Sellulove eli Stora, UPM, Metsä jne

Laskeskelin UPM:n eri yksiköiden kapasiteetin käyttöastetta Q1:lla julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella. Kapasiteettitiedot ovat UPM:n 2025 vuosikertomuksesta:

Fibres South (vuosikapasiteetti 3.4 Mt, toimitukset Q1 0,824 Mt)→ käyttöaste 97%

Fibres North (vuosikapasiteetti 2.37 Mt, toimitukset Q1 0,589 Mt)→ käyttöaste 99%

Specialty Materials (vuosikapasiteetti 2.00 Mt, toimitukset Q1 0,367 Mt)→ käyttöaste 73%

Communications Paper (vuosikapasiteetti 3.70 Mt, toimitukset Q1 0,726 Mt)→ käyttöaste 78%

Huomioita:

  • UPM ajaa Suomen sellutehtaita täysillä ja samaan aikaa Metsä Group seisottaa tehtaitaan osittain
  • Samoin Uruguain tehtaita ajetaan käytännössä täysillä
  • Specialty Materials pystyi kelpo tulokseen, vaikka tehtaat ovat pahasti vajaakäytöllä
  • Communications Paperin tilanne on heikko, paperikoneita pitäisi sulkea heti, mutta tuskinpa mitään tapahtuu ennen kuin SAPPI-kuvio saa jonkinlaisen päätöksen. Sitten tapahtuu..
32 tykkäystä

Tässä on Antilta yhtiöraportti UPM Q1:n jäljiltä :slight_smile:

UPM:n Q1-raportin kokonaiskuva oli mielestämme melko neutraali. Emme tehneet raportin jälkeen oleellisia ennustemuutoksia. Osake ei ole lyhyellä tähtäimellä halpa (2026e: P/E 16x), vaikka tulos kääntyneekin tänä vuonna kasvuun matalalta tasolta toimintaympäristöön liittyvistä riskeistä huolimatta. Näin ollen toistamme UPM:n 24,00 euron tavoitehintamme ja vähennä-suosituksemme.

8 tykkäystä

Ja tässä rapsaa myös Metsä Boardista Antin tapaan. :slight_smile:

Toistamme Metsä Boardin vähennä-suosituksemme ja 3,00 euron tavoitehintamme. Yhtiön markkinatilanne on yhä vaikea ja leikkasimme lähiaikojen volyymi- ja tulosennusteitamme edelleen. Iranin sodan makroheijasteet eivät myöskään helpota yhtiön tuloskäännettä, vaikka käynnissä olevat ja hyvin edenneet massiiviset tehostustoimet ja laskuun kääntynyt puun hinta supistavatkin yhtiön tappioita tänä vuonna. Emme näe Metsä Boardin tuotto-odotusta edelleenkään houkuttelevana parhaimmillaankin aikaa vaativa tuloskäänne ja mahdollisesti rakenteellisesti heikentynyt toimintaympäristö huomioiden.

5 tykkäystä

Katsoin eilen osariesittelyä 3 yhtiöltä, jotka hehkuttivat mahdollisuuksiaan datakeskuksien sähköntoimittajina: UPM:n, Fortumin sekä ruotsalaisen metsä- ja energiayrityksen SCA:n.

Kaikissa kolmessa tapauksissa toistui sama kaava. Paljon puhuttiin datakeskusmahdollisuuksista. Mutta oli vähän tuoda pöytään allekirjoitettuja sähköntoimitussopimuksia. Käytännössä siis Umppi, Forza ja Svenska celluloosapuulaaki loivat sijoittajatarinaa häämöttävistä tuotoista. Myös analyytikkojen suuri mielenkiinto kohdistui tähän kysymykseen.

Paljon puhetta, vähän villoja? Osaksi siis kyllä, koska viimeiselle riville tuottoja synnyttäviä sähköntoimitussopimuksia ei kovin paljoa ole. Mutta neuvotteluista sinne ja tänne hehkutettiin. Oletettavasti yhtiökohtaisia toimitussopimuksia tulee ja sähkösyöpöt datakeskukset voivat jonkin verran nostaa yleistä hintatasoa, vaikka uutta energiatuotantoakin syntyy.

Fortum voi lisäksi tehdä tiliä saiteillaan eli valmiiksi pedatuilla datakeskustonteillaan sekä datakeskuksien kaukolämmöllä. Umppi meinaa nimittää lähitulevaisuudessa uuden energiaan keskittyvän varatoimitusjohtajan. Alkaen varmaankin alvariinsa ravaamaan AI-firmoissa.

Se tässä häiritsee, että näiden firmojen sijoittajatarinan luonnissa ollaan lähdetty aikataulullisesti vähän liian laukalle. Tällä menolla sähkö alkaa virtaamaan datakeskuksiin, mutta isosti varmaankin vasta 3-4 vuoden päästä. Analyytikkokunta käy myös hiukkasen ylikierroksilla, esim. Fortumin viime syksyn sijoittajatilaisuus alkoi saamaan jo huvittavia piirteitä tämän vuoksi (onneksi aina viileisiin @Juha_Kinnunen @Antti_Viljakainen ei datakeskuspunkki vielä purrut :grin: )

Kun AI ja datakeskukset ovat päivän kuuma sana, niin sähkökulutuksellisesti vielä merkittävämmät teolliset vihreät investoinnit ovat jääneet osaksi varjoon. Ne tulostuvat - siinä mitassa missä tulostuvat - varmaankin 2030-luvun alkupuolella. Iranin ja Ukrainan sodat ovat nyt kunnon katapultteina.

Eli kärsivällisyyttä!

Ps. Laitoin poikkeuksellisesti saman kirjoituksen sekä Umpin että Forzan sivulle. @Sijoittaja-alokas poistakoon jommankumman, jos parhaaksi katsoo.

23 tykkäystä

Miksu jutteli Metsä Boardin toimitusjohtaja Esa Kaikkosen kanssa yhtiön Q1-tuloksesta :slight_smile:

Aiheet:

00:00 Aloitus
00:12 Metsä Boardin strategia
02:25 Kartonkimarkkina ja kysyntänäkymät
05:27 Laskevilla markkinoilla pärjääminen
07:44 Epäorgaaninen kasvu
08:32 ROCE-tavoite
09:49 Ensimmäisen kvartaalin tulos
12:00 Lähi-idän tilanteen vaikutukset

5 tykkäystä

UPM:n suurimpien omistajien lista päivittyi. Muutamia havaintoja huhtikuun liikkeistä.

Suurin huomio: Ilmarinen +970 000 osaketta (+5,9 %), nyt 17,42 milj. ja 3,30 % yhtiöstä. Koko kuukauden suurin aito osto. Eläkeyhtiöt yhteensä +998 k, mutta käytännössä Ilmarinen yksin teki nettolisäyksen.

Herlin-piiristä huomio: sekä Holding Manutas että Security Trading ovat Herlinin perheen sijoitusyhtiöitä. Yhteenlaskettu Herlin-positio UPM:ssä on noin 1,74 miljoonaa osaketta (0,33 % yhtiöstä). Security Trading kevensi −95 k (−20 % omasta positiostaan), mutta enemmän omistava Holding Manutas ei tehnyt mitään. Nettona Herlinin piiri −5,5 % - eli marginaalinen liike, ei näkemyssignaali.

Ahlström Invest B.V −74 000 (−9 %) on sen sijaan kiinnostava yksittäinen kevennys. Yksin tämä ei ole iso signaali, mutta seuraavien kuukausien lista näyttää jatkuuko trendi.

Aktiivirahastot lisäsivät

  • Danske Invest Suomi Osake +104 000 (+11,8 %)
  • Evli Suomi Select +73 000 (+8,4 %)
  • Säästöpankki Kotimaa +50 000 (+5,4 %)
  • OP-Henkivakuutus +34 k (+2,25 %)

Indeksirahastot myös lisäsivät nettona +73 506 (OP-Suomi Indeksi +38 k, Nordea Passiivinen +31 k, Seligson Suomi Indeksi +11 k). Tämä on kotimaisen piensijoittajarahan virtaa Suomi-indekseihin – ei näkemystä, mutta vahvistaa kuvaa että kotimainen pääoma on ostolaidalla.

Johto: Pesonen 573 054, Korpeinen 253 035 - molemmat paikallaan. Ei myyntejä, ei ostoja. UPM itse 411 653 omaa osaketta, ei muutosta.

Lievästi positiivista tuulta. Ilmarisen miljoona osaketta on kova signaali ja kun Herlinin piiri todellisuudessa pysyi melkein paikallaan, ei kotimainen “smart money” liikkunut juurikaan. Security Trading Oy on keventänyt myös vähän Huhtamäen omistuksiaan, varmaan rahantarve tullut. :grinning_face_with_smiling_eyes:

Edit: Huhtamäen listaa tarkkaillessa huomasin, että Security Trading ja Holding Manutas oli kevennellyt jo useamman kuukauden aikana. Samaa oli näemmä tapahtunut myös UPM:n kohdalla.
Tammikuu 2025
Security Trading Oy omisti 1 500 000 kpl
Holding Manutas Oy 1 700 000 kpl

Huhtikuu 2026
Holding Manutas Oy 1 350 000 kpl
Security Trading Oy 385 000 kpl

19 tykkäystä

Uusi vaneriyhtiö WISA tekee Mandatumit - mutta vain puoliksi?

Uuden vaneriyhtiön tulo Hesulin listoille Umpin siipien suojista ei välttämättä jää normipäiväksi. Näillä tietoa UPM:in omistajat saavat omistuksena mukaisesti siivun WISA:n lappuja. Ongelma on siinä, että monet Umpin omistajat ovat monikansallisia, etusijassa isoja yhtiöitä salkussa pitäviä institutionaalisia tahoja. Kiinnostaako pikkuyhtiö? Umppi on monissa indeksisalkuissa, mutta WISA tuskin samassa mitassa?

Mandatumin irrottautuessa Sammosta - samaan malliin kuin WISA UPM:sta - seurauksena oli edellä mainituista syistä iso myyntiaalto. Lappua laitettiin laitaan pää märkänä, kuten tässä foorumissa todettiin :grin:. Kurssihinta painui sen mukaisesti.

Tämän jälkeen Mandatumin tie pörssissä on silti ollut kullalla katettu. Yhtiöllä on holveissaan isoja reservirahoja, joita jaetaan omistajille markkinoiden parhaimman pään osinkona - vuosia. Toisekseen Mantalla on vahva ote paisuvasta varainhoitoalasta ja siinä on pystytty esittämään näyttäviä kasvulukuja.

WISA:lla ei ole jakaa satumaisia osinkoja eikä näyttää kovia kasvulukuja. Näin ollen sen “lappujen myynti pää märkänä” on vaarassa toteutua, mutta Mandatumin kaltaisia vastalääkkeitä ei ole tarjolla.

Oli yllättävää, että Umpin tiedotteessa WISA:n luomisessa ei perusteita oikeastaan esitelty. Ja edellä mainittua taustaa vasten on syytä kysyä, miten tässä yhteydessä hoituu osakeyhtiöiden tärkeimmän tehtävä eli omistaja-arvon kasvatus? Riski on ilmeinen, että voi käydä toisin päin.

Tietysti pitkäaikaisomistajalle määräaikaiseksi jäävällä kurssikuopalla ei ehkä ole niin väliä ja jos oikein halvalla saa, niin tankkauksiakin voi tehdä.

Silti Umpin olisi syytä tulla ulos ja perustella kunnolla, miksi tämä liike tehdään. Ja nimenomaan omistaja-arvon luomisen näkökulmasta.

31 tykkäystä

Tässä on Viljakaisen etkoilut, kun Stora Enso kertoo tuloksestaan huomenna. :slight_smile:

Odotamme yhtiön operatiivisen tuloksen pysyneen edelleen vaatimattomalla tasolla, vaikka hienoista nousujohteisuutta onkin havaittavissa tietyillä osa-alueilla. Markkinatilanne on säilynyt haastavana etenkin teollisissa liiketoiminnoissa, ja Oulun kuluttajakartonkikoneen ylösajo on luultavasti rasittanut yhä numeroita. Stora Ensolla ei ole voimassa olevaa ohjeistusta, joten päähuomio raportissa kiinnittyykin markkinatilanteen näkymiin, joiden ylle Lähi-idän kriisin makroheijasteet luovat vähintään tummia pilviä.

3 tykkäystä

Storan osalta on erillinenkin ketju Stora Enso sijoituskohteena - #83 käyttäjältä Sierain , olisi hyvä jos myös upm ja metsä olisi omanaan, joissa yhtiökohtaiset keskustelut ja tässä ketjussa yleistä

2 tykkäystä

Vastaväitteenä voisi puolustaa tällaista yhteistä kemiallisen metsäteollisuuden ketjua, sillä perusteollisuuden yritykset ovat syklisiä, huomattavan riippuvaisia ulkoisista olosuhteista sekä kilpailijoiden toiminnasta.

5 tykkäystä

niinhän kirjoitinkin tämän ketjun osalta , eikö vain?

Tässä on Antin pikakommentit Stora Enson Q1-tuloksesta. :slight_smile:

Stora Enso julkisti aamulla Q1-raporttinsa, joka osoittautui Q1-tuloksen osalta operatiivisesti markkinoiden pelkoja paremmaksi. Stora Enso ei anna tulosohjeistusta, ja Q2-näkymissä yhtiö korosti edelleen vaikeaa markkinaympäristöä sekä geopoliittisen epävarmuuden luomia uusia kustannuspaineita. Oulun kuluttajakartonkikoneen tappio ei myöskään arviomme mukaan ole supistumassa oleellisesti Q2:n aikana. Alustavan tulkintamme mukaan raportti ei aiheuta ainakaan merkittäviä yläsuuntaisia paineita meidän tai konsensuksen lähiaikojen ennusteisiin Q1:n markkinaodotuksia paremmasta operatiivisesta tuloksesta huolimatta.

4 tykkäystä

Tässä on Viljakaiselta vielä yhtiöraporttikin Stora Ensosta. :slight_smile:

Stora Enson Q1-raportin kokonaiskuva oli mielestämme melko neutraali, vaikka toimintaympäristöön liittyvä riskitaso onkin jossain määrin kohollaan. Laskimme Stora Enson lähivuosien nettotulosennusteitamme raportin jälkeen vain lievästi liittyen pääosin yhtiön tuoreiden hybridilainojen korkokuluihin. Tulospohjaisesti Stora Enson osake ei ole mielestämme huomattavan houkuttelevasti hinnoiteltu, mutta taseessa piilee mielestämme kuitenkin arvoa (Q1’26 TOT P/B 0,7x). Myös pidempää aikaväliä katsovaan osien summaan nähden osake on edullinen, ja suunnitteilla oleva jakautuminen voisi purkaa aliarvostusta.

4 tykkäystä

StoraEnson kaavailtu suursahainvestointi nytkähti taas askeleen eteenpäin. Selvästi toimintaa keskitetään nyt Megasaitteihin Imatralle ja Ouluun, jossa on nähty myöskin peliliikkeitä sahauspuolella.

Jos tuo hanke toteutuu, niin SEn Honkalahden saha ja varmaankin joku muukin pienempi suljetaan. Ja tämä uusi korvaa ne.

“Stora Ensolta kerrottiin viime keväänä, ettei puunhankintaa eikä hakkuita ole tarkoitus lisätä mahdollisen uuden sahan takia.”

8 tykkäystä

Oma veikkaus Honkalahti ja Uimaharju. Mielenkiinnosta mietiskelen, että pitääköhän Imatran tehtaiden voimantuotantoon myös investoida samalla, jos saha tulee. Ympäristölupaha taidettiin hakea jo ~5v sitten biokattilalle.

2 tykkäystä

Etelä-Amerikkaan (Argentina) on nousemassa myös uusi isohko havusellutehdas. Eteläamerikkalainen havusellu ei taida olla aivan samaa kuidunpituudelta tai muilta ominaisuuksiltaan kuin pohjoismaalainen, mutta voisiko se osittain viedä markkinoita helpoissa käyttökohteissa? Jos kerran eukasellullakin yritetään korvata osittain havusellua?

Yksi uusi tehdas ei toki kesää tee, mutta Etelä-Amerikassa myös havupuu kasvaa plantaaseilla ja aivan eri tahtiin kuin mänty tai kuusi pohjolassa. Voisiko esim UPM investoida myös havusellutuotantoon etelä-Amerikassa (Chile/Argentina), jos Pohjolan puutilanne käy liian tukalaksi?

Alla oleva juttu on osittain luettavissa ilman tunnuksia. Sen mukaan sanomalehtipaperimarkkina on tasapainoissa Euroopassa, mutta aikakauslehtipaperimarkkinalla on yhä suuri ylikapasiteetti. Eli UPM:llä yhä tärkeähkössä segmentissa.

https://www.euwid-paper.com/news/markets/european-publication-paper-market-has-overcapacity-in-the-magazine-paper-segment-130526-1/

8 tykkäystä

Eikö juuri kallista pitkäkuituista sellua yritetä korvata mahdollisuuksien mukaan halvemmalla lyhytkuitusellulla, koivu/euca? Myös mfc / mcc massat yritetään mahdollisuuksien mukaan tehdä lyhytkuituisesta. Kasvunopeus ei taida niinkään vaikuttaa kuidun laatuun, vaan hemiselluloosaan/ligniiniin, eli sahatavarana tuo puu olisi huonoa, mutta keitettynä ei eroa pohjoisista verrokeista. Korjatkaa jos olen väärässä.

2 tykkäystä

StoraEnso aikoo vähentää havusellun tuotantoa Ruotsissa. Vaikka suljetuksi kaavailtu sellulinja on pieni, niin hyvä uutinen Metsän ja UPM:n sellutehtailla Suomessa, kun kilpailevaa kapasiteettia poistuu ja puun kysyntä Pohjolassa putoaa hitusen verran.

https://www.storaenso.com/fi-fi/newsroom/press-releases/2026/5/stora-enso-suunnittelee-ruotsin-skutskarin-sellutehtaan-uudelleenjarjestelya-tavoitteena-keskittya-revinnaisselluun-ja-parantaa-kilpailukykya

18 tykkäystä

Umpparin ja Sappin paperiyhdistelu Euroopassa etenee, sopimus ml rahoitus allekirjoitettu. Viranomaislupia odotellaan.
Divestointikin mainittu, min 3 vuoden päästä.

Lopullisen sopimuksen mukaan:

  • UPM ja Sappi sijoittavat mainitut liiketoimintansa ja omaisuuseränsä yhteisyritykseen, jonka yritysarvo on 1 420 miljoonaa euroa, joka ei sisällä yllä mainittujen synergioiden arvoa. UPM Communication Papers -liiketoiminta on arvostettu 1 100 miljoonaan euroon (yritysarvo). Sappin Euroopan liiketoiminta on arvostettu 320 miljoonaan euroon (yritysarvo).
  • UPM saa kaupan toteutuessa vastineeksi siirtyvistä omaisuuseristä 475 miljoonan euron käteismaksun, 88 miljoonan euron saamisen etuoikeutetusta osakaslainasta, 10 miljoonan euron saamisen toisesta osakaslainasta sekä 50 prosentin omistusosuuden yhteisyrityksessä, joka vastaa kirjanpitoarvoltaan 167 miljoonaa euroa. Osana siirtyvän liiketoiminnan kokonaisuutta 411 miljoonan euron nettomääräiset eläkevastuut ja muut velat (perustuen vuoden 2025 lopun taseeseen) siirtyvät yhteisyritykselle UPM:ltä.
  • Sappi saa 90 miljoonan euron käteismaksun, 10 miljoonan euron saamisen osakaslainasta, sekä 50 prosentin omistusosuuden yhteisyrityksestä, joka vastaa kirjanpitoarvoltaan 167 miljoonaa euroa.

Yhteisyrityksen perustaminen loisi kestävän itsenäisen liiketoiminnan, joka tulevaisuudessa tarjoaisi molemmille osakkeenomistajille mahdollisuuden divestointiin. Kolme vuotta järjestelyn toteutumisen jälkeen, kun yhteisyrityksen odotetaan saaneen integraation päätökseen ja saavuttaneen synergiat, kumpikin osakkeenomistaja voi luopua omistuksestaan yhteisyrityksessä.

18 tykkäystä

Mielenkiintoista odotella, miten kapasiteettia suljetaan, jos/kun järjestely pääsee maaliin. Itse veikkaan, että karsinta kohdistuu alkuun SAPPIn nykyisiin yksiköihin, UPM:n laitokset välttänevät sulkemiset ensi alkuun.

Oma arvauslista:

  • SAPPIn Kirkniemen koko tehdas kiinni. LWC:ssä on Euroopassa suuri ylikapasiteetti. UPM:n Rauman tehdas on tehokkaampi ja logistisesti paremmalla sijainnilla. Muut nyky-UPM:n LWC-tehtaat ovat keskellä ydinmarkkinaa Euroopassa
  • SAPPIn Maastrichtin tehdas kokonaan kiinni. Se tekee osittain yhteisyrityksen tuoteportfolioon sopimattomia pakkauskartonkeja ja samalla voidaan purkaa vähän myös hienopapereiden ylikapasitettia

Sanomalehtipaperissa markkina on paremmin tasapainossa eikä ole akuuttia tarvetta lopettaa linjoja.

12 tykkäystä