Tällä foorumilla on paljon aktiivisia osakepoimijoita ja muutenkin näkemystä ottavia sijoittajia (itsekin kuulun tähän ryhmään). Kysymys:
Haittaako teitä kun salkku kehittyy pidemmän aikaa eri suuntaan kuin indeksit?
Itselläni tämä on ollut selvästi tunnistettava ilmiö jo 2014 lukien ja jatkuu yhäkin. Eli välillä salkku polkee paikallaan tai laskee pitkiäkin aikoja indeksien tuottaessa hyvin. Ja kun sijoittamisessa mikään ei ole varmaa niin etukäteen ei voi tietää, tuleeko asiaan koskaan muutosta.
Itseäni tämä aina välillä häiritsee, sanotaan että muutama kuukausi “väärään suuntaan” ei vielä haittaa mutta kun jossain kohtaa oli parin vuoden jakso, jolloin indeksit kehittyivät selvästi paremmin kuin oma salkku niin alkoi jo usko hiipua. Yksi pidemmän aikavälin seuraus on ollut se, että olen vähentänyt selvästi strategioitani, markkinat ovat murjoneet senverta vuosien varrella että olen nöyrtynyt aika lailla.
Minä kun olen ollut koko ikäni jääräpää ja vastarannan kiiski, niin ei se silloin tällöin tapahtuva indekseille häviäminen niin hirveästi satu. Indeksithän ovat suurten massojen hommaa ja sitä rataa, joten kun lähtökohta koko maailmankuvassa on, että enemmistö on aina väärässä, niin ovathan he sitten väärässä silloinkin, kun tekevät enemmän paalua kuin tämä nimenomainen osakepoimija.
Mutta kun nämä keskustelupalstat ovat ainakin omien ilmoitustensa mukaan täynnänsä osakepoimijoita, jotka tekevät vähintään 50% tuottoa joka vuosi maailman tappiin, parhaimmat toki tekevät sen jo muutamassa kuukaudessa, niin se kyllä vähän syö miestä. Varsinkin kun isot voitot tuntuvat tulevan käytännöllisesti katsoen aina joko ihan käsittämättömillä meemiosakkeilla, joihin en koskisi pitkällä tikullakaan, tai vaihtoehtoisesti just niillä osakkeilla, jotka äsken myin pois.
Jotain lohtua kuitenkin tuo, että mitä todennäköisimmin otos on harhainen. Eli tappioita tekevät eivät paljon asioistaan huutele. Ja että kyllä sitä tuottoa nyt kuitenkin on tullut. Olisi monta huonompaakin harrastusta olemassa.
Tuossa ei puhuttu indeksille häviämisestä vaan päin vastaiseen suuntaan kulkemisesta.
Eli indeksin laskiessa oma salkku nousee ja päinvastoin. Koska pitkällä aikavälillä indeksit aina nousee niin tuolla tavalla sijoittamalla häviää aina rahaa pitkässä juoksussa.
Minua henkilökohtaisesti haittaisi aivan suunnattomasti, varmaan lopettaisin muutaman kuukauden jälkeen ja laittaisin säästöt korkotilille.
Ei tätä onneksi aina tapahdu, vain välillä. Ja sitten on eroja nousujen ja laskujen voimakkuudessa, pidemmän päälle oma salkkunikin on noussut kivasti mutta välillä on menty ideksiä vastaan aika lailla.
Laitan tähän vielä esimerkin, salkkuni vs. Helsingin pörssi tuottoindeksi 2014-2019. Salkku alkuun tuotti indeksin mukaisesti mutta 2016 lähti eri suuntaan ja lopulta oikoi senverta että 2019 oli tuon jakson jälkeen +15% voitolla kun Helsingin pörssiin sijoittamalla olisi saanut samaan aikaan +51%. Tuossa 2016-2018 oli jakso, jossa salkkuni siis laski indeksin mennessä ylöspäin.
Sen jälkeen salkkuni nousi markkinaa nopeammin, josta taas tuli voimakas lasku takaisin indeksin tasolle. Vuonna 2023 salkkuni nousi indeksin laskiessa, nyt taas indeksi on noussut ja salkkuni laskenut.
Osakkeiden allokaatio jo pelkästään voi tehdä tuon, Hex pienyhtiöt indeksi on edelleen -30% edellisestä huipusta ja vasta kääntynyt orastavaan nousuun.
Jos salkku jää pidemmällä ajalla jälkeen indeksistä, niin salkun yhtiöillä ei silloin todennäköisesti (ainakaan kaikilla) ole mennyt erityisen hyvin. Tai sitten salkku on ollut keskittynyt. Kyllä se rasittaa, jos salkussa on laskevia tai junnaavia riippakivia, joiden kääntymistä saa odottaa/jännittää vuosia, eikä tiedä varmasti, kääntyykö homma kuitenkaan.
Jos kyse on pitkään kestävästä indeksin voittamisesta, niin silloin tilanne on päinvastainen, ja syntyy tunnelma, että on tehnyt oikeita päätöksiä.
On se tylsä ja tasainen sijoittamisessa hermoille varmaan parasta. Verrattuna siihen että menee kovasti vastavirtaan.
Ei haittaa. En yleensäkkään tähtää jatkuvaan indeksien voittamiseen sijoitussuunnitelmassani, vaan suorissa osakkeissa homma etenee omalla painollaan pitkällä tähtäimellä ja se on tiedostettu osa suunnitelmaani. Helsingin pörssi ei ole minulla kummemmin tuottanut 2023-2024 välillä osinkoja lukuun ottamatta, mutta näinhän se välillä menee, tästä vuodesta on tulossa kuitenkin oikein hyvä. Ei Suomikaan jääkiekon MM-kisoja joka vuosi voita, mutta kyllä ne silti maaleja osaa tehdä.
Näiden kylkeen löytyy toki sitten erikseen kolme kasvavaa maantieteellisesti hajautettua indeksiä, jotka toimivat peruskalliona salkun kokonaisuudelle. Sijoitussuunnitelmaani en lähde muuttamaan, kun on kerran isossa kuvassa tällä riskitasolla toiminut pian 9 vuoden ajan vallan mainiosti näinkin. Uutta käteistä markkinoille ajallisesti hajautellen vain tuttuun tapaan.
Huomasin / tajusin vasta nyt, että Inderesin mallisalkkuhan on yksi hyvä esimerkki tällaisesta suoriutumisesta, käytännön psykologian havaintoja kun seuraa sen ympärillä käytävää keskustelua.
Tämähän on todella kiinnostava seurattava ja pohdittavaa riittää. Muistan että ennen finanssikriisiä oli paljonkin erilaisia mallisalkkuja jotka sitten vain hävisi kun näkymät huononi tai ei enää toiminut “markkinointimielessä”. Toivottavasti tämä pysyy yli kuoppien ja saadaan prosentit nousuun.
Hyvä nosto, itsellä tullut tuosta Inderesin mallisalkkukeskutelusta kokoajan mieleen keskustelun lyhyt jäönteisyys jolla ajatellaan ja mallisalkun esittelyssä puhutaan pitkäjänteisyydestä. Itselleni mallisalkku on osoittanut tiettyä pitkäjänteisyyttä ja hötkyilemättömyyttä. Ne hyvät yhtiöt on vain maatuneet siellä salkussa ja on tavallaan itsestään selvä ettei ne kokoajan voi kehittyä indeksiä paremmin.
Vastuksena itse kysymykseen häiritseekö ero indeksiin niin vastaus on kyllä ja ei. Minulla erikseen OST tili jota sitten varmaan pitäisi verrata Hexiin ja en sitä juuri tee ja vertailuna on SPDR MSCI ACWI IMI UCITS ETF koko ajan. Itseäni häiritsee, kun sille pärjää arvoosuustilillä ja taustalla ajatus, että olsin voinut siihen kaikki varani sijoittaa. Toisaalta rauhoittaa mieltä, että siihen menee kokoajan kuukausisäästö. Mielestäni on aina kannatava pohdinta miksi sijoitus pärjää indeksille. Toisaalta pitää olla oma luottamus sijoitukseen ettei tee vaikeina aikoina hölmöyksiä.
Tässä markkinoita seuratessani olen miettinyt informaationäkökulmaa, millaisessa informaatiotulvassa elämmekään. Havahduin seuraavaan asiaan:
Saamme tietoa yhtiöistämme hyvin harvoin verrattuna pörssikursseihin. Pörssikurssit “pommittavat” meitä joka arkipäivä ja voimme ihmetellä niitä vaikka minuutin välein. Samaan aikaan tietoa yhtiöidemme menestyksestä tulee muutaman kerran vuodessa (yleensä 4x osavuosikatsaus + jotain lisäksi silloin tällöin). Keskivertoyhtiöstä ei siis tule uutta tietoa edes joka viikko.
Mihin tämä sitten johtaa? No siihen, että pörssikurssit ovat aivan suhteettoman isossa roolissa suhteessa yhtiöiden menestykseen. Tulee illuusio, että kurssit olisivat tärkeitä ja niitä seuraamalla voi parantaa tuottojaan. Kuitenkin yhtiöiden “oma” toiminta on se, mikä ratkaisee menestymisen, ei historiallinen kurssikehitys.
Saan joka päivä tiedon yhtiöideni pörssikursseista mutta luvut yhtiöiden menestyksestä vain 3 kuukauden välein. Ja satunnaisia uutisia siihen päälle silloin tällöin. Ei ihme että sijoittaminen on niin haasteellista.
Esim. puun ja sellun hinnasta löytyy päivittäin päivittyvää käyrää, niiden avulla pysyy jo ihan hyvin kärryillä meidän metsäyhtiöiden tilasta. Työttömyys ja palkkakehitys vaikuttaa vähittäiskauppaan, vientiteollisuuden kohdemaiden bkt luvut niiden tuloksiin jne. jne.
Lisäksi meillä on alati nettiin uutisia tuuttaavaa talousmediaa, eri aloihin perehtyneitä blogikirjoittajia, foorumiaktiiveja. tubettajia jne jne
Koskaan ei ole ollut sijoittajalle näin paljon tietoa ja näkemyksiä tarjolla kuin tänä päivänä ja aina vain lisääntyy kun sijoittamisen suosio kasvaa. Toista se oli silloin kun minä aloittelin…
Olen odottanut pitkään, että saisin joskus ylimääräistä rahaa, että pääsisi sijoittamaan muutakin kuin kymppejä. No nyt tuli perjantaina kuuden viikon lisät. Kaikki laskut maksettu ja autotkin toimineet ja “ylimääräistä” jäi tonnin verran. No mitä mä tein ja minne sijoitin. En oikein mihinkään. Joillain kympeillä, max satasella lisäilin jotain.
Miksi näin? Mietin tuota ja tulin siihen tulokseen, etten yksinkertaisesti vaan osaa ja uskalla. Tonni on iso raha. Myönnän osaamattomuuteni ja tietämättömyyteni. Myönnän sen itselleni. Indekseihin olisi voinut laittaa, mutta niihin menee jo automaattisesti tarpeeksi kuukausittain omalla mittarillani.
Joulukuussa on tulossa +1000€ veronpalautuksia. Sama juttu. Kovasti olen odottanut, että pääsen laittamaan nämä johonkin osakkeeseen, mutta nyt alkaa ukko jänistämään. Ei oikein viitsisi enää avata uusia rivejäkään, kun niitä on kymmenkunta ja se riittäköön. Joku ETF-voisi olla jees, esim uraani tms. Tai vähän jotain meemi-kryptoa. En tiedä, mutta sen tiedän että musta on näköjään tullut varovainen, pohtiva ja se saattaa olla ihan hyvä asia?
No eiköhän kohta katkea autosta jakoketju tai muuta mukavaa, niin ei ole enää ongelmaa minne euronsa työntää
Niin on. Sinne pohdittavien asioiden listalle voisi lisätä myös ostojen ajoituksen. Onko oikea hetki ostaa osakkeita kun ylimääräistä rahaa tulee tilille vai voisiko markkinoita seuraamalla löytää otollisemman ajankohdan.
Rohkeasti vain, sijoittaminen tarjoaa paljon niitä vähemmänkin riskisiä lappuja ja kohteita, joihin sijoittaa arjen ylimääräisiä, myös sen extratonnin. Kympeillä itsekin aloittelin ja nykyään uskallan arjesta irroitettuja satasia heitellä joka palkasta lisäostoihin. Tonnikin kannattaa jakaa vaikkapa 5-10 osaan ja sijoitella yhteen tai useampaan kohteeseen ajallisesti hajautellen, jotta riskiä saa pienemmäksi. Olen minä firman bonuksia ja veronpalautuksiakin nelinumeroisena laittanut lyhentämättömänä mm. Sampoon ja hyvin ne on tuottoja muhinut.
Olen itsekin oppirahat maksanut varovainen sijoittaja, jolle ajallisen hajautuksen lisäostot ovat toimineet ihan mukavasti, silloin ei tarvitse yrittää ajoittaa ostojaan, vaan kokonaisuus pitkässä juoksussa ajaa asiansa hyvin.
Osittain totta. Mulla on tapana laittaa HETI kaikki kiinni jonnekin. On totta, että tälleen hölmöilen mahdolliset ostopaikat ja alennusmyynnit, kun silloin ei olekaan mitään millä ostella. MUTTA, milloin on se otollinen ajankohta? Tuon kun tietäisi, niin ei tarvisi täällä yövuorossa hanureita pestä Tuota kysymystä on pohtinut moni ja tulee pohtimaan jatkossakin. Niin ammattilaiset, kuin pieruverkkarimiehetkin. Mutta hyvä näkökulma toki, kiitos siitä.
Kyllä. Jotain tämän suuntaista ajattelinkin, ehkä. Lisää vähän useampaan kohteeseen ja tosiaan ajallinen hajauttaminen toteutuisi samalla. Ei huono vinkki ollenkaan.
Jännästi sitä oppii joka päivä jotain tästä maailmasta ja itsestään. Aina olen sen tiennyt, että oma osaamiseni esim. tunnuslukujen suhteen on heikkoa. Jotain osaan, mutta aivan liian vähän. Olen itselleni rehellinen. Toisaalta olen jossain määrin oman tien kulkija, enkä lähde fomottelemaan ja peesailemaan.
Haastaisin vielä tätä hieman. Vertaa oletko onnistunut voittamaan osakepoiminnalla indeksin. Jos et, suosittelen sijoittamaan isommat säästöt indeksiin, etkä tee osakepoiminnasta liian kallista harrastusta.
Jos epäilet autoremonttia, kodinkoneen uusimista tai muuta vastaavaa kuluerää niin laita esimerkiksi 400€ säästötilille, ja loput 600€ ajallisesti hajauttaen indeksiin.
Mikäli yllättäviä kuluja ei tule, niin voit vuoden päästä laittaa kaikki uudet veronpalautukset sijoituksiin. Sinullahan on äsken säästötilille laittamasi 400€ odottamassa seuraavaa vuotta.
Löydä tasapaino sopivan puskurirahan ja sijoitusten välillä, niin nukut yösi hyvin.
PS. Itsellä käytössä Svea säästötili, jossa ollut kilpailukykyinen korko, tällä hetkellä 2%. Lunastuksia ja talletuksia saa tehdä kulutta.
Itse aloitin kuukausisäätämisen 100 eurolla kuukaudessa ja aika pitkään summat pyörivät tuossa suuruusluokassa. Alkuun tuntui, ettei tällä systeemillä tule koskaan mitään isompaa mutta vuosien mittaan korkoa korolle ilmiö alkoi purra ja sijoitusten arvo on noussut vallan mukavasti + on tullut tehtyä joitakin isoja hankintojakin tässä viime vuosina. Eli kärsivällisyyttä tarvitaan.
Itse olen pääasiassa laittanut aika lailla saman tien ylimääräiset rahat sijoituksiin, jälkikäteen on helppo nähdä, missä kohtaa ajoitus olisi kannattanut mutta etukäteen se on todella vaikeaa (kukaan tietämäni sijoittaja ei esim. nähnyt kevättalvella 2008 että syksyllä olisi edessä yksi rajuimmista pörssiromahduksista).
Indeksit ovat hyvä työkalu sijoittamiseen, osakepoiminnassa riskit ovat suuremmat. Kun kokemusta kertyy voi miettiä omaan makuun sopivia osakkeita indeksien rinnalle. Niissä tärkeää on ymmärtää, mihin sijoittaa, etteivät tulevat käänteet tule isoina yllätyksinä.
PS. Korkoa korolle -ilmiö usein ymmärretään väärin. Kyse ei ole siitä, että osakemarkkina tuottaisi tasaisesti tyyliin 10% vuodessa, vaan välillä mennään paljon korkeammilla prosenteilla ja välillä tulee tappiollisia vuosia. Näistä tulee pitkässä juoksussa mukava tuotto mutta yksittäiset vuodet voivat olla melkoisen erilaisia.
Sijoittamisen filosofiaan liitten kiinnostava tapaus historiasta on Abraham Waldin työ toisen maailmansodan aikana pommikoneiden panssaroinnin lisäämisessä https://www.warhistoryonline.com/war-articles/abraham-wald.html.
Ilmavoimat pystyivät havaitsemaan vain palanneiden koneiden vauriot, joita havaittiin esimerkiksi siipien ympäristössä. Ensimmäinen ajatus oli kasvattaa panssarointia näillä alueilla. Abraham Wald matemaatikkona ymmärsi että ne koneet, joihin oli osunut alueille missä palaavissa oli vähän vaurioita, olivat pudonneet. Panssarointia kasvatettiin alueilla missä palaavissa koneissa ei ollut vaurioita ja pommituslentojen turvallisuus parani merkittävästi. Kyseisessä palanneiden koneiden vaurioiden analyysissä oli siis helppo tehdä vääriä päätelmiä selviytymisharhan vuoksi.
Mitä tästä pitäisi sijoittamisen yhteydessä ajatella? Jos olet lentänyt menestyksekkäästi hyvin keskitetyllä salkulla, voisiko olla että olet yksi pommituslennolta palanneista koneista. Panssaroinnin parantaminen hajauttamalla voi olla viisasta.
Verrattuna siihen että menee kovasti vastavirtaan.
Tuota kysymystä on pohtinut moni ja tulee pohtimaan jatkossakin. Niin ammattilaiset, kuin pieruverkkarimiehetkin. Mutta hyvä näkökulma toki, kiitos siitä.
