8.4.2020 postattu, ensimmäinen postaukseni Sijoitustietoon:
Olen jo pidemmän aikaa miettinyt oman blogin aloittamista. Tykkään kirjoittamisesta ja haluaisin hyvän rutiinin sen harjoittamiseen. Pidän kirjoittamista hyvänä tapana harjoitella omaa ajattelua, ja pidän molempia hyvänä tapana parantaa omaa sijoittamistaan. Tällaisessa julkisessa kirjoittamisessa on toivon mukaan lisäksi hyötynä se, että omaa ajattelua tulevat haastamaan ja kehittämään huomattavasti paljon aiheeseen perehtyneemmät ja kritiikissään avoimemmat ihmiset - verrattuna ainakin siihen, että hakisin hyväksyntää omalle spekuloinnilleni vähemmän harrastuneiden kavereideni parista…
Se, että päädyn avaamaan juuri sijoitusblogin, liittyy oikeastaan alkuvuoden tapahtumiin. Vuoden alussa hyppäsin pois edellisestä päivätyöstäni ja minulle jäi huomattavasti paljon enemmän aikaa käsiini (pahoittelut jo etukäteen valtavista määristä anglismeista, mitä blogini luultavasti tulee sisältämään), jota sitten aloin käyttämään pörssien seuraamiseen ja sijoittamisen opiskeluun. Syventyminen pörssin maailmaan eteni voimakkaasti, kun COVID-19-kriisi otti tuulta alleen ja kurssit lähtivät voimakkaaseen laskuun. 22. päivä helmikuuta en luultavasti tajunnut sijoittamisesta lähellekään yhtä paljoa kuin nyt – ei sillä että nytkään tajuaisin valtavasti – mutta päädyin siihen, että tämä koronasirkus näyttää vain pahentuvan, ja seuraisin sitä mielummin katsomosta kaikki osakkeet poismyyneenä. Intuitio, tuuri, COVID-19-analyysien seuranta, tai mikä ikinä silloin osuikaan kohdilleen, osui näin jälkikäteen katsottuna kohdilleen. Myöhemmin olen naureskellut kuulemani “if you’re going to panic, panic first” -sanonnan osuvuudelle omalla kohdallani.
Kuten sanottua, olen ollut mukana sijoitusmaailmassa vasta pari kuukautta ja tiedän siten aiheista edelleen tooooodella rajallisesti. Lähdin todennäköisesti myös opiskelemaan ja pohtimaan sijoittamista varsin epätavallisesta kulmasta: vasta lähiviikkoina olen tutustunut enemmän tunnuslukuanalyysiin ynnä muuhun ns. peruskamaan, kun taas aluksi halusin edes yrittää ymmärtää markkinoita ilmiönä paremmin. Mistä pelaajista peli koostuu, ketkä siinä ovat häviäjiä ja voittajia, mikä erottaa häviäjät ja voittajat toisistaan ja mihin voittamisen perustuu, mitkä ovat säännöt, lainalaisuudet ja olettamukset…? Voin yrittää myöhemmin kirjoittaa laajemmin alustavia ajatuksiani markkinoista saadakseni mietteeni poltettavaksi julkisella roviolla, jonka jälkeen ajatukseni nousevat tukevampina pystyyn kuin Fordin tehtaat konsanaan. Sanottakoon tässä vaiheessa, että mitä enemmän sitä luulee ymmärtävänsä, sitä vähemmän sitä yleensä oikeasti ymmärtää mistään mitään.
Mutta nykyinen tilanne on rajallisen ymmärrykseni valossa kutkuttavan jännittävä. Humanististen tieteiden tietämykseni – jälleen äärimmäisen rajallisen sellaisen – varjossa annan yllättävän paljon luottoa tehokkaiden markkinoiden teorialle. Jos oletetaan, että tuolla rapakon tuolla puolen on joitain maailman skarpeimmista ihmisistä suojelemassa ja kasvattamassa joitain maailman rikkaimpien ihmisten varoja (ja täten myös omiaan), niin kokisin heidän epäonnistuneen, tai ainakin lähinnä myöhästyneen, koronauhan arvioimisessa. Jälkikäteen ja ulkopuolisena on helvetin helppo olla viisas – kyllähän Nokiankin olis kannattanut laittaa parempia kosketusnäyttöjä ja ostaa Android pois kuljeksimasta… Ehkä tuohon pitää sekottaa vähän sitä systeemin kompleksisuutta: siellä on joukoittain erilaisia pelureita, jotka keskittyy eri asioihin ja joista osa on toiminut eri vaiheissa sekä eri peliälyllä. Lisäksi siellä on kuitenkin loppujen lopuksi joukko ihmisiä edelleen suurilta osin tekemässä päätöksiä, jolloin kaikkeen toimintaan liittyy sitä sekavuutta, mitä meidän jokaisen arkipäiväiseen elämäämmekin. Markkinat voi olla tehokkaat ja rationaaliset, mutta ei ne ihmiset sen sisällä, ja epärationaalisuuden kasvaessa ihmisissä kasvanee se myös koko systeemissä.
Eli eri pelaajat alkoivat eri aikaan pelaamaan hieman eri pelejä, hieman eri ajureilla, säännöillä ja tietämyksellä – ja sitten yhtäkkiä pelien tahti kiihtyy, panokset kovenevat ja säännöt sekä tietämys muuttuvat jatkuvasti vauhdissa. Lisäksi näiden jo itsessään monimutkaisten pelien tai systeemien välillä on mitä monimutkaisimpia yhteyksiä. Ja sitten yrittäessään ymmärtää näitä systeemejä ihmiset tulevat varmasti päätymään yksinkertaistuksiin ja vääriin valintoihin – “Kauppalehdessä luki, että Dow Jones voi laskea vielä 25%, parasta myydä Nokian osakkeet nyt ja ostaa takaisin, kun hinnat on romahtaneet” – ihan niin kuin minäkin.
Okei, eli systeemit ovat helvetin monimutkaisia ja vaikeita ymmärtää. No sitten, jos mennään siihen, mitä sijoittaminen omasta mielestäni ja tämän hetkisen ymmärryksen valossa on. Hyvinkin yksinkertaistettuna, ymmärrän sijoittamisen vedonlyönnin kaltaisena pelinä, jossa voi valita kohteensa niiden riskisyyden ja mahdollisen tuoton, oman taitotason tai erikoistumisen yms. pohjalta. Minä, jonkun omaisuuserän ostaja, veikkaan sen puolesta, että tulen tulevaisuudessa saamaan omaisuuserästä paremman hinnan kuin millä edellinen omistaja sen on minulle myymässä. Tällä toisella pelaajalla sitten on ihan omat ajurinsa, sääntönsä ja tietämyksensä, jonka perusteella hän haluaa vaihtaa omaisuuttaan toiseen muotoon. Tuo oli jotenkin todella yksinkertaistetusti ja tyhmästi kirjoitettu, joten jätän tuon asian selittämisen tuohon ja palaan asiaan mietittyäni sitä paremmin. Ihmisillä on yhtä paljon syitä tehdä peliliikkeitä kuin maailmassa on eri pelikohteita, turha siis lähteä yksinkertaistamaan mitään “tulevaisuuden hintaodotuksien mallia”. Yleensä asioista ymmärtää oikeasti edes jotain vasta sitten, kun pystyy jokseenkin uskottavasti ja ymmärettävästi selittämään niistä muille, mutta onneksi jo selitystä yrittäessä parantaa omaa ymmärrystään huomattavasti ja tajuaa puutteellisuutensa. Minusta vedonlyönti esimerkkinä on antanut itselleni jonkinlaisen tavan ymmärtää sijoitustoimintaa, mutta toisaalta en ymmärrä vielä täysin näiden vedonlyöntikohteiden luonnetta, koska se itsessään on niin monimutkainen. Esimerkiksi tällä hetkellä ajattelen, että osakkeiden hinta perustuu pohjimmiltaan, kaikista perustavanlaatuisimmilla tasollaan siihen, että millä hinnalla joku ihminen on valmis myymään jotain, ja löytyykö toista ihmistä, joka on valmis ostamaan sen asian myyjän haluamalla hinnalla. Tuohon sitten tulee päälle valtavasti myyjiä ja ostajia (jotka ovat itsessään äärimmäisen monimutkaisia toimijoita), välittäjiä, reaalista toimintaa ja liiketoimintaa sekä yritelmiä ennustaa kaikkea ennallamainittua.
Mutta jos nyt jatketaan ja sanotaan, että sijoittamisessa on kyse jonkinlaisesta tulevaisuuden ennustamisen yrittämisestä ja vedonlyönnistä sen pohjalta. Katsotaan kaverin kanssa matsia, ja minä saan viisisataa, jos keltainen joukkue voittaa, ja kaveri saa tonnin, jos siniset voittaa. Lopputulosta on mahdotonta ennustaa etukäteen, mutta molemmilla on omat monimutkaiset syynsä vedonlyönnille: minä haluan vain nauttia matsista vedonlyönnin tuoman jännityksen myötä enemmän ja vaikuttaa rennolta tyypiltä, kun taas kaverini on tarkastunut vedonlyöntisivustojen konsensuksen, omaa sisäpiiritietoa keltaisen joukkueen loukkaantumistilastoista, ja tarvitsee rahaa maksaakseen myöhässä olevan vuokransa. Kaverini jää pitkässä juoksussa varmasti enemmän voitolle, koska hän osaa ennustaa tulevaisuutta paremmin. Mutta yksittäisen matsin jäljiltä hän saattaa jäädä reilusti tappiolle joutuen entistä isompiin ongelmiin vuokransa kanssa.
Sijoittamisessa voi valita vedonlyöntikohteensa, voi valita ketä vastaan lyö vetoa ja kuinka paljon, sekä voi yrittää tehdä kaikkensa ennustaakseen pitkässä juoksussa tulevaisuutta paremmin kuin keskimääräiset vedonlyöntikumppaninsa. Voit pyrkiä valitsemaan vedonlyöntikohteen, jonka tulevaisuus on mahdollisimman varma tai epävarma, voit valita vedonlyöntikumppaniksesi äärimmäisen omistautuneita ja fiksuja ihmisiä tai voit valita hupiveikkaajia, voit valita pienen tai suuren panoksen, ja voit yrittää hankkia tietoa parantaaksesi kykyäsi ennustaa tulevaisuutta, vaikkapa lukemalla analyytikkojen ymmärrystä erilaisista vedonlyöntikohteista ja niiden tulevaisuudesta.
Tämän sekavan kielikuvaröykkiön keskellä pääsemme siihen, minkä takia itse valitsen tällä hetkellä vedonlyöntikohteekseni pienempiä suomalaisia firmoja. Monissa kohteissa vastassa on lähinnä hupiveikkaajia, koska totisemmat ja omistautuneemmat veikkaajat eivät saa tarpeeksi isoja panoksia laitettua sisään, jonka takia heidän pitää veikata kohteista, jossa on vähemmän hupiveikkaajia ja enemmän veikkaajia, jotka ennustavat tulevaisuutta pitkässä juoksussa oikein. Monilla kohteista ei edes ole vedonlyöntisivustoihin verrattavissa olevia analyytikkoja, jotka pyrkivät tasapäistämään kilpailua tuomalla omat ennustuksensa niiden saataville, jotka eivät viitsi huvittelunsa vuoksi käyttää enempää aikaa tulevaisuuden ennustamiseen. Niillä kohteilla joilla on yksittäinen analyytikko, voi analyytikon vaikutus olla liiankin tasapäistävä. Liian moni ei jaksa tehdä omaa ennustustaan tulevaisuudesta, joten luottavat analyytikon ennustukseen ja lyövät vetoa sen mukaan. Ja tämä tapahtuu lähinnä vedonlyöntikumppaneita vastaan, jotka saattavat perustavaa oman veikkauksensa samaan ennustukseen, jolloin vedonlyöntikohteen luonne saattaa muuttua siniset vs. keltaiset -asetelmasta asetelmaan, jossa suurin osa olettaa sinisten voittavan, ja enää kyse on siitä, kuka veikkaa parhaiten monella pisteellä. Tuo yksittäisen analyytikon vaikutus saattaa vain voimistua, kun epävarmuus vedonlyöntikohteesta vaikuttaa kasvaneen: koronan takia osaan entistä huonommin ennustaa tulevaisuutta, joten luotan entistä enemmän siihen ihmiseen, joka kaiken tämän epävarmuuden keskellä vaikuttaa tietävän, miten tulevaisuudessa käy.
Ja kaikista isoin vaikutus vedonlyöntiympäristöön on tietysti koronan aloittaman tapahtumasarjan vaikutus vedonlyöntikumppaneiden ajatteluun ja toimintaan: pelon vallassa aletaan seuraamaan isompia kohteita ja miten totisemmat vedonlyöjät niissä ennustavat tietämättä vielä varmasti heidän kohteidensa lopputulemaa. Suuressa osassa tapauksista isot kohteet ovat varmasti yhteyksissä myös pieniin kohteisiin : jos fiksummat vedonlyöjät alkavat lyömään omaa aiemmin tukemaansa kohdetta vastaan, ja se on jollain tavalla kytköksissä sinun veikkaamaasi pienempään kohteeseen, niin sitten isompien kohteiden seuraaminen on varmasti fiksua. Tuli mieleen tällainen todennäköisesti todella huono esimerkki urheiluvedonlyönninpuolelta. Kaupungissa alkaa satamaan, ja fiksummat vedonlyöjät alkavat vetämään panoksiaan pois mestaruussarjan joukkueelta, joka pärjää huonommin sateella – voi olla, että joukkue päätyy vielä voittamaan, mutta sen todennäköisyydet voitolle ovat yhtäkkiä pienentyneet, voiton kerroin pienentynyt, ja aiemmin voittoa veikanneet joutuvat maksamaan enemmän päästäkseen eroon veikkauksestaan. No, jos olet veikannut samaan aikaan kaupungissa käytävää nelosdivarin ottelua, ja käytät vedonlyöntikäyttäytymisesi perusteena fiksumpien vedonlyöjien toimintaa tietämättä sen perusteluita, saatat osua sattumalta hyvin oikeaan, hyvin väärään tai mihin tahansa siltä väliltä . Voi olla, että joukkue, kenen puolesta löit aiemmin vetoa, on myös huonompi pelaamaan sateella. Voi myös olla, että joukkue on sarjansa paras pelaamaan sateella, tai että veikkaamasi ottelu pelataan katetulla kentällä sinun tietämättä siitäkään .
Jos olen ymmärtänyt tätä asetelmaa edes joltain osilta oikein, tämä asetelma tarjoaa myös valtavia mahdollisuuksia lyödä pitkässä juoksussa voitokkaasti vetoa. Voin esimerkiksi keskittyä niihin firmoihin, joita edes analyytikot eivät seuraa, jolloin kohteet ovat ainakin näennäisesti epävarmempia ja riskisempiä, mutta joissa voin lyödä vetoa entistä enemmän hupisijoittajien kanssa, jotka valitsevat hauskoja lottokuponkeja seurattavaksi huvin vuoksi. Vähän niin kuin löisin vetoa pelkästään kaverini kanssa kohteesta, joka ei oikein kiinnosta ketään muita, mutta josta minä satun tietämään valtavasti. Tai voin lyödä vetoa hieman isompiin kohteisiin ja yksittäisen analyytikon tulevaisuuden ennustusta vastaan, jolloin tulen luultavasti myös veikkaamaan vastaan useimpia hupisijoittajia, jotka perustavat vedonlyöntinsä analyytikon ennusteeseen. Esimerkiksi voin lyödä jonkun Nordicbetin kautta vetoa jostan Suomen alasarjasta, ja luottaa siihen, että ennustan oman kyläjoukkueeni suorituksia pitkässä juoksussa paremmin kuin joku Helsingissä tai Maltalla istuva analyytikko. Tai voin yrittää tehdä oman arvioni ja kuvitella analyytikon päätyvän about samaan ennustukseen, jolloin hänen julkaistessaan ennustuksensa tulevat monet vaihtamaan oman ennustuksensa suuntaa sen perusteella. Ja sitten on tietysti se vaihtoehto, että uskon voivani ennustaa paremmin lopputuloksen maailman seuratuimmassa markkinassa tai urheilusarjan finaalissa, jossa äärimmäisen omistautuneet ihmiset käyttävät päiväkausia ennustaen pelkästään voittavan valmentajan niskaan kaadetun Gatoraden väriä .
Kaikissa vaihtoehdoissa on luultavasti valtavasti riskiä ja vaihtelevat odotusarvot – onhan kyseessä vedonlyönti. Pienimmät kohteet ovat syystäkin vaikeasti ennustettavissa ja ihmiset seuraavat niiden kehitystä heikommin, jolloin saattaa kestää kauan, että saat tarpeeksi vedonlyöntikumppaneita seuraksesi. Toisaalta analyytikon näkemystä vastaan tai sitä ennakoiden vetoa lyödessäsi saatat olla yksinkertaisesti väärässä oleva ylimielinen kusipää, joka kuvittelee voivansa harrasteenaan ennustamaan tulevaisuutta paremmin tai nopeammin kuin ammattilainen, joka tekee ja on tehnyt sitä työkseen jo monia vuosia ja seuraa vedonlyöntikohdetta päivittäin. Ja mitä suuremmalla panoksella veikkaat mitä suurempaa eroa analyytikon ennusteeseen, sitä isompi on tappiosi, kun analyytikko paljastuu ennustaneen paremmin ja siten myös häntä peesanneet hupivedonlyöjät.
Huhhuh, kaikkea sitä ihminen tekee ja kirjoittaakin, jotta pystyisi järkeilemään itselleen, ettei ole ylimielinen kusipää. Noh, jos ei siis ole jo aiemmasta sekavasta selostuksesta ja sijoitusurani massiivisesta kolmen kuukauden kestosta käynyt selväksi, olen siis todennäköisesti vain Dunning-Kruger-käyrän alkuhuippua edustava täydellinen idiootti .
Nyt on kuitenkin mielestäni menossa mitä mielenkiintoisin aika vedonlyöntimarkkinoilla, kun äkkiseltään ilmestyneet tummat pilvet nousivat taivaalle Aasiassa, leviten myrskyisäksi, koko maapallon kattavaksi sadekaudeksi, jonka luonteesta ja kestosta meidän on hyvin vaikea saada selvää. Maailman isoimpien ja fiksuimpien vedonlyöjienkin on ollut vaikea saada selvää niiden vaikutuksista eri sarjoihin ja joukkueisiin, mutta viimeistään sateen jälkeen tulee olemaan poutasää ja jälleen jälkeenpäin näyttää ilmiselvältä, että miten tämä uudenlainen myrsky vaikutti eri sarjoihin ja joukkueisiin. Sateesta hyötyvät sarjat kukoistavat, jotkut seilaavat tavalliseen tapaan ja jotkut miltei hukkuvat tulvaveden mukana – parhaiten sadetta kestävät joukkueet taas joko vahvistavat jo entuudestaan vahvaa kärkiasemaansa tai nousevat yllättäen paalupaikalle .
Seuraavaksi siis omat isoimmat vedonlyöntikohteeni tämän koronasiruksen aikana, jotka tein luultavasti täysin tunteen vallassa ja äkkipikaisesti, kehittäen mitä mahtavimmat perustelut ja stoorit niille jälkikäteen. Haluan nyt vielä korostaa, että olen tosiaan alalla täysi amatööri, koko kirjoitukseni on täynnä pelkästään omia mielipiteitäni, eikä mitään kirjoittamaani tule ottaa sijoitussuosituksena tai käyttää oman sijoitustoiminnan perusteena. Näihin seuraaviin yrityksiin olen sijoittanut edellisten viikkojen aikana, jokseenkin varsin pieniä summia :
Remedy
Remedy oli oikeastaan se sijoitus, joka antoi itselle vähän luultavasti virheellistä itseluottamusta oman sijoittamisen suhteen. Inderesin Remedy-ketjusta ja -raportista, sekä Jeansin Sijoitustieto-blogista löytyy varsin hyvin perusteluja tälle, joten en lähde niitä toistamaan. Minun pitänee vielä hieman kehittää vedonlyöntianalogiaani eteenpäin, mutta mielestäni oli ilmiselvää, että Remedy pelaa lajia, joka kokonaisuudessaan hyötyy sateesta (ihmiset jumittuu neljän seinän sisään, Steam hakkaa ennätyksiä ja muita pelifirmoja hehkutetaan), ja Remedy vaikutti joukkueelta, joka tulee pärjäämään kelillä kuin kelillä myös oman sarjansa sisällä pitkässä juoksussa . Samaan aikaan yhä harvemmat olivat optimistisia Remedyn suhteen vedonlyöntikohteena, minkä koin hyvänä paikkana laittaa vedot sisään Remedylle. Lisäsin vetoja vielä kahteen otteeseen, kun ennustin analyytikkojen tekevän omat samansuuntaiset ennusteensa ja niiden ennusteiden tultua ulos. Sittemmin olen myynyt vetojani pois, koska Remedy on vedonlyöntikohteena kasvanut omasta mielestäni ehkä jo liiankin suosituksi, ja muualta löytynee vähemmän suosittuja ja edukkaampia kohteita.
LeadDesk
No tämä nyt sitten on luokkaa “lyön vetoa analyytikkoa vastaan”, mikä kuten aiemmin mainittua, on entistä riskisempää puuhaa. Suuressa osassa tapauksista tätä päivätyökseen tekevä analyytikko osuu ammattitaitonsa johdosta oikeaan, mutta nyt halusin ottaa riskin, vaikka mitä suuremmalla todennäköisyydellä olen väärässä ja olen lyönyt huonon vedon. Tässä kuitenkin ajatusprosessini:
LeadDesk ajautui kiikareihini jo tammikuussa, kun Seppo Saario meni mainitsemaan firman hesarin haastattelussa asti. Yleensä otan vastaavat vetovihjeet mielelläni vastaan, koska se antaa kehoitteen tutkia enemmän jotain firmaa, jonka joku viisas sijoittaja on kokenut jostain syystä hyväksi kohteeksi. Noh, en päätynyt sen jälkeen sijoittamaan firmaan, koska hesari vihjepaikkana vaikutti vähän liian ilmeiseltä ja oli muita kohteita, jotka vaikuttivat vielä tuolloin houkuttelevemmilta.
LeadDesk nousi uudestaan voimakkaammin tutkaani, kun koko koronatilanne pääsi perkelöitymään ja Zoomit sun muut pomppi otsikoissa. Itsekin joskus monia vuosia sitten LeadDeskillä etämyyntityötä kotoa hakanneena aloin sitten ihmettelemään, että miten LeadDesk laskettelee yhtä kovaa kyytiä muiden mukana, vaikka se ensivaikutelmalta vaikutti olevan loistojoukkue sarjassa, jonka ei kuvittelisi ainakan kärsivän tästä sadekaudesta. No sitten tuli ihan tähänastisen laskun pohjilla Inderesin raportti, joka luontaisena vastarannan kiiskenä sai minut heräämään entistä enemmän ja keräämään lisää perusteluita sille, että olin jo muodostanut oikean mielipiteen (sekä tietysti kieltämään kaikki vastakkaisesta kertovat asiat).
Aiemmassa raportissa tavoitehintaa oltiin jo otettu alas, kun liikevaihdon kasvun hitaus yllätti analyytikon, samaan aikaan kun LeadDeskin ydinliiketoiminta kasvoi kovaa vauhtia ja liikevaihto lähti poismyydystä yksiköstä. No uudessa raportissa tavoitehintaa, liikevaihtoa ja tulosta reivattiin entistä pahemmin alas jokseenkin ristiriitaisella tavalla, kun raportti otsikoitiin houkuttelevasti “koronan ei pitäisi olla katastrofi etätyöohjelmistotalolle” ja uudet luvut perusteltiin ”lyhyen aikavälin kasvu- ja tulosnäkymillä, kun uusmyynti vaikeutuu ja telepalveluiden kysynnän kasvu hidastuu”.
Noh, sukellettuani CCaaS-bisnekseen (Contact Center as a Service) ja sen alla vaikuttavaan contact center -bisnekseen suurilta osin Inderesin aiempien raporttien ja niissä mainittujen lähteiden avulla, olin tullut niihin ajatuksiin, että LeadDesk on tarpeeksi mielenkiintoinen vedonlyöntikohde, johon kannattaa sijoittaa noin alhaisilla hinnoilla.
Pahimmassa tapauksessa LeadDesk on niitä joukkueita ja siinä sarjassa, joka kärsii sateesta ihan yhtä pahasti kuin muutkin, ellei pahemmin. Contact centereitä menee reilusti nurin, LeadDesk menettää nopealla tahdilla reilusti jatkuvaa laskutustaan ilmeisesti keskimääräisistä vuoden sopimuksistaan huolimatta ja lisäpanostukset bisnekseen tulevat huonoimpaan mahdolliseen aikaan. Kokematon yritysostaja saattaa jopa huonontaa näkymää entisestään intoutumalla ostamaan epäonnistuneesti pienempiä paikallisia kilpailijoita pois.
Keskimääräisessä tapauksessa , jonka ammattimainen analyytikko on mitä luultavimmin osannut ennustaa täysin oikein, LeadDesk on yksi niistä keskimääräisistä häviäjistä aika huonon sään sarjassa. LeadDeskin uusmyynti tosiaan vaikeutuu ja telepalveluiden kysynnän kasvu hidastuu, jolloin luotan siihen, että analyytikko on laskenut tavoitehintansa 9,00 täysin oikein, mutta sekään ei ole vuoden päästä valtavan huono suoritus.
No sitten tällaisen optimistisen idiootin unelmaskenaariossa onkin se epätodennäköinen mahdollisuus, että analyytikko onkin ollut turhan pessimistinen tai tehnyt ennustuksensa vähän huonolaatuisen datan avulla huonoon aikaan, ja loputkin sijoittajat ovat lähteneet pessimismiin ja paniikkiin mukaan. Kun todellisuudessa LeadDesk voisikin olla loistava sadekelin jengi, joka pelaa sarjassa, joka hyötyy tästä hirmumyrskystä. Omassa mielessäni tämä on epätodennäköinen, jokseenkin täysin mahdollinen vaihtoehto seuraavista syistä :
-LeadDesk tarjoaa ohjelmistoaan contact center -markkinalle, josta alan raporttien mukaan, joita Indereskin siteeraa, edelleen 70-80% käyttää hardwaren ja softwaren -yhdistelmää vaativia on-premise-soittojärjestelmiä. Eli ymmärrykseni mukaan koko soittojärjestelmä vaihteineen on sidottuna fyysiseen sijaintiin, josta on käytännössä mahdotonta siirtää operaatioita etätöihin. Voi olla, että olen ymmärtänyt tämänkin väärin.
-No tuon pilvipalveluiden osuus vs. on-premise contact center -markkinasta on ennen tätä koronakriisiä ennustettu kasvavan seuraavaa vauhtia: 2010 oltiin vain 3%, 2018 18% ja 2022 ollaan 31%, contact center -markkinan itsessään kasvaessa lievästi . Eli ei siis välttämättä olla huonon markkinan kyydissä ilman tätä koko koronahässäkkää, mikä varmasti näkyy positiivisissa kasvuennusteissa LeadDeskille ja täten myös hinnoissa jo valmiiksi.
-LeadDeskin bisnes siis kasvaa sitä myöten, että a) perustetaan lisää pilvipohjaisia contact centereitä, jotka ottaa käyttöön LeadDeskin b) olemassaolevat contact centerit vaihtaa on-premise-ratkaisut LeadDeskiin ja c) LeadDeskin nykyiset asiakkaat lisäävät käyttöä, käyttäjämääriä ja luovat kalliimpia kuukausilaskutteisia sopimuksia. No a)sta on varmaan kaikkein vaikeinta ennustaa mitään: kukaan tuskin lähtee tällä säällä lisäämään puhelimitse tehtävän myynnin määrää, mutta asiakaspalvelun tarve saattaa kasvaa reilusti ainakin jollain aloilla – kuvittelisin esim. Finnarin luurien huutaneen aikamoista kyytiä. C):stä on samoin vaikea sanoa, myyjät ehkä yrittävät reivata sopimuksiaan alas, kun taas asiakaspalvelulle saattaa jossain tapauksissa löytyä enemmän käyttöä. Mutta b) on mielestäni se kaikista mielenkiintoisin vedonlyönnin kohde. Jos pyörität pientä tai suurta contact centeriä, joka on vaikka jonkun isomman firman (vaikka sen Finnairin) sisäinen, tai oma firmansa, johon se joku firma on myyntinsä tai asiakaspalvelunsa ulkoistanut, niin mitä tuut tällaisessa kriisissä tekemään? Ilmeisesti noiden alan raporttien mukaan keskimäärin contact centereissä työskennellään aika ahtaissa olosuhteissa ja jaetuilla työasemilla. Itselläni ei ainakaan kestäisi kantti tai empatia jatkaa vanhaan malliin tai ruveta virittelemään mitään joka toisella työasemalla työskentely ja vuoron jälkeen aseman desinfiointi -systeemejä .
-Ehkä se on sitten betsi optimismille ja ihmisten hyvyydelle, mutta itse uskoisin uusmyynnin hankaloitumisen sijaan siihen, että nyt LeadDeskin myyntirekryt tulivat juuri oikeaan aikaan, ja siirtymä pilvipalveluihin markkinalla voimistuu aggressiivisesti pakon alla näilläkin hetkillä, eikä pelkästään puolen vuoden päästä, kun ollaan keretty pohtimaan, että jopas oltiin pulassa näiden paskojen on-premise-viritelmien kanssa. Jos tilanne tosiaan on tämä ja olisin LeadDeskin toimarin pallilla, niin virittäisin kyllä organisaation ihan huippuunsa näitä hetkiä varten, kellottaisin sisään niin paljon uusmyyntiä kuin mahdollista ja ehkä yrittäisin tehdä jotain hätäisiä videokonferenssituotekehityksiäkin.
-Jos osaisin noita tavoitehintojen laskutapoja, niin tekisin jos jonkinlaisia laskelmia tällä hetkellä. Tällä hetkellä pitää siis luottaa siihen, että Inderesin analyytikko on käyttänyt niitä oikein, ja itse teen ikään kuin veikkauksen, että nykyisen voimassaolevan tavoitehinnan sijaan tilanne voisikin kehittyä jopa aiempaa tavoitehintaa paremmaksi. Jos verrokkianalyysi on yksi noista tavoista mitä käytetään, niin ainakin nuo LeadDeskin toimialaverrokit ovat reboundanneet reilusti niistä pohjista, joiden aikaan Inderesin analyytikko varmaan teki vertailunsa.
Tämä kaikki siis täyttä spekulaatiota ja alasta tai sijoittamisesta hyvin vähän ymmärtävän ihmisen, joka on sijoittanut itse kyseisiin fimoihin, mielipiteitä, joita ei tule ottaa sijoitussuosituksina, jos nyt ei ole jo tähän mennessä tullut selväksi… Mielelläni kuulisin ajatuksia ja erityisesti korjauksia, mitä osaavammilla ihmisillä tulee mieleen ajatuksistani. Myöhemmin pitää ainakin kirjoittaa tänne ylös sijoitussuunnitelmani, niin ehkä tulisin joskus sellaisen tekemään ja kenties myös pitäytymään siinä isomman sosiaalisen paineen alla.
If one wants to create new ideas (in their own head or in their own culture), one must be willing to be wrong surprisingly often.
