Sekä anodi että katodi voisivat ilmeisesti molemmat olla (monessa tutkimuksessa mainittuja huokoisia l. porous?) hiilipohjaisia yhdisteitä. Esimerkiksi ligniinipohjainen kovahiili voisi olla siis yksi mahdollisuus. Rajut lataus- ja purkunopeuksiin liittyvät lupaukset vaativat ainetta, joka ei juurikaan elä eli laajene ja supistu prosessissa. Patentoiva tuote on muuten oltava tuotettavissa, eli teoriaa ei voi patentoida, joten kaipa tässä jotain valmista on oltava takana. Tulostettu aurinkopaneelin sisältävä akku voisi muuten olla kiva kännykässä, esimerkkeihin liittyen.
Jos totuus on jotain muuta niin eihän se varmaan paljastuisi vielä q1 aikana? Onhan asiakastoimituksia lykätty kevyemmistäkin syistä.
Tähänhän jätettiin jo pieni porsaanreikä mainitsemalla, että "jos alihankkijat pystyvät toimittamaan kaiken ". Sellaiseen on aika helppo vedota ilman, että viittaa mihin komponentteihin tai ketä alihankkijaa tämä koskettaa.
Onkos näistä lähipiirin saamista palkkioista rahoituksen haalimisesta ollut täällä jo mainintaa:
Jääköhän tästä härvelistä parhaimmillaankaan ulkopuolisille sijoittajille muruja enempää, kun otetaan avokätiset optio-ohjelmat huomioon?
Jos ei tämä tähän mennessä jo haissut aivan mädäntyneelle, niin nyt viimeistään näkyy, mistä on kysymys.
E: Varmasti on myös niitä, joiden päätä mikään fakta ei käännä.
Näyttää normaalilta pieneltä startupilta jossa kikkaillaan ja veivataan valmistautuen siihen kun konkka on pian edessä. No, koska ovat todistettavasti rakentaneet prätkiä (vanhemman mallin vehkeistä on sen verran videomateriaalia) jotka ovat ilmeisesti teknologisesti varsin päteviä niin annetaan nyt se kolmisen kuukautta aikaa todistaa asia, mutta en ole pätkääkään yllättynyt jos homma paljastuu vedätykseksi.
Tässä Vergessä on paljon yhtäläisyyksiä esimerkiksi Samla Capitaliin ja moniin muihin uskonnollisiin piireihin kytkeytyvissä virityksissä. Marko Lehtimäki kuuluu helluntaikirkkoon ja hän teki rahakkaan exitin toisen uskovaisen räppäri piggu-G:n kanssa 2021.
Vergen hallituksen jäsenistä myös Nelimarkka kuuluu samaan porukkaan ja oli Harkimon ja kumppaneiden kanssa keräämässä rahaa nurin menneelle Alfa-TV:lle. Vergen Seinäjoen toimitila sijaitsee vastapäätä tietä Nelimarkan Bayerncarin kanssa.
Oman kokemukseni mukaan nämä piirit ovat taitavia keräämään lahkolaisilta rahaa ja suut pysyvät myös pitkään kiinni ongelmista huolimatta.
jatkakaa, anteeksi häiriö
Tuli mieleen viime kesältä, kun omalle isälle oltiin kaupattu Vergen osakkeita. Osakkeiden kaupittelijana toimii Jukka flinck tai joku tuon niminen kaveri Kokkolan suunnalta. 10000€ oli minimi summa millä mukaan olisi päässyt, ja kasvunäkymät olivat olleet puheissa valtaisat.
Pitää huomenna käydä kattomas miltä Seinäjoen konttorilla näyttää. Parina kesänä oon kyllä Vergen pyörän bongannut ajelemassa, että voihan siälä jotain olla.
Onko tästä akusta olemassa mitään videota, jossa sitä demotaan tositoimessa firman puolesta? Jos toimitukset alkavat maaliskuun loppuun mennessä, niin firmalla on kyllä toimivia demolaitteita varastossa.
Perinteisestihän firmat tällaisissa tapauksissa kuvaisivat jobkun videon, jossa tällä akulla varustetulla moottoripyörällä ajetaan Hangosta Utsjoelle. Tällaista markkinointivideota ei taida olla?
Tota noin, kauppalehden jutun mukaan niillä ei ole edes tyyppihyväksyntää tuolle pyörälle, jota pitäisi parin kuukauden sisällä alkaa toimittamaan asiakkaalle. Tuskin niillä on ensimmäistäkään akkua valmiina, hienot kuoret oli toki jenkeissä näytillä.
Lehtimäen mukaan Imatralla ei ole heidän akkutehtaansa, vaan se on muualla. Nanon mielestä he kuitenkin valmistaa akut Vergelle/Donutille, kunhan saavat aidat marketin ympärille valmiiksi.
Sellaisia satuja.. ![]()
Mielenkiintoiselta näyttää tämä kyllä.
Olisivat nyt edes nimenneet tuon kyseisen hallituksen jäsenen ja kaikki nuo yhtiöt, jotka rahan keräämisestä palkkiot saavat. Tuosta ei nyt saa lainkaan luotettavaa kuvaa siitä, kuka rahaa on kerännyt ja kenelle nuo maksut kuuluvat. Katselin sitten läpi jakautumisen jälkeisen uuden Verge Motorcycles Oy:n hallitusten jäsenten yrityskytkökset ja ainoat hallituksen jäsenet, joilla on virolaisia yrityskytköksiä, ovat Piippo ja Lehtimäet. Piipon yhteydet rajoittuvat hallitusjäsenyyksiin Donut Labin virolaisissa tytäryhtiöissä, jotka ovat alkaneet lokakuussa 2025. Kun tuo Suomen emoyhtiön tilinpäätös on vuodelta 2024 ja tilanne on raportoitu sen hetken mukaan, niin käsittääkseni jäljelle jäävät Lehtimäen veljekset.
Tuomo Lehtimäellä on virossa Donut Labin tytäryhtiöiden lisäksi yksi yritysyhteys Lagarse Nordics OÜ, jonka tilinpäätös on toimittamatta tilikaudelta 2024. Taseessa rahoitusomaisuutta reilu 700 000 ja velkaa lähipiirille aika lailla saman verran.
Tässä on Marko Lehtimäen edustamat yhtiöt Virossa, joissa kaikissa hän on myös tosiasiallinen edunsaaja (ultimate beneficial owner). Alla myös Marko Lehtimäen yritysverkosto Virossa. Lähde virolainen teatmik.ee.
Jostain syystä Viron yritysrekisterissä on Marko Sakari Lehtimäki kaksi kertaa, mutta kyse on El Cartano Group OÜ:n rekisteritietojen mukaan samasta henkilöstä syntymäajan mukaan.
Sen lisäksi, että Markolla on Suomessa 27 yrityskytköstä, on hänellä niitä melkoinen liuta myös Virossa. Huomattavan moni noista on perustettu vasta hiljan viime vuoden lopussa. Unicorn Machine Oy/OÜ herätti hieman hilpeyttä. Pläräilin nuo yhtiöt aika nopeasti läpi, mutta huomattavan moni vaikuttaa ihan vain pöytälaatikkoyhtiöltä. Tuolla El Cartano Group OÜ:llä on alkanut olla jotain tuloja 2025 Q2 jälkeen. Yhtiön toimiala on other business support service activities. Inforegister.ee:n mukaan yhtiöllä olisi vain yksi työntekijä.
Muista yhtiöistä jotain toimintaa on ollut ainakin Asilab Development OÜ:ssä (liikevaihto 499 799 e Q4 2025) ja Unicorn Machine OÜ:llä (6 666 e Q3 2025 ja 37 384 e Q4 2025).
En tiedä mitä tämä näyttää vai näyttääkö mitään, mutta oudoksun kyllä melkoisesti tämän Markon yrityskytkösten määrää. Noissa Viron yhtiöissä useissa on maksettu 10 000 euron osakepääoma, mutta raportoitua myyntiä ei liiemmin ole.
Tuosta Vergen 2024 tilinpäätöksestä ilmenee, että yhtiöllä on ollut tuo reilu 700 000 euroa maksettavaa näille rahankeruuyhtiöille tilinpäätöshetkellä. Uusi rahoituskierros oli taidettu tehdä joskus kesällä 2025. Onkohan näistä rahoituskierroksista sovittu maksettavaksi myös bonareita, ja kenelle? Olisiko nämä vielä 2024 lopussa maksamatta olleet bonarit maksettu tuon viimeisimmän rahoituskierroksen jälkeen, kun kassaan on saatu rahaa?
Ehkä vähän laukalle lähtee tämä kaiveleminen, mutta jos tämä ei mitään muuta näytä niin ainakin sen, että Markolla tuntuu olevan hurjan paljon muutakin tekemistä yrityskytkösten perusteella mihin keskittyä kuin ainoastaan Verge ja Donut Lab. Sanokaa nyt muutkin, herättävätkö nämä mitään ajatuksia, vai olisiko pitänyt tämäkin aika käyttää vaikkapa johonkin järkevämpään osakeanalyysiin.
E: Viitaten @ValkoinenPeura viestiin:
Lehtimäen mukaan Imatralla ei ole heidän akkutehtaansa, vaan se on muualla. Nanon mielestä he kuitenkin valmistaa akut Vergelle/Donutille, kunhan saavat aidat marketin ympärille valmiiksi.
Tämä on kyllä erittäin omituista, suorastaan surkuhupaisaa. Tuomo Lehtimäki sanoi myös eilen tähän ketjuun postatussa haastattelussa, että tuotantolaitos olisi lähellä Helsinkiä. Jos minulta kysytään, niin Imatra on aika kaukana Helsingistä.
No such company OÜ olisi muutes aivan täydellinen nimi sellaiselle firmalle ja yrittäjälle, joka kähveltää muiden rahat ja katoaa sitten kuin pieru saharaan. Tuli vaan mieleen. Nomen est omen?
toki Donut lab sopisi sellaiselle toki myös.
On kyllä ja odotusarvon laskemisen vähimmäisedellytys on, että mahdolliset lopputulokset ovat mielekkäästi kvantifioitavissa. Tässä yhteydessä ei ole mitään matemaattisesti uskottavaa tapaa arvioida, onko mahdollisuus ihmeakun olemassaololle 1%, 0,1% , 0,01% vai kenties vielä pienempi.
Samasta syystä myös epäilen, että jos jotain olisi oikeasti olemassa, niin viisainta olisi esittää toimiva konsepti ulkopuoliselle arvioijalle ja kerätä kerralla satoja miljardeja rahoitusta. Nyt käydään nappikauppaa sellaisten sijoittajien kanssa, jotka ovat valmiiita ostamaan sian säkissä. Akun potentiaalisesti loputonta kysyntää taas lähdetään purkamaan täysin triviaalissa hupivehkeiden segmentissä…
Itse myös 2022 keväällä Seinäjoella, silloisen toimipisteen läheisyydessä.
Kai nuo ei hetkessä synny.
Jos riippumaton arvio pian validoi akun speksit, keksitkö uuden syyn karhuilla, esim ”tuotanto ei varmasti skaalaudu” vai käännätkö kelkkaa ja myönnät olleesi väärässä?
Oon viime aikoin kattellut tuntikaupalla aiheeseen liittyviä videoita ja muutenkin lueskellut. Paljon on kysymyksiä ja ihmeteltävää. Haiskahtaa todella pahasti. (Silti ostin Spingvestiä olemattomalla summalla
)
Päällimäisin kysymys mikä mulla pyörii mielessä on seuraava: Jos kerran firma on omien sanojensa mukaan keksineet akun ja tekniikan joka tulee muuttamaan koko maailman, niin mikseivät he hehkuta tätä asiaa tämän enempää, vaan katsojien fokus ohjataan johonkin sähköprätkiin? JOS esitetyt väitteet pitäisivät paikkansa, niin maailma muuttuisi aivan täysin ja vieläpä parempaan suuntaan. Vaikutus talouteen olisi jotain täysin käsittämätöntä luokkaa. Niin iso, ettei mielikuvitus riitä.
Kaimani argumentit oikeuttavat mielestäni kovaankin karhuiluun. Itse ainakin lupaan tulla tänne nöyränä tunnustamaan mikä idiootti olen, jos näillä on maailmaa mullistava akku.
Kai tähän uskovat huomaavat, että sijoitusalan ammattilaiset (mm. Karo Hämäläinen ja Aki Pyysing) sekä akkualan osaajat (mm. Akkutohtori Juho Heiska ja CATL johtaja Ulderico Ulissi) pitävät tätä ihan huuhaana. Toisella puolella taas on huonosti käyttäytyvä ammattitreidaaja sekä anonyymejä kirjoittelijoita, jotka kaivavat random tutkimuksia ja yrityksiä ja yhdistelevät niistä haluamiaan lopputuloksia.
Suosittelen lukemaan Donut Lab -ketjun myös Sijoitustiedon foorumilta. Sinne tuli ihan äskettäin Akkutohtorin postaus, jossa debunkataan tännekin jaetun MissGoElectricin videon villejä spekulaatioita akun teknologiasta. Kaikilla on varmasti kova halu uskoa tähän tarinaan, mutta tämän hetkisen tiedon valossa pitäisi kaikkien hälytyskellojen soida. Toki olisin mielelläni väärässä, mutta näillä tiedoin seuraan tätä puhtaasti kiinostuksesta vaporware-ilmiöihin.
Olen tässä pohdiskellut Donut Labin ympärillä vellovaa keskustelua ja sitä, miten helposti huomio kiinnittyy vain näyttäviin lupauksiin. Jos kuitenkin haluaa ymmärtää, miksi tässä saattaa olla kyseessä muukin kuin pelkkä Powerpoint-harjoitus, kannattaa kääntää katse Imatralle ja Nordic Nano Groupiin (NNG). Se kytkös on sijoittajan näkökulmasta huomattavasti mielenkiintoisempi kuin ensisilmäyksellä tajuaa.
Kyse ei ole vain pintapuolisesta yhteistyöstä. Kun katsotaan omistuksia ja hallintoa, Donut Lab on tehnyt NNG:hen merkittäviä strategisia sijoituksia viime vuosina ja Marko Lehtimäki istuu suoraan yhtiön hallituksessa. Kyseessä vaikuttaa olevan tiivis taloudellinen ja operatiivinen liitto, jossa palaset on loksautettu paikalleen hyvissä ajoin.
Mielenkiintoiseksi tilanteen tekee realiteetit Imatralla. NNG sai syksyllä 2025 Hämeen ELY-keskukselta lähes kolmen miljoonan euron EU-tuen (JTF) nimenomaan tuotantolaitteiden hankintaan. Tehdas on pystyssä Ovakon naapurissa ja sarjatuotannon aloitus on ajoitettu juuri tähän hetkeen, vuoden 2026 alkuun. On hyvä pysähtyä miettimään sitä, että valtio ja EU eivät yleensä jaa miljoonatukia pelkälle ”huuhaalle” – tuotantolaitteiden rahoitus tarkoittaa, että siellä on oltava olemassa olevat, validoidut prosessit, joilla massatuotanto voidaan oikeasti käynnistää.
https://rakennerahastot.fi/-/nordicnano-jtf-2025
NNG:n ydinosaaminen nanotulostuksessa ja -nesteissä avaa myös yhtiön hokemaa teknologian ”yksinkertaisuudesta”. Jos akkuja ei rakenneta perinteiseen tapaan, vaan ne ”tulostetaan” kerros kerrokselta, muuttuu koko teollinen asetelma. CAPEX-tarve laskee murto-osaan perinteisestä ja – mikä tärkeintä – akun muotoilu vapautuu. Tämä tekee moottoripyörästä täydellisen testialustan: akku voidaan muotoilla osaksi runkoa tavoilla, jotka olisivat perinteisillä kennoilla mahdottomia.
Vaikka Lehtimäki onkin julkisuudessa välillä etäännyttänyt yhtiöiden teknologioita toisistaan, tässä haisee vahvasti harkittu IP-jako. Donut Lab pitää itsellään reseptin ja ohjelmiston, kun taas NNG toimii kriittisenä teollisena mahdollistajana.
Kun asiantuntijat väittelevät akkukemiasta teoriatasolla, itseäni puhuttelee tässä casessa juuri tämä rakennettu teollinen infra ja se, että rauta on nyt oikeasti liikkumassa linjastolla. Maaliskuun asiakastoimitukset näyttävät, onko tämä päättelyketju oikea, mutta tässä vaiheessa tuntuu siltä, että Imatran ”mustassa laatikossa” on jotain sellaista, mitä skeptikot eivät ole vielä täysin hoksanneet.




