Sijoittamisen psykologia

Sijoittaminen
,
589

Tosiaan, tuossa voi olla ihan perääkin, kun lähden omalta osaltanikin asiaa miettimään.

Esimerkiksi olen introvertti, joten sitä kautta voisi miettiä, että en halua liikaa “sosialisoitua“, eli peesailla muita tai kopioida mallisalkkujen sisältöjä (testattu ja tumpattu).

Pidän mielipiteenikin useimmiten omana tietonani, enkä mieti asioita liikaa, eli en ota kantaa omistamieni yhtiöiden lukuihin tai tulevaisuuden näkymiin, vaan keskityn ihan vain sijoittamaan pitkäjänteisesti (hyvinhän tuo on mennyt).

Olen myös stressitön, maltillinen, kiireetön ja rauhallinen, eli treidaamiset ja lottolaput voi unohtaa ja indeksirahastoa rakastaa (salkkuni peruskalliona nyt ja aina).

Naismakuni on savuton, hillitysti meikkaava, tatuoimaton, neutraali ja luonnollinen naapurinlikkamainen nainen, eli suomalaiset tasaisen tylsät kansanosakkeet miellyttää eniten silmää, näin ollen kaiken maailman epäseksikkäät vuoristoratakyytiin heittävät tempparilappuset voi unohtaa (vähiin käy naismakuuni soveltuvat naiset tässä maassa, harmillista).

Listaahan voisi jatkaa vielä paljon pidemmälle, mutta kyllä voisi sanoa, että sijoitussalkkuni kuvastaa minun luonnetta ja arvomaailmaani, enempi tai vähempi. Alkuun se haki suuntaansa, mutta sitten se vakiintui nykyiselleen.

13 tykkäystä
590

Onko muilla suunnitelmallinen sijoittamisen aloittaminen ja sijoitussuunnitelmassa pysyminen vahvistanut mielenhallintaa yleisesti myös muilla elämän osa-alueilla?

Minulla sijoittamisen aloittaminen, tarkan suunnitelman laatiminen ja siinä pysyminen avasi ikään kuin aivoissa jonkun lukitun ajattelun “achievementin“, jonka ansiosta päätöksenteostani yleisesti on tullut järkevämpää ja rationaalisempaa, kieltäytyminen mieliteoista muuttui erittäin helpoksi ja asioita jopa ajattelee nykyään eri tavalla, kuin ennen sijoittamisen aloittamista. Tuntuu toisinaan, että olen viisastunut ja aikuistunut koko sijoitusurani ajan, huomaten sen jokapäiväisessä elämässä.

Esimerkiksi kykenen kieltäytymään herkuista nykyään helposti jopa niinkin tehokkaasti, että jätin karkki- ja limuhyllyjen tuotteet aivan täysin, koska yhtäkkiä kykenen siihen, eli näihin ei ollut mitään sokeririippuvuutta koskaan, vaan kyseessä on haluttu suunnitelmallisuus. Muutin ruokavaliotanikin lennosta terveellisempään suuntaan kivuttoman vaivattomasti, koska suunnitelmallinen tahtotila ja päätös.

Tämä on vastaavaa kieltäytymistä, kuin pörssin omalla osakehyllyllä, jonka äärellä ei ole mitään ongelmia tai omantunnon tuskia kieltäytyä hehkutetuista “varmoista voittajista“ tai haukutuista “ikuisista mörnijöistä“, kun näitä valintoja ei ohjaa ulkopuoliset tekijät, vaan minun oma pääni.

En ole enää vietävissä tai puhuttavissa ympäri myyntipuheilla kenenkään toimesta, vielä ennen sijoittamisen aloittamista sekin oli joskus mahdollista elämän eri osa-alueilla. Olen ottanut pysyvän irtioton laumakäyttäytymisestä niin sijoittamisessa, kuin sen ulkopuolellakin. Minusta on tullut yhä enemmän syvällinen pohtija, havainnoin maailmaa ja sen menoa myös uusin silmin, pitäen mielipiteeni silti omanani.

27 tykkäystä
591

Sijoittamisessa tulee eteen päivittäin kaikenlaisia mahdollisuuksia ja tarjouksia. Sijoittajana olen opetellut sanomaan “EI” lähes kaikkeen, muutenhan elämä olisi jatkuvaa treidaamista ja sijoituskohteiden vaihtoa. Tämä on levinnyt muuhunkin elämään, minulle on helppoa ja luontevaa sanoa “EI”. Se parantaa elämänlaatua kummasti, kun voi ottaa rennosti, olla välittämästä trendeistä, muodeista ja jatkuvasta ärsyketulvasta.

8 tykkäystä
592

Jatkona edelliseen, minulta kaverini kyselevät aika ajoin mielipiteitä osakkeisiin liittyen. Niin nyt viime aikoina tekoäly on alkanut kiinnostaa monia sijoituskohteena ja olen saanut siihen liittyviä kysymyksiä. Joihin vastaukseni on että a) näen kuplan merkkejä mutta en ole perehtynyt kauhean syvällisesti aiheeseen ja b) että sijoitan johonkin muuhun, kuin tähän alaan.

Vastaukseni aiheuttavat pettymyksiä, jotenkin ihmisten on vaikea ymmärtää, miten voin olla aika välinpitämätön ja tietämätön asian suhteen. Minulle ei ole mikään ongelma se, jos joku tekee rahaa sellaisilla omaisuuserillä, joihin itse en sijoita. Eikä minulle ole ongelma sekään, että en ymmärrä suurinta osaa maailman yhtiöistä. On toki kiva tutustua uusiin asioihin ja laajentaa yleissivistystään mutta sijoittamisessa tiedon määrä on liian suuri yhdelle ihmiselle. On pakko rajata rankalla kädellä.

Eli annan muiden rikastua kryptoilla, kullalla, tekoälyllä jne. ja itse keskityn omiin asioihini. Minulle riittää se, että tiedän mihin sijoitan ja uskon strategiaani, tuotot tulevat epäsäännöllisesti ja markkinoista poikkeavina aikoina.

14 tykkäystä
593

Hyvä kirjoitus, itsekin samoilla linjoilla. Sijoitan tylsästi, vai pitäisikö sanoa tylsän varmasti, enkä sijoitusvalinnoistani kysyttäessä tykkää tai oikeastaan edes jaksa ottaa kantaa niihin sen koommin, lopulta ne vain seuraavat kokemustarkastettua riskitasoani vastaavaa pitkäjänteistä sijoitussuunnitelmaa, ei sen ihmeellisempää tai kummallisempaa, vaan yksinkertaisesti perusteltuna näin.

Veljeni kyselee toisinaan, joko sijoitan tekoälyyn ja löytyykö jo kryptoja. Kun kerron, että kumpikaan ei sovellu sijoitussuunnitelmaani ja tekoälyä on korkeintaan epäsuorasti indeksirahastojen kautta, enkä ole sen koommin perehtynyt koko tekoälyyn kuin hupikuvien tekemisessä itseäni ujosti röhönaurattaen, niin saan vastaukseksi lähinnä “aha“, eli on selvää, että aihetta ei sen koommin jatketa, mikä on ihan okei.

Erikoista kyllä, jos jotkut ihmiset pitävät välinpitämättömänä tai tietämättömänä, jos sijoittamisessa jokin tietty hypetetty kohde tai yhtiö ei ole edes vähintään seurannassa. Pitää ymmärtää, ettei kaikkia kiinnosta kaikki, mikä on jatkuvasti valtaosan huulilla, kommenteissa ja somepäivityksissä. Ruoan suhteen olen kaikkiruokainen, mutta sijoittamisen maailmassa olen mielelläni nirso, jos se tukee sijoitussuunnitelmaani toivomallani tavalla.

Jokaiselle löytyy varmasti jotakin sijoitusmaailmassa, eikä sen välttämättä tarvitse olla tekoälyä, kryptoja, yksittäisiä yhtiöitä tai muita sellaisia kohteita, jotka on koko ajan pinnalla ja lööpeissä. Tärkeintä on sijoittaa järjellä, ei tunteella.

7 tykkäystä
594

Viisaita ajatuksia parissa edellisessä kirjoituksessa. Ja myös samoilla linjoilla näiden ajatusten kanssa.

Vielä kun lisätään se että pystyn hyväksymään sen että tulevaisuus on hyvin epävarma ja kaikki sijoitukset sisältävät riskejä enemmän tai vähemmän. Hajauttaminen on järkevä (ja edes jollain tavalla toimiva) tapa hallita näitä riskejä. Tämän sisäistäminen ainakin itselläni auttaa nukkumaan yöt paremmin (ok mietin myös todelliset kauhuskenariot läpi ja kirjallisuutta lukemalla näiden vaikutuksia voi yrittää ymmärtää itselleen).

Ja sitten vielä se että kaikki virheet ovat omia ja onnistumisilla on melko vähän tekemistä minun päätösten kanssa.

Itse tosin koen talouden yleisellä tasolla kiinnostavana sekä koen kiehtovan pohtia erilaisten asioiden ja ilmiöiden vaikutusta yhteiskuntaan. Eli saatan myös uppoutua hivenen syvemmälle ainakin osaan yksityiskohdista saadakseni parempaa ymmärrystä. Mutta tässä kyse enemmän uteliaisuudesta ja jossain määrin vain tavastani hahmottaa ympäröivää todellisuutta. Eli ei niinkään sijoitusten takia vaan niistä huolimatta.

7 tykkäystä
595

Sijoittajakurssi koulussa

Toisinaan törmää keskusteluun, missä kaivataan kouluihin enemmän opetusta sijoittamisesta.

Itselle tuli tällä vkolla pyyntö oppilailta (lukion 2. luokkalaisia) perustaa koululle Investment Club. Jututin oppilaita ja kiinnostusta olisi juurikin osakesijoittamisen saloihin.

Olen joskus pohtinut asiaa, mutten ole jaksanut alkaa järkkäilemään. Nyt kuitenkin pohdin asiaa hieman enemmän, kun aloite tuli oppilaita ja rahoituskin olisi järjestettävissä, että ehkä kykenisin sellaisen vetämään. Jonkinlainen aihio kurssisuunnitelmaksikin olisi mielessä.

Täällä päin (Luxissa) ja etenkin meidän koulussa, koulu järjestää jos jonkinlaista ylimääräistä aktiviteettia oppilaille: Koulun lehti, TedXEdu-kurssi, yrittäjyysprojekteja muutama mainitakseni. Lähes joka vko on jokin tapahtuma, lisäksi on viikottaisia kursseja. Näitä tapahtumia on jopa siinä määrin, että osa tyypeistä on luopunut harrastuksistaan, että voi keskittyä koulun aktiviteetteihin.

Nämä kurssit ovat mielestäni ihan hieno ilmiö siinä mielessä, että ne kehittää kansalaisaktiivisuutta sekä kehittää monenlaisia tärkeitä taitoja. Moni oppilas on alkanut jo luomaan CV:tä näiden avulla esim luomalla profiileja LinkedIniin, jotta pystyvät näyttämään osaamistaan. Lisäksi näistä aktiviteeteista jaetaan sertifikaatteja.

Moni oppilas meidän kansainvälisessä koulussa on vasta maahan muuttanut ja ei siten omaa sosiaalista verkostoa. Nämä kurssit tarjoavat siihen ratkaisun löytää kaltaisiaan ihmisiä.

Itse näen tässä myös heikkouksia. Minusta olisi tärkeää, että nuoret oppisivat toimimaan erilaisissa ympäristöissä, tapaamaan erilaisia nuoria sekä aikuisia. Meidän koulussa on 1500 oppilasta ja kymmeniä kansalaisuuksia, joten diversiteettiä kyllä riittää. Silti mietin, että onko se lopulta koulun tehtävä tarjota kaikki palvelut nuorille?

Olenkin alkanut pohtimaan, että onko se oikea asenne, että oppilaat huutavat heti koulua apuun sammuttamaan tiedonjanoaan vai olisiko tärkeää oppia löytämään palveluja myös oman kuplansa ulkopuolelta? Varsinkin täällä Luxemburgissa luulisi sijoittamiseen perehtyneitä ihmisiä riittävän. Nuorille kohdennetusta tarjonnasta en ole varma. Ehkä tässä voisi olla kyllä markkinarako.

Mitä foorumi on mieltä?

  • Sijoittajakurssi pystyyn vain
  • Ei mitään kursseja. Omatoimisuutta kehiin!
0 äänestäjää

Ps. Viimeisen session aihe olisi luonnollisesti “How to beat the market with Hesuli small caps”

Ehdottomasti, lyncheily tulee luonnollisesti olemaan oleellinen osa kurssia.

12 tykkäystä
596

Olisin vastannut että molemmat vaihtoehdot, jos mahdollista.

Eli tee ihmeessä kurssi. Voihan sitä ajatella investointina, jossa tiettyä optionaalisuutta.

Ja voisiko ajatella että kurssin lopussa olisi jokin harjoitus vaikka alueella olevaan pörssiin liittyvään yritykseen tutustuminen haastattelujen jne. muodossa tällaisesta kiinnostuneille ja siitä sitten joku esitys tms.?

Eli pääsisivät ikään kuin hivenen soveltamaan oppejaan ja uskoisi yritysten kun siellä olevan tuosta jollain tavalla kiinnostuneita tukemaan tuota?

Toki paljon yksityiskohtia tuossa pitäisi vielä miettiä, mutta ajatuksena vain..

2 tykkäystä
597

Mä nyt pitkänajan sijoittajana ja varsinkin Fomona kasvattanut pääomaa, niin olen hiukan erimieltä, miten sijoitus sceneen tulee asemoitua. As usual sijoitus ideoita voi toteuttaa tuhansilla eri tavoilla. Senpä takia en näe tässä jotain tapaa opettaa junnnuja, jotenkin tehkää näin tavalla. Mutta, jos haluatte perinteisesti tasa-arvottaa tätäkin, kuten Suomessa perinteisesti aivopestään niin Ok.

2 tykkäystä
598

Minä en näe tätä joko tai tilanteena. Kurssin ei tarvitse antaa kaikkea valmiiksi pureskeltuna tai faktoina, vaan se voisi olla enemmän ohjaavaa ja omiin ajatuksiin ruokkivaa toimintaa.

Kurssilla voitaisiin käydä perusasioita läpi ja tehtävät ohjaisi omatoimiseen tekemiseen. Opiskelijat voi sparrata ajatuksiaan ‘Investment club’:n tapaamisissa, jonne luennoitsijan olisi hyvä osallistua välillä, esim kerran kuukaudessa.

6 tykkäystä
599

Charlie Munger: Mieli on linnake – Miksi mieltä on niin vaikea muuttaa?

Legendaarinen sijoittaja ja Warren Buffettin pitkäaikainen liikekumppani Charlie Munger piti vuonna 1995 kuuluisan puheen otsikolla The Psychology of Human Misjudgment. Puheessaan Munger perkasi auki ihmismielen kognitiivisia vinoumia, jotka johtavat huonoihin päätöksiin. Yksi vinoumista on Inconsistency-Avoidance Tendency, eli taipumus välttää epäjohdonmukaisuutta.

Nämä vinoumat eivät ole vain harmittomia tapoja, vaan syvälle koodattuja biologisia mekanismeja, jotka ohjaavat lähes kaikkea toimintaamme ihmissuhteista sijoittamiseen. Siksi niiden tiedostaminen ja tunnistaminen on tärkeää.

4 tykkäystä
600

Sijoittamisen psykologiasta puhutaan liian vähän, joten laitan tämän videon tännekin, jossa tästä aiheesta puhuvat @Karo_Hamalainen ja Pennasen Riku :slight_smile:

Vaikka analyysi olisi täydellistä, tulokset jäävät helposti saamatta, jos oma käyttäytyminen sotkee sen. Moni tietää teoriassa mitä pitäisi tehdä – mutta ei pysty tekemään sitä käytännössä”, Laatusijoituskoulun yliopettaja Riku Pennanen Sifteristä sanoo.

Karon Grillin ja Sifterin yhteisen neliosaisen Laatusijoituskoulun päätösoassa keskustellaan sijoittamisen psykologiasta ja tyypillisistä virheistä, joihin sijoittajat sortuvat.

Jos pystyy karsimaan omasta käyttäytymisestään pahimmat virheet, sen luulisi kaiken järjen mukaan olevan helppo tapa parantaa sijoitustuottoja. Arvosijoittamisen isä, nuoren Warren Buffettin idoli Benjamin Graham sanoi, että sijoittajan suurin ongelma ja jopa suurin vihollinen, on sijoittaja itse, siis hänen toimintansa.

Yksi tyypillisistä virheistä on hyvän yhtiön myyminen liian aikaisin ja huonoissa yhtiöissä pysyminen liian kauan. Tätä pyrkii taklaamaan klassinen sijoitusohje: ”Katkaise tappiot, anna voittojen juosta.”

”Vaikka ohje kuulostaa helpolta, sitä on vaikea noudattaa. Tutkimusten mukaan tappio ihmisestä pahemmalta kuin vastaava voitto tuntuu hyvältä. Eli me reagoimme tappioihin emotionaalisesti paljon voimakkaammin kuin voittoihin”, Riku Pennanen sanoo.

Laatusijoittajan voisi ajatella olevan suojassa joiltakin yleisiltä sijoitusvirheiltä. Laatusijoittaminen eli laadukkaiden liiketoimintojen ostaminen ja pitkäaikainen omistaminen, on omiaan ohjaamaan huomiota pois osakekurssista, ja juuri osakekurssin muutokset ja markkinatunnelmien heiluminen ovat omiaan aiheuttamaan sijoittajille kalliita käyttäytymisvirheitä.

”Pitkäjänteinen laatusijoittaja ostaa liiketoiminnan tuloksia, ei osakehinnan muutoksia. Kurssien heilunta on väistämätöntä, mutta pitkällä aikavälillä tuloskasvun suunta ratkaisee”, Pennanen muistuttaa.

Aiheet:


0:00 Alku 1:35 Suomalaisten suurin sijoitusvirhe 3:33 Markkinan tuotto vs. sijoittajan tuotto 4:46 Myyminen liian aikaisin 16:04 Kallilla ostamisen pelko 26:50 FOMO eli paitsijäämisen pelko 29:47 Hypesyklit 39:05 Lyhyen aikajänteen ajattelu 39:39 Putoaviin puukkoihin tarttuminen 51:44 Jakson yhteenveto

8 tykkäystä
601

Ajattelin kirjoittaa lyhyen tekstin sijoittamisen psykologiasta. Lähinnä ilmiöistä ja ajatuksista, joita ainakin itsellä tulee aina aika ajoin mieleen sijoittamisessa. Näitä on varmasti käsitelty jo aiemmin.

Yksi mikä itsellä on, on “kykenemättömyys” pitää käteiskassaa. Jotenkin oudosti tulee aina ahdistusta, jos ei ole kaikki raha “työskentelemässä” minua varten sijoituksissa. Vaikka olisin miettinyt asiaa, ja tullut siihen johtopäätökseen, että nyt olisi ehkä hyvä aika pitää ainakin muutama prosentti käteisenä tulevia ostoja varten, aina päädyn ostamaan jotain lähipäivinä. Se ahdistus painaa niin paljon takaraivossa. Ehkä tässä on taustalla FOMO, vahva toimintavinouma, tarve olla aktiivinen (action bias) - tehdä jotain - vaikka ehkä kannattaisi vaan odottaa.

Toinen on turha epäonnistumisen tunne, joka voi olla aivan turhaakin ja kumpuaa monesti toisten menestyksestä. Tähän voi sekoittua myös kateutta. Esimerkiksi jos itse on saanut YTD 20%, mutta tuttava on tehnyt 100% ostamalla Bittiumia ja kehuskelee sillä kovastikin, tulee melkein väkisellä itselle semmoinen tunne, että ei hemmetti, miksi minä en ostanut Bittiumia ja sitten olisin saanut myös 100% tuottoa. Vaikka kaverin menestys ei ole sinulta itseltä ollenkaan pois. Mutta väkisellä tulee kateuden ja epäonnistumisen ajatuksia. Ja ehkä harmitusta menetetyistä tuotoista, ns. jossittelua. Toki tässä vaikuttaa myös selviytymisharha: ne ketkä saavat 100 % tuoton Bittiumista, kertovat siitä ääneen, mutta hiljenevät, jos salkku sulaa 50 %.

Kolmantena ajoittain tulee mieleen “dipistä ostamisen pakko”. Tai putoavaan puukkoon tarttuminen. Tässä saattaa ainakin itsellä olla taustalla jonkinlainen vahvistusharha, että oma arvio on oikeassa (ankkuroituminen hintaan). Oletetaan, että arvioin osakkeen X olevan jo todella halpa, ja että markkina ylireagoi laskussa. Ostan osaketta. Sitten lasku jatkuu ja jatkuu, ja ostan joka päivä lisää. Vaikka järki sanoo, että ehkä pitäisi vaan odottaa kunnes lasku loppuu? Lasku voi kuitenkin jatkua vielä 50%, vaikka olisinkin “oikeassa” arvostuksesta. Tämmöisessä tilanteessa vaan tulee herkästi tunne “pakonomaisesta” dipin ostamisesta. Tulee luontainen tarve tappion välttämiseen (loss aversion). Tätä tunnetta palvellaan ostamalla dipistä, jotta saadaan tilanne paikattua.

No kerron vielä neljännestä, joka on kärsimättömyys. Olen suositellut aina ajoittain puolisolleni osakkeita, ja hän yleensä ostaa niitä sitten hieman myöhässä noin 1kk kuluttua suosituksestani. Myydä hän ei halua juuri ollenkaan. Otetaan esimerkkinä Konecranes ja Wärtsilä. Suosittelin sitä joskus v.2021 ja hän ostikin sitä johonkin 34e hintaan. Minä olen myynyt omat Konecranesini jo kauan aikaa sitten, puolisoni ei ole halunnut myydä vaikka olenkin “suositellut”. No sittemmin Konecranes on noussut ad 102e. Minä olin kärsimätön ja menetin hyviä tuottoja. Puolisoni jaksoi “holdata” osaketta paljon pidempään kuin minä.

ps.Toisaalta, onneksi hän myi kaikki Konecranesit nyt (suosituksestani!) kun kurssi oli vielä yli 100e.

23 tykkäystä
602

Sijoitustiedon puolella taas nimimerkillä Almanakka hyvää juttua:

Legendaarinen sijoittaja ja Berkshire Hathawayn edesmennyt varapuheenjohtaja Charlie Munger tunnettiin paitsi sijoitusosaamisestaan, myös syvästä ymmärryksestään ihmismieltä kohtaan. Hänen kuuluisassa puheessaan The Psychology of Human Misjudgment (1995) hän listasi 25 kognitiivista vinoumaa, jotka johtavat meitä harhaan. Yksi näistä – ja Mungerin mukaan kenties typerin – on Envy/Jealousy Tendency, eli kateus- ja mustasukkaisuusvinouma.

8 tykkäystä
603

Automatkalla en pystynyt kuuntelemaan radiota tai podcasteja, joten oli aikaa pohdiskella.. Jos voit valita sijoituspäätöksen tueksi vain toisen alla olevista vaihtoehdoista, kumman valitset. Vaihtoehdot:

  • Yhtiön omistajat sekä omistuksiin liittyvät tiedot ja tiedotteet
  • Tekoälysovellus, joka kertoo vastauksissaan yhtiöstä muun paitsi yhtiön omistajista ja omistuksista
0 äänestäjää
604

Miten kanssaihmiset ovat psykologisesti käsittelleet myynnit hyvin nousseiden osakkeiden kohdalla?

Minulla on salkussa muutamia 100-400% nousseita lappuja, joten myymällä siitä lähtee niin iso siivu veroa, ettei se kannusta luopumaan. Näiden painoarvo on salkussa vaan noussut niin isoksi että kevennys olisi hajautuksen näkökulmasta fiksua. Toistaiseksi olen nämä pitänyt sellaisenaan ja toivonut että kasvu jatkuu myös tulevaisuudessa (noh, ei varmaankaan loputtomiin). Hankintameno-olettama auttaa vähän, mutta silti veron osuus esim 100t myynnistä voi olla se 15%.

1 tykkäys
605

Veron maksu on merkki onnistuneesta sijoituksesta ja voittojen kotiutuksesta. Näin itse katselen asiaa.

13 tykkäystä
606

Voitto on aina voittoa vaikka siitä maksetaan vero. Voin valita olla saamatta yhtikäs mitään tai saada paljon miinus verot.

Lisäksi voin veroissa säästelemällä valita ottaa riskin kurssilaskusta, jos alan katsoa että firma on muuttunut pahasti yliarvostetuksi, ja menettää kyseiset voitot.

Kun pohtii hajautuksen näkökulmasta, niin hyväksyy jo valmiiksi sen, että ei saa maksimaalista voittoa vaan tyytyy kohtuulliseen voittoon jos sen mukana tulee turvallisuuden tunnetta.

10 tykkäystä
607

Yksi tapa siivota salkkua on tehdä tietoisesti tappiota, jolla taas voi kuitata noiden menestyneiden firmojen verot vähennysten avulla. Toki toimii vain AST-tilillä.

Itse en oikein jaksa stressata mistään, joten tappiomyynti on aika yhdentekevää, oikeastaan tilaisuus jopa ja jos teen kauppaa voitollisesti ja siitä pitää maksaa verot, niin se on sitten niin. Avasin säästötilinkin valmiiksi veronmaksua varten.

Itse erityisesti haluan rakentaa minulle sopivan sijoitussalkun ja siihen suuntaan olen koko ajan salkkua rakentanut. Yritin olla fiksu osinkosijoittaja, mutta siitä ei kyllä tullut yhtään mitään, mutta nuo temaattiset -etf rahastot on kiinnostaneet kovasti. Tällä hetkellä rakennan salkkua siten, että minulla on teemaparit aina rahastoissa, eli vaikka Ydinvoima-rahaston teemaparina on Uraanirahasto. Yllättävän mukava tekoälyn avustuksella miettiä teemapareja.

2 tykkäystä
608

Itse käsittelen myyntisääntöjen kautta. Osakkeet on lähtökoht ikiholdissa mutta ne saa myydä jos

1)Teesi on muuttunut pysyvästi
2)Osake on räikeästi ylihinnoiteltu
3)Allokaatiota täytyy säätää.

Näistä tosin vain 3) on helppo tilanne tunnistaa.

Mitään prosenttirajaa en käytä, 400% noussut osake voi toki nousta toiset 400% jos sille on perusteet.

Varmaan yhtä toimiva voi olla jokin asteittainen % strategiakin. Mutta strategia on hyvä olla, se helpottaa päätöksiä.

4 tykkäystä