Sellulove eli Stora, UPM, Metsä jne

Metsäboardin sivujen mill data sheetin mukaan jokaisella FBB-tehtaalla näyttäisi jo olevan tekninen valmius arkitukseen. Ehkäpä tässä on avainajurina yrityksenä palvelulla kilpailuun etenkin Länsi-Euroopan markkinalla (Etenkin jos myyntivolyymeja pitäisi saada USA:sta siirrettyä Eurooppaan). Tämä Konvertia onkin näköjään suomalainen firma, jolla tämän myynnin jälkeen jää nettisivujen mukaan vielä keskiseen ja itäiseen Eurooppaan kapasiteettia kotimaan lisäksi. (Service centers - Konvertia).

1 tykkäys

Suurin mielenkiinto näkymissä sekä leikataanko osinkoa vai rahoitetaanko sitä lainoituksella. Toki Leunan ylösajokin kiinnostaa, tiedot puun hintakehityksestä sekä selluntuotannon kannattavuudesta Suomessa versus Uruguayssa. Lisäksi paperituotannon eriyttäminen ja Plywoodin tarkastelu sekä energiatuotannon tila (futuurit ennakoivat lähivuosille sähkön hinnan nousua).

Kokonaisuutena juhlarapsaa tuskin syytä odottaa, vaan onko pientäkin käänteen merkkiä?

20 tykkäystä

Billerud raportoi Q4:nsa juuri ja raportti on täällä. Q4-tulos jäi melko selvästi yhtiön omilla sivuilla olleesta konsensuksesta. Euroopan päässä oli/on todella vaikeaa ylikapasiteetin riivaamilla kartonkimarkkinoilla, kun taas Pohjois-Amerikan paperibusiness kantaa koko firmaa. Puun hintakehityksen suhteen kommentit olivat positiivisia, mutta kun lopputuotehinnatkin laskevat ylitarjotuilla markkinoilla eikä pohjakysynnässä näy juuri elpymisen merkkejä, niin tulosnäkymä varsinkin alkuvuoteen vaikuttaa ensi puraisulta heikonlaiselta.

17 tykkäystä

Tässä on päälyytikon Antin ennakkokommentit Metsä Boardin Q4-tuloksesta, joka julkaistaan Q4-raporttinsa torstaina 5.2. :slight_smile:

Odotamme yhtiön loppuvuoden olleen tuloksellisesti edelleen erittäin vaikea ja oikaistun liiketuloksen pysyneen selvästi tappiollisena, mutta kassavirta on noussut varastojen tyhjennyksen ansiosta luultavasti vuolaaksi. Yhtiön markkinatilanne on säilynyt synkkänä sekä kartonki- että sellumarkkinoilla, mutta käynnissä olevien säästö- ja tehostustoimien sekä puun hinnan laskun pitäisi kammeta tulosta asteittain ylemmäs vuoden 2026 mittaan. Osinkonsa Metsä Board leikkaa tänä keväänä nolliin tuloksellisesti raskaasti tappiollisen vuoden 2025 jälkimainingeissa.

9 tykkäystä

Tässä Antin ennakkokommentit myös Stora Ensosta, joka julkaisee Q4-rapsasta keskiviikkona. :slight_smile:

Odotamme yhtiön tuloksen pysyneen edelleen matalalla tasolla laaja-alaisesti vaikean markkinatilanteen, Oulun tehtaan ylösajokustannusten ja kausiluonteisten tekijöiden vuoksi. Raportissa huomio keskittyy etenkin näkymiin, joiden pitäisi indikoida hankalana jatkuvasta markkinatilanteesta huolimatta hidasta nousujohteista kehitystä muun muassa tehostustoimien ja puun hinnan laskun ajamana. Osinkoehdotuksen osalta perusskenaario meille ja konsensuksen valtavirralle on vakaa osinko (0,25 €/osake) vaatimattoman tulosvuoden jälkeen.

2 tykkäystä

Björn Wahlroos Asiastudiossa: Suuri sellutehdas vaarassa sulkeutua Suomessa | Kauppalehti

Ja sitten voi jokainen arvailla tahoillaan mikä sellutehdas on liipasimella.

Edit; oma veikkaus unohtui. Veikkauksena on Joutseno.

8 tykkäystä

Oma Musta-Pekka-listani (aakkosjärjestyksessä): EnoCell, Joutseno ja Kaukas

8 tykkäystä

Veikkaan Kaukas, Uimaharju toinen ehdokas, sitten Joutseno

2 tykkäystä
17 tykkäystä

Miksi Kaukas? Siellähän on kallis ja tuore uusiutuvan dieselin laitos, joka varmasti kärsii jos sellutehdas menee nurin.

3 tykkäystä

Ainakin Uimaharjuun on käytetty viime vuosina todella paljon rahaa, mutta onko sijainti sitten se mikä sen lopulta vie, toki se on hyvien metsävarantojen keskellä.

Veikkaan silti Pietarsaari vaikka onkin rannalla.

1 tykkäys

UPM ei tarvitse Kaukasta. Sellu on eräkeittoa joka tuo lisäarvoa painopapereihin, joiden kysyntä pienenee. Suurin osa mäntyöljystä tulee nyt jo muualta, biojalostamo pärjää kyllä ilman sellutehdasta.

Uimaharjun ongelma on korkeat rahtikulut, mutta se on monipuolinen tehdas ja voi valmistaa eri sellulajeja. Uskoisin että tukee myös Oulun tehdasta.

5 tykkäystä

Kaukas tulee UPM:n sellutehtaista ensimmäisenä teknisen käyttöikänsä päähän. Sen perusrakenteet ovat 90-luvun alkupuolelta. 5 vuoden sisään pitäisi päättää, josko elinkaarta jatketaan vai suljetaanko. Lisäksi sitä on seisotettu eniten viime vuosina eli se lienee heikoiten kannattavin UPM:n kolmesta sellutehtaasta Suomessa. Nykyisillä puun hinnoilla ei taida business-keissi riittää investointeihin.

13 tykkäystä

Muutamia huomioita UPM:n vuodesta 2025:

  1. Communications Papersin myynti oli ensimmäistä kertaa alle 25% koko konsernin ei-konsolidoidusta myynnistä. Jonkinlaista historiaa sekin. Auringonlasku häämöttää vääjäämättömästi entisessä pääbisneksessä.
  2. Sellusta on tullut yhä selvemmin UPM:n päätoimiala, noin 1/3 kokonaismyynnistä
  3. Suomessa sijaitsevat sellutehtaat toimivat yhä tappiolla Q4:llä.
20 tykkäystä

Jussi Halme on tehnyt videon mettäyhtiöistä :slight_smile:

Metsäteollisuus – Suomen talouden kivijalka ja monen sijoittajan salkun peruspilari. Mutta onko ala enää entisensä? Tässä videossa pureudun syvälle metsäsektorin nykytilaan ja analysoin Stora Enson sekä UPM:n tuoreimmat Q4/2025 tilinpäätöstiedot.

Metsäyhtiöt elävät parhaillaan historiallista murrosta. Paperin kysyntä laskee, sellun hinta heilahtelee ja takana on poikkeuksellisen vaikeita vuosia. Silti pinnan alla tapahtuu: miljardi-investoinnit biotalouteen, uusiutuviin materiaaleihin ja pakkauksiin alkavat kantaa hedelmää.

Suhdanne: Onko pohja jo saavutettu vai onko noususuhdanne jo karannut käsistä?

Arvostus: Kumpi tarjoaa nyt paremman riskituotto-suhteen: vakaa UPM vai käännettä hakeva Stora Enso?

Metsäteollisuus ei ole enää vain puuta ja sellua – se on materiaaliteknologiaa. Katso analyysi ja pohdinnat siitä, miksi itse pidän edelleen molempia yhtiöitä salkussani.

11 tykkäystä

Antin kommentit tuloksesta ja analyysipäivitys:

13 tykkäystä

:evergreen_tree: Pääsin jälleen haastattelemaan Metsä Boardin Esaa :blush: ja hänen kommenttejaan yhtiön loppuvuoden kehityksestä sekä toimintaympäristöstä katsottavissa inderesTV:ssä. :television:

Aiheet:
00:00 Aloitus
00:12 Yhteenveto Q4-tuloksesta
01:17 Käyttöpääoman vapautuminen ja rahoituskustannukset
02:45 Kartonkikysynnän toipuminen
03:53 Taivekartongin vuosisopimusneuvottelut
04:49 Taivekartonkitehtaiden kilpailukyky
06:05 Kartonkimarkkinoiden pitkän aikavälin kasvuoletukset
08:05 Husumin tehtaan käyttöasteet
09:19 Winschotenin arkitus- ja jakelukeskuksen osto
10:25 Sellumarkkinan tilannekuva
12:02 Puun hinnan lasku
12:37 Säästö- ja tulosparannusohjelman eteneminen

12 tykkäystä

Tässä Antilta yhtiöraportti Metsä Boardin Q4:n jälkeen. :slight_smile:

Yhtiön lyhyen tähtäimen näkymä on vielä vaikea, vaikka käynnissä olevat massiiviset tehostustoimet ja puun hinnan ainakin hetkellinen lasku luovat polkua tuloskäänteeseen. Leikkasimme kuitenkin lähiaikojen volyymiennusteitamme markkinoiden toipumisen antaessa odottaa itseään, minkä myötä lähivuosien ennusteemme putosivat yhä selvästi. Emme näe Metsä Boardin tuotto-odotusta lyhyellä tai keskipitkällä tähtäimellä houkuttelevana parhaimmillaankin aikaa vaativa tuloskäänne ja mahdollisesti rakenteellisesti heikentynyt toimintaympäristö huomioiden.

Rapsasta lainattua:

Metsä Boardin vuosien 2026 ja 2027 ennusteidemme mukaiset P/E-luvut ovat 27x ja 13x ja vastaavat EV/EBITDA-kertoimet ovat 9x ja 6x. Suosittelemme sijoittajia katsomaan Metsä Boardissa yhtiön siedettävästä velkamäärästä huolimatta etenkin P/Ekerrointa, sillä melko monimutkainen konsernirakenne sekoittaa pakkaa käyttökatteen ja liikevoiton osalta (ts. EBITDA ja EBIT sisältävät osuuden Metsä Fibren nettovoitosta ja vastapainoksi vähemmistölle kuuluvan 30 %:n osuuden Husumin sellutehtaan tuloksesta)

4 tykkäystä

Seniorianalyytikko Henri Parkkinen käy videolla läpi vähän metsäyhtiöiden tilannetta ja tulevaisuutta. :slight_smile:

Kotimaisten metsäyhtiöiden tuloskausi näyttää kahtiajakautuneelta. Videolla seniorianalyytikko Henri Parkkinen nostaa esiin kolme keskeistä tekijää, joihin sijoittajien ja metsäteollisuuden toimintaympäristöstä kiinnostuneiden tulisi kiinnittää huomiota vuonna 2026: sellumarkkinat, puun hintojen kehitys sekä valuuttakurssien vaikutus.

4 tykkäystä

Hesarissa oli sunnuntaina juttu (tilaajille) UPM:stä lähinnä Suomen näkökulmasta. Haastattelussa Massimo Reynaudo.

Ei varmastikaan juuri uutta yhtiötä seuraaville. Juttu on kuitenkin hieman parempi kuin hölmöt otsikot antavat ymmärtää (Suomen vaurauden tukijalka on luhistunut — UPM:n toimitusjohtaja kertoo, miten paperi-ihmeelle käy sekä Mitä meille jää?).

Pari poimintaa:

Suomen onni on ollut se, että energiakriisi teki Saksasta kalliin maan. Viime vuosina UPM on sulkenut tehtaita ja paperikoneita lähinnä siellä.

Viime syksynä yhtiö alkoi raportoida Uruguayn ja Suomen sellutehtaiden luvut erikseen. Se paljasti, että etelässä ja pohjoisessa sellulla on hurja kannattavuusero.

Uruguayn-tehtaat keittävät sellua omien viljelmien nopeakasvuisesta eukalyptuksesta. Ne tekevät isoa voittoa, vaikka myyntihinnat ovat pohjilla.

Suomen havusellutehtaat taas tekivät loppuvuonna tappiota. Niitä on siksi seisotettu.

Nyt Lappeenrannassa toimiva pienehkö jalostamo alkaa näyttää hieman erikoiselta rönsyltä UPM:ssä.

Reynaudo vakuuttaa, ettei se ole sitä. Päinvastoin jalostamo edustaa UPM:n uutta suuntaa, missä on mahdollisuuksia kasvuun. Jalostamoon on pantu rahaa ja sen tuottamalle lento­polttoaineelle ollaan hankkimassa hyväksyntää.

”Teknologia, jolla teemme uusiutuvia polttonesteitä mäntyöljystä, on ainutlaatuinen. Se on kilpailuetu. Siihen liittyy paljon arvokkaita innovaatioita ja patentteja, joita aiomme hyödyntää.”

Jalostamo teki vuoden lopulla taas voittoa. Lappeenrannassa toimii myös yhtiön tutkimus- ja tuotekehitys­keskus. Idea puusta tehtävistä kemikaaleista on lähtöisin juuri sieltä.

Toistaiseksi biokemikaalien ja bio­polttonesteiden luvut on upotettu yhtiön tulosraporteissa kohtaan muut liiketoiminnot. Ensi vuonna ne erotetaan uudeksi yhteiseksi yksiköksi.

Viime viikolla julkaistu tällainenkin:

Teetin tiivistelmän (miksi kirjoittajan mukaan UPM lyö Enson):

UPM on onnistunut muuttamaan strategiset valintansa rahaksi Stora Ensoa tehokkaammin: parempi tulostaso ja matalampi velkaantuneisuus näkyvät selvänä erona markkina-arvossa. UPM:n panostus tarraliiketoimintaan on onnistunut ja se hyötyy omasta energiantuotannosta ja Uruguayn halvasta omasta puusta, kun taas Stora Enso kärsii kartonkimarkkinoiden ylikapasiteetista ja kalliista kuitupuusta ja on myynyt omat vesivoimalansa.

Klikkiotsikon “rahasampo” viittaa tähän:

UPM:n jätti-investointi Uruguayn sellutehtaaseen valmistui niin ikään synkeään sellumarkkinaan, mutta yhtiö saa nopeasti kasvavaa eucalyptusta omilta viljelmiltä niin halvalla, että tuotanto on silti ollut kannattavaa.

Jos hinnat jossain vaiheessa nousevat, tehtaasta tulee melkoinen rahasampo. Viisikymppiä lisää sellun tonnihintaan tarkoittaisi 180–270 miljoonan euron tulosparannusta.

23 tykkäystä