arvonluontiin on kova, nyt ja aina. Maailma-indeksissä taas luotan 5 vuoden aikana korkoa korolle -ilmiön ihanuuteen.
8. Mitkä kaksi osaketta ostit viimeksi? Kerro myös sinun ostoperusteesi.
Fiskars ja Enento, molempia pienet 10 kappaleen ajallisen hajautuksen lisäykset. Ostoperusteena ajallisen hajautuksen lisäksi molempiin myös keskihintaa alaspäin.
9. Mitä kahta rahastoa ostit viimeksi. Kerro myös sinun ostoperusteesi.
Jokaisena palkkapäivänä kuukausisäästö pitää huolen, että kolme eri indeksirahastoa saa syödäkseen. Eli kahden sijaan aina kolme: OP-Aasia Indeksi, OP-Eurooppa Indeksi ja OP-Maailma Indeksi. Näistä en tingi, kuukausisäästöt pyörivät aina, vaikka suoria osakeostoja ei tulisikaan tehtyä useampaan kuukauteen.
10. Millainen on sinun osakepoimintaprosessisi normaalisti askel askeleelta?
Pitkälti sekoitus omaa intuitiota ja yhtiön ymmärtämistä, sekä punnitsemista, miten hyvin yhtiö soveltuisi pitkäjänteiseen salkkuuni. Myönnän, että olen laiska perehtymään yhtiöiden lukuihin, niitä enemmän pidän tärkeämpänä, että tunnen yhtiön, mitä se tekee, missä päin maailmaa toimii jne.
Itse päätös uuden yhtiön poimimiselle salkkuun ottaa aikansa, koska en osaa tehdä nopeita päätöksiä, en edes silloin, kun kurssi olisi herkullisen alhaalla. Hyödynnän aina mieluusti harkinta-aikaa, niin osakevalinnoissa, kuin elämän muillakin osa-alueilla.
11. Millainen on sinun rahastopoimintaprosessisi normaalisti askel askeleelta?
Indeksirahastojen ostoissa voin pitää aivot narikassa, näissä automaattiset kuukausilisäykset hoitavat prosessia minun puolestani ja korkoa korolle -ilmiö takoo tuottoa kuin itsestään.
12. Miten sinusta on tullut noin pitkäjänteinen sijoittaja – ja mikä on ollut tärkein oppi/ajatus, joka on auttanut sinua pitämään kiinni tästä ominaisuudesta?
Kun aloitin sijoittamisen, niin en osannut vielä nimetä sijoitusstrategiaani tai -tyyliäni, alussa oli vain se tärkeä päätös aloittaa ilman sen kummempaa suunnitelmaa ja hitaasti tutkia, miten markkinat toimivat, miten itse reagoin kurssimuutoksiin, millaista riskitasoa olen valmis sietämään ja millä aikataululla olen mukana.
Joitain vuosia se otti, kunnes oivalsin ja päätin, että voin edetä suorilla suomalaisilla osakkeilla ihan samaan tapaan kuin indeksirahastoilla, eli pitkäjänteisesti ja ajallisin lisäostoin, tässä tapauksessa myös osingot uudelleensijoittaen. Tässä kohtaa minusta muovautui pitkäjänteinen kansankapitalisti.
Nykyiset omistukseni ovat suurimmilta osin OMXH25-indeksin yhtiöitä, eli eräänlainen suorilla osakkeilla kasattu indeksikokonaisuus, joka vakiinnutti paikkansa salkkuuni. Pieniä muutoksia olen valmis tekemään myynneillä, jos tarpeen, mutta myyntejä tapahtuu vähän, 0-3 kappaletta vuodessa.
Tärkein oppi pysyä tässä sijoitussuunnitelmassani on ollut se, että ei minulta ole aika loppumassa kesken, todennäköisyydet pitävät siitä huolen. Nuorempana parikymppisenä eläminen tässä ja nyt oli tärkeintä, eikä ollut vielä hirveästi huolta huomisesta, mutta kun ikää tulee, niin huomista ja tulevaisuuttaan tarkastelee ihan eri tavalla. Kun pitkäjänteinen ajattelumalli on yhä enempi läsnä pääkopassa, niin sitä on yllättävän helppo soveltaa myös sijoittamisen maailmaan.
13. Lainasin rumasti vain pienen osan yhdestä viestistäsi ”..Voi osakepoiminnan helppouteen hieman vaikuttaa valitsemalla niitä tylsempiä ja vakaita osinkolappuja, lisäillen niitä ajallisesti hajautellen, koska aikahan näissä ratkaisee..” Minkä takia sinä sijoitat osinkolappuihin, oletko Omien osto -puolueen puheenjohtaja @Verneri_Pulkkinen:n vihollinen?
Jos omien ostoilla saa luotua kestävää lisäarvoa omistajille, niin ehdottomasti se on tervetullutta myös minunkin salkkuuni. Kaikki käy, mutta pakko myöntää, että osingot edellä olen salkkujani vuosien mittaan kasaillut, en laittaisi silti pahakseni, jos jokin salkkuni yhtiö päättäisikin vaihtaa osinkojen maksamisen omien ostoihin. Vakaa osinkolappu voi olla myös vakaa omiaan osteleva lappu, jopa molempia samaan aikaan.
Tarkoitin alkuperäisessä kirjoituksessani lähinnä, että Helsingin pörssistä voi löytää myös vakaampia ja jopa tylsiä yhtiöitä, kuten Sampo, jota voi omistaa pitkään tasapainoittamaan salkkua, jossa on mukana myös riskisempiä kasvuosakkeita. Osinko-sanan olisi siis voinut jättää tässä tapauksessa kirjoittamattakin.
Eihän Verneriä voi pitää vihollisena, Varteissakin puhuu niin lempeän rauhoittavalla Morgan Freemanin tasoisella äänellä, että saisi halutessaan monet lumoutuen liittymään Omien osto -puolueen matkaan.
14. Mitkä ovat sinulle tärkeimpiä tietolähteitäsi sijoittamisessa? Mainitse ainakin viisi perusteluineen.
Yhtiöiden omat nettisivut ja some-tilit, näistä saa hyvin tietoa yhtiöiltä suoraan ja viestintä on ollut mielestäni mukavan aktiivista.
Sijoitusblogit, näitä on ilo lukea ja nähdä, miten muiden sijoitusmatka etenee, motivoi itseäni samalla.
YouTube, täältä löytää valtavat määrät sijoitusaiheisia videoita eri tekijöiltä, joita katselen usein syödessäni.
Sijoitusaiheiset some-tilit, näitä on useampikin seurannassa ja tarjoavat hyviä postauksia ja näkemyksiä.
Inderesin foorumi, loogista, kai tämän saa mainita viidentänä ilman perusteluja..?
15. Jos sinun pitäisi valita Foorumilta neljä tyyppiä ja Inderesiltä kaksi tyyppiä hoitamaan salkkuasi viideksi vuodeksi, ketkä valitsisit ja miksi?
Kaikella kunnioituksella, en valitsisi ketään. Syitä on kaksi, joista ensimmäinen on se, että tämä on minun henkilökohtainen sijoitusmatkani ja ulkopuolisten hoitamana se matka olisikin yhtäkkiä ryhmämatka ilman minua.
Toisena syynä olisi se, että voisin ihan hyvin jättää nykyisen salkkuni täysin hoitamatta viiden vuoden ajaksi ja palata sen jälkeen jatkamaan siitä, mihin itse aikaisemmin jäin.
Sen verran levollisin mielin siis sijoitan, että voisin hyvinkin viideksi vuodeksi vain unohtaa salkkuni, jatkaa sen aikaa normaalia elämääni ja kasvattaa sinä aikana melkoisen käteiskassan ostoille.
16. Miten sinä hallitset tunteesi sijoittamisessa, ettet joudu esimerkiksi FOMOn valtaan?
Ajattelen FOMOa yleisellä tasolla siltä kantilta, että se on pelkoa jäädä ulos markkinoilta ja koska olen itse markkinoilla koko ajan kymmeniä vuosia putkeen, tapahtui markkinoilla sinä aikana mitä tahansa, niin mitään pelkoa jäädä ulos tai paitsi mistään ei pääse muodostumaan. Yksinkertaisuudessaan näin.
17. Onko sinulla euromääräisiä tai prosentuaalisia tavoitteita sijoittamisessa? Ja miten hyödynnät tai aiot hyödyntää kertyvää varallisuuttasi elämässäsi?
On, tavoitteena on keventää työntekoa ja lisätä vapautta jo paljon ennen eläkeikää ja myös mahdollisuuksien mukaan turvata tulevia eläkepäiviä. Tätä ennen varatavoitteena on taloudellinen mielenrauha, joka on mielestäni jo täyttynyt.
Sijoitussuunnitelmani takarajaksi olen asettanut 60 ikävuotta ja vähintään 500 000 euron nettovarallisuuden. Jos tuo varallisuus täyttyy nopeammassa aikataulussa, niin aina parempi, mutta viimeistään kuusikymppisenä haluan olla siinä pisteessä, että voin ottaa rennommin.
Työ on minulle tärkeää ja merkityksellistä täytettä arkeen, eli tuskin jäisin aikaisemmin työelämästä kokonaan ihan helpolla pois, vaikka tavoitteet täyttyisikin tai jopa ylittyisi, todennäköisemmin vähentäisin töitä, eli lisäisin reippaasti lomaviikkoja, jos se vain on mahdollista.
Ennen maaliviivaa on hyvä juhlistaa myös tärkeitä välitavoitteita, eli ns. checkpointeja, joita itselläni on ollut esim. 10k€ salkku, 100k€ salkku ja 150k€ nettovarallisuus jne. Nämä välitavoitteet motivoivat jatkamaan kohti maaliviivaa, kun huomaa homman toimivan.
18. Olet käsittääkseni ”musiikki-ihmisiä”? Kertoisitko tästä lisää. (saa mainostaa omia juttujaan)
Kyllä vain, tykkään kutsua itseäni kokeelliseksi kotimuusikoksi, joka väsäilee kokeellista elektronista musiikkia tai ainakin vähintään musiikin kaltaisia koeputkituotoksia, enemmän tai vähemmän Japanin innoittamalla saundilla, eli Japanin fanittaminen on seurannut minua myös musiikkiin asti.
Väsäilin myös 2000-2011 räppibiittejä kaverini kanssa ja yksikseen. Tuo oli sitä aikaa, kun suomiräppi teki nousuaan ja oli helppoa saada jalkaa oven väliin esimerkiksi Mikserissä. Saatiin musaa soimaan livenä mm. Summer Up -festivaaliin sen alkuvuosina, tehtiin yhteistyöllä omakustannelevyjä ulkomaita myöten jne. Hienoja muistoja noilta ajoilta ja aivan valtava määrä räppibiittejä tallessa.
Tähän kaiken väliin on mahtunut yli 20 vuoden aikana myös huumorimusiikin tekemistä, esimerkiksi Salkkarit-rallatuksista tubettaja UncleSamPatriotin kanssa yhteistyössä tehtyihin biiseihin. Hauskaa on ollut!
Täältä voi käydä kuuntelemassa tuoreimpia musiikkituotoksiani: Stream Yykeli music | Listen to songs, albums, playlists for free on SoundCloud
19. Alokas ei taida olla sijoittamisessa noin pitkäjänteinen kuin sinä, anna kolme vinkkiä, miten hän voisi kehittyä tässä suhteessa?
Tiedosta, että aika on aina puolellasi. Välttele myyntejä, jos luotat salkkusi yhtiöihin, äläkä ujostele ajallisesti hajautetuissa lisäostoissa. Indeksirahastojen ihanuutta tykkään toitottaa aina, joten toitotan sitä myös tähän, niillä saa kasattua itselleen vakaan peruskallion, jonka päälle voi lähteä kasaamaan muita sijoituskohteita.
20. Mistä haluat kiittää Inderesiä ja sen Foorumia?
Haluan kiittää Inderesiä laadukkaasta sisällöstä ja hienosta Inderes-lippiksestä! Foorumille iso kiitos yhteisöllisyydestä ja rennosta ilmapiiristä, asiallista keskustelua ja mukavan lupsakkaa meininkiä! Hyvää ja tuottoisaa uutta vuotta 2026 kaikille!
Kiitoksia kivoista vastauksista Shinjuku-mies! 
Erityisesti Shinjuku-mies kuuluu mielestäni siihen joukkoon, jota voisin hyvin käyttää esimerkkinä sellaisesta ihmisestä, jolla on hyvä asenne elämään ja joka osaa balansoida asiat siten, että elämän eri osa-alueet toimivat hyvin yhteen ja kestävästi.
Itsereflektointi, monipuolisuus ja pitkäjänteisyys yhdistyvät tässä foorumilaisessa, jotka yllättävän usein puuttuvat muuten, niin fiksuilta sijoittajilta - ja ehkä juuri nämä osa-alueet ovat niitä, mitkä ovat monilla sinänsä terävillä kavereilla esteenä mm. siksi kun em. ominaisuudet usein vähentävät besserwisseriöintiä, mustavalkoisuutta ja kapeakatseista maailmankuvaa.
Kiitoksia ja rentoa uuden vuoden alkua!
Jeg har nået at lytte lidt til musikken fra dagens interviewperson - det var rigtig behagelig lytning, jeg anbefaler det
Stream Yykeli music | Listen to songs, albums, playlists for free on SoundCloud
Det så ret dystert ud for YTD i morges, men nu er det lysnet pænt op 
Forhåbentlig bringer år 2026 en ændring i denne stemning 
God weekend til alle!
I morgen, det vil sige fredag, udgiver jeg et interview, som denne gang går i dybden med aktieindekser. Mine spørgsmål blev besvaret af en person, som alle kender, og som allerede blev interviewet i de tidlige stadier af tråden “Alokas haastattelee”.
Forresten fører jeg over OMXHGI med en procent YTD.
Hav en god torsdag til alle!
170. Er det værd at følge aktieindekserne, Verneri Pulkkinen?
Denne gang bad jeg Verneri om et interview om et emne, der er vigtigt for de fleste investorer, nemlig ”indekser”. Verneri behøver ingen nærmere præsentation, og han var jo også trådens første interviewperson.
Jeg stillede ham spørgsmål, som interesserer mig selv, og som jeg tænkte kunne være nyttige for forskellige typer investorer. Jeg fik i hvert fald selv en masse nye nyttige tanker til min egen investeringsvirksomhed. 
1. Hvad er aktieindekser? Hvorfor er hovedfokus altid på de amerikanske indekser?
Aktieindekser er indekser, der beskriver udviklingen på børserne. Et indeks er et forholdstal, der beskriver den relative ændring i børskurserne. USA’s S&P 500, Tysklands DAX eller for eksempel Helsinki-børsens generalindeks er kendte indekser.
Indekser opbygges ud fra utallige forskellige kriterier, men generelt beskriver hovedindekserne børsernes gennemsnitlige udvikling. De største selskaber har den største vægt i indekserne, medmindre indekset er vægtbegrænset. For eksempel er NVIDIAs vægt i S&P 500-indekset i skrivende stund omkring 7 %.
Udover prisindekser findes der afkastindekser, hvor udbytteafkastet regnes med i indeksets udvikling (såkaldt totalafkast).
Amerikanske indekser er uden tvivl i centrum for opmærksomheden, fordi de amerikanske børsers markedsværdi udgør cirka to tredjedele af verdensbørsernes værdi, og USA er et økonomisk, kulturelt og militært hegemoni.
2. Hvis du ikke må nævne Helsinki-børsens indekser eller USA’s indekser, hvad er så de fem vigtigste indekser for dig? Begrund dine valg.
STOXX 600 Europe dækker 90 % af de europæiske børsers markedsværdi, og dets 600 medlemmer beskriver udviklingen på de europæiske børser rimelig godt.
MSCI ACWI, eller MSCI’s All Country World Index, tegner et billede af udviklingen på alle verdens børser og inkluderer alle slags markeder. Dog kommer 64 % af indeksets sammensætning fra USA, så i praksis er det et skjult USA-indeks med globale krydderier.
MSCI ex USA beskriver tilsvarende udviklingen i verdens (udviklede økonomiers) indekser uden USA.
MSCI Emerging Markets, eller vækstmarkeder, beskriver godt, hvordan det går på børserne i de fremstormende vækstøkonomier. Dog består halvdelen af dette indeks også af Kina og Taiwan.
First North Finland small cap-indekset fortæller en barsk historie om den finske small cap-boble, der brast, men man kan også finde godbidder blandt resterne. Stemningen er apatisk.
3. Hvorfor er det godt for en investor at følge et indeks, og hvilken information får man fra dem?
Indekser beskriver generelt udviklingen på de forskellige børser på et overordnet niveau. Derudover kan man investere i næsten alle indekser omkostningseffektivt via ETF’er. Indekser tilbyder altså investoren et nemt alternativ til investering i stedet for, eller som supplement til, aktieudvælgelse (stock picking).
4. Hvilke faldgruber er der forbundet med at følge indekser? Hvilke tankefejl eller forkerte konklusioner opstår let på baggrund af dem?
Mange indekser er ret koncentrerede. For eksempel indeholder MSCI’s version af den koreanske børse, MSCI South Korea, Samsung med en vægt på 30 %. Otte store teknologivirksomheder repræsenterer over 30 % af S&P 500-indekset. Nordea dominerer til gengæld det ikke-vægtbegrænsede generalindeks for Helsinki-børsen, OMXHPI.
Da børser har en tendens til at være koncentrerede, beskriver aktieindekser ikke nødvendigvis udviklingen for den gennemsnitlige virksomhed særlig godt. For eksempel har vi på Helsinki-børsen i øjeblikket et voldsomt tyrremarked (bull market) for industrivirksomheder og Nordea, mens skovbrugsselskaber og de mindre børsnoterede selskaber står i stampe.
Aktieindekser er ikke det samme som økonomien. Investorer kan have en tendens til at tro, at børsen og økonomien skal bevæge sig i samme retning. Børserne beskriver virksomhedernes udvikling, mens økonomien følger sine egne spor. Selv stærk økonomisk vækst betyder ikke nødvendigvis en god børseudvikling, hvilket Kina for eksempel er et godt eksempel på.
5. Kan det betale sig for en ivrig aktieudvælger med fokus på Helsinki kun at tjekke OMXHPI-pointtallet én gang om måneden og derefter glemme alt om aktieindekser?
Det er et godt spørgsmål. Hvor meget tid bør en aktieudvælger overhovedet bruge på at følge markeder og indekser udover at analysere selskaber? Der er trods alt altid en alternativomkostning ved den tid, man bruger. Én gang om måneden er nok, hvis man ikke har brug for denne form for støjende information, især hvis investoren har kursalarmer slået til. Jeg ville dog stadig kigge en gang imellem på, hvordan det går i resten af verden. Helsinki lever ikke i et vakuum, men bevæger sig i takt med verdensmarkedets bølger.
Tak til Verneri for de interessante og lærerige svar!
Jeg har i hvert fald selv en tendens til at se for ensidigt på indekser – jeg drager for hurtige konklusioner, hvilket indimellem indirekte har resulteret i tab. Jeg gør mig også nogle gange skyldig i en alt for slavisk overvågning af indekserne, hvilket aldrig har ført til noget godt for mig.
Måske kan jeg på baggrund af Verneris svar lære at tage det mere fornuftigt og – mere afslappet. 
Rigtig god weekend!
Hej til tråden!
Jeg har haft for vane at udgive et interview næsten hver fredag med enkelte undtagelser. Tidligere på ugen blev jeg spurgt, om der kommer et interview hver eneste fredag, så ugedagen kan i enkelte tilfælde variere lidt, og der er også 1-3 gange om året, hvor der slet ikke kommer et interview, ligesom i denne weekend. Men normalt er det meningen at udgive et interview hver fredag omkring middagstid.
Jeg har fortsat modtaget ønsker til interviewpersoner privat, og alle forslag har været gode. Nogle af de foreslåede har høfligt takket nej af forståelige grunde, og med nogle få personer har vi aftalt at gøre det på et senere tidspunkt, hvilket i visse tilfælde kan betyde måneder eller et par år.
Nogle gange er en kendt person blevet efterspurgt til et interview et par gange, og jeg kunne ikke rigtig finde nogen kontaktoplysninger eller en kanal til at tage kontakt – selvfølgelig kan man altid finde ud af det på en eller anden måde, men ofte har det været en slags grænse for, hvorfor jeg ikke har undersøgt det nærmere (måske ikke en god grund 
). På det seneste har jeg forsøgt at række ud til nogle af disse også, og for eksempel fik jeg nu kontakt (i sidste ende ret nemt) med en investor, som der i hvert fald har været et par forslag om, og som jeg har ønsket at interviewe i mindst et par år.
Lige nu er der også sendt spørgsmål ud til mange, og for eksempel har jeg sendt interviewforespørgsler til nogle virksomhedsrepræsentanter, og i de tilfælde er svartiderne ofte ret lange af meget forståelige grunde.
Idéen til dette indlæg opstod, fordi der indimellem kommer spørgsmål eller anmodninger relateret til dette. God weekend til alle!
