Sijoittamisen psykologia

Nämä voisi varmaan parhaiten yhdistää osallistumalla vain anteihin. Antaa kurssin valua kohti lattia ja kun anti sitten aikoinaan tulee niin käy askartelemassa ”pikavoitot”.
Oikein toteutettuna firma saa annin läpi varmemmin ja itse saa vaivan näöstä korvauksen.

2 tykkäystä

Hyvää pohdintaa. Mieleeni tulee Novo Nordisk ja sen suurin omistaja - voittoa tavoittelematon säätiö. Ja katsokaapa NN:n menestystä.

3 tykkäystä

Tiedän että Suomessa valtaosa varallisuudesta on asunnoissa ja käteisenä mutta onpa silti surkea tilasto. Ei kai tuota mediaania voi muu selittää kuin se, että nordnetissä lienee valtavasti parin tonnin indeksirahastosalkkuja joihin on matalien kulujen vuoksi hajautettu.

1 tykkäys

Olipa samastuttava teksti. Toi mieleen ajan, jolloin itse ainakin kuvittelin olevani arvosijoittaja. :grin:

  1. Löydät Hesulin pörssistä lupaavan arvomörnijän. Niitähän siellä riittää. Et välitä siitä, että yhtiö on mörninyt jo viimeiset 10 vuotta, sillä vain arvostus merkitsee, eikä peräpeiliin sovi vilkuilla.
  2. Teet 20-40 tuntia taustatöitä. Toteat, että yhtiö on arvostukseltaan kaikilla mittareilla halpa, sen tuotteet ovat hyviä, ymmärrät toimialaa ja johdossakaan ei ole mitään vikaa. Mikä löytö!
  3. Tankkaat mörnijöitä salkun täyteen. Odotat 3-5 vuotta, että aliarvostus alkaa purkautua. Mitään ei tapahdu.
  4. Samaan aikaan naapurin räkäjonnepetteri ostaa 2 minuutin Reddit stalkkauksella bumtsibumhypeosakkeita.
  5. Katselet vierestä, kun bumtsibumosakkeiden alkujaan törkeä yliarvostus nousee järkyttävään yliarvostukseen ja sitten infernaaliseen yliarvostukseen. Algoritmit ja hype (“tarina”) hoitavat homman, millään taustafundamenteilla ei ole mitään merkitystä. Veetitaavetin salkun yhtiöt tekevät satojen prosenttien nousuja.
  6. Huomaat, miten indeksisijoittajakin painelee arvomörnijäsalkkusi ohi iloisesti vilkuttaen. Yhdenkään yhtiön arvo salkussasi ei ole sanottavasti noussut, paitsi sen yhden hypeosakkeen, jonka kyytiin erehdyksessä hyppäsit.
  7. Toteat, että vitun kusetusmarkkinat saatana mitä paskalaitoksia ja myyt salkun tyhjäksi.
  8. (Tarina tosielämästä, pienellä värikynällä.)
53 tykkäystä

Miten näissä aina jätetään yksi suuri sijoittajaryhmä huomioimatta, tikkaa heittävät apinat, jotkut saattavat kutsua myös idiootteiksi. Olen itse yksi heistä :monkey:

20 tykkäystä

Erinomainen kysymys. Itsekin haluan vastauksen tähän.
Laji esiintyy ja pesii laajasti myös Inderesin foorumilla. Suosituin ketju ”ostin ja myin juuri äsken / tänään”.

5 tykkäystä

Näin se on ja omasta DCF-kokeilusta Juurikki veti johtopäätöksen, että tähän itsepetosautomaattiin on parempi olla koskematta. Paljon paremmin yksittäisen firman valuaatio onnistuu, kun pilkkoo pörssihinnan eri elementteihin. Lähtökohta voi hyvin olla tulostuottovaade kyseisellä hetkellä vs. senhetkinen tulostuotto, kunhan muistaa tarkastella plus- tai miinusmerkkisenä sekä mennyttä tuottokykyä että sitä elementtiä hinnassa, joka perustuu tulevaisuudenodotuksiin ja muuhun höttöön. Psykologia vaikuttaa myös Juurikin sijoituspäätöksiin, joskin enemmän muiden irrationaalisen psykologisen toiminnan laskelmissa paljastamiseen ja tilanteen hyödyntämiseen.

Kuka piru haluaa maksaa tulevaisuuden odotuksista, kun jo yksinkertainen laskelma osoittaa, että sitä on pörssihinnassa suurin osa? Aika moni. Neste on hyvä esimerkki, miten suht pienet muutokset markkinoilla voivat kääntää asiat päälaelleen. Yliarvostuksesta aliarvostukseen on varsin pieni paniikki-ilmiön psykoginen matka. Siksi meillä vastavirtaan uijilla eli kontraajilla on aina iso etulyöntiasema pörssipelissä.

Ei sijoitussuositus, vaikka yksittäinen firma piti mainita esimerkkinä.

12 tykkäystä

Hieno kirjoitus ja hyvää pohdintaa. Tarttuisin ehkä tuohon ennustamiseen hiukan. Peter Lynch kehoittaa keskittymään yhtiöön. Hän sanoo, että yleensä kurssi laskulle on syynsä. Ota selville miksi kurssi laskee. Vastaavasti, jos osinko nousee jatkuvasti, kurssi lähtee aikanaan seuraamaan. Osinko taas nousee, jos tulos nousee. Buffett on sanonut sijoittaminen on yksinkertaista, mutta vaikeaa. Itseäni houkutti Neste juuri nyt ennen tulosvaroitusta, kun Inderes lisäsi. Onnistuin välttämään huokutuksen, olisko se tuuria jää jokaisen arvioitavaksi. Neste oli jo joka tapauksessa hakeutunut Nordnetin ruudulle käyrineen ja kaksi kertaa aloin syöttäämän tunnuslukuja exeliini. Ensimmäisellä kerralla en päässyt kovin pitkälle, koska ei mielestäni ollut aika ostaa Nestettä. Minulla on exelissäni sarake johon pitää lyödä 1, jos tulos nousee. Se tarkoittaa, että minun osattava kertoa muutamalla sanalla miksi tulos nousee. Samalla yleensä käyn katsomassa Investing.com viimeisen vuoden ja viiden vuoden tulosparannuksen. No tulos oli laskenut sekä viimeinen vartti edellinen vuosi ja lisäksi TTM. Myynti oli vähentynyt. Miksi suunta olisi erilainen? No en osannut kertoa ja unohdin Nesteen. No toisella kertaa Inden ostoista katselin sitten Inden raportteja lävitse, mutta sama tulos. Itse olen sitä mieltä, että sähköautoilu lisääntyy ja sitä kautta polttoaineen kysyntä vähenee tulevaisuudessa Nesteen päämarkkinaalueilla. Tällä hetkellä kehityksessä on mielestäni vastauulta, mutta en silti osaa kertoa miksi Nesteellä menei paremmin. Se on jalostanut Venäjän öljyä, joka on nyt sitten vastuullisuus mielessä kestämätöntä ja hallaa bisnekselle. Sodan pitäisi loppua, että tilanne muuttuisi.

Lynch sanoi myös, että näissä tapauksissa pitää odottaa näyttöä tulos käänteestä. Osaketta ehtii ostaa vielä sitten, kun se on luettu tuloksessa ja näyttää, että “ennustus” on oikea. Tässä ehkä sanotaan se mitä ehkä yritit samoin kirjoittaa. Oikeastaan ei ennusteta ja odotetaan positiivinen momentum.

Ketjuun liittyen oli itselle mukava huomata, että pystyin kaksi kertaa välttämään itselle tyypillisen impulsiivisen oston innostuneena toisen hyvästä ideasta. Tein omat kotiläksyni ja uskalsin olla omaa mieltä. Juuri kohta tulos paranee on ollut itselleni hankala psykologisesti ja olen hyväksynyt usein osakkkeen oston, vaikka tämä säännön pitäisi estää itseäni ostamasta. Jonkunaikaa sitten olen alkanut käyttää punaista väriä näissä, jotka huokuttelevasti arvostettu, mutta tuloskasvua ei näkyvissä. Pitää vain malttaa odottaa.

26 tykkäystä

Olisi tärkeää pitää omasta sijoitus-suunnitelmasta kiinni, itsellä kyllä tuossa koronan jälkeisessä ajassa repsahti omat periaatteet, yleensä osaketta ostaessani kävin läpi yhtiön tulostietoja vuosien varrelta, huteja tuli näin vähemmän.
Koronan jälkeinen nousuhuuma toi uusia listautujia ja niissä halusi olla mukana, jos jostakin kehkeytyisi uusi Revenio, eipä niistä ole tullut, ainut onnistuminen on ollut Puuilon osto. Kasvuyhtiö saavat jäädä tulevaisuudessa vähemmälle.
Toinen virhe ajattelussa on ollut tappiollisten yhtiöiden pito salkussa, on odottanut hyvää haltiaa saapuvaksi, vaikka osake olisi laskenut yli 50%. Nyt olen laittanut rajaksi yksittäisen osakkeen tappiolle rajaksi n. 20% ja sitten laitaan, yleinen pörssilasku on asia erikseen. Heitin kaikki vahvasti tappiolla olevat “tulevaisuuden lupaukset” laitaan.

Tiukempi sijoitus-suunnitelmani on seuraava.

  1. Ei enää haaveisiin perustuvia kasvuyhtiöitä salkkuun.
  2. Yksittäisen osakkeen tappio rajattava n. 20%, (pois lukien yleinen pörssinotkahdus).
  3. Tarkka oma seula osakkeiden ostoon.
  4. Ulkomaan sijoitukset ETF-rahastojen kautta, koska oma asiantuntemus ei riitä ulkomaisten osakkeiden ostoon.
  5. Hajautus, niin ajallisesti, alakohtaisesti ja maantieteellisesti.

On pakko tehdä periaatteet millä osakerintamalla toimitaan, muuten tunne-elämä pääsee sotkemaan ajattelua, omista sijoitus-säännöistä on pidettävä kiinni, silloin on mahdollista onnistua useammin, kuin tunnepohjalla toimiessa.

15 tykkäystä

Tartun nyt tikulla hiukan yksittäiseen johtopäätökseen, mutta mielestäni kohdassa 5 ison rahan keskuudessa ei ole poikkitieteellisuutta on virheellinen johtopäätös. Tehokkaiden markkinoiden teorian mukaan markkinoilla on kaikki tieto. Ihan vaan mieleen tullut kokoelma isosta rahasta:

  1. Buffett on lukenut taloustietietä.
  2. Munger on lakimies
  3. Bill Gates ei ole käynyt lukiota
  4. Jeff Bezos on sähkö/teitliikkenne insinööri
  5. Elon Musk on fyysikko ja ekonomi
  6. Mark Zuckerberg ei valmistunut Harwardista, mutta on kiinnnostunut tietotekniikasta ja psykologista
  7. Antti Herlin on ylioppilas ja opiskellut maanviljelystä Yhdysvalloissa
  8. Björn Wahlroos on kauppatieteiden tohtori
  9. Jim Simons on matemaatikko
  10. George Soros on filosofi
  11. Jim Rogers on historoitsija
  12. Monish Pabrai on koneinsinööri

Minusta esimerkkinä tuossa on huomattavaa poikkitieteellisyyttä.

Mutta yleisesti jostakin luin, että psykologian tuntijat ja osaaajat on pärjäänneet hyvin pörssissä ja olet mielestäni jäljillä näissä Kahnemanin jutuissa. Omassa toiminnassani olen tunnistanut, että Kahnmannin nopeaa ajattelua pitäisi välttää pörssissä ja antaa asioiden olla yön yli. Itse olen kokenut hyväksi tehdä toimet pörssiajan ulkopuolella, kun pörssi ei ole auki. Tai ainakin suunnitelma, mutta parempi oikeastaan syöttää toimeksianto sisään ja katsoa totetutuuko. Usein siinä vaan käy niin, että mitään ei tapahdu.No sitten sitä pitää vain laitella pilkit lähemmäksi ja hyväksyä vähäisempi ero, joka on yleensä paljon parempi kuin tempoilla kurssin mukana.

Sijoittamisessa on ympärillä melkoisesti kohinaa. Sijoittajan on hyväksyttävä epävarmuus ja tietopohjan vaillinaisuus. Jos nyt katsoo esimerkkinä Buffettia, Mungeria ja Lynchiä niin sanoisin, että he viis veisaaavat uutisvirrasta, ennusteista, treidaamisesta, narratiivesita, ETF rahavirroista ja ryhmäajattelusta. He keskittyvät bisnekseen.

Sijoittamisen isoja virheitä on ennustaa liian lyhyistä aika sarjoista toinen suuri virhe olla liian kärsimätön. Ostamisen jälkeen ostoksen kurssia tutkitaan innokkaasti ja hyvyyden määrittää minne kurssi liikkuu, on hyvin hankala malttaa odottaa edes seuraavaan tulokseen. Moni sijoittaja odottaa kurssin nousevan oston jälkeen, mutta kuinka moni miettii miksi se nousisi oston jälkeen ja osaa listata syitä siihen? Tässä aletaan sitten siirtymään treidaamiseen ja ETF rahavirtoihin. Pidemmässä aikaikkunassa kurssia ajaa ylös paraneva kasvava tulos ja mahdollisesti kasvava osinko. Sekin yleensä iinnostaa vähemmän kuin kurssikehitys.

Edit: Tätä kirjoittaessa on itselle psykologisesti hankala tilanne. Suurin sijoitukseni on Investor, joka on kaikkien aikojen huipusssaan. Minulla omista kiinnostavista yhtiöistä exellistaus, jossa sitten pisteytän niitä tunnusluvuilla lyhyellä pitkällä aika välillä. Lisäksi siinä kohdat joiden johdosta kurssi nousee ja, jos ne täyttyvät tulee pisteitä. Yleensä sitten ostelen listan kärkeä. Nyt Investor listan kärjessä pisteillä ja nousee. Kyydissä on hankala olla, kun päivä toisensa jälkeen pauketaan ATH:ta ja osake ylisotettu ja sitten substanssialennus on historiallisesti matala. Teknisesti sitten tällekin päivää keventelin ja Citi tälle päivää korotti suositushintaa 260 SEK, mutta toisti myy suosituksen. Psykologisesti tuntuu, että pitäisi vähän huokaista ja mennä 260 SEK kohti eikä kirmata uuteen huippuun 286 SEK. Smaan aikaan hexi ja Daxi painelee alas ja Investor vain nousta puksuttaa. No yhtiön arvostus ja fundamentit ei ole mihinkään muuttuneet.

17 tykkäystä

Taas allekirjoitan suuren osan mitä kirjoitit suurelta osin, mutta tuossa jotain harhaa. Minusta sellaista pörssin aliarvioimista. Ensinnä pörssissä jokaisella kaupalla on ostaja ja myyjä. Kirjoitat porukka myi lähes kaiken mahdollisen korona keväänä. Kuka on se joka osti kaiken mahdollisen? Jos suuri raha myy kaiken mahdollisen, missä on suuriraha joka osti? Miksi voimasuhteet eivät ole nyt sitten muuttuneet Instutituutiot, jotka myi ei ole enää rahaa/ omaisuutta. Tai mistä tämä raha sitten tulee millä ne ostaa pohjalla halvalla myymänsä takaisin kalliilla?

Itse olen sitä mieltä, että instituutiot osti ja myi, mutta hinta millä ostettiin myyntiin oli matalampi.

Itselläni kesti aikansa hyväksyä ajatus, että pörssiin ei lähde tai tule rahaa vaan eri aikoina omaisuudesta maksetaan eri hinta ja käydään eri määrä kauppaa. Nyt esimerkkinä korona keväänä hinnat oli alhaiset, mutta samalla kaupankäynti volyymi oli ajottain vähäinen ja pörssi välillä lähes pysähtynyt. Myyntihinta oli alhainen, mutta määrä saattoi olla vähäinen. Myynti- ja ostohalukkuuden välillä oli suuri ero. Tarjontaa oli enemmän kuin kysyntää. Tästä päästään siihen, että ei myyty "kaikkea " vaan instituutioiden on esimerkkinä sääntöjensä puitteissa säädettävä salkkunsa oikeaan painoon ja ne aiheuttavat ajoittain epätasopainon myytävän ja ostettavan osakkeiden määrän välillä.

11 tykkäystä

Olen joskus pohtinut kuka siellä omissa kaupoissa on toisella puolella ja siellä on vastassa 70-80% todennäköisyydellä kone/robotti. Sitten suurin todennäköisyys on ammattilainen joka toimii instituutiolle tai rahastolle. Sitten on mahdollista, että siellä on joku Lepikön tai Mikko Mäkisen kaltainen treidaaja. Minusta ei kannata odottaa, että mikään näistä myisi jotenkin huonoilla perusteilla sopulimaisesti.

Ammattilaisissa on parempia ja huonompia. Kannattaa aina pitää mielessä vaihtoehtoiskustannus. Ammattilaiset voivat myydä koronadipissä ostaakseen paremman sijoituksen tilalle. Onko se sitä ei voi välttämättä edes tietää tässä vaiheessa. Esimerkkinä joku eläke yhtiö saattoi ostaa Sampoa 22€ ja myydä jotain muuta. Eläkeyhtiö joutuu maksaan eläkkeensä koronadipissä ja hyvä osingon maksajha on voinut olla hyvä sijoitus. Edelleen nyt voidaan hoitaa maksuja lisäämättä mahdollista omistusta ollenkaan. No mistäkö tiedän Sampoa sai 22€ Tiedän sen siitä, että myin itse toisella toimijalla olevat Samponi kokonaan poissa korona dipissä ja siirsin kaikki samaan salkkuun. Minusta se hyvä siirto, koska tein ostoni 1-2€ alemmalla hinnalla kuin myynnit ja toiseksi Sammon hinta oli alhaalla veroseuraamukset siirtoon pienet. Koen etten tehnyt suuria maallikon virheitä, vaikka myin “koronadipissä”. Ostin toiseen salkkuun enemmän kuin myin ts. oli netto-ostaja. En välttämättä ole hyvä sijoittaja, esimerkkinä vaikkapa tuo Microsoft olisi varmaan ollut paljon parempi sijoitus.

2 tykkäystä

Psykologiaa ei tarvitse erikseen opiskella. Riittää kun peilin ohi kulkiessa pysähtyy ja kysyy ”miten meni omasta mielestä?” Tai ei sen tarvitse olla peili. Se voi olla myös kirkasvetinen lampi tahi mikä tahansa lätäkkö.
Ei ole olemassa sijoittamisen psykologiaa, on vain psykologiaa.

19 tykkäystä

Olen kanssasi samaa ja eri mieltä yhtaikaisesti, kuten myös itseni kanssa.
Minulla on paha tapa yksinkertaistaa asioita ja hyppiä johtopäätöksiin. Toisinaan se on menestyksen salaisuus ja toisinaan kivi johon kompastun.

En kiellä etteikö psykologian opiskelu tai minkään muunkaan esimerkiksi sijoittamista sivuavan aiheen opiskelu olisi hyödyllistä, mutta viimeisessä vaiheessa pelin ratkaisee se miten opittuja tietoja ja taitoja pystyy tiukassa paikassa hyödyntämään. Liika tieto ja usko omiin kykyihin voi tuudittaa itsekunkin liialliseen tyytyväisyyteen, mikä vie harhaan.

Se, että sanon avaimen menestykseen löytyvän peilikuvan takaa, liittyy siihen että sijoituspäätöksiä (ostaa, pitää, odottaa, myydä, kertoa koko kansalle) tehtäessä jokainen on yksin ja yksilö. Kukaan ei pääse sinun pään sisälle mitä milloinkin tunnet ja miten reagoit muutoksiin tai tilanteisiin kun mikään ei tunnu etenevän. Ja tuota reagointia kannattaa itsekseen tutkiskella ja miettiä mistä se kumpuaa ja voiko siihen vaikuttaa. Kokemuksen avulla jotkut voivat muuttaa käytöstään, mutta eivät määrättömästi. Tietyt piirteet reagoida ovat kiinni omassa luonteessa, eikä niille voi mitään. Voi yrittää nousta itsensä ja egonsa yläpuolelle ja tarkkailla ulkopuolelta. Tähän voi auttaa esim psykologian opiskelu ja opiskelu ylipäätään.

Omia reaktioita voi oppia tarkkailemaan myös ihan arkisissa tilanteissa. Se, miten toimit pörssissä, ei ole irrallaan siitä miten toimit vaikka ruokakaupassa tai urheilukatsomossa. Tilaisuuksia tarkkailla itseään ja maailmaa on loputtomasti, kun vain avautuu mahdollisuuksille.

Olen monessa suhteessa minimalisti. Pyrin toimimaan mahdollisimman vähien tietojen varassa ja käyttämään omaa luontaista herkkyyttä. Markkinoilla toimiessa moni luottaa loputtomaan informaation haalimiseen ja sitä kautta edun saavuttamiseen. Usein sillä voi päästä keskimääräiseen lopputulokseen. Huipun saavuttaakseen täytyy tehdä jotain enemmän tai vähemmän.

14 tykkäystä

Monet pitävät treidausta uhkapelinä. Tehdäänpä pieni vertailu treidauksen ja hold’em-pokerin välillä.

Pokerissa näet omat käsikorttisi, mutta et tiedä mitä muilla on tai mitä kortteja pöytään tulee. Tämän tiedon varassa joudut päättämään kierrokselle osallistumisesta maksamalla vähintään blindin. Pelkkä flopin katsominen maksaa.

Mitäpä jos alkutilanne olisikin se, että kaikkien pelaajien käsikortit olisivat esillä alusta asti, ja sitten voisit päättää lähdetkö kierrokselle mukaan. Voit odottaa myös flopin ilman lisämaksua. Voittaisitko useammin kuin normaalissa pokerissa? Tämä peli on treidausta. Kaikki tieto on esillä, jos sen osaa etsiä (TA + uutiset). Ei tarvitse kuin odottaa hyvä “käsi”, ja asettaa sitten betti. Toki, voit silti hävitä kun kortteja tulee lisää pöytään (stock price action), mutta oddsit on sinun puolella. Riskit hallitsemalla (fold, jos price action toimii positiotasi vastaan) voitat pitkässä juoksussa.

7 tykkäystä

Mutta mitään ei tule jos et istu pokeripöydässä? Holdari nauttii kesästä kun huolella valitut osakkeet tekee rahaa lomaillessakin.

12 tykkäystä

Se menee muuten juuri päinvastoin kuin väität ja osoitit hienosti miksi treidauksessa on niin vaikea tehdä tuottoa. Pokerissa pitkällä tähtäyksellä kaikki pelaajat saavat samat kädet pelattavakseen, joten ainoa tapa tehdä rahaa on omata kilpailukyky epäsymmetrisen informaation päätöksenteossa. Mikäli informaatio on julkista ja pelaajat ymmärtävät todennäköisyyslaskentaa, niin KAIKKI pöydän pelaajat häviävät kasinon jokaisesta pelatusta kädestä otetun raken verran. Treidauksessa on juuri tämä ongelmana, että julkisesta informaatiosta on kovin hankalaa repiä kilpailuetua miinussummapeliin.

27 tykkäystä

Kaikki pelaajat eivät vain ole, eikä tule olemaan, koskaan samalla viivalla. Pätee ihan muihinkin aloihin. Vaikkapa koodareissa voi olla yksilöitä jotka ovat 10x parempia kuin pentti perusinsinööri, vaikka kaikilla on sama tieto käytössä. Kaikki pelaajat eivät edes pelaa samaa peliä. Esim. jokin instituutionaalinen investori voi rotatoida positiotaan lapusta toiseen useiden päivien ajan, ja treidaajat voivat hypätä kyytiin kun tämän huomaavat. Siellä ei money manageria minuuttikynttilät kiinnosta. Toisena esimerkkinä Hesuli-retail ostaa random-pelletasolta eikä todellakaan ymmärrä että peli on edes käynnissä. Ja tunnollisesti joka kuussa tilipäivän koittaessa alentaa keskihintaa koska niin kuulemma kannattaa tehdä. Huonommat pelaajat pelaavat miten pelaavat ja itse voit katsoa sivusta (eikä rahaa mene rakeihin) kunnes peli on pedattu sinun edgeä vastaamaan (mikä se sitten onkaan), missä vaiheessa isket kiinni.

4 tykkäystä

Jos pokeria pelattaisiin avoimilla korteilla, millään teolla ei olisi väliä. Pokerissa saat voittoa sklanskyn teoreeman mukaisesti vain silloin kun vastustajasi toimii toisin kuin toimisi, jos tietäisi mitä kortteja sinulla on. Siis jos sinulla on parempi käsi kuin vastustajallasi, voit pelata panoksen johon vastustajan ei kannata vastata, jolloin hän luovuttaa ja voitat koska sait paremman käden. Toinen vaihtoehto on olla panostamatta jolloin lopputulos on todennäköisyyksien mukainen. Koska korttien jaon yhteydessä kaikilla pelaajilla on yhtä suuri todennäköisyys saada paras käsi, kenelläkään ei ole pelissä mitään etua.

Osakesijoittamisessa etua voi saada sklanskyn teoreemaa mukaillen:

Jos kilpailijasi sijoituspäätös perustuu johonkin muuhun syyhyn kuin firman todellisen arvon ja osakekurssin väliseen erotukseen JA oma sijoituspäätöksesi perustuu firman todellisen arvon ja osakekurssin väliseen erotukseen, voitat.

Osakkeen todellinen arvo on yhtiön jäljelläolevan elinkaaren aikana tienaamat kassavirrat diskontattuna korkotekijällä joka täyden informaation tilanteessa olisi inflaation suuruinen. Osakkeella on positiivinen arvo jos kassavirrat ovat positiiviset. Osake on arvoton jos yhtiö ei tuota positiivista kassavirtaa ennen konkurssia.

22 tykkäystä

Kyllä, systemaattisesti käymällä kauppaa huonompia treidereitä vastaan tai vaikkapa hyödyntämällä arbitraaseja voi tehdä miinussummapelissäkin korkeaa tuottoa. Kun kaikki tietävät tämän ja etsivät näitä tilaisuuksia, niin ensimmäinen kysymys on, että miten löydät nämä huonommat treidaajat ennen kuin he häviävät rahansa jollekin toiselle treiderille? Ja vaikka löytäisitkin jonkin setupin joka tällä hetkellä toimii, niin markkinat voivat milloin tahansa muuttua tai muut treiderit löytää tämän kultakimpaleen, jolloin alat antamaan rahaa takaisin markkinoille, kunnes todennäköisesti liian myöhään tajuat luovuttaa. Tässä kohtaa altistutaan yleensä myös riskien hallinnan pettämiselle ja psykologisille ongelmille, koska uusien toimivien setuppien löytämisessä voi mennä valtavan pitkä aika.

En nyt yritä tässä argumentoida treidausta vastaan, koska on toimijoita jotka kykenevät löytämään markkinoilta itsellensä sopivan ekologisen lokeron tehdäkseen rahaa miinussummapelissä. Helppoa se ei kuitenkaan ole, ellei omaa jollain tavalla poikkeuksellisia aivoja, koska pelkän julkisen tiedon varaan rakennettu kilpailuetu on mahdollista replikoida ja kumota. Odottaminen ei myöskään ole ilmaista kassan vaihtoehtoiskustannusten vuoksi, joten vaikka se ei psykologisesti siltä tunnu, niin pitämällä rahaa käteisenä tekee joka päivä varmat tappiot. Kaikki kunnia kyllä niille kavereille, jotka pystyvät tekemään ylituottoa treidaamalla vuosien ajan :muscle:

23 tykkäystä