Joo, futuurimarkkinan nousu ei toki ainakaan hallaa tee hinnankorotusyrityksille. Yleisesti toki vuoden 2018 alkaneen Shanghain futuurikaupan kaupankäyntivolyymi on ollut pääosin niin pientä, että vaikutus sellumarkkinaan on jäänyt varsin rajalliseksi. Toivottavasti ajan myötä volyymi piristyy, sillä olisihan tuo ihan kiva optio, jos futuureja voisi pitää luotettavana nykyistä luotettavampana indikaationa markkinatilanteesta ja/tai tuottajilla olisi ainakin mahdollisuus suojata hintojaan tuota kautta.
Tuosta olen kyllä hiukan eri mieltä, että kaupankäyntivolyymit olisivat erityisen pieniä. Keskimääräinen päivävaihto kuitenkin palttiarallaa 100000 kontrahtia joka vastaa miljoona tonnia sellua. Toki tuo on erittäin spekulatiivinen markkina kun avoimet vastuut saman verran kuin päivävaihto. 
RISI nyt kuitenkin usein juttelee tuosta futuurista ja sen liikkeistä joten on sillä nyt jotain merkitystä. Mutta ei tietenkään ole tarpeeksi iso markkina vielä siihen, että isot pojat sais tehokkaasti hedgattua.
Joo, toki muotoilin vähän karkeasti ja kuvasitkin paremmin tuota koko markkinapaikkaan tuottajien perspektiivistä liittyvää problematiikkaa (tai ainakin tälläinen kuva minulle on selluyhtiötä kuunnellessa jäänyt). Sellun kiinalaisten käyttäjien perspektiivistä markkina voi toki toimia paremmin (heitä vartenhan tuo myös käsittääkseni alun perin suunniteltiin) ja uskoisin, että tämä perspektiivi on suurempi syy, miksi myös RISI kommentoi uutisia sellufutuureista.
Päivän FOEX-indeksit myös napsahti mailiin. Kiinassa ei ollut tällä viikolla liikkeitä, mutta Euroopan pitkäkuitu nytkähti edelleen lievästi ylös lokakuun korotuksia peilaten. Lähiviikkoina sitten nähdään, miten mm. Metsä Fibren eilen päivätylle Aasian korotukselle käy sekä toisaalta mikä on Suzanon Kiinan lyhytkuituun lokakuun aikana tekemän korotuksen lopputulos (Kiinan lyhytkuituspot on vielä piirun Suzanon speksaaman tason alapuolella).
3 tykkäystä
(UPM, Helsinki, 17.11.2020 klo 14:00 EET)
Aki Temmes on nimitetty UPM:n talousjohtajaksi 1.1.2021 alkaen toimipaikkanaan Helsinki. Hän raportoi UPM:n talous- ja rahoitusjohtaja Tapio Korpeiselle.
Aki Temmes toimii tällä hetkellä UPM Timberin johtajana. Hän on ollut UPM:n palveluksessa vuodesta 2003 ja toiminut aiemmin useissa eri talousjohdon tehtävissä UPM Biorefining -liiketoiminta-alueella ja sitä ennen UPM:n paperiliiketoiminnoissa.
Aki Temmes on valmistunut kauppatieteen maisteriksi Tampereen yliopistosta ja suorittanut Executive MBA -tutkinnon Hanken Svenska handelshögskolanissa.
1 tykkäys
Nordea hinnoittelee Eurooppaa aamukatsauksessaan:
Suurin osa Stora Enson, UPM:n ja Metsä Boardin tuottamasta sellusta myydään Eurooppaan, eli Kiinassa tapahtuvilla hinnan korotuksilla ei ole suoranaisesti suurta vaikutusta näiden yhtiöiden tulokseen. On kuitenkin huomioitava, että tällä hetkellä Kiinaan myytävän sellun hinta alkaa olla samalla tasolla kuin Eurooppaan myytävän sellun hinta. Tämän uskoisi tukevan Euroopan hinnoittelua tulevaisuudessa ja siten myös sellun tuottajien tuloskuntoa. Meidän oletuksemme on että sellun hinnat nousevat hieman vuoden 2020 aikana, ja jatkaa rauhallista nousua vuonna 2021.
Havusellun kysyntä Kiinassa on jatkunut vahvana.
Tuosta uutisesta voisi vetää luonnollisen johtopäätöksen, että toimitusjohtajan eläköitymisen valmistelu on käynnissä.
1 tykkäys
Mun käsitykseni on, että sellun, viljan yms tuotteiden futuurikauppa on siinä mielessä aitoa, että niillä ensisijaisesti ostetaan hyödykettä, ei niinkään spekuloida hinnalla kuten esim öljyssä. Liekö olen oikeassa?
Ei oman käsityksenikään mukaan ainakaan samassa suhteessa hinnalla spekuloijia tai muita finanssipelureita noilla markkinoilla operoi kuin ölpässä (tai kullassa). Tosin varmasti monenlaista viheltäjää noillekin sektoreille mahtuu.
Käsitykseni mukaan ensijaisesti kiinalaisia sellun kuluttajia (ts. paperi-, pehmopaperi- ja kartonkitehtaita) varten tuo Shanghain futuurimarkkina alun perin perustettiin. Näille tahoilla lienee tarvetta sellumarkkinan volatiliteetin hallitsemista mahdollistavalle työkalulle.
1 tykkäys
Käytännössä tuota sellufutuuria pystyy treidaamaan vaan Kiinalaiset. Hyvin pieni osa menee toimitukseen (alle prosentti). Korkeat kaupankäyntivolyymit (suhteessa avoimiin vastuihin) kertoo sen, että tuo on hyvinkin spekulatiivinen markkina. Joidenkin arvioiden mukaan noin 30-40 prosenttia futuurien volyymista arbia ja hedgausta, loput täysin spekulatiivista kaupankäyntiä. Vuonna 2019 kaupankäyntivolyymi Shangaissa oli noin 700 miljoonaa tonnia sellua. Jos sen suhteuttaa vaikka maailman sellukäyttöön vuositasolla, joka alle 200 miljoonaa tonnia, niin ymmärtää ehkä ballparkin. Kiinalaiset ovat kyllä hyvin tradingorientoituneita eikä tuo Shanghain sellufutskamarkkina siinä mielessä ole mikään poikkeus.
2 tykkäystä
1 tykkäys
Mikähän taustalla Metsä Boardin viimeaikaisessa pienessä nousussa? Onko juuri tuo sellun hinnannousu ainoa ajuri vai onko yleisesti paremmat näkymät?
Sellun kysyntä Kiinassa on nousussa, ja Metsä Fibre nostaa havusellun markkinahintaa myös Euroopassa noin 3.4 %. Silti H1/2021 näyttää sellumarkkinoilla melko haastavalta.
2 tykkäystä
Kepler Cheuvreux
| Rek: | Köp (Köp) |
|---|---|
| Riktkurs: | 38,00 EUR |
| Pris: | 28,30 EUR |
Kuinka paljon arvoa kasvuhankkeet voivat tuottaa?
Uruguayssa käynnissä olevan selluhankkeen ja Saksan biokemiahankkeen lisäksi, joiden molempien odotetaan valmistuvan vuonna 2023, UPM todennäköisesti etenee uudella biopolttoainesijoituksella Suomessa, joka voi olla täysin kaupallinen kolmen vuoden kuluttua. Koska odotamme näiden kasvuhankkeiden kasvavan käyttökatetta noin miljardilla eurolla, ne muuttavat perusteellisesti UPM: n tuloja ja laatua. Vuoteen 2025 asti odotamme normalisoidun käyttökatteen olevan noin 2,6 miljardia euroa, jonka arvioimme tukevan kasvua edelleen ja pitkällä aikavälillä noin 2 euron (7 prosentin tuotto) osinkoa. Lisäksi UPM: n kunnianhimoiset investoinnit biodieseliin ja biokemiaan tekevät yrityksestä entistä kestävämmän, ja arviomme mukaan vuoteen 2025 mennessä yli 30 prosenttia konsernin voitoista tulee yrityksiltä, jotka vähentävät merkittävästi hiilidioksidia ja / tai vähentävät fossiilipohjaisia muoveja.
https://www.swedbank-aktiellt.se/analyser/2020/11/30/upm.csp
11 tykkäystä
Osaisiko joku valaista, miten ilmeisen varmasti tuleva kova Brexit vaikuttaa paperi- ja metsäsektoriimme?
Ainakaan Nordean UPM-tavoitehinnan mukaan (34 euroa) ei paljon kuinkaan.
Ihmettelen, miksei Nordnetissa eikä Inderesissä puhuta enemmän Brexitin vaikutuksista vientiimme - ovatko ne ehkä niin mahdottomat ennustaa. 
Luin jostain jokunen kuukausi sitten vaikutusten tullisääntöjen perusteella olevan metsäsektoriin likipitäen nolla. Tietysti brexit aiheuttaisi hallinnollisia kuluja ja kenties pikkasen venymistä toimitusajoissa. Kuitenkin puuhun ja paperiin vaikutukset tulevat lähinnä brexitin vaikutuksista Iso-Britannian talouteen.
2 tykkäystä
Jokseenkin näin myös omasta mielestäni. Tästä syystä emme ole aihetta suuremmin viime aikoina käsitelleet. Kansanäänestystuloksen jälkeen teimme muistaakseni (antakaa anteeksi, jos ulkomuisti pettää!) aamariin aiheesta katsauksen, missä oli metsäyhtiötkin käsitelty. Hyvällä tuurilla tämä voi vielä löytyä googlettamalla.
1 tykkäys
Metsä Board tekee melko ison ratkaisun Husumin sellutehtaan suhteen: Tehtaasta ja sen tuotannosta 30 % myydään Norra Skogille, joka puolestaan vastaa kauaskantoisesti puuhuollosta. Metsä Board vähentää näin riippuvuuttaan sellumarkkinasta ja saa kaupasta lisää potkua kartonkisatsaukseensa.
Nähdäkseni tämä on hyvä ratkaisu Metsä Boardin kannalta.
5 tykkäystä
Kiinnostuneille linkki tallenteeseen 1.12. klo 13 olleesta webcast-esityksestä:
Metsä Boardin ratkaisu tuonee lisää turvaa Husumin kahden tärkeän kartonkikoneen kilpailukyvylle.
- Norra Skogin kanssa on tehty puun toimitussopimus => lisää Ruotsista hankitun sertifioidun puun osuutta ja vahvistaa Husumin tehtaan puunsaantivarmuutta
- järjestely vapauttaa käteisvaroja ja vältetään investointeja => yhteensä yli 350 miljoonaa euroa
=> mahdollistavat kehitysinvestointien kohdentamisen kartonkiin
Järjestely hyvä kartongin kannalta vaikka tämän järjestelyn seurauksena Metsä Boardin selluomavaraisuus kuitenkin pienentyy
=> Metsä Boardin vuosittainen sellun nettoylijäämä pienenee ja jatkossa noin 390 000 tonnia
Muistelisin Metsä Boardin ylijäämän olevan kokonaan havusellua. Storan ja UPM:n selluylijäämä taitaa sisältää havusellun lisäksi jonkin verran lehtipuusellua. Kuitenkaan kaikki paperi- ja kartonkiyhtiöt eivät ole omavaraisia sellussa. Moderni havusellutehdas pärjää kohtuullisen hyvin matalalla sellun hintatasollakin, jos verrataan sellumarkkinoilla toimiviin tekniseltä iältään hyvin vanhoihin tehtaisiin.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/image/policy:1.1250060:1606303429/image.jpg
Lähde: Maaseudun Tulevaisuus 25.11.2020: Sellukauppa käy Kiinassa vilkkaasti
1 tykkäys
Laitetaanpa tänne UPM:n Bio puolen kuulumisia (30.11):
Elintarvikeyhtiö Paulig testaa UPM:n mäntyöljystä valmistamaa UPM BioVerno -naftaa kahvipakkaustensa raaka-aineena. Ensimmäinen erä Paulig Café New York -kahvia on nyt pakattu ja toimitettu myyntiin testipakkauksissa.
UPM BioVerno valmistetaan sellutuotannon tähteenä saatavasta mäntyöljystä Lappeenrannan biojalostamolla. Pauligin materiaalitesteissä pakkauslaminaatin raaka-aineesta yli puolet korvataan mäntyöljypohjaisella UPM BioVernolla.
”Olemme sitoutuneet korvaamaan fossiilisia raaka-aineita uusiutuvilla. Pauligin aloite käyttää puupohjaista UPM BioVernoa kahvipakkaustensa laminaattien raaka-aineena on askel kohti vastuullisempaa pakkaamista, jossa toteutetaan kiertotalouden periaatteita entistä laajemmin”, sanoo UPM Biopolttoaineiden liiketoimintajohtaja Panu Routasalo .
"Jos testit osoittautuvat onnistuneiksi, päämääränämme on korvata tyhjiöpakkauksissa niin sanotut ensimmäisen sukupolven biopohjaiset materiaalit metsäteollisuuden mäntyöljypohjaisella materiaalilla”, kertoo Pauligin strategisen pakkauskehityksen vetäjä Kati Randell .
Pauligin Vuosaaren paahtimo tuottaa vuosittain 100 miljoonaa kahvipakettia.
16 tykkäystä