Mielenkiintoista pohdintaa. Hyväksyttävä P/B on tietysti sidoksissa ROE:n eli jos ROE nousee niin voidaan hyväksyä korkeampi P/B myös. Mikä sitten voi olla draiveri korkeammalle ROE:lle, onko metsäteollisuuden muutos biopuolelle yms. sellainen? En tiedä mutta periaatteessahan se lähtee siitä että myydään vähemmän bulkkia ja enemmän erikoistavaraa joissa korkeampi kate. Pääomia sitoutuu joka tapauksessa hirveät määrät mutta uskoisin että tulevaisuudessa katteetkin on parempia.
Toisaalta, nykyiset paperitehtaathan on jo ns. maksettuja/poistettuja suurelta osalta käsittääkseni (@Antti_Viljakainen voi korjata) ja nyt ne on cashcow moodissa siihen asti kunnes ne pistetään kiinni eli suhteessa sitoutuneeseen pääomaan ne tuottavat pirun kovaa tulosta, tai ainakin kassavirtaa.
Nyt ollaan ketjussa isojen ja samalla täysin oikeiden asioiden äärellä metsäyhtiöiden osalta! On taas pakko yrittää saada maailma valmiiksi ennen joulua, mutta heitän välipäivinä jotain omia ajatuksia myös keskusteluun.
Renewcell ketjuun tuli karkeita liukosellun verrokkihintoja tekstiilipuolen käyttökohteissa, ja voisi äkkiväärästi ajatella, että hinnaltaan 3x lopputuote vs perussellu antaa mahdollisuuden hyvään liiketoimintaan.
Olisi mahtavaa jos löytyisi dataa vastaavanlaisista verrokeista pakkausmuovien tai muiden öljypohjaisten kemikaalien, tai polttoaineiden osalta, joihin metsäteollisuuden bioliiketoiminta tähtää.
Kaikissa bioliiketoiminnan kohteissa vaikuttaa olevan iso potentiaalinen markkina. Kaikkiin näihin metsäyhtiöt ovat investoineet, mutta liiketoiminta on vasta aivan alkuvaiheessa.
Jos tämän osaa laskea auki, se voisi avata Storan ja UPMn 2023-2030 potentiaalia sijoituskohteena.
Omasta mielestäni UPM on tällä hetkellä hieman ‘hintava’. Sain itse tankkailtua salkkuun 22€-25€ tienoilta ja nautin hyvistä osingoista sen aikaa että yhtiön nykyiset ( Uruguay + saksan biokemikaali ) ja tuleva ( biopolttoaine ) investoinnit on ajettu ylös, jolloin UPMn tuloskunto nousee uudelle tasolle. ( v. 2025-26)
On vaikeaa sanoa mitä markkinat hinnoittelee milläkin hetkellä, jonka vuoksi Anttikin mainitsee hajautetut lisäykset yhtiöön ( uusi suositus tod.näk olisi nyt kummiskin ‘vähennä’). Jossakin kohtaa UPMn arvostus voi ottaa reippaammin etukenoa. Turvamarginaali on näillä hinnoilla huomattavasti ohuempi.
P/E kerroin 15x, EPS 3€ = Osakkeen hinta 45€/2026. Ei UPM mikään ten bäggeri ole, mitä kaikki hamuaa - mutta minulle kelpaa
UPMn investoinnit eivät tuota ongelmia ‘vaikeina’ aikoinakaan kun tase ja rahavirrat on kunnossa. Myöskin 750m€ green bondi 8v 0,125% korolla… Kertoo mielestäni hyvin UPMn ‘riskistä’ ja miten se koetaan markkinoilla.
Vertailun vuoksi Stora Enson 10v green bondi 500m€ laskettiin 0,625% korolla.
Myös Inderesin seulassa UPMn riskiprofiili matalampi vs Stora Enso.
Yhdyn N.K:n ylläolevaan tekstiin. Mielestäni UPM:n pitkän aikavälin tuottopotentiaali on hyvinkin haarukoitavissa. Pitäisin kuitenkin 2,5 euron EPS:ia base-skenaariona v. 2025 tietämillä.
Luottoni tuloskasvuun on kova, mutta tällä kurssitasolla nousupotentiaali jää liian ohueksi, että viitsisi lisäillä. Itselläni onkin toiveissa UPM:lta heikko Q4-tulos, niin pääsisi tammirallikrapulassa lisäilemään helmikuun koittaessa
Pakko myöntää, että tuli UPM heitettyä mäkeen. Seireenien lailla isommat tuotto-odotukset vetivät puoleensa.
Tulee silti jatkossa seurattua tarkalla silmällä. UPM:n uusien investointien ROCE kiinnostaa, etenkin nämä biokemikaalit. Pitää tietenkin suhteuttaa alkuun kuinka pientä nämä ovat kokonaisuuteen nähden. Mutta jos tänne laitetaan pitkäjänteisesti paukkuja ja kannattavuus säilyy hyvänä, on tässä käsillä kyllä vähän Nesteen kaltainen keissi. Nestettä ei ilmiselvästi ole pitkään aikaan enää hinnoiteltu perinteisenä öljynjalostajana, toki jo jonkin aikaa uusiutuvat ovatkin tehneet suuremman osan tuloksesta. En nyt maailaile ihan yhtä hurjia tuottoja, ja tällainen transformaatio kestäisi jokatapauksessa vuosia ja vuosia. Yhtäkaikki, moni on nähnyt meistä jo tämän vierestä (osa omistajinakin), joten jos samanlaisia liemiä alkaa kattilassa kuplia, ollaan hereillä.
Isompi dippi tulisi ostettua varmasti jo nykytiedolla. Nykyinenkin kone on hienosti viritetty ja ihailen aina kuinka kovaa tulosta pystytään tekemään läpi markkinan syklien.
Kyllä Ensolla useampi kone on, Oulussa muutetaan nyt yhtä linjaa jota juuri parhaillaan käynnistellään(toinen linja yhä optio), Varkaudessa muutettiin paperikonelinja kraftlaineriin. Samoin Imatralla valmistetaan kartonkia ilmeisesti useammallakin linjalla. Ovat siis vahvasti bisneksessä mukana.
Imatralla taidetaan valmistaa kuluttajapakkauskartonkia neljällä konelinjalla nykyään yhteensä n. 1 195 000 tonnia vuosittain. Myös Inkeroisissa on Storalla konelinja joka tuottaa n. 300 000 tonnia kartonkia.
Kysymys on vähintääkin relevantti ainakin aaltopahvin raaka-aineiden (lainerit ja fluting) osalta. Globaali aaltopahvin raaka-aineiden markkina on oli 167 miljoonaa tonnia vuonna 2019, josta 75 % on kierrätyskuitupohjaista ja loput ensikuitua. Kasvuvauhdin odotetaan olevan 3 %:n luokkaa globaalisti. Erään ei-julkisen markkinaraportin perusteella globaalisti on tulossa vuosina 2020-2022 markkinoilla uutta kapasiteettia yli 10-15 miljoonaa tonnia (valtaosa kiertokuitupohjaista, mutta myös ensikuitupuolella on ihan merkittäviä lisäyksiä). Sulkemisiakin toki tulee, mutta toisaalta aika moni iso paperikone on potentiaalisesti kustannustehokas aaltopahvin raaka-aineen tuottaja konversion kautta. Kyseisen markkinatutkimusraportin mukaan aaltopahvin raaka-aineissa nähdään globaalia ylikapasiteetti 2021-2022 eikä ajatusta yllä olevien lukujen valossa voi mielestäni ainakaan suorilta tyrmätä, vaikka verkkokauppa jyllää ja muovipohjaisia pakkauksia korvataankin. Muissa kartonkilajeissa tilanne on toki selvästi aaltopahvin raaka-aineita parempi, mutta konversioiden lähteminen käsistä on toki riski.
UPM on myös käyttänyt perusteluna ylikapasiteettiriskiä (alhainen alalle tulon kynnys), miksi eivät ole itse lähteneet konvertoimaan käyttökelpoisia paperikoneitaan aaltopahvin raaka-aineen tuotantoon. Tämän perustelun kyllä ostan varsin hyvin.
Stora Enso kävi hetkellisesti P/B 0,8x maaliskuussa, mutta Metsä Board ja UPM eivät ykköstä alittaneet. Siten metsäyhtiöt selvisivät koronakriisin synkimmistä hetkistä vähällä ja itseasiassa aggregaattina Helsingin pörssin metsäyhtiöiden P/B oli luultavasti alempana kesän 2019 aikana, kun sellun hinta haki pohjia. Finanssi- ja eurokriisien kaltaisiin reippaasti alle 1x tasoihin ei kuitenkaan ei kuitenkaan ole enää valuttu, mikä johtunee metsäyhtiöiden liiketoimintojen parantuneesta laadusta. Siten jatkossakaan vanhojen aikojen hullun halpoja hintoja ei välttämättä kannata jäädä odottamaan.
Juurikin näin. Toki kroonisista nollakoroista ja/tai negatiivisista reaalikoroista) johtuva valuaatioiden paisuminen voi nostaa P/B:tä, vaikka ROE-% ei muuttuisi. Jokaisen sijoittajan on toki arvioita, kuinka kestävää tämä olisi. Nykymaailmassa voin kuitenkin nähdä tapahtuvan tilanteen, jossa metsäyhtiön ROE-% on syklin yli edelleen noin 10 %, mutta hyväksyttävä P/B onkin 2x. Tämähän tarkoittaa toisaalta P/E lukua 20x eli 5 %:n tulostuottoa. Jos riskitön korko olisi ikuisesti 0%, niin tuostahan jäisi jokseenkin tavanomainen 5 %:n riskipreemio osakeriskille (sekä tietty valuaatioriski korko-odotuksen muuttumista vastaan).
Näinhän sen pitäisi mennä, sillä aika harva asia tosiaan viittaa siihen, että jatkossa pääomia metsäyhtiöllä sitoutuisi oleellisesti aiempaa vähemmän. Käytännön toteutuksesta näytöt ovat vielä rajallisia uusien volyymiltään merkittävien ja pitkäaikaisesti korkeakatteisten tuotteiden osalta. Myöskin pitkän ajan markkinakokoja ja kilpailuympäristöjä on vielä vaikea arvoida. Uusissa tuotteissa kilpailuahan voi tulla vähän epätavallisista suunnista, kuten kemianteollisuudesta. Lisäksi kannattavuutta liiketoiminnasta vielä pitkään valtaosan käsittävissä perinteisissä tuotteissa pitäisi pystyä puolustamaan alati kiristyvän kilpailun aikana. Metsäyhtiöidemme taloudelliset tavoitteet eivät myöskään indikoi sitä, että pääomalla olisi edellytyksiä tuottaa merkittävästi historiaa enemmän lähiaikoina vaan metsäkolmikkomme tavoittelee edelleen hyvin tavanomaista 10-13 %:n ROE-% tai ROCE-%, joka on ollut tavoitetaso suurinpiirtein niin pitkään kuin muistan (syklien yli tuokin pääoman tuottotaso on jäänyt saavuttamatta).
Ovat suurelta maksettuja sekä poistettuja ja/tai alaskirjattuja. Toki samalla paperidivisioonien osuudet konsernien sijoitetuista pääomista ovat supistuneet niin pieniksi, että korkeakaan paperiyksikön tuotto ei konsernin pääoman tuottoa erityisen voimakkaasti heilauta. Lisäksi pientäkin sijoitettua pääomaa vastaan hyvän pääoman tuoton saavuttaminen vaatii jonkun verran positiivista (raportoitua) tulosta, mikä vaikuttaa ihan riittävän hankalalta urakalta paperiyksiköille koronan takia mustunut markkinatilanne huomioiden.
En tunne yhtiötä (täytyy kuitenkin perehtyä!), mutta perinteisen liukosellun keittäminen ei viime vuosina ole ollut mikään kultakaivos. Sappin osavuosikatsauksissa on lisätietoja liukoselluliiketoiminnan kannattavuudesta.
Markkinat ovat suuret, mutta varsinaisesti tämä ei toki takaa mitään ja relevanttia osuutta markkinasta on vielä vaikea hahmottaa (perinteinen muovi on oikein käytettynä ja kierrätettynä hyvä tuote moniin sovelluksiin vielä pitkään). Kilpailijakenttäkin voi olla erilainen. Metsäyhtiöiden vahvuuksia/kilpailuetuja suhteessa esimerkiksi kemianteollisuuden yhtiöihin biomuoviliiketoiminnassa on vielä melko vaikea arvioida.
Jep, piirun. Myös velkarahan tuore hinnoittelu viittaa mielestäni tähän.
Kaikista mahdollisuuksista huolimatta olen skeptinen uskomaan, että metsäyhtiöt pystyisivät toistamaan näin 2020- tai 2030-luvulla Nesteen tempun eli saavuttamaan läpilyönnin käytännössä yksin johonkin globaalisti ripeästi kasvavaan volyymituotteeseen (ja tätä kautta lähes satumaisen pääoman tuoton ja sekä P/B arvostuksen). Maailman lienee sen verran muuttunut 15 vuodessa, että myös kilpailu jopa perinteisten toimialarajojen yli on ankarampaa, jos jollakin yhtiöllä alkavat palaset tosissaan loksahdella kohdalleen jonkin potentiaalisen tuotteen osalta.
13 miljoonan euron investoinnin myötä Puolan Nowa Wieśin tehtaalle rakennetaan uusi linerless päällystyslinja ja laitoksen leikkaus- ja pakkauskapasiteettia lisätään. Tämä kasvattaa yhtiön vuotuista taustapaperittomien etikettiratkaisujen tuotantokapasiteettia 100 miljoonalla neliömetrillä. Uuden tuotantolinjan odotetaan olevan toiminnassa vuoden 2021 loppuun mennessä.
Ylen uutisen mukaan kotitalouksilta kerättiin viime vuonna noin kolmannes enemmän kartonkijätettä kuin vuotta aiemmin. Tämä vahvistaa päätelmiäni omista havainnoistani vuoden aikana: aiempaa enemmän verkkokauppaa (ml. ruokakauppa), pakettiautomaatteja, kuljetusliikkeiden autoja jakelemassa paketteja lähikaduilla, ruuhkia postissa, viiveitä toimituksissa sekä usein täysiä kartongin keräyslaatikoita.
Loppuviikosta mennään päästään kiinni tuloskauteen metsäyhtiöiden osalta. UPM aloittaa torstaina ja Stora Enso ja Billerud Ruotsista jatkavat perjantaina. UPM:stä ole pre tänään ja Stora Ensosta eilen aamarissa.
Sektorin iso kuva selviää luultavasti varsin hyvin tältä pohjalta. Suunnan pitäisi olla ylöspäin, mutta kulmakerroin on epäselvä, sillä ajureita löytyy molempiin suuntiin. Positiivisella puolella on ainakin talouksien avautuminen/elpyminen 2021 aikana, sellun taalahinnan reipas nousu, pakkausten ja puutuotteiden hyvä kysyntä ja hintojen korotukset sekä viime vuoden aikana tehdyt säästötoimet. Vastapainoina sitten vahvempi EUR/USD sekä tiettyjen kuluerien (esim. ainakin keräyspaperi, logistiikka, energia) ainakin väliaikainen inflaatio tai normalisoituminen sekä paperimarkkinan synkkyys (volyymit ja indeksien perusteella myös hinnat).
Metsä Board julkisti myös seuraavasta kartonki-investoinnistaan suunnitelman viime viikolla, ja vähemmän yllättäen seuraava liike on todennäköisesti korkean rajamarginaalin tarjoava sekä maltillisesti pääomaa sitova Husumin taivekartonkikoneen kapasiteetin nosto 200 000 tonnilla. Tällä keskikokoista taivekartonkikonetta vastaavalla investoinnilla Metsä Board päässee noin 5 vuotta eteenpäin taivekartonkien kasvun suhteen ja mainitulla pohjalta lisäinvestoinnille yli 12 %:n ROCE-%:n saavuttaminen on tuskin erityisen vaikeaa. Tätä pullonkaulaprojektia seuraava investointi vuosikymmenen loppupuolella tuskin enää onnistuukaan Metsä Boardilta aivan yhtä kätevästi, sillä Husumin kapasiteetin nosto vienee loput Metsä Boardin vapaasta (ts. nyt markkinoille myytävästä) mekaanisen massan kapasiteetista ja jatkossa taivekartonkituotannon lisääminen vaatinee investointeja myös BCTMP:n valmistukseen (ts. pääomaa sitoutuu enemmän ja korkean ROCE-%:n saavuttaminen on siten hankalampaa). Sijoittajien murhe tämä ei toki vielä ole, mutta lajin luonnetta ei ole syytä unohtaa.
Huomenna kokeillaan UPM-liveä noin klo 9:25 alkaen! Linkki on tässä kiinnostuneille.
Koska raportti julkaistaan jossain 9:30-10:00 välillä, voi aikaa alustuksiin voi olla paljonkin. Näin ollen tähän tai minulle mailiin voi laittaa UPM:stä myös kysymyksiä, niin vastailen niihin, jos raportin julkistaminen osuu ikkunan loppupuolelle.
"UPM etenee biopolttoaineiden kasvusuunnitelmissa ja aloittaa seuraavan sukupolven biojalostamon perussuunnitteluvaiheen. Suunnitellun biojalostamon vuotuinen kapasiteetti olisi 500 000 tonnia korkealuokkaisia uusiutuvia polttoaineita mukaan lukien lentopolttoainetta.
”Suunniteltu biojalostamo laajentaisi UPM:n menestyksekästä biopolttoaineliiketoimintaa huomattavasti. Samalla se lisäisi UPM Biopolttoaineet -liiketoiminnan pitkän aikavälin kilpailukykyä ja vastuullisuutta. Käyttöön otettaisiin useita uusia kestäviä raaka-aineita, joiden avulla hiilidioksidipäästöt vähenisivät ainutlaatuisen paljon nykyisin markkinoilla oleviin biopolttoaineisiin verrattuna”, sanoo UPM:n teknologiajohtaja Jyrki Ovaska .
Perussuunnitteluvaiheen kestoksi on arvioitu vähintään vuosi. Jos kaikki valmisteluvaiheet saadaan päätökseen onnistuneesti, UPM käynnistää tavanomaisen investointipäätöksen arviointi- ja valmisteluprosessin."
Vaihtoehtoina sijoituspaikaksi joko Kotka tai Rotterdam.
Onko liian peruskysymyksiä käytäväksi tässä yhteydessä. Kysyn silti: Upm panostaa eukalyptusselluun. Mikä Upm:n asema on lyhytkuitusellussa? Mitä lopputuotteita lyhytkuitusellusta valmistetaan? Millä tavoin lyhyt- ja pitkäkuitusellu kilpailevat keskenään?
