Thoughts on economic systems, markets, companies, and people

Hello everyone! I’ve grown to like this forum more because the discussion here is usually a bit livelier and more constructive, but I used to keep a blog on a neighboring site where I shared my more deeply considered ideas: https://www.sijoitustieto.fi/sijoituskeskustelu/sijoitusblogit/paaomasijoittajan-sadekelin-mietteita

The reason for keeping the blog on the neighboring site was that I imagined you couldn’t keep a blog here, or that people here don’t keep blogs. Now that I’m thinking about it again this morning, even that Sijoitustieto blog is nothing more than a topic thread on an online forum, so why couldn’t my blog be in this format? Assuming, then, that keeping a blog is not forbidden or frowned upon here by the rules or generally socially?
If it is, please let me know immediately, and we’ll take the blog down.

If not, I’ll type out the posts I previously wrote for Sijoitustieto here, and let’s see if it sparks a bit more discussion here :slight_smile:

If my blog and the discussion around it remain or develop, then my initial wish for all participants would be that:

-We try our best to understand each other’s thoughts and learn from them, no matter how counterintuitive or silly they might sound at first – if it doesn’t click, ask the other person to explain, and both will learn more about the matter.
-Refrain from reacting negatively or defensively to opposing ideas.
-Let thoughts and ideas speak and develop for themselves.
-Leave people with their identities, statuses, and egos in the background of the discussion.
-Aim to maximize happiness and positive emotions and minimize all unnecessary misery, arguments, and negative emotions.

I hope someone gets excited about joining the discussion (and that keeping this discussion here is even allowed in the first place :slight_smile:)

17 Likes

8.4.2020 postattu, ensimmäinen postaukseni Sijoitustietoon:

Olen jo pidemmän aikaa miettinyt oman blogin aloittamista. Tykkään kirjoittamisesta ja haluaisin hyvän rutiinin sen harjoittamiseen. Pidän kirjoittamista hyvänä tapana harjoitella omaa ajattelua, ja pidän molempia hyvänä tapana parantaa omaa sijoittamistaan. Tällaisessa julkisessa kirjoittamisessa on toivon mukaan lisäksi hyötynä se, että omaa ajattelua tulevat haastamaan ja kehittämään huomattavasti paljon aiheeseen perehtyneemmät ja kritiikissään avoimemmat ihmiset - verrattuna ainakin siihen, että hakisin hyväksyntää omalle spekuloinnilleni vähemmän harrastuneiden kavereideni parista…

Se, että päädyn avaamaan juuri sijoitusblogin, liittyy oikeastaan alkuvuoden tapahtumiin. Vuoden alussa hyppäsin pois edellisestä päivätyöstäni ja minulle jäi huomattavasti paljon enemmän aikaa käsiini (pahoittelut jo etukäteen valtavista määristä anglismeista, mitä blogini luultavasti tulee sisältämään), jota sitten aloin käyttämään pörssien seuraamiseen ja sijoittamisen opiskeluun. Syventyminen pörssin maailmaan eteni voimakkaasti, kun COVID-19-kriisi otti tuulta alleen ja kurssit lähtivät voimakkaaseen laskuun. 22. päivä helmikuuta en luultavasti tajunnut sijoittamisesta lähellekään yhtä paljoa kuin nyt – ei sillä että nytkään tajuaisin valtavasti – mutta päädyin siihen, että tämä koronasirkus näyttää vain pahentuvan, ja seuraisin sitä mielummin katsomosta kaikki osakkeet poismyyneenä. Intuitio, tuuri, COVID-19-analyysien seuranta, tai mikä ikinä silloin osuikaan kohdilleen, osui näin jälkikäteen katsottuna kohdilleen. Myöhemmin olen naureskellut kuulemani “if you’re going to panic, panic first” -sanonnan osuvuudelle omalla kohdallani.

Kuten sanottua, olen ollut mukana sijoitusmaailmassa vasta pari kuukautta ja tiedän siten aiheista edelleen tooooodella rajallisesti. Lähdin todennäköisesti myös opiskelemaan ja pohtimaan sijoittamista varsin epätavallisesta kulmasta: vasta lähiviikkoina olen tutustunut enemmän tunnuslukuanalyysiin ynnä muuhun ns. peruskamaan, kun taas aluksi halusin edes yrittää ymmärtää markkinoita ilmiönä paremmin. Mistä pelaajista peli koostuu, ketkä siinä ovat häviäjiä ja voittajia, mikä erottaa häviäjät ja voittajat toisistaan ja mihin voittamisen perustuu, mitkä ovat säännöt, lainalaisuudet ja olettamukset…? Voin yrittää myöhemmin kirjoittaa laajemmin alustavia ajatuksiani markkinoista saadakseni mietteeni poltettavaksi julkisella roviolla, jonka jälkeen ajatukseni nousevat tukevampina pystyyn kuin Fordin tehtaat konsanaan. Sanottakoon tässä vaiheessa, että mitä enemmän sitä luulee ymmärtävänsä, sitä vähemmän sitä yleensä oikeasti ymmärtää mistään mitään.

Mutta nykyinen tilanne on rajallisen ymmärrykseni valossa kutkuttavan jännittävä. Humanististen tieteiden tietämykseni – jälleen äärimmäisen rajallisen sellaisen – varjossa annan yllättävän paljon luottoa tehokkaiden markkinoiden teorialle. Jos oletetaan, että tuolla rapakon tuolla puolen on joitain maailman skarpeimmista ihmisistä suojelemassa ja kasvattamassa joitain maailman rikkaimpien ihmisten varoja (ja täten myös omiaan), niin kokisin heidän epäonnistuneen, tai ainakin lähinnä myöhästyneen, koronauhan arvioimisessa. Jälkikäteen ja ulkopuolisena on helvetin helppo olla viisas – kyllähän Nokiankin olis kannattanut laittaa parempia kosketusnäyttöjä ja ostaa Android pois kuljeksimasta… Ehkä tuohon pitää sekottaa vähän sitä systeemin kompleksisuutta: siellä on joukoittain erilaisia pelureita, jotka keskittyy eri asioihin ja joista osa on toiminut eri vaiheissa sekä eri peliälyllä. Lisäksi siellä on kuitenkin loppujen lopuksi joukko ihmisiä edelleen suurilta osin tekemässä päätöksiä, jolloin kaikkeen toimintaan liittyy sitä sekavuutta, mitä meidän jokaisen arkipäiväiseen elämäämmekin. Markkinat voi olla tehokkaat ja rationaaliset, mutta ei ne ihmiset sen sisällä, ja epärationaalisuuden kasvaessa ihmisissä kasvanee se myös koko systeemissä.

Eli eri pelaajat alkoivat eri aikaan pelaamaan hieman eri pelejä, hieman eri ajureilla, säännöillä ja tietämyksellä – ja sitten yhtäkkiä pelien tahti kiihtyy, panokset kovenevat ja säännöt sekä tietämys muuttuvat jatkuvasti vauhdissa. Lisäksi näiden jo itsessään monimutkaisten pelien tai systeemien välillä on mitä monimutkaisimpia yhteyksiä. Ja sitten yrittäessään ymmärtää näitä systeemejä ihmiset tulevat varmasti päätymään yksinkertaistuksiin ja vääriin valintoihin – “Kauppalehdessä luki, että Dow Jones voi laskea vielä 25%, parasta myydä Nokian osakkeet nyt ja ostaa takaisin, kun hinnat on romahtaneet” – ihan niin kuin minäkin.

Okei, eli systeemit ovat helvetin monimutkaisia ja vaikeita ymmärtää. No sitten, jos mennään siihen, mitä sijoittaminen omasta mielestäni ja tämän hetkisen ymmärryksen valossa on. Hyvinkin yksinkertaistettuna, ymmärrän sijoittamisen vedonlyönnin kaltaisena pelinä, jossa voi valita kohteensa niiden riskisyyden ja mahdollisen tuoton, oman taitotason tai erikoistumisen yms. pohjalta. Minä, jonkun omaisuuserän ostaja, veikkaan sen puolesta, että tulen tulevaisuudessa saamaan omaisuuserästä paremman hinnan kuin millä edellinen omistaja sen on minulle myymässä. Tällä toisella pelaajalla sitten on ihan omat ajurinsa, sääntönsä ja tietämyksensä, jonka perusteella hän haluaa vaihtaa omaisuuttaan toiseen muotoon. Tuo oli jotenkin todella yksinkertaistetusti ja tyhmästi kirjoitettu, joten jätän tuon asian selittämisen tuohon ja palaan asiaan mietittyäni sitä paremmin. Ihmisillä on yhtä paljon syitä tehdä peliliikkeitä kuin maailmassa on eri pelikohteita, turha siis lähteä yksinkertaistamaan mitään “tulevaisuuden hintaodotuksien mallia”. Yleensä asioista ymmärtää oikeasti edes jotain vasta sitten, kun pystyy jokseenkin uskottavasti ja ymmärettävästi selittämään niistä muille, mutta onneksi jo selitystä yrittäessä parantaa omaa ymmärrystään huomattavasti ja tajuaa puutteellisuutensa. Minusta vedonlyönti esimerkkinä on antanut itselleni jonkinlaisen tavan ymmärtää sijoitustoimintaa, mutta toisaalta en ymmärrä vielä täysin näiden vedonlyöntikohteiden luonnetta, koska se itsessään on niin monimutkainen. Esimerkiksi tällä hetkellä ajattelen, että osakkeiden hinta perustuu pohjimmiltaan, kaikista perustavanlaatuisimmilla tasollaan siihen, että millä hinnalla joku ihminen on valmis myymään jotain, ja löytyykö toista ihmistä, joka on valmis ostamaan sen asian myyjän haluamalla hinnalla. Tuohon sitten tulee päälle valtavasti myyjiä ja ostajia (jotka ovat itsessään äärimmäisen monimutkaisia toimijoita), välittäjiä, reaalista toimintaa ja liiketoimintaa sekä yritelmiä ennustaa kaikkea ennallamainittua.

Mutta jos nyt jatketaan ja sanotaan, että sijoittamisessa on kyse jonkinlaisesta tulevaisuuden ennustamisen yrittämisestä ja vedonlyönnistä sen pohjalta. Katsotaan kaverin kanssa matsia, ja minä saan viisisataa, jos keltainen joukkue voittaa, ja kaveri saa tonnin, jos siniset voittaa. Lopputulosta on mahdotonta ennustaa etukäteen, mutta molemmilla on omat monimutkaiset syynsä vedonlyönnille: minä haluan vain nauttia matsista vedonlyönnin tuoman jännityksen myötä enemmän ja vaikuttaa rennolta tyypiltä, kun taas kaverini on tarkastunut vedonlyöntisivustojen konsensuksen, omaa sisäpiiritietoa keltaisen joukkueen loukkaantumistilastoista, ja tarvitsee rahaa maksaakseen myöhässä olevan vuokransa. Kaverini jää pitkässä juoksussa varmasti enemmän voitolle, koska hän osaa ennustaa tulevaisuutta paremmin. Mutta yksittäisen matsin jäljiltä hän saattaa jäädä reilusti tappiolle joutuen entistä isompiin ongelmiin vuokransa kanssa.

Sijoittamisessa voi valita vedonlyöntikohteensa, voi valita ketä vastaan lyö vetoa ja kuinka paljon, sekä voi yrittää tehdä kaikkensa ennustaakseen pitkässä juoksussa tulevaisuutta paremmin kuin keskimääräiset vedonlyöntikumppaninsa. Voit pyrkiä valitsemaan vedonlyöntikohteen, jonka tulevaisuus on mahdollisimman varma tai epävarma, voit valita vedonlyöntikumppaniksesi äärimmäisen omistautuneita ja fiksuja ihmisiä tai voit valita hupiveikkaajia, voit valita pienen tai suuren panoksen, ja voit yrittää hankkia tietoa parantaaksesi kykyäsi ennustaa tulevaisuutta, vaikkapa lukemalla analyytikkojen ymmärrystä erilaisista vedonlyöntikohteista ja niiden tulevaisuudesta.

Tämän sekavan kielikuvaröykkiön keskellä pääsemme siihen, minkä takia itse valitsen tällä hetkellä vedonlyöntikohteekseni pienempiä suomalaisia firmoja. Monissa kohteissa vastassa on lähinnä hupiveikkaajia, koska totisemmat ja omistautuneemmat veikkaajat eivät saa tarpeeksi isoja panoksia laitettua sisään, jonka takia heidän pitää veikata kohteista, jossa on vähemmän hupiveikkaajia ja enemmän veikkaajia, jotka ennustavat tulevaisuutta pitkässä juoksussa oikein. Monilla kohteista ei edes ole vedonlyöntisivustoihin verrattavissa olevia analyytikkoja, jotka pyrkivät tasapäistämään kilpailua tuomalla omat ennustuksensa niiden saataville, jotka eivät viitsi huvittelunsa vuoksi käyttää enempää aikaa tulevaisuuden ennustamiseen. Niillä kohteilla joilla on yksittäinen analyytikko, voi analyytikon vaikutus olla liiankin tasapäistävä. Liian moni ei jaksa tehdä omaa ennustustaan tulevaisuudesta, joten luottavat analyytikon ennustukseen ja lyövät vetoa sen mukaan. Ja tämä tapahtuu lähinnä vedonlyöntikumppaneita vastaan, jotka saattavat perustavaa oman veikkauksensa samaan ennustukseen, jolloin vedonlyöntikohteen luonne saattaa muuttua siniset vs. keltaiset -asetelmasta asetelmaan, jossa suurin osa olettaa sinisten voittavan, ja enää kyse on siitä, kuka veikkaa parhaiten monella pisteellä. Tuo yksittäisen analyytikon vaikutus saattaa vain voimistua, kun epävarmuus vedonlyöntikohteesta vaikuttaa kasvaneen: koronan takia osaan entistä huonommin ennustaa tulevaisuutta, joten luotan entistä enemmän siihen ihmiseen, joka kaiken tämän epävarmuuden keskellä vaikuttaa tietävän, miten tulevaisuudessa käy.

Ja kaikista isoin vaikutus vedonlyöntiympäristöön on tietysti koronan aloittaman tapahtumasarjan vaikutus vedonlyöntikumppaneiden ajatteluun ja toimintaan: pelon vallassa aletaan seuraamaan isompia kohteita ja miten totisemmat vedonlyöjät niissä ennustavat tietämättä vielä varmasti heidän kohteidensa lopputulemaa. Suuressa osassa tapauksista isot kohteet ovat varmasti yhteyksissä myös pieniin kohteisiin : jos fiksummat vedonlyöjät alkavat lyömään omaa aiemmin tukemaansa kohdetta vastaan, ja se on jollain tavalla kytköksissä sinun veikkaamaasi pienempään kohteeseen, niin sitten isompien kohteiden seuraaminen on varmasti fiksua. Tuli mieleen tällainen todennäköisesti todella huono esimerkki urheiluvedonlyönninpuolelta. Kaupungissa alkaa satamaan, ja fiksummat vedonlyöjät alkavat vetämään panoksiaan pois mestaruussarjan joukkueelta, joka pärjää huonommin sateella – voi olla, että joukkue päätyy vielä voittamaan, mutta sen todennäköisyydet voitolle ovat yhtäkkiä pienentyneet, voiton kerroin pienentynyt, ja aiemmin voittoa veikanneet joutuvat maksamaan enemmän päästäkseen eroon veikkauksestaan. No, jos olet veikannut samaan aikaan kaupungissa käytävää nelosdivarin ottelua, ja käytät vedonlyöntikäyttäytymisesi perusteena fiksumpien vedonlyöjien toimintaa tietämättä sen perusteluita, saatat osua sattumalta hyvin oikeaan, hyvin väärään tai mihin tahansa siltä väliltä . Voi olla, että joukkue, kenen puolesta löit aiemmin vetoa, on myös huonompi pelaamaan sateella. Voi myös olla, että joukkue on sarjansa paras pelaamaan sateella, tai että veikkaamasi ottelu pelataan katetulla kentällä sinun tietämättä siitäkään .

Jos olen ymmärtänyt tätä asetelmaa edes joltain osilta oikein, tämä asetelma tarjoaa myös valtavia mahdollisuuksia lyödä pitkässä juoksussa voitokkaasti vetoa. Voin esimerkiksi keskittyä niihin firmoihin, joita edes analyytikot eivät seuraa, jolloin kohteet ovat ainakin näennäisesti epävarmempia ja riskisempiä, mutta joissa voin lyödä vetoa entistä enemmän hupisijoittajien kanssa, jotka valitsevat hauskoja lottokuponkeja seurattavaksi huvin vuoksi. Vähän niin kuin löisin vetoa pelkästään kaverini kanssa kohteesta, joka ei oikein kiinnosta ketään muita, mutta josta minä satun tietämään valtavasti. Tai voin lyödä vetoa hieman isompiin kohteisiin ja yksittäisen analyytikon tulevaisuuden ennustusta vastaan, jolloin tulen luultavasti myös veikkaamaan vastaan useimpia hupisijoittajia, jotka perustavat vedonlyöntinsä analyytikon ennusteeseen. Esimerkiksi voin lyödä jonkun Nordicbetin kautta vetoa jostan Suomen alasarjasta, ja luottaa siihen, että ennustan oman kyläjoukkueeni suorituksia pitkässä juoksussa paremmin kuin joku Helsingissä tai Maltalla istuva analyytikko. Tai voin yrittää tehdä oman arvioni ja kuvitella analyytikon päätyvän about samaan ennustukseen, jolloin hänen julkaistessaan ennustuksensa tulevat monet vaihtamaan oman ennustuksensa suuntaa sen perusteella. Ja sitten on tietysti se vaihtoehto, että uskon voivani ennustaa paremmin lopputuloksen maailman seuratuimmassa markkinassa tai urheilusarjan finaalissa, jossa äärimmäisen omistautuneet ihmiset käyttävät päiväkausia ennustaen pelkästään voittavan valmentajan niskaan kaadetun Gatoraden väriä .

Kaikissa vaihtoehdoissa on luultavasti valtavasti riskiä ja vaihtelevat odotusarvot – onhan kyseessä vedonlyönti. Pienimmät kohteet ovat syystäkin vaikeasti ennustettavissa ja ihmiset seuraavat niiden kehitystä heikommin, jolloin saattaa kestää kauan, että saat tarpeeksi vedonlyöntikumppaneita seuraksesi. Toisaalta analyytikon näkemystä vastaan tai sitä ennakoiden vetoa lyödessäsi saatat olla yksinkertaisesti väärässä oleva ylimielinen kusipää, joka kuvittelee voivansa harrasteenaan ennustamaan tulevaisuutta paremmin tai nopeammin kuin ammattilainen, joka tekee ja on tehnyt sitä työkseen jo monia vuosia ja seuraa vedonlyöntikohdetta päivittäin. Ja mitä suuremmalla panoksella veikkaat mitä suurempaa eroa analyytikon ennusteeseen, sitä isompi on tappiosi, kun analyytikko paljastuu ennustaneen paremmin ja siten myös häntä peesanneet hupivedonlyöjät.

Huhhuh, kaikkea sitä ihminen tekee ja kirjoittaakin, jotta pystyisi järkeilemään itselleen, ettei ole ylimielinen kusipää. Noh, jos ei siis ole jo aiemmasta sekavasta selostuksesta ja sijoitusurani massiivisesta kolmen kuukauden kestosta käynyt selväksi, olen siis todennäköisesti vain Dunning-Kruger-käyrän alkuhuippua edustava täydellinen idiootti .

Nyt on kuitenkin mielestäni menossa mitä mielenkiintoisin aika vedonlyöntimarkkinoilla, kun äkkiseltään ilmestyneet tummat pilvet nousivat taivaalle Aasiassa, leviten myrskyisäksi, koko maapallon kattavaksi sadekaudeksi, jonka luonteesta ja kestosta meidän on hyvin vaikea saada selvää. Maailman isoimpien ja fiksuimpien vedonlyöjienkin on ollut vaikea saada selvää niiden vaikutuksista eri sarjoihin ja joukkueisiin, mutta viimeistään sateen jälkeen tulee olemaan poutasää ja jälleen jälkeenpäin näyttää ilmiselvältä, että miten tämä uudenlainen myrsky vaikutti eri sarjoihin ja joukkueisiin. Sateesta hyötyvät sarjat kukoistavat, jotkut seilaavat tavalliseen tapaan ja jotkut miltei hukkuvat tulvaveden mukana – parhaiten sadetta kestävät joukkueet taas joko vahvistavat jo entuudestaan vahvaa kärkiasemaansa tai nousevat yllättäen paalupaikalle .

Seuraavaksi siis omat isoimmat vedonlyöntikohteeni tämän koronasiruksen aikana, jotka tein luultavasti täysin tunteen vallassa ja äkkipikaisesti, kehittäen mitä mahtavimmat perustelut ja stoorit niille jälkikäteen. Haluan nyt vielä korostaa, että olen tosiaan alalla täysi amatööri, koko kirjoitukseni on täynnä pelkästään omia mielipiteitäni, eikä mitään kirjoittamaani tule ottaa sijoitussuosituksena tai käyttää oman sijoitustoiminnan perusteena. Näihin seuraaviin yrityksiin olen sijoittanut edellisten viikkojen aikana, jokseenkin varsin pieniä summia :

Remedy

Remedy oli oikeastaan se sijoitus, joka antoi itselle vähän luultavasti virheellistä itseluottamusta oman sijoittamisen suhteen. Inderesin Remedy-ketjusta ja -raportista, sekä Jeansin Sijoitustieto-blogista löytyy varsin hyvin perusteluja tälle, joten en lähde niitä toistamaan. Minun pitänee vielä hieman kehittää vedonlyöntianalogiaani eteenpäin, mutta mielestäni oli ilmiselvää, että Remedy pelaa lajia, joka kokonaisuudessaan hyötyy sateesta (ihmiset jumittuu neljän seinän sisään, Steam hakkaa ennätyksiä ja muita pelifirmoja hehkutetaan), ja Remedy vaikutti joukkueelta, joka tulee pärjäämään kelillä kuin kelillä myös oman sarjansa sisällä pitkässä juoksussa . Samaan aikaan yhä harvemmat olivat optimistisia Remedyn suhteen vedonlyöntikohteena, minkä koin hyvänä paikkana laittaa vedot sisään Remedylle. Lisäsin vetoja vielä kahteen otteeseen, kun ennustin analyytikkojen tekevän omat samansuuntaiset ennusteensa ja niiden ennusteiden tultua ulos. Sittemmin olen myynyt vetojani pois, koska Remedy on vedonlyöntikohteena kasvanut omasta mielestäni ehkä jo liiankin suosituksi, ja muualta löytynee vähemmän suosittuja ja edukkaampia kohteita.

LeadDesk

No tämä nyt sitten on luokkaa “lyön vetoa analyytikkoa vastaan”, mikä kuten aiemmin mainittua, on entistä riskisempää puuhaa. Suuressa osassa tapauksista tätä päivätyökseen tekevä analyytikko osuu ammattitaitonsa johdosta oikeaan, mutta nyt halusin ottaa riskin, vaikka mitä suuremmalla todennäköisyydellä olen väärässä ja olen lyönyt huonon vedon. Tässä kuitenkin ajatusprosessini:

LeadDesk ajautui kiikareihini jo tammikuussa, kun Seppo Saario meni mainitsemaan firman hesarin haastattelussa asti. Yleensä otan vastaavat vetovihjeet mielelläni vastaan, koska se antaa kehoitteen tutkia enemmän jotain firmaa, jonka joku viisas sijoittaja on kokenut jostain syystä hyväksi kohteeksi. Noh, en päätynyt sen jälkeen sijoittamaan firmaan, koska hesari vihjepaikkana vaikutti vähän liian ilmeiseltä ja oli muita kohteita, jotka vaikuttivat vielä tuolloin houkuttelevemmilta.

LeadDesk nousi uudestaan voimakkaammin tutkaani, kun koko koronatilanne pääsi perkelöitymään ja Zoomit sun muut pomppi otsikoissa. Itsekin joskus monia vuosia sitten LeadDeskillä etämyyntityötä kotoa hakanneena aloin sitten ihmettelemään, että miten LeadDesk laskettelee yhtä kovaa kyytiä muiden mukana, vaikka se ensivaikutelmalta vaikutti olevan loistojoukkue sarjassa, jonka ei kuvittelisi ainakan kärsivän tästä sadekaudesta. No sitten tuli ihan tähänastisen laskun pohjilla Inderesin raportti, joka luontaisena vastarannan kiiskenä sai minut heräämään entistä enemmän ja keräämään lisää perusteluita sille, että olin jo muodostanut oikean mielipiteen (sekä tietysti kieltämään kaikki vastakkaisesta kertovat asiat).

Aiemmassa raportissa tavoitehintaa oltiin jo otettu alas, kun liikevaihdon kasvun hitaus yllätti analyytikon, samaan aikaan kun LeadDeskin ydinliiketoiminta kasvoi kovaa vauhtia ja liikevaihto lähti poismyydystä yksiköstä. No uudessa raportissa tavoitehintaa, liikevaihtoa ja tulosta reivattiin entistä pahemmin alas jokseenkin ristiriitaisella tavalla, kun raportti otsikoitiin houkuttelevasti “koronan ei pitäisi olla katastrofi etätyöohjelmistotalolle” ja uudet luvut perusteltiin ”lyhyen aikavälin kasvu- ja tulosnäkymillä, kun uusmyynti vaikeutuu ja telepalveluiden kysynnän kasvu hidastuu”.

Noh, sukellettuani CCaaS-bisnekseen (Contact Center as a Service) ja sen alla vaikuttavaan contact center -bisnekseen suurilta osin Inderesin aiempien raporttien ja niissä mainittujen lähteiden avulla, olin tullut niihin ajatuksiin, että LeadDesk on tarpeeksi mielenkiintoinen vedonlyöntikohde, johon kannattaa sijoittaa noin alhaisilla hinnoilla.

Pahimmassa tapauksessa LeadDesk on niitä joukkueita ja siinä sarjassa, joka kärsii sateesta ihan yhtä pahasti kuin muutkin, ellei pahemmin. Contact centereitä menee reilusti nurin, LeadDesk menettää nopealla tahdilla reilusti jatkuvaa laskutustaan ilmeisesti keskimääräisistä vuoden sopimuksistaan huolimatta ja lisäpanostukset bisnekseen tulevat huonoimpaan mahdolliseen aikaan. Kokematon yritysostaja saattaa jopa huonontaa näkymää entisestään intoutumalla ostamaan epäonnistuneesti pienempiä paikallisia kilpailijoita pois.

Keskimääräisessä tapauksessa , jonka ammattimainen analyytikko on mitä luultavimmin osannut ennustaa täysin oikein, LeadDesk on yksi niistä keskimääräisistä häviäjistä aika huonon sään sarjassa. LeadDeskin uusmyynti tosiaan vaikeutuu ja telepalveluiden kysynnän kasvu hidastuu, jolloin luotan siihen, että analyytikko on laskenut tavoitehintansa 9,00 täysin oikein, mutta sekään ei ole vuoden päästä valtavan huono suoritus.

No sitten tällaisen optimistisen idiootin unelmaskenaariossa onkin se epätodennäköinen mahdollisuus, että analyytikko onkin ollut turhan pessimistinen tai tehnyt ennustuksensa vähän huonolaatuisen datan avulla huonoon aikaan, ja loputkin sijoittajat ovat lähteneet pessimismiin ja paniikkiin mukaan. Kun todellisuudessa LeadDesk voisikin olla loistava sadekelin jengi, joka pelaa sarjassa, joka hyötyy tästä hirmumyrskystä. Omassa mielessäni tämä on epätodennäköinen, jokseenkin täysin mahdollinen vaihtoehto seuraavista syistä :

-LeadDesk tarjoaa ohjelmistoaan contact center -markkinalle, josta alan raporttien mukaan, joita Indereskin siteeraa, edelleen 70-80% käyttää hardwaren ja softwaren -yhdistelmää vaativia on-premise-soittojärjestelmiä. Eli ymmärrykseni mukaan koko soittojärjestelmä vaihteineen on sidottuna fyysiseen sijaintiin, josta on käytännössä mahdotonta siirtää operaatioita etätöihin. Voi olla, että olen ymmärtänyt tämänkin väärin.

-No tuon pilvipalveluiden osuus vs. on-premise contact center -markkinasta on ennen tätä koronakriisiä ennustettu kasvavan seuraavaa vauhtia: 2010 oltiin vain 3%, 2018 18% ja 2022 ollaan 31%, contact center -markkinan itsessään kasvaessa lievästi . Eli ei siis välttämättä olla huonon markkinan kyydissä ilman tätä koko koronahässäkkää, mikä varmasti näkyy positiivisissa kasvuennusteissa LeadDeskille ja täten myös hinnoissa jo valmiiksi.

-LeadDeskin bisnes siis kasvaa sitä myöten, että a) perustetaan lisää pilvipohjaisia contact centereitä, jotka ottaa käyttöön LeadDeskin b) olemassaolevat contact centerit vaihtaa on-premise-ratkaisut LeadDeskiin ja c) LeadDeskin nykyiset asiakkaat lisäävät käyttöä, käyttäjämääriä ja luovat kalliimpia kuukausilaskutteisia sopimuksia. No a)sta on varmaan kaikkein vaikeinta ennustaa mitään: kukaan tuskin lähtee tällä säällä lisäämään puhelimitse tehtävän myynnin määrää, mutta asiakaspalvelun tarve saattaa kasvaa reilusti ainakin jollain aloilla – kuvittelisin esim. Finnarin luurien huutaneen aikamoista kyytiä. C):stä on samoin vaikea sanoa, myyjät ehkä yrittävät reivata sopimuksiaan alas, kun taas asiakaspalvelulle saattaa jossain tapauksissa löytyä enemmän käyttöä. Mutta b) on mielestäni se kaikista mielenkiintoisin vedonlyönnin kohde. Jos pyörität pientä tai suurta contact centeriä, joka on vaikka jonkun isomman firman (vaikka sen Finnairin) sisäinen, tai oma firmansa, johon se joku firma on myyntinsä tai asiakaspalvelunsa ulkoistanut, niin mitä tuut tällaisessa kriisissä tekemään? Ilmeisesti noiden alan raporttien mukaan keskimäärin contact centereissä työskennellään aika ahtaissa olosuhteissa ja jaetuilla työasemilla. Itselläni ei ainakaan kestäisi kantti tai empatia jatkaa vanhaan malliin tai ruveta virittelemään mitään joka toisella työasemalla työskentely ja vuoron jälkeen aseman desinfiointi -systeemejä .

-Ehkä se on sitten betsi optimismille ja ihmisten hyvyydelle, mutta itse uskoisin uusmyynnin hankaloitumisen sijaan siihen, että nyt LeadDeskin myyntirekryt tulivat juuri oikeaan aikaan, ja siirtymä pilvipalveluihin markkinalla voimistuu aggressiivisesti pakon alla näilläkin hetkillä, eikä pelkästään puolen vuoden päästä, kun ollaan keretty pohtimaan, että jopas oltiin pulassa näiden paskojen on-premise-viritelmien kanssa. Jos tilanne tosiaan on tämä ja olisin LeadDeskin toimarin pallilla, niin virittäisin kyllä organisaation ihan huippuunsa näitä hetkiä varten, kellottaisin sisään niin paljon uusmyyntiä kuin mahdollista ja ehkä yrittäisin tehdä jotain hätäisiä videokonferenssituotekehityksiäkin.

-Jos osaisin noita tavoitehintojen laskutapoja, niin tekisin jos jonkinlaisia laskelmia tällä hetkellä. Tällä hetkellä pitää siis luottaa siihen, että Inderesin analyytikko on käyttänyt niitä oikein, ja itse teen ikään kuin veikkauksen, että nykyisen voimassaolevan tavoitehinnan sijaan tilanne voisikin kehittyä jopa aiempaa tavoitehintaa paremmaksi. Jos verrokkianalyysi on yksi noista tavoista mitä käytetään, niin ainakin nuo LeadDeskin toimialaverrokit ovat reboundanneet reilusti niistä pohjista, joiden aikaan Inderesin analyytikko varmaan teki vertailunsa.

Tämä kaikki siis täyttä spekulaatiota ja alasta tai sijoittamisesta hyvin vähän ymmärtävän ihmisen, joka on sijoittanut itse kyseisiin fimoihin, mielipiteitä, joita ei tule ottaa sijoitussuosituksina, jos nyt ei ole jo tähän mennessä tullut selväksi… Mielelläni kuulisin ajatuksia ja erityisesti korjauksia, mitä osaavammilla ihmisillä tulee mieleen ajatuksistani. Myöhemmin pitää ainakin kirjoittaa tänne ylös sijoitussuunnitelmani, niin ehkä tulisin joskus sellaisen tekemään ja kenties myös pitäytymään siinä isomman sosiaalisen paineen alla.

1 Like

11.4.2020: My second post on Sijoitustieto

Thanks for the reply – the motivation to continue writing grows considerably when at least one person has demonstrably read the opening and found it interesting to some extent! As someone who has worked in the field, do you have any further thoughts or counter-arguments on the goodness of the LeadDesk case – are there things I haven’t considered?

In Inderes’ broader LeadDesk report, the companies Five9, RingCentral, Vonance, and 8x8 were used as comparables. None of these, of course, is a perfect comparable for LeadDesk, as their service offerings and markets are different. All of them make CCaaS software, as I understand it, with a strong US focus, but some also offer, for example, contact center outsourcing, video conferencing features, and other things that react differently to the corona situation than a pure CCaaS software business.

A few jumbled thoughts on studying investing

I thought I’d open up a few of my thoughts on studying investing and learning in general, for myself and hopefully for others too. My own thoughts are strongly based on the books and ideas of two brilliant thinkers: Josh Waitzkin’s (a true super-thinker and learner, who has reached the top of his field in several highly competitive disciplines) The Art of Learning and Barbara Oakley’s Learning How to Learn.

Inderes, in my opinion, is an excellent service for learning about investing, with its openness and principles: people who know more than average about investing do analysis and open up their own thinking. People wiser than oneself are, in my opinion, one of the best sources for learning more, and I would divide the utilization of this learning source into a few different levels:

1. You can follow the actions of people wiser than yourself and act accordingly. If someone wiser than you invests in a certain company, it might be a good investment for you too, but you’ll be left in the dark about when, how, and why that person invested in the company.

2. You can follow the thinking of people wiser than yourself and develop your own thinking and actions accordingly. If someone wiser than you shares their thoughts behind a certain investment or their thinking behind investing in general, you can develop and refine your own thoughts, and based on your developed thinking, perhaps make an investment in the same company or another company that is supported by similar thinking as demonstrated by the wiser investor.

3. You can follow the development of the thinking of people wiser than yourself and try to develop your own thinking development accordingly. If someone wiser than you has come to think in a wiser way than average after, for example, reading certain books or completing a certain study module, you can try to model your own learning, i.e., the development of your thinking, after theirs, because it will likely bring you to a relatively similar level of thinking and competence. At best, it takes your thinking and learning a little deeper and through a different path, making you even wiser than the person you previously considered wise, and you may even think about things from a slightly different perspective, giving your thinking a style that other wise investors might not necessarily think of.

I myself believe that very similar “laws of learning” apply to a wide variety of skill areas, and it can be useful to jump one level higher and learn about learning in general. If you have learned to learn chess smartly, you will likely learn other things faster and more structured as well.

Why learn things in a structured way?

My understanding is that learning simply occurs in the following way. Our brains enter a focused thinking state, where our working memory has about 4 “slots” available to store various things, pieces of information, “chunks.” Our working memory is like a blackboard on which a few things can be drawn at a time, but they are erased within a short period. With focused thinking, we try to move these chunks to long-term memory, which has a complex network of neurons that somehow keep these chunks in memory. This long-term memory, in turn, is like a large and cluttered warehouse that our brains automatically perform various operations on. When we learn, we retrieve chunks from the warehouse onto the blackboard, after which we return them to the warehouse. By working on things repeatedly, we gradually start to remember better which chunks are found where in the warehouse, and they begin to form stronger connections with each other. “Oh yes, the P/E ratio is located in the investing warehouse on the financial ratios analysis shelf.” We start to connect chunks to each other, and thus our working memory can process four chunks combined into one chunk in a single slot, which previously required the entire working memory capacity. The warehouse is tidied over time, for example, when we sleep or walk without focus, whereby things that our working memory has not worked on for a long time are removed from our long-term memory, and on the other hand, related chunks are strengthened and combined into individual chunks on the same shelf.

On the other hand, structure is also important because it allows us to build well-ordered and efficient warehouses. Josh Waitzkin talks in his book about how he has tried to learn different skill areas starting from the very basics, so that the next, more complex things to be learned have a firmer foundation. Take chess, for example. If two beginners play against each other, the winner will probably be the beginner who quickly googled some basic tactics for defending or attacking – ready-made formulas on how to move pieces. At the same time, they won’t learn any of the reasons behind the tactics they use and will be badly beaten by a player who knows the same tactics, knows what they are based on, and can utilize that better-structured information. The player who learned quick tactics, on the other hand, may find it really difficult to develop into a truly wise chess player, because it’s hard for them to go back to learning things from a basic level, as existing thought patterns from quick tactics jam their thinking and they don’t consider it important to learn overly simple things because they have already gotten results with their quick tactics. The player who learned to play in a structured way, however, develops steadily until their working memory processes even the most complex game situations as a whole, considering hundreds of different combinations and consequences of moves as efficiently as a beginner processes memorized chess formulas. In my opinion, learning also works in such a way that you only realize the significance and structure of basic things later, because you don’t know anything about the subject area beforehand, and you can’t know the optimal structure for learning things. Perhaps in some educational programs, the structure has been thought out a bit better, but on the other hand, I perhaps don’t want to imagine too much about the level of thinking in traditional educational programs.

So why am I writing about chess, blackboards, and warehouses on an investment site on my Saturday? I really don’t know. But all these things, in my opinion, have a strong connection to investing. You can either try to cheat the system and try to beat those beginners who know the rules of the game, for example, by following the actions of wiser investors or by using some quick tactics that other beginners don’t realize how to use. Or you can start from agonizingly boring basic things that most hobbyists don’t bother to learn, but which build a stronger foundation for you in the long run, on which to build knowledge that beats even relatively smart investors.

I would like to imagine myself learning investing in some structured way, but let’s see how far I can go and endure in studying this subject area.Finally, a “give a man a fish and you feed him for a day; teach a man to fish and you feed him for a lifetime; teach him to learn and he’ll sell fishing consulting services for the rest of his life” type of questionnaire for wiser investors:

How did you learn about investing?

What has been your path to your current level of expertise?

What are some of the fundamental ideas that you consider most important, the foundational elements of your investment philosophy, that beginners might not think about?

What have been particularly important sources of learning, whether concrete experiences or, for example, investment literature?

Hopefully, someone will have time to respond! smiley

2 Likes

17.4.2020: My third post on Sijoitustieto

Continuation of the LeadDesk case

I’ve been digging into some quite peculiar sources of information to better understand the contact center industry, and the contact center consultant/research firm DMG Consulting (who knows how unbiased they are), cited in Inderes’ reports, is heavily promoting remote work and cloud services in a couple of new reports, for example this one.

This is already heading into more speculative sources, but I happened to find a subreddit for call center employees, where I found a lot of interesting things (though the people on that subreddit seem to be mostly from North America). Customer service representatives’ workloads seem to have exploded as physical locations in many industries have closed, there’s a lot of panic about pushing large numbers of people into the same office, and in some countries, authorities are even reportedly emptying office spaces.

Panic about one’s workload and the safety of office spaces seems to be a major trend, as is the gradual shift to remote work. If a large part of the market still uses solutions that, as I understand it (I’d still like to get confirmation on this from the technological side), do not allow remote work, I would guess that the transition to cloud services like LeadDesk is already much faster than usual due to this crisis, and also greater after the crisis, once the worst is over and the rationality of on-premise solutions has been considered.

I had been looking for a source of information like that subreddit, which would give a better view into the daily life of contact centers, as I don’t have many contacts in the industry myself. My own feeling (for which justifications will naturally be found later) about this case, however, strengthened, and I ended up buying more LeadDesk, as it conveniently dropped a bit over a couple of days.

This was an interesting thread, for example, and searching for “home” brings up a lot of similar content: https://www.reddit.com/r/talesfromcallcenters/search/?q=home&restrict_sr=1

Let me state here again that I aim to list my sources above, and any thoughts outside of them are purely amateur speculation and opinions, and my text does not contain investment recommendations.

1 Like

1.6.2020: neljäs postaukseni Sijoitustietoon

Pieni koronapäivitys: Suomessa paskoja päättäjiä ja hyviä tuuria, blogissa humanismihuuhaata sekä sijoitusspekulaatiota

Pitkään on pitänyt kirjoittaa, mutta muut kiireet ovat vieneet mukanaan ja ei ole siten ollut aikaa perehtyä sen enempää koronaan tai pörssiin, mutta viikonloppuna oli aikaa ja kiinnostusta taas sukeltaa vähän syvemmin. Sunnuntainen krapula ja sinisyys tietysti ruokki halua mennä syvemmälle synkkyyteen, kun samaan aikaan maailmassa lauottiin ihmisiä avaruuteen, osoitettiin mieltä Hong Kongista Valkoiselle Talolle ja Suomessa koronasta ei ainakaan julkisilla paikoilla näyttänyt olevan tietoakaan .

Paskat päättäjät

Oma henkilökohtainen mielipide on se, että Suomessa päättäjät ovat tehneet keskimääräistä (verrokkivaltioita) paskempaa työtä, mutta heillä on tähän asti käynyt tuuri Suomen erityislaatuisuuden takia.

Omasta mielestä päätöksiä pitäisi tällä hetkellä tehdä tehokkaasti, nopeasti ja paikallisesti, mutta ymmärrän tietysti, minkä takia se ei politiikassa nykytilanteessa ole helppoa. Päättäjille ja johtajille voi tuntua vaikealta näyttäytyä kriisin keskellä auktoriteettina ja huojumattomana turvana kansan yllä, jos saman aikaan mahdollisimman hyvän päätöksenteon ja kommunikaation takia pitäisi myöntää, ettei juuri kukaan tällä hetkellä voi varmaksi tietää, mitkä toimenpiteet ovat hyväksi ja mitä lähitulevaisuudessa tapahtuu.

Koronakriisiä ei pitäisi hoitaa Suomen koronakriisinä, vaan esimerkiksi Helsingin koronakriisinä tai vielä pienempien alueiden koronakriisinä. Jos katsoo dataa koko Suomesta (joka eroaa alueiden välillä suuresti) ja yrittää sen jälkeen tehdä päätöksiä, jotka koskevat noita monia eroavia alueita samalla sapluunalla, tulee tehneeksi monta kriittistä virhettä. Jos lisäksi tyypilliseen päättäjien ja poliitikkojen tapaan otetaan mukaan arvovaltakysymykset, lisätään virheiksi se, että ei osata myöntää, että aiemmin on tehty virheitä, nytkään ei tiedetä varmasti oikeita toimenpiteitä ja ettei tiedetä, joudutaanko toimenpiteitä vaihtamaan kahden viikon päästä, päädytään näihin surkuhupaisiin kasvomaskitapauksiin. Ehkä valtion pestien houkuttavuutta pitäisi jollain keinoin lisätä, jotta sinne saataisiin vähän skarpimpaa porukkaa.

Viestinnän kannalta on ollut osittaisia onnistumisiakin. Hankalaahan tilanteessa on se, että olisi tarpeen viestiä nopealla aikataululla välillä eriäviä faktoja tilanteesta, mutta epäkoherenttius viestinnässä vähentää viestin lähettäjän uskottavuutta vastaanottajien silmissä. Omasta mielestäni esimerkiksi Sanna Marin on kuitenkin suurelta osin viestinnässään aiheuttanut omissa silmissä ylpeyttä - taivas varjele jos meillä olisi nyt Antti Rinne suhmuroimassa kasvomaskikauppoja henkilökohtaisesti Tiina Jylhän kanssa .

Oma ongelmansa on myös kansallinen yhteistyö. Unelmamaailmassa esimerkiksi EU voisi tarkoittaa sitä, että eri maissa päätetään kontrolloidusti ja porrastetusti testata eri alueilla eri toimenpiteiden vaikutuksia koronan hallintaan, joista vedetään yhteiset johtopäätökset optimaalisista toimenpiteistä. Kauhumaailmassa puolestaan avataan miltei kaikissa maissa ravintolat ja rajat samaan aikaan käytännön kertaheitolla .

Tällä hetkellä pitäisi IMO mennä Ruotsin tyylillä tyhmyydellä, täysillä ja pelotta sisään, Uuden Seelannin tyylillä tukahduttaa täysin, tai sitten ottaa strategia, jossa aktiivisesti seurataan tilannetta, käytetään mahdollisimman paljon dataa eri maista ja kaupungeista, ja ollaan valmiista nopeastikin tekemään muutoksia päätöksissä, toiminnassa ja viestinnässä. Nyt saatetaan ottaa kaikista strategioista paskimmat puolet, mutta onneksi meillä Suomessa saattaa sentään olla käynyt tuuri.

Hyvää tuuria ja humanismihuuhaata

Vaikka Suomessa onkin ollut omasta mielestäni paskoja päättäjiä, niin onhan meillä täällä tilanne koronan kannalta hallussa, vaikkei talouden kannalta olisikaan.

Kun puhun päättäjien tuurista, niin tarkoitan sitä, että ihan sama millainen poppoo päättäjien paikalla olisi (ehkä Trumpia ja Bolsonaroa lukuunottamatta), niin Suomen monet omintakaisuudet olisivat pitäneet koronan kontrollissa kevään aikana. Lähiviikkoina tämä saattaa omasta mielestäni muuttua dramaattisesti, ja ehkä onkin jo muuttunut.

Jos kävi viikonlopun aikana ulkona (ainakin omalla paikkakunnallani), oli omasta mielestäni havaittavissa todella huolestuttavia muutoksia ihmisten käyttäytymisessä. Omasta mielestäni tällä hetkellä informaatioedgen muihin sijoittajiin koronakriisin navigoimisessa saattaakin saada käyttäytymistieteiden puolelta, kun se vielä helmi-maaliskuun vaihteessa tuli epidemiologiasta, jonka ilmenemisen jälkeen joka toisesta sijoittajasta tuli joku vitun virologi.

Nyt kun hallinnot ovat yrittäneet hyödyntää mahdollisimman paljon oppeja biologian puolelta ja seurailleet silmä kovana R-lukuja, tulisi omasta mielestäni katseet suunnata suuresti ihmisten käyttäytymisen tutkimiseen, datan keräämiseen ja nopeaan, tarpeen tullen iteratiiviseen päätöksentekoon ja eksekuutioon.

Viimeiset pari kuukautta ovatkin varmasti olleet kulta-aikaa kaiken maailman sosiologian ja antropologian tutkijoille, jotka muistivihko viuhuen keräävät havaintoja työpaikoilta ja puistoista. Ulos on tullut valtava määrä uutta tutkimusta ja vanhan kertaamista, josta haluaisin nostaa esiin joitain itsestäni mielenkiintoisia löydöksiä :

-Pohjustus: ymmärtääkseni pelkistetysti ihmisten käyttäytymistä ohjaavat asenne, sosiaaliset normit, halu käyttäytyä tietyllä tavalla sekä tietoisuus siitä, kuinka paljon omaa käyttäytymistä voi hallita. Jo tuosta voi mututuntumalla viikonlopun tapahtumien perusteella heittää, että asenteet koronaa kohtaan ovat löystyneet isosti, samoin sosiaaliset normit, halu käyttytyä huolettomasti on lisääntynyt välittömien itselle ja muille näyttäytyvien riskien vähentyessä ja suomalaisille spesifiin tapaan puistokännääminen ja nyt avautuvat terassit vähentävät kontrollia omasta käyttäytymisestä .

-Koronan aikana ihmisten halukkuus seurata määräyksiä on korreloinut sen kanssa, miten käytännöllisiä ohjeistukset ovat olleet ja miten konkreettista niiden seuraaminen on ollut. Nyt aika monella tuntuu olevan hukassa se, että mikäs se turvaväli pitikään olla ja saiko jo kokoontua 50 vai 500 hengen porukoissa. Ihmisten on helpompi seurata rajoituksia, kun ne ovat selkeitä ja konkreettisia, ja riskit toisenlaisesta käyttäytymisestä ovat suuria, välittömiä ja pelottavia. Pysy kotona ja käy korkeintaan kaupassa, ettei mummosi kuole koronaan.

-Kun ihmisillä on vähemmän mahdollisuuksia sosialisoida julkisilla paikoilla, ihmiset sosialisoivat vähemmän julkisilla paikoilla . Simple as that. Kun ei ollut lupaa tai sosiaalisesti hyväksyttävää tavata kuin omia perheenjäseniään, tehtiin niin. Nyt voi olla vaikeaa rajoittaa meininkiä uudestaan, kun kesä on kuumimmillaan ja kaikki on kivaa. Toinen aalto voi tietysti muuttaa tuon ja romuttaa nykyisen optimismiharhan (optimism bias), mutta harmillisella viiveellä.

-Ihmiset kaipaavat positiivisia motivaattoreita, eivät rangaistuksia, käyttäytyäkseen tietyllä tavalla . Mitkään sakkorangaistukset tuskin tulevat toimimaan, koska koettu kiinnijäämisen riski on niin pieni, mutta maski päällä kotoa haastateltavat julkisuudenhenkilöt ehkä lisäisivät motivaatiota.

-Nyt tuntuu olevan meneillään villitys siitä, että ulkona korona ei mitenkään voi tarttua, koska kaikki kotioppineet virologit tietävät hiukkaspilvien leviämisestä. Näillä näkymin pitää paikkaansa, mutta turvallisuudentunne voi saada myös ihmiset käyttäytymään riskialttiisti, kun piknikille ei viitsitäkään tuoda omia eväitä, on niin paljon kätevämpää istua samalla viltillä ja eihän sitä kaveria malta olla halaamatta pitkän tauon jälkeen. Lisätään yhtälöön pari skumppapulloa samoista suista nautittuna, ja kohta huudetaan, höngitään ja halaillaan kuin viimeistä kesäpäivää.

-Oma veikkaus, ei mihinkään lähiaikoina ulos tulleeseen tutkimukseen perustuen, on se että kesäinen alkoholinkäyttö on Suomessa vahvasti liitoksissa riskikäyttäytymiseen ja sitä myöten koronan leviämiseen . (Ei sillä, ettenkö itse olisi viikonlopun aikana syyllistynyt juurikin samaiseen syntiin.) Nuoret ainakin koulunpäättäjäisissä näyttivät hallitsevan homman (toivottavasti nuorten välillä ja nuorista virus leviää niin huonosti kuin mitä tutkimukset ovat tähän mennessä näyttäneet) todella holtittomasti, ja varmasti vanhemmatkin seuraavat perästä asenteiden vapautuessa ja kelien kuumetessa. Voikin olla, että hyvin pian puhkeaa korona Koffin puiston tyyliin kukkaan ympäri Suomea, kun nuoret ovat ensin sosialisoineet koulun sisäisesti, sitten kännissä koulujen välillä, sitten poteneet krapulaa kotona ja seuraavalla viikolla nuorien vanhemmat tiedostomattaan levittävät työpaikoillaan. Omasta mielestäni on ihan käsittämätöntä, että kaikkialla Suomessa ei laitettu puistoja säppiin vapun tapaan. Vaikka lämpötila ja aurinko vaikuttaisikin virukseen lievän tappavasti, on lämpötilan ja auringon vaikutus ihmisten käyttäytymiseen vielä omasta mielestäni auki.

-Suomi on kulttuurillisesti mielenkiintoinen alue siinä mielessä, että täällä (niin kuin muissakin maissa) yhteys luontoon on paljon voimakkaampaa, joten piknikeille ja luonnonpuistoihin matkaavat suomalaiset, jotka ovat tottuneet olemaan etäisempiä ja vähemmän kovaäänisiä ovat todennäköisesti epidemian kannalta turvallisempi vaihtoehto kuin isoissa porukoissa kodeissa iltaa viettävät, kovaäänisemmät ja poskisuutelevat verrokkinsa etelässä.

-Suomessa (eikä monessa muussakaan maassa) esim lapsia ei rutiininomaisesti testata, ylipäätänsä tehokas testing, tracing ja managing modernin teknologian avustamana on hukassa , eikä siten saada tarpeeksi reaaliaikaista, paikallista tietoa paikallisten päätöksentekijöiden tueksi. Luulisi kuuliaisille ja teknologiamyönteisille suomalaisille olevan suht helppoa työntää kännykkään äppi, johon voi täytellä omia oireitaan haju- tai makuaistin menetyksestä, kovasta yskästä, väsymyksestä ja ruokailun väliinjättämisestä , jotka on monissa maissa havaittu hyviksi oireiksi koronan tunnistamiseksi.

Sijoitusspekulaatioita

Koska tämä kuitenkin on sijoitusblogi, niin mainitaan nyt muutama mielenkiintoinen sijoitusidea (jokseenkaan ei todellakaan sijoitussuositus, koska tämä blogi ei sisällä niitä):

-Jos Nohoa pystyisi shorttamaan, niin tekisin niin tässä viikon sisään. Nyt on meneillään jonkinlainen tuulipukuryntäys sijoittamaan raflabisnekseen, kun terassit on auki, niin omasta mielestä todennäköisien uusien rajoituksien jälkeen tulee vastaan tuulipukuryntäys pois raflabisneksestä. Voin toki olla pahastikin väärässä. Jos tulee vastaavia sijoitusideoita ravintobisneksen ja sitä kohtaan kohdistuneen innostuksen shorttaamiseen, otetaan vastaan.

  • Kamux : omistin aiemmin ja myin pois juuri koronahässäkän alkaessa, mutta nyt näkisin ulkoisia tekijöitä, jotka lisäävät sisäisesti kunnossa olevan firman potentiaalia. Kyseessä on IMO laman/taantuman vaikutus automyyntiin (väheneekö myös käytettyjen autojen myynti vai pysyykö paikallaan vai jopa lisääntyy, kun ihmisten kuitenkin jossain määrin pitää vaihtaa ja ostaa autoja ja kaupat uusista autoista valuvat käytettyihin) vs. koronan aiheuttama käyttäytymismuutos julkisen liikenteen viehättävyyden vähentyessä ja autojen omistuksen jatkaessa kasvuaan. Jos muistan oikein, niin Suomessa ollaan todella aktiivisia autojen omistajia, eikä se tuskin tule vaihtumaan mihinkään nopeasti, vaikka Helsingissä kovasti yritetään puskea julkisen liikenteen projekteja.

  • Delivery Hero (ja ruuankuljetus) : tästä nappasin muutama viikko sitten kovan kopin, eikä sinänsä ole mihinkään kiire luopua siitä. Korona osuu ravintolabisnekseen (kenties matkailun lisäksi) kaikista koviten, ja pakottaa konservatiivisia ravintolayrittäjiä keksimään uusia kikkoja bisneksen elossapitämiseksi, sekä kuluttajia adaptoitumaan maailmaan, jossa ravintolaruokaa ei välttämättä aina nautikaan ravintolassa. Jos ymmärrän plattabisneksestä mitään, niin network effectien pitäisi olla valtavat, kun a) valtava määrä ennen ruuankuljetukseen negatiivisesti suhtautuvia ravintoloita ryntää Delivery Heron tapaisien bisnesten pariin inboundina b) valtava määrä uusia käyttäjiä saapuu ruuankuljetusplatformeihin koronan takia c) kun nämä kaksi pelaavat yhteen, ja esim. tulee lisää käyttäjiä myös sen takia, että uusia ihmisten lempiravintoloita ilmestyy palveluihin. Toimiala kasvaa valtavaa vauhtia (nyt koronan myötä entistä kovempaa), kilpailu on toki helvetillisen kovaa ja katteet pieniä, mutta kovimmalla teknologialla, operaatioilla ja yksikkötehokkuuksilla pitäisi päästä pitkälle. Ruuankuljetus onkin todennäköisesti useimmille firmoille vain tapa cräckätä in-city-delivery, jonka jälkeen avautuu ruuankotiinkuljetus ennen Keskoja ja kumppaneita (ks. Amazon ja kirjat). Tässä tulee tietysti myös myöhemmin vastavoima, että miten taantuma/lama vaikuttaa ihmisten ravintolaruuan tilaamiseen kotiinkuljetuksena, mutta sitä kerennee murehtia ja seurailla vähän myöhemmin.

  • Etäbisnekset yms. sekava digitalisaatio ja pilvillistyminen, esim. LeadDesk : IMO nobrainer ja valtavasti haippia jo entuudestaan alan yrityksissä ja kursseissa, mutta nyt hinnoissa saattaa vasta olla koronahaippi, mutta ei jo käynnissä olleiden kehitystrendien valtava voimistuminen koronan myötä. Veikkaan, että jos kääntää katseensa pois Zoomeista ja Slackeista, löytyy todennäköisesti vielä aika paljon potentiaalisia nousukohteita, joissa haippi nousee vasta Q2-tulosten julkistamisen jälkeen.

  • Matkailu : tästä en ole kehittänyt vielä mitään ideaa, mutta veikkaan jostain löytyvän sijoituskohde, joka jollain tavalla hyötyy koronan aiheuttamasta käyttäytymismuutoksesta matkailussa ja uusista tavoista tehdä matkailubisnestä. Ideoita otetaan vastaan.

Tästä nyt tuli vähän tällainen sekava vuodatus, mutta toivottavasti pian löytyisi lisää aikaa, jotta voisin tutkailla lisää tietoa ja avata omia ajatuksia mielenkiintoisista aiheista, jotka nyt ohitettiin hujauksella tai jätettiin kokonaan käsittelemättä. Mielelläni otan ajatuksia ja kommentteja puolesta ja vastaan, jotta voisin kehittää omaa ylhäisessä yksinäisyydessä ja eristyksessä sekavoitunutta ajatteluani eteenpäin.

1 Like

11.7.2020: viides ja viimeisin postaukseni Sijoitustietoon sekä vastaus vastaukseen

Sadepäivän kunniaks pientä päivitystä. Nyt blogin jatkoa ajatellen haluaisin kysyä ääneen (ja toivoisin vastausta), että haluaako kukaan tässä maailmassa tämän blogin jatkuvan? Itselleni alunperin blogin tarkoitus oli a) strukturoida ja parantaa omaa ajattelua b) saada keskustelua aikaiseksi ja sitä kautta parantaa omaa ja muiden ajattelua. Olen löytäny ihan tarpeeksi tapoja strukturoida ja parantaa omaa ajatteluani tämän blogin ulkopuolella, että blogien kirjoittamiseen käytetty aika olisi mitenkään suhteessa tästä saatavaan arvoon. Mitään keskustelua täällä ei ole syntynyt, joten oma ajattelu tai kenenkään muun ajattelu tuskin on parantunut.

Jos jotain siis kiinnostaa nämä aiheet, mistä olen höpissyt, niin jakakaa ajatuksenne tai en näe mitään syytä pitää julkisena tekstejäni, joilla saan pienemmällä vaivalla enemmän arvoa pitämällä tekstit yksityisinä .

Sijoitusstrategia ja miksi ihmiset ymmärtävät strategiasta (tai keskimäärin mistään muustakaan) hyvin vähän:

Mitä on ihmistoiminta pohjimmiltaan?

Kuten olen aiemmin blogissani linjannut, ajattelu, ideat, oppiminen ja luovuus ovat aikalailla kaiken ihmistoiminnan ytimessä, koska yksinkertaistetusti:

  1. Kaikki toimintamme perustuu tiedostamattomaan tai tiedostettuun ajatteluun (aivojen prosessointia mitä hassuimmilla tavoilla)
  2. Aivomme prosessoivat ideoita, jotka ovat abstrakteja rakenteita, jotka rakentuvat pala palalta ja ajattelutyön/ideoiden pyörittelyn myötä. Einsteinin ajatus suhteellisuusteoriasta vaati muutaman muunkin idean allensa, ennen kuin suhteellisuusteoria yhtäkkiä kolahti kohdalleen
  3. Oppiminen on uusien ideoiden työstämistä, jatkuvaa prosessointia ja siirtelyä työmuistin ja säilömuistin välillä, jotta mahdollisimman suuri osa työstetyistä ideoista siirtyisi säilömuistiin strukturoidussa, kestävässä muodossa ja käyettäväksi uusien ideoiden kehittelyyn.
  4. Luovuus on periaatteessa vain oppimisen extended version, sillä luomme vanhojen ideoiden perusteella aivoihimme uuden idean, jota sitten muut ihmiset pitävät tai eivät pidä luovina. Einstein keksi mullistavan teorian, mutta tavallaan hän vain oppi yhden uuden asian.

Kuten olen aiemminkin huudellut blogissani (ilman ketään huutamassa vastaan), että turhan monet sijoittajat eivät ymmärrä näitä konsepteja, ja sen takia lähtevät sijoittamaan osakkeisiin opiskeltuaan jotain tunnuslukuja - omasta mielestäni karmea sijoitusstrategia pitkässä juoksussa tai tapa lähteä strukturoimaan omaa ajattelua.

Ihmiset eivät myöskään keskimäärin ymmärrä ideoiden ja luovuuden konseptia tarpeeksi hyvin, jotta voisivat esimerkiksi sujuvasti ottaa ideoita toisesta kontekstista ja copy pasteta ne toiseen kontekstiin, jota ihmiset taas katsoisivat haltioituneena vierestä ja miettisivät “wau, onpa luovaa - onpa tosi luova tyyppi varmaan, mä en ikinä pystyis olemaan noin luova!”. Eli tässä yritän tuoda esiin sen pointin, että luovuutta turhaan mystifioidaan, ja onkin hassu sattuma, että joku on luonut viestinnällisen idean “creative type” selittämään sitä, miksi olevinaan toiset pystyisivät olemaan luovia ja toisten ei kannata edes yrittää.

Samanlaisia harhakuvitelmia liittyy “älykkyyteen” ja “statukseen”, kun ihmiset ei valitettavasti ole ikinä vaivautuneet edes googlettamaan, että mitä jatkuvasti elämään vaikuttavat asiat edes tarkoittaa. Ihmiset siis jää tasolle, jossa ne sekottaa älykkyyden ja statuksen, ja pitää jotain ihmistä jotenkin ylivertaisen “älykkäänä” ja jonain “yli-ihmisenä”, vaan koska se on jonkun funktion lopputuloksena päässyt rooliin, jota jokin ihmisryhmä jostain syystä pitää korkean statuksen ja sitä kautta arvon roolina. Sijottamisessa Wall Street on omasta mielestä hyvä esimerkki tästä: “kyllä ne siellä Wall Streetillä tietää ja markkinat on aina tehokkaat, kyllä siellä on rajaton määrä Harvard-kasvatteja ja älyä miettimässä näitä juttuja paremmin kuin mä, niin miks edes yrittäisin biitata indeksiä?”

Mitä ovat osakkeet tai yritystoiminta pohjimmiltaan?

Jos mennään osakkeisiin syvälle sisälle, niin toisaalta ne ovat pelkästään objektiivisesti täysin arvottomia ideoita – oikeastaan yksi kapitalismin parhaista ja IMO arvomaailmaltaan eniten perseestä olevista ideoista – toisaalta ne ovat täysin spekulatiivinen, mutta laajan sosiaalisen joukon hyväksymä konsepti, ja toisaalta ne ovat jotenkin reaalimaailmassa sidoksissa ideaan pörssiyrityksestä. Ja pörssiyritys puolestaan on myös pelkästään idea, mutta idea, johon riittävä määrä ihmisiä uskoo sen voivan tulla interaktiivisesti todeksi. Ja pörssiyrityksissä mielestäni fundamentaalista on

  1. Se kaikista hulluin ihmisryhmä (ks. johto ja työntekijät), joka uskoo sen pörssiyrityksen ideaan eniten
  2. Seuraavaksi hulluimpia ovat se ihmisryhmä (ks. asiakkaat), jotka uskovat pörssiyrityksen ideaan tarpeeksi, jotta vaihtavat jotain omaa arvoaan ja kuvittelevat, että pörssiyrityksen transaktiossa antamalla asialla (= tuote, palvelu) on enemmän arvoa kuin sillä omalla alkuperäisellä asialla (esim. raha).
  3. Vähiten hulluimpia ovat sitten ne kapitalistisiat, jotka laittavat arvoa (= rahaa) liikkeelle, jotta nuo hullummat asiakasryhmät voivat palvoa uskontoaan ja suorittaa puolikahjoja rituaalejaan

En mene sen syvemmälle esimerkiksi arvon tai vaihdannan konsepteihin, mutta noiden kolmen ihmisryhmän perusteella suurin osa yritystoiminnasta pyörii näin: asiakkaat tekevät vaihtokauppaa yrityksen työntekijöiden kanssa jostain molempien arvokkaana pitämästä, yrityksen työntekijät pyörivät hulluina ympäriinsä voidakseen tehdä noita vaihtokauppoja paremmin kuin kilpailevaan yritykseen (= uskontoon) uskovat hullut, ja kuoria välissä tarpeeksi arvoa, jotta voivat sitten palauttaa ylimääräistä arvoa kapitalistisioille, joilla sitä arvoa entuudestaan jo oli eniten ja jotka nauravat matkallaan pankkiin.

Jätän nämä mietinnät nyt vähän laihoiksi, koska en näe järkeä lähteä miettimään asioita julkisesti ääneen, jos juuri kukaan ei siitä hyödy yhtään mitään.

Mitä on strategia pohjimmiltaan?

Strategia on pohjimmiltaan sitä, että kilpaillaan jonkin toisen ihmisen kanssa, ja yritetään tehdä niitä asioita paremmin kuin hän, mistä mainitsin kappaleessa “Mitä on ihmistoiminta pohjimmiltaan?”: ideoiden prosessointi → ajatellu → oppiminen → luovuus → toiminta. Sama pätee mielestäni niin shakkiin, golfiin kuin sijoittamiseen.

Mielestäni Jensillä oli omassa blogissaan vähän aikaa sitten loistava idea, joka auttoi minua järjestämään omia ideoitani ja ajatteluani paremmin, ajattelemalla sijoittamista itselle tutun kontekstin kautta. Hyvä esimerkki siis oppimisesta ja ideoista: Jens mallinsi sijoittamista samalla tavalla kuin nettipokeria: molemmat ovat kilpailu muita vastaan, ja teet rahaa ajattelemalla, tekemällä päätöksiä ja toimimalla paremmin kuin välittömät kilpailijasi. Pokerissa voit valita kilpailijasi varsin konkreettisesti, kun taas sijoittamisessa valinnan mahdollisuus on olemassa, mutta hivenen abstraktimmin. Jos haluat vain tehdä rahaa mahdollisimman nopeasti, kannattaa sinun siis miettiä sitä, että a) pystytkö voittamaan enemmän rahaa pelaamalla nykyisiä vastustajia vastaan vai b) löytyykö jostain vastustajia, joita vastaan voisit voittaa enemmän rahaa nopeammin c) miten teen valitsemiani vastustajia vastaan mahdollisimman paljon rahaa?

Eli pelaatko nykyisessä pöydässä, joka on täynnä pokeriammattilaisia (= jossain määrin tämä voisi vastata vaikka institutionaalisia sijoittajia, mutta ei välttämättä), vai siirrytkö puoliltaöin siihen pöytään, johon rikkaat, känniset ja ylimieliset bisnesmiehet ovat juuri saapuneet kravatit glitterissä (= esim. suomalaiset yksityissijoittajat, jotka tekevät sijoituspäätöksiä tunteiden ja Kauppalehden uutisten varassa).

Itse en usko “rahan tekemiseen mahdollisimman nopeasti” itseisarvona - en siis yksinkertaisesti näe sillä arvoa itselleni. Uskon siihen, että ihmisen kannattaa järjestää ihmistoimintansa ja kilpailukumppaninsa siten, että hän nauttii kilpailusta, hän oppii kilpailussa mahdollisimman paljon ja hän varmistaa siten sen, että pitkässä juoksussa hän tulee voittamaan useimmat muut kilpailijat.

Useimmat ihmiset ajattelevat liian lyhyellä tähtäimellä ja eivät panosta nauttimiseen (joka omasta mielestäni on fundamentaalisesti yksi elämän isoimmista pointeista) tai oppimiseen (ja täten pitkässä juoksussa häviävät niille, jotka parantavat ajatteluaan ja toimintaansa), vaan yrittävät vaan cashata kaiken sisään mahdollisimman nopeasti. Did someone say quarterly capitalism?

Sijoitusstrategiani lyhesti paketoidussa muodossa

No nyt päästiinkin muutaman aasinsillan kautta itse asiaan, eli sijoitusstrategiaani, joka minun on pitänyt jo pidemmän aikaa tehdä ja julkistaa tänne sosiaalisen paineen alla seurattavaksi. Pitkän aikaa mietin sitä, että pitäisikö sittenkään julkistaa sijoitusstrategiaa tänne, sillä strategian aika ykkössääntönä omasta mielestäni on se, että et paljasta sitä kilpailijoille, jotka voisivat hyödyntää sitä tietoa saadakseen kilpailuetua. Sitten oikeastaan tajusin, että a) blogillani on minimaalinen määrä lukijoita b) nekään vähät lukijat eivät oikeasti ole kilpailijoitani, jos ovat edes suomalaiset yksityis- tai instutionaaliset sijoittajatkaan c) “strategiassani” ei luultavasti ole yhtään kellekään mitään arvoa tai kilpailuetua. Mielestäni kilpailu on enemmin mallia Suomi vs. muu maailma, koska uskon aidosti siihen, että suomalaisten terveiden arvojen ajamana voisi olla hyvä asia koko maailmalle, että täältä löytyisi mahdollisimman paljon pääomaa ja sitä myöten valtaa - jaettuna tietysti mahdollisimman tasaisesti eikä vain muutamalle kapitalistisialle.

Okei, asiaan:

Visio:

Olla taloudellisesti riippumaton viiden vuoden sisällä ja huomattavasti nykyistä viisaampi, parempi ja kiltimpi ihminen ja sitä myöten parempi sijoittaja - antaa siitä eteenpäin compound effectin jyrätä niin kovaa, kunnes joskus 20 vuoden sisällä lukeudun Suomen parhaimpiin, vaikutusvaltaisimpiin ja edelleen kilteimpiin sijoittajiin.

Missio:

Nauttia elämästä ja kehittää jatkuvasti omia ideoita, ajattelua, oppimista ja luovuutta kasvattaen sijoittamalla pääoman määrää jatkuvasti compound effectina, biitaten selkeästi kilpailijat ja keskiarvot niin ajattelussa, toiminnassa kuin niiden lopputuloksena tulevassa tuotossa.

Kulttuuri:

Pääoman kasvaessa oikeasti merkittäviin määriin ja sen omatessa jotain todellista vaikutusta maailmassa, alan ottamaan huomioon koko aika kasvavissa määrin myös omat vahvat periaatteet ja arvot, jotka ohjaa sijoitustoimintaa - tällä hetkellä ei tarvetta keskittyä niihin, vaan keskitytään oman pääoman ja vaikutuksen kasvattamiseen. Sijoittaminen tulee muun elämän painolla, mutta silti semiaktiivisena osana sitä, eli pyrin ammentamaan muusta elämästä mahdollisimman paljon oppeja ja ideoita sijoittamisen puolelle, enkä hirveesti pyri opiskelemaan liikaa sijoittamisesta itsestään. Se ei oo musta järin mielenkiintosta, eikä varmasti myöskään kestävän kilpailuedun lähde, jos tietää kaiken saman kuin jotkut Wall Streetillä rahan perässä juoksevat puoliaivottomat osaoptimoijat.

Sijoitusstrategia:

Pyrin maksimoimaan pääoman määrän niin pitkässä juoksussa kuin lyhyessä juoksussa, jälkimmäisen johtaessa hyvin toteutetun strategian lopputuloksena nopeammin etummaiseen. Mun ratkasevat strategiset, kilpailulliset elementit on:

-Oma jatkuvan nauttimisen ja kehittymisen kulttuuri, joka johtaa pitkässä juoksussa eksponentiaalisesti parempaan ajatteluun ja elämään

-Muutenkin vahva kulttuuri, arvot ja periaatteet, jotka pitkässä juoksussa ajaa yli lyhytkatseisista kilpailijoista

-Vahva itsetunto ja -luottamus, jotka johtaa kykyyn ajatella eri tavalla, ottaa riskejä ja sietää epävarmuutta, paremmin kuin kilpailijat. Suht core juttu sijottamisessa, jossa pahiten perässä seuraavat sopulit ottaa eniten tukkaan, ja IMO rohkeiten omaa vahvaa näkemystä käyttävät voittaa eniten, jos ei useimmin

-Kaikki muut mut mahdollisimman paljon muista ihmisistä erottavat elementit, mitä tulee ajattelukykyyn, hallussa olevaan tietoon, oppimiseen ja luovuuteen. Nää on oikeastaan strategian ydintä ja todella VRIO-kamaa.

Ei nyt lähetä ihan OKR-tasolle menemään, mutta seuraavan vuoden tavoitteiks vois heittää jotain liittyen pitkän aikavälin strategian iteroimiseen ja todentamiseen, merkittävästi keskiarvoa paremman lyhyen aikavälin ja pidemmän aikavälin tuottoon, perustuen tähän hyvin poikkeukselliseen sijoitusympäristöön, jota mun mielestä suurin osa ihmisistä ei edelleenkään ymmärrä lyhyessä tai pitkässä juoksussa kauheen hyvin. Pyrin siis vetämään tällä hetkellä aika kovalla riskillä ja vivulla lisää sijoituksia sellasiin yhtiöihin, jotka sekä lyhyessä että pitkässä juoksussa hyötyy koronan vaikutuksista merkittävästi. Ja niiden hyötyjen pitäis pienissä määrin olla yleisesti jo tunnistettuja ja hyväksyttyjä, jotta ne hedgaa vähän riskiä valtavalta uudelta rommaukselta. Toisaalta toimin itsenäisesti ja nopeasti, niin rommauksen edetessä oon valmis tekemään tehokkaita peliliikkeitä, enkä lähteä mukaan mihinkään indeksit ja buy the dip -indeksilampailuun.

Toivottavasti joku jaksoi lukea suurimman osan ja edes jotain uutta liikahti ajatus- tai tunnepuolella. Tässä vaiheessa ja ylhäisessä yksinäisyydessä blogosfäärissä positiivinen asia olis jo se, että jotain alkais vituttamaan mun paskat avautumiset täällä tarpeeks, että tulis vittuilemaan ja saatais joku pieni vääntö päälle.

Käyttäjä Artsipappa kommentoi:

Ihan hyvää luettavaa että jatka ihmeessä. Oletko tehnyt vision ja mission realistiseksi? Onko ne siis oikeasti saavutettavissa. 5v päästä taloudellisesti riippumaton. Oletan että nyt jo on aika massiivinen salkku? Millaisiin tuottoprosentteihin tähtäät vuodessa?

Investiget Groupin vastaus:

Moi Artsipappa, kiitos viestistäsi! Vision ei omasta mielestäni tarvitse olla superrealistinen, vaan superoptimistinen ja kunnianhimoinen, aspirationaalinen unelma, jota kohti motivoituneemmin talsia. Missio puolestani on äärimmäisen realistinen ja kuvaa siis tätä hetkeä ja syitä, minkä takia ylipäätänsä sijoitan.

Ei ole todellakaan vielä massiivinen salkku, ja taloudellinen riippumattomuuskin on sinänsä suhteellinen konsepti: toiselle riittää 10k korkotuotto, jolla asua jossain halvassa ja lämpimässä maassa, toinen taas on vetänyt elintasonsa niin levottoman ylös, että on pakko olla monien miljoonien omaisuus. Itselleni riittää se, että on taloudellinen vakuutus siitä, että saan viettää aikani juuri niin kuin itse haluan - ilman, että kellään on taloudellista valtaa minuun tai olen missään palkkaorjuudessa. Sinänsä olen onnellisessa tilanteessa jo nyt, että vietän aikaani mielestäni todella mieluisilla tavoilla suurimman osan siitä.

Tässä vaiheessa tietyn tuottoprosentin tavoittelu tai ennustaminen on mielestäni juuri sellaista positivistista huuhaata, jota finanssi- ja liiketoimintamaailma on valitettavasti täynnä. Katotaan, miten taloudella, pörssillä ja muilla menee keskimäärin vuoden sisällä, ja pyritään voittamaan muut sekä lyhyessä että pitkässä juoksussa.

Käyttäjä Artsipappa kommentoi:

Jos et tavoittele tiettyjä tuottoprosentteja niin miten voit laittaa tavoitteen ‘5v sisään taloudellisesti riippumaton’? Tarkoitan siis sitä, että useimmiten jos tällaisia tavoitteita ottaa ja sulla on esim 250 000k€ salkku ja tarvitset 500k jotta ajattelet olevasi taloudellisesti riippumaton ja voit tulevaisuudessa elää korkotuloilla. 250k salkulla tarvitset siis keskimäärin 15% tuoton. Jos jäät jälkeen niin tulevien vuosien prosentti toki kasvaa aika merkittävästi.

Tosin 500k€ tähän tuskin riittää, ns. Varmaa korkoa kun nykyään on rahalle todella vaikea saada.

Investiget Groupin vastaus:

Moi jälleen, Artsipappa - kiva kun syntyy ensimmäistä kertaa ihan vastavuoroista keskusteluakin!

Tässä tullaan siihen ihmiskommunikaation perusongelmaan, että ihmiset olettavat, että kun toinen ihminen käyttää sanaa “visio”, sen merkitys on sama merkitys kuin sinulla on omassa päässäsi sanan “visio” kohdalla. Tämän takia kannustan ihmisiä mahdollisimman paljon googlaamaan niitä yhteisesti sovittuja sanojen merkityksiä (ainakin paljon käyttämistään sanoista tai fundamentaalisista sanoista), mitä akateeminen kirjallisuus tai nettisanakirjat on pullollaan. Itse tykkään siis esimerkiksi yhdestä akateemisen kirjallisuuden puolella suositusta vision selityksestä, joka menee about näin: “Vision explains what the firm wants to be in future and the level it wants to attain and is the communication of dream concerning the future that is desired.”

Tiivistetysti: miksi nykymuotoinen kvartaalikapitalismi on perseestä

Tästä siis pointit:

A) Visiolla ei ole sama merkitys kuin tavoitteella, eikä tavoitteenkaan merkitys ole kovin selkeä, kun enkusta löytyy niin goalia, objectivea tai endiä, jotka kaikki tarkoittavat hieman eri asioita.

B) Hairahdat nyt hieman objektiiviseen ajatteluun, etkä ehkä täysin napannut kiinni siitä, kun sanoin että taloudellinen riippumattomuus on suhteellista. Lukaise aiempi viestini uudelleen ja yritä toden teolla ymmärtää se, täältä voi hakea lisää ajatuksia oman ajattelun kehittämiseksi objektiivisuus vs. interkatiivisuus vs. subjektiivisuus -akselilla: Relativism - Wikipedia Postmodern philosophy - Wikipedia

C) Minun on mahdotonta tietää, mitä taloudellinen riippumattomuus tarkoittaa omalla kohdallani viiden vuoden päästä: se voi tarkottaa vaikkapa sitä, että tarvitsen 5M€-omaisuuden, jotta voin korkotuotolla ylläpitää konsumerismin mukana kohonnutta elintasoani (pahin painajaiseni), tai se voi tarkoittaa sitä, että asun ilmaiseksi luostarissa, enkä koe tarvitsevani lainkaan maallista omaisuutta, jolloin olen myös taloudellisesti riippumaton.

D) Tuottoprosenttien ongelma tavoitteena on se, että ne osaoptimoivat sen sijaan, että keskittäisivät ajatteluani ja toimintaani sinne, missä sen pitäisi olla, eli pitkän ajan visiooni. Vuosi on ajan määreenä loppujen lopuksi todella lyhyt, ja jos otan tavoitteekseni saada vaikka 30% vuosittaisen tuoton, niin sitten alan pää märkänä vuoden lopussa jahtaamaan sitä, ja teen huonoja päätöksiä pitkän aikavälin tavoitteeni kannalta. Joinain vuosina voi olla mahdotonta saada 30% vuosittaista tuottoa ulkoisten tekijöiden takia, toisina 30% tuotto voi olla niin naurettavan helppo tavoite, ettei se motivoi tai anna oikeaa suuntaa.

Tämä on myös suurin argumenttini kvartaalikapitalismia vastaan. Yritykset (tai oikeastaan ihmiset niiden sisällä, yritykset ovat vain keksitty uskonto/ajatus eivätkä mikään oikea entiteetti eivätkä siten tee päätöksiä) ajetaan tekemään päätöksiä, jotka ovat pitkässä juoksussa todella tyhmiä ja huonoja, vain jotta kapitalistisiat olisivat tyytyväisiä ja saisivat lyhyen ajan tuotto-odotuksensa täyteen vs. että yritettäisiin luoda kaikenlaista arvoa kaikille sidosryhmille koko aika pitkässä juoksussa kasvavissa määrin. Rahallista arvoa ei omasta mielestäni ole edes olemassa eikä varsinkaan yrityksillä (keksityillä uskonnoilla) sitä voi mitenkään sisäisesti olla, vaan arvo on pelkästään interaktiivista, ihmisten koettavissa olevaa. Rahalla on pelkästään funktionaalista arvoa vaihdannan välineenä ja sitä on maailmassa rajallinen määrä, joten on täysin idioottimaista, että yritykset keskittyvät kilpailemaan rajallisesta määrästä jotain, jolla ei ole sisäistä arvoa, kun ne voisivat lopettaa nollasummapelien pelaamisen sekä ihmisten kurjuuttamisen ja pyrkiä kasvattamaan ihmisten kokeman arvon määrää maailmassa. Kapitalismi nykyisessä muodossaan on uskontona äärimmäisen idioottimainen, huonosti suunniteltu ja vanhanaikainen, ja mielestäni se vertautuu siihen, että jotkut edelleen nykypäivänä uskovat erilaisiin jumaliin, paitsi että uskonnot sentään opettavat oikeita arvoja ja tuovat onnellisuutta elämään. Jos 2020-luvun ihmistä pidetään erikoisena, koska hän uskoo 0-luvulla keksittyyn uskontoon, miksei sitä pidetä erikoisena, että hän uskoo kauan aikaa sitten vanhentuneeseen ekonomiseen uskontoon?

Tässä maailmantilanteessa ei tarvita enää kapitalismia nykymuodossaan, vaan jonkin tyyppistä happytalismia, missä perimmäinen maksimoitava ja optimoitu asia on koko ihmiskunnan kurjuuden minimointi ja hyvän olon sekä onnellisuuden maksimointi.

1 Like

Alright, so there you have it, hopefully some potential discussion starters in one direction or another!

When reading my posts, please keep in mind that:

  • I’ve only started learning about investing, stock markets, and economics this spring, inspired by the corona crisis. Hopefully, the quality of my ideas will continuously improve as I learn more and get to discuss them with others. I gladly welcome constructive criticism and new, opposing thoughts, but please be a little more lenient with those early ideas :smiley: If one wants to create new ideas (in their own head or in their own culture), one must be willing to be wrong surprisingly often.

  • Investiget Group is an online identity and an anonymous username, behind which I write somewhat differently than how I actually interact with people. I might also deliberately exaggerate ideas at times to communicate them in a colorful way, to provoke counter-arguments. An internet forum also somewhat limits the nuances of interaction, so apologies to anyone who thinks I come across as an unpleasant type – in real life, I genuinely try to be a nice and kind person :slight_smile:

5 Likes

Perhaps a bit too much (considering we’re on an investment forum) you focus on semantics and philosophy. That artsy grandpa had good questions, but you largely dismiss them with philosophical jargon.

So, communication/reading might be easier with fewer philosophical answers and instead shorter, more concise ones.

It’s difficult to come up with comments or questions that might get a more concrete answer.

11 Likes

Thanks for your comment and for participating in the discussion, feedback is always welcome! :slight_smile:

That is, in a way, one of my central arguments for why I keep this type of investment blog and talk about these topics: in my opinion, too much is said about companies’ P/E ratios and other metrics, and too little do we delve into the most fundamental ideas that drive the corporate world and stock markets. A philosophical approach or reflection can be appropriate if the goal is, for example, to consider the ideas and underlying thoughts behind the functioning principles of stock markets or capitalism. Discussing P/E ratios can be appropriate if the goal is to try to discuss a company’s short-term earnings potential. In my opinion, there is already enough of the latter discussion, and it is difficult to create genuinely new ideas based on it, and far too little of the former.

Of course, I understand that I myself fall into the trap of using a lot of terminology that may remain obscure to those who don’t know the meanings behind them and don’t bother to Google them. In my opinion, I did not, for example, ignore Artsipapa’s questions, but answered quite aptly. I can, of course, try to elaborate on my answers more, for example, in the form of drawings or graphs, if that makes my thoughts easier to understand.

This seems to work both ways: it’s hard to get a good, concrete discussion going about abstract topics, and apparently even harder to get a good, abstract discussion going about concrete topics.

1 Like

Okay, @Johnnyboy, let’s put it this way: do you want to start by clarifying what you mean by “philosophy jargon,” why you consider it a bad thing, and why you consider it a good thing?

Artsipappa asked what kind of specs were associated with this financial independence of yours, to which he probably would have wanted an answer like

“In 5 years, I should have a 500k portfolio, which I will focus on good dividend companies and try to live on 5% / 25k dividend income. To achieve that 500k portfolio, I would need to get an average annual return of 22% over 5 years. However, that 5 years is a rough timeframe, and I don’t mind if I’m only financially independent in 8 years, and life’s realities may change in the meantime anyway.”

Instead, he received a contemplation of what financial independence means, whether the word “independence” was derived from a hammock, etc.

What are these fundamental things that you think one should focus on more than P/E ratios and such? In my opinion, forum discussions focus well on both numerical (P/E, EPS, etc.) things and contemplation of what makes a company/product/strategy good or bad.

P.S. Philosophical discussion is of course interesting, but discussing it in text format is, in my opinion, very challenging, as it’s harder to know if others are following your train of thought at all and if they grasp your main point.

6 Likes

So you believe that current global productivity is sufficient if only it is focused correctly and distributed more evenly? The benefit of capitalism to societies has come precisely from the fact that it drives efficiency (read: development) through the price formation mechanism better than any other known system.

P.S. Looks like the Hararis have been read here. :stuck_out_tongue:

3 Likes

Thanks, that’s a really good message and I understand your point much better now! Maybe I’m still getting used to this forum-based discussion, which philosophical reflection might not lend itself to as well. There are simply fewer opportunities to read the other person and how well they understood something before going deeper into the discussion. But maybe it will get better with practice!

Regarding your first two paragraphs: my point was precisely that I don’t see it as reasonable to discuss or say aloud that “in 5 years, I will need about €1.5M in capital to generate an average of €105k per year with a 7% interest yield.” Because anything can happen in my life; I could just as well be financially independent with €0 in capital, or I could be financially independent with €5M in capital. In my opinion, there are a million FIRE enthusiasts in the world who have done their own calculations for financial independence. Publishing my own calculations doesn’t, in my opinion, create any new thinking. If, on the other hand, we go one level deeper in the discussion, i.e., instead of discussing the topic “how much money do I need to be financially independent?” we discuss “what does financial independence mean?”, we might arrive at a more interesting direction in terms of ideas.

And I definitely need to improve on answering the questions people ask more clearly. In addition to presenting further reflections based on questions or other ideas. So, feedback well taken.

By fundamental issues, I mean precisely my example above: instead of pondering “how much money do I need for financial independence,” we go one level deeper to ponder “financial independence” itself. If you imagine some kind of hierarchy or network of investing ideas and concepts, you can always go deeper, higher, or sideways. For example: the economy consists of different markets → a market consists of both buyers and sellers → sellers are, for example, organizations, companies → companies are an imaginary concept, organizations are a group of individuals → a group of individuals in organizations acts based on these things: motivation, values, culture, yadi-yadi-ya. New ideas emerge when an old way of thinking or an idea is combined with another way of thinking or an idea, resulting in some new way of thinking or idea. For example, combine anthropological and economic thinking, and ponder different brands or capitalism from the perspective that they are modern religions with their symbols and rituals, and consider what would happen to the S&P 500 and its P/E ratios if the Jesus of capitalism were to return from the dead? A really silly and random thought, but hopefully someone got at least something out of it. Drawing would explain these hierarchies and connections a bit better.

2 Likes

@kabu Thanks, that’s a brilliant comment - exactly the kind of discussion I’d like to see more of :slight_smile:

Before I go deeper, would you like to explain more clearly what you mean exactly by global productivity - some kind of ratio scaled with factors and so on, but what are the factors you have in mind there?

I think I’ve read Sapiens and Homo Deus by Harari sometime, but they weren’t mind-blowing books IMO - Sapiens was the better of the two and certainly opens up the world for many.

By that, I primarily meant the global amount of well-being, which can be thought of, for example, through how much food and other goods and services can be produced. The biggest problem in transitioning to something like “happytalism” (happytalismi) would be that development, also in medicine, for example, would slow down, and the observation that the current standard of living is still quite strongly dependent on fossil fuels in an unsustainable way.

Capitalism naturally has its own problems, but the incentives to do work well are largely in place, and thanks to the price mechanism, resources are allocated efficiently.

Harari strongly came to mind from that thought of “capitalism is a religion.” Both are good books in my opinion, especially Sapiens. :slight_smile:

2 Likes

Vierastan ajatustasi, että yritystoiminta olisi nollasummapeliä. Asia on mielestäni juurikin päinvastoin. Yritys käyttää niukkoja resursseja (pääoma, materiaalit, tietotaito, työvoima jne) luodakseen valitsemistaan raaka-aineista eniten lisäarvoa tuottavan tien. Otetaan esimerkki:

Kuvitteellisen Oja Oyn toimiala on ojankaivuu. Yritys saa toimeksiannon maanviljelijältä, jonka pellolle vesi kertyy ja sato uhkaa pilaantua. Kaivamalla ojan yrittäjä pelastaa maanviljelijän sadon (=elannon), mutta myös leipurin ja leipäkauppiaan elannon. Miten tämä on nollasummapeliä, joka siis edellyttää, että joku muu kärsii?

Allekirjoitan väitteen, ettei rahalla ole sisäistä arvoa, mutta se mahdollistaa asioita ja hyvinvoinnin kohdentamisen jokaista eniten hyödyttävään mixiin. Kuvittele yhteiskunta ilman rahaa, jossa verot kerätään ja palkat maksetaan hyödykkeinä. Jokainen työntekijä saa saman korin riippumatta henkilökohtaisista tarpeista. Ihminen, joka näkee vallan mainiosti ei tarvitse korista löytyviä silmälaseja. Jossain toisessa yrityksessä taas joku toinen on hajottanut silmälasinsa, mutta niitä ei ole löytynyt korista moneen viikkoon. Eikö tässä rahan tuoma valinnanvapaus ja resurssien kohdistamisen tehokkuus ole arvo itsessään ja luo hyvinvointia?

Kyseenalaistan vahvasti myös näkökulmasi siitä, että " Kapitalismi nykyisessä muodossaan on uskontona äärimmäisen idioottimainen, huonosti suunniteltu ja vanhanaikainen". Ensimmäiseksi et edes perustele yhtäkään näistä väitteistäsi. Esitän silti omat mielipiteeni.

  1. On totta, että kapitalismissa on omat vikansa, mutta toistaiseksi se on mahdollistanut miljoonien (myös Suomen) nousun absoluuttisesta köyhyydestä tilanteeseen, jossa ihminen voi valita miten aikansa käyttää (ainakin osittain).

  2. En usko, että kapitalismia on suunniteltu, vaan sen teoria on luotu jälkikäteen havainnoiden. Kapitalismi on luontainen seuraus ihmisen kahdesta henkiinjäämistä tukevasta ominaisuudesta. Ahneus ja laiskuus. Nämä yhdessä ovat läpi historian varmistaneet, että ihminen ja sen esi-isät ovat kohdistaneet rajalliset resurssinsa toimiin, joilla on saatu mahdollisimman paljon ruokaa, suojaa ja lämpöä. Evoluutio on todiste siitä, että kapitalismi toimii (tai on ainakin toiminut). Se joka keksi metsästystä helpottavia keksintöjä sai eniten lihaa omalle lähipiirilleen. Ne jotka näkivät eniten vaivaa ruuan hankkimiseen tai eivät olleet siinä hyviä, kuolivat ympäristön muuttuessa.

  3. En myöskään pidä kapitalismia vanhanaikaisena, vaan se on muuttunut läpi ajanjaksojen ja mukautunut ympäröiviä normeja ja arvoja noudatellen. Viime aikoina ns kova kapitalismi ja voittojen maksimointi ovat alkaneet murtumaan ja yritykset panostavat mm. ympäristöystävällisyyteen. Tämä on taas sitä mukautumista, mikä mahdollistaa selviytymisen seuraavaan päivään, viikkoon ja vuoteen. Nämä prosessit ja ajatusmallit vaativat aikaa muuttuakseen, sillä kapitalismi ei ole mitään oikeaa; se on vain yksi ihmisen keksintö, jolla se koittaa selittää ympärillään olevia asioita. Kapitalismihan on sitä, mitä ihmiset sen ajattelevat olevan. Se muovaantuu ajan ja arvojen mukana.

Vertaat kapitalismia uskontoon, mikä itsessään on hyväksyttävää. Kaikilla aatteilla on omat kannattajansa, joista toiset uskovat vahvemmin kuin toiset. Korvaani kuitenkin särähtää perustelu: " Uskonnot sentään opettavat oikeita arvoja ja tuovat onnellisuutta elämään". Mitä ovat “oikeat arvot”? Sinun arvojasi mukailevia arvoja? Mikä tekee arvosta oikean tai väärän?

Kuvitellaan kaksi vierekkäistä taloa ja naapuria, joiden rajalla kasvaa puu. Toinen naapuri arvostaa puuta siksi, että se suojaa auringolta, siinä pesivät linnut ja se tuo kauneutta pihaan. Toinen taas haluaisi kaataa sen, koska sen lehdet varisevat tuulen mukana lähinnä hänen puolelleen ja talvisin hän voisi lämmittää kotiaan siitä tehdyillä klapeilla. Kumman arvot ovat oikeat ja kumman väärät?

Arvot ovat vahvasti aikakauteen ja ympäröivään yhteiskuntaan liittyviä jälleen abstrakteja asioita. Ne eivät ole mitään oikeaa vaan pikemminkin osa etiikan pörssiä, jossa yhteiskunta ja sen jäsenet määrittelevät arvojen tärkeyden.

Sanoit myös, että uskonnot tuovat iloa elämään, mutta muistutan tähän väliin semmoisista asioista kuin ihmisuhrit, ristiretket, noitaroviot, pyhät sodat, lahkot ynnä muut. Ei liity varsinaisesti aiheeseen, mutta muistutan että asioilla on usein kahdet kasvot. Ilmeisesti viittaat, ettei kapitalismi tuota iloa. Listaan alle perusteluja, missä kapitalismi tuottaa iloa.

  1. Vapaus. Ihminen on vapaa valitsemaan työn, josta saa iloa ja tyydytystä.
  2. Tehokkuus. Kapitalismi kannustaa käyttämään rajallisia resursseja mahdollisimman tehokkaasti ja sillä ylijäämällä (kapitalistinen tuotanto - kommunistinen tuotanto) mahdollistetaan asioita myös yksilöille, jotka ovat ilman omaa syytään pudonneet kelkasta.
  3. Köyhyys. Kapitalismi kannustaa ihmisiä keksimään asioita, joilla voivat päästä pois köyhyydestä ja nostaa elämänlaatuaan. Todistetusti se on jo näin tehnytkin.

On hauskaa, että väität kapitalismin olevan “vanhentunut ekonominen uskonto”. Kuitenkin monet uskonnot ja aatteet muuttuvat ajansaatossa, kun tekstejä ja oppeja tulkitaan uusin tavoin. Toisekseen 2020-luvulla uskonnoton ihminen on maailman- ja euroopanlaajuisesti edelleen harvinainen. Toki suomalaisessa kuplassa elävälle uskonto voi tuntua etäiselle.

Haluan myös muistuttaa tarinasta, joka kertoo professorista, joka ehdotti luokalleen koetta, kun nämä kysyivät mitä vikaa sosialismissa on. Luokalla on kolme tenttiä ja jokainen oppilas saisi niistä keskiarvon perusteella arvosanan. Ensimmäinen tentti meni hyvin, koska lähes jokainen oppilas opiskeli. Toinen meni jo huonommin, koska harvempi opiskeli, sillä “eihän nyt minun arvosanallani ole väliä isossa kuvassa”. Kolmannesta luokka sai hylätyn, koska vain muutama tunnollisin enää opiskeli tenttiin.

Tähän myös kiteytyy happytalismin ongelmat. Jos yhteiskunta antaa vain kaiken tarvitsemasi, mitä tekisit vapaaehtoisesti sen eteen? Siis työtä, joka ilman eri korvausta mahdollistaa kaiken sen hyvän, mitä sinulle jaetaan. Ihminen arvostaa asioita, joiden eteen on nähnyt vaivaa ja tehnyt työtä. Tietyllä tapaahan työ tekee onnelliseksi. Onnellisuuden maksimointi on mielestäni hyvä päärä, mutta väitän, että nimenomaan kapitalismi tekee sen parhaiten. Se antaa yksilöllen syyn ja kannustimen ponnistella juuri niin paljon kuin onnellisuuden saavuttaminen vaatii. Miksi kukaan panostaisi mihinkään tai ottaisi riskiä, jos siitä ei kerran hyödy? Onko onnellisuus yksilön onnellisuus sinulle tärkeämpää kuin yhteinen hyvä? Mielestäni varsin naiiveja, huonosti perusteltuja ja yksinkertaistavia ajatuksia. Haluat mennä “astetta syvemmälle”, mutta et kuitenkaan onnistu tuomaan mitään ajattelua esiin vaan hankaat tätä “filosofia-jargonin” metadataa viestistä toiseen.

En myöskään näe mahdollista, että ihminen on taloudellisesti riippumaton 0€ pääomalla. Täydellisessä omavaraisuudessakin sinun tulee omistaa maat (tai lainata) jolla ruokasi kasvatat. Myös tukien varassa eläminen vasta taloudellista riippumattomuutta onkin. Kertoisitko miten tämä on mahdollista?

PS. Mistä tuo nimimerkki blogin otsikon “pääomasijoittaja” tulee?
PPS. Taloustiede on hyvin tutkittu tiede, jota ovat tutkineet monet meitä viisaammat. Todennäköisesti sinulla on enemmän annettavaa kertomalla tavoitteesi ja keinosi taloudelliseen riippumattomuuteen, kuin analysoimalla osakemarkkinan anatomiaa. Ainakin arvokkaampi mielipiteesi on ensimmäiseen kysymykseen.
PPPS. Saat vapaasti pitää tätä blogia ja varmasti tulen sitä joskus lukemaankin, mutta koita ihmeessä tehdä keskitetympiä postauksia. Valitse joku pieni pala ja lähde pohtimaan sitä, äläkä yritä luoda talousteoriaa uusiksi.
PPPPS. Sinulta on nyt ainakin kolmesti kysytty sitä taloudellisen riippumattomuuden tavoitetta, joten mitäpä jos vastaisit siihen ihan mitattavissa olevilla arvoilla, kuten eurot, prosentit ja vuodet? Piristävää olisi tietenkin, jos kerrot myös mitä aiot / haluat taloudellisella vapaudella tehdä
PPPPPS. Sapiens oli mielestäni hyvä, mutta Homo Deuksessa kirjoittajan ajatukset aika huonosti perusteltuja, eivätkä kovin objektiivisia.
PPPPPPS. Varallisuuden uusjako on ideana vanha, mutta käyttökelvoton. Vaikka nyt jaettaisiin kaikki maailman varallisuus uusiksi, niin jo huomenna ensimmäiset olisivat moninkertaistaneet ja toiset tuhlanneet varallisuutensa.

Lisätään nyt etten todellakaan usko kapitalismin olevan täydellinen tai virheetön, mutta minusta on turha syyttää ihmisen luomaa abstraktia asiaa maailman ongelmista. Vähän sama kun syytetään muovia merien pilaamisesta tai aseita murhista. Kyllä se on aina ihminen, joka vetää liipaisimesta (tai muuten säheltää aseen kanssa) tai heittää sen muoviroskan luontoon. Kapitalismista on aiheutunut valtavia ympäristöongelmia ja -vahinkoja, mutta on päättäjien ja tuomioistuimien tehtävä sanktioida ympäristörikoksista sellaisilla seuraamuksilla, että rötös ei kannata. Eipä toisaalta Kiinan tai Venäjänkään luonnnon kunto huimaa päätä.

26 Likes

DarkRoast… I wish I could sometimes articulate or write something open the way you did. Although, regarding the content, I don’t see anything in common between religion and capitalism. One is a religion and the other is what actually happens in the marketplace.

4 Likes

Thanks @DarkRoast. An exceptionally well-thought-out piece. I gained many new perspectives on my own thinking from this. A good example of socialism (professor and student), I haven’t come across it before.

Happytalism will probably become a broader societal consideration if/when automation reaches the point where the number of jobs radically decreases/is decreasing. Anna Kontula (minister) had an idea about this, that robots would also pay tax on their “income,” which would be balanced among people so that everyone’s basic livelihood would be secured. Kontula believes that humans are naturally busy creatures who will find things to do for themselves. I certainly agree with this, but the income transfer from robots to people, in my opinion, brings with it the problems of happytalism that you mentioned.

4 Likes

Here, Kontula is wrong. Humans will find things to do, but if they don’t have to, that activity is rarely something anyone else would be willing to pay for. Haven’t we seen enough of this “taking the path of least resistance” in the Soviet Union and Mao’s China?

5 Likes

Thanks for the comment @kabu, it’s a good way to challenge my own thinking :slight_smile:

We agree that global well-being should be at the core of productivity figures. The value of healthy food or products that genuinely bring long-term well-being to people could be a good metric – I haven’t yet had time to develop a metric to drive and define the lower levels of my happytalism.

You’re right, overall development would probably slow down, but it would also be allocated more towards things that promote people’s long-term well-being. So, instead of oil companies continuing to invest larger sums of money to compete over who does the oil business best financially, the question would be greatly challenged whether the oil business will bring well-being to humanity in the long run, or merely misery through its Nth degree side effects (see climate change). Would you like to elaborate on that reliance on fossil fuels for living standards?

Capitalism has its own problems and it has a lot of good sides. I probably wouldn’t dare to stir up trouble on an investment forum regarding criticism of capitalism, unless I had also familiarized myself with its better aspects. In my opinion, if capitalism were updated to fundamentally drive towards people’s well-being or things they value (and somewhat abandon driving and optimizing solely towards monetary value), it could be an even better system. The problem comes from the fundamental decision of whether we aim for human well-being as the most important metric and wealth as its byproduct, or whether we aim for private wealth, and human well-being as its byproduct. In my opinion, the following charts could speak for the former, not the latter.

If people’s happiness or well-being does not significantly increase after a certain point, but increases significantly from the lowest income levels (where most of the world’s inhabitants still are), should we optimize wealth development more towards those income levels, and not encourage people to get richer and richer?

Next chart: I couldn’t really find the kind of chart I wanted, and Google generally seems to be a poor search engine for finding scientific information nowadays. I would have wanted a curve showing the distribution of income levels at different times and across different continents. From that chart, many kinds of conclusions and discussions could have been drawn: what has capitalism in its current form achieved in the US over the last 20 years, and what, for example, has capitalism in one kind of updated version achieved in China over the last 20 years?

2 Likes