Suhdanne toki paranee koko ajan, mutta etenkin paperipuolella on yhä valtava ylikapasiteetti. Mahdollisella lakolla on vaikutusta varmaankin vain selluteollisuudessa. Varsinkin painopapereissa voidaan toimittaa muilta Euroopan tehtailta, jos Suomessa taas alkaa lakot. Toivottavasti ei ala.
1 tykkäys
Tässä on Sijoituskästin mainio tviittiketju UPM:stä. 
https://x.com/sijoituskasti/status/1793527504806039740
7 tykkäystä
UPM haluaa mahdollisesti rakentaa Kouvolaan suuren aurinkovoimalaitoksen. Yhtiö rakentaisi laitokset Utissa ja Sippolassa sijaitseville Haukkasuolle ja Kiikunsuolle. Alueet ovat yhteensä 900 hehtaaria. Alueille voisi alustavan arvion mukaan rakentaa pitkällä aikavälillä 500–700 megawatin verran aurinkovoimaa.
UPM päättää rakentamisesta, kun kehitystyön jälkeen on selvillä aurinkovoimaloiden toteutettavuus ja laajuus. Myös sähköntuotannon tarve vaikuttaa.
Voimalan rakentaisi UPM Solar oy.
Kouvolan mahdollinen aurinkovoimala on UPM Energyn ainoa kehitteillä oleva aurinkovoimahanke. Sundman kuitenkin korostaa, että aurinkovoimala on vasta kehitysvaiheessa.
– Normaalisti tällaiset kehityshankkeet ovat muutaman vuoden prosesseja. Sen jälkeen voidaan arvioida seuraavia askelia.
11 tykkäystä
Metsäteollisuuden podi: suunta jälleen parempaan
Vieraina seniorianalyytikko Henri Parkkinen OP:sta ja pääanalyytikko Antti Viljakainen Inderesiltä. Toimittajana Mikko Jylhä.
12 tykkäystä
Saksaan lensi UPM:n sinänsä odotettavissa ollut luoti tällä kertaa. Pääsyynä sulkemisten osumiselle juuri Saksaan (eikä Suomeen) on mitä ilmeisimmin etenkin energia, vaikka tätä ei tiedotteessa tietenkään mainittu. UPM suunnittele vähentävänsä graafisten paperien tuotantokapasiteettia Saksassa vastaamaan kysyntää ja vahvistaakseen...
Hurthin suljettavaksi suunniteltu sanomalehtipaperikone on vuodelta 2002. Siten Kölnin tienoilla sijaitseva tehdas voisi olla kaupiteltavissa jollekin toimijalle kiertokuitupohjaisen aaltopahvin raaka-aineen valmistamiseen, vaikka toki markkinat ovat melko tukossa tässäkin segmentissä juuri nyt.
Mikäli nyt oikein tulkitsin, niin Hurthin tehtaan sulkemisen jälkeen UPM:n vuoden 2011 Myllykoski-hankinnasta on konsernissa jäljellä enää Etteringenin tehdas sekä tietenkin vajaan 1 %:n PVO-osuus.
27 tykkäystä
UPM Communication papers ja selluliiketoiminta saaneet neuvottelutuloksen paperiliiton kanssa.
20 tykkäystä
Kova on ollut paperimarkkinan alamäki. Myllykoski-kaupan jälkeen UPM:n graafisen paperin kapasiteetti oli noin 13.5 Mt per vuosi, nyt jäljellä on tämän järjestelyn jälkeen noin 4.3 Mt per vuosi.
Vastaavalla ajanjaksolla erikoispapereiden kapasiteetti on yli kaksinkertaistunut 0.85 Mt → 2 Mt (lähde: UPM:n nettisivut)
4 tykkäystä
Mahtoikohan tässä tilanteessa yhtään vaikuttaa se, että UPM sulkee graafisten papereiden tuotantoa Saksassa ja näin ollen lisää sen osalta sitoutumistaan tuotantoon Suomessa 
Sopuun päästiin kuitenkin heti, kun ilmoitus Saksan koneiden lakkauttamisesta tuli…
4 tykkäystä
Tässä on Antin kommentit vielä UPM:n paperikapasiteetin sulkemissuunnitelmista Saksassa.
Suunnitelman taustalla on paperin kysynnän rakenteellinen supistuminen, mikä vaatii tuottajilta kapasiteetin säännöllisiä leikkauksia markkinatasapainon ja siten siedettävän hinnoittelutilanteen ylläpitämiseksi. Pidämme leikkauksia tarpeellisena paperimarkkinoiden viime aikojen kehityskaari huomioiden. Sisällytämme sulkemisten vaikutuksia UPM:n ennusteisiimme viimeistään Q2-raportin yhteydessä.
4 tykkäystä
Asiasta mitään faktaa tietämättä sanoisin että ainakin itse jos olisin kummalla tahansa puolella neuvottelupöytää niin tämä kortti pitäisi pelata. Työnantaja voi todeta että jossain suljetaan ja työntekijät että sopuun päästään jos ei suljeta täällä. Toki siellä varmaan monta muutakin asiaa on ollut pöydällä.
Asiasta jotain tietävänä voin todeta että asialla ei ollut mitään vaikutusta näissä neuvotteluissa.
Ei kai kukaan sulje kannattavia yksiköitä ja jätä kannattamattomia yksiköitä jäljelle. Niin kuin edelläkin mainittu, että koneiden kunto ja energia suurin tekijä, myös kilpailukyky yleensäkin kunnossa kotimaassa, koska tehokkuus huipussaan ja työntekijöitä minimi määrä.
11 tykkäystä
Maalaisjärki sanoo muutoksia tehtävän pitkän aikajänteen strategialla ja yksi sopimus työntekijöiden kautta ei ole mikään pitkän matkan strategisen päätöksenteon väline. Joustavuus kyllä, mutta tuulet voivat työmarkkinoilla vaihdella parin vuoden välein.
3 tykkäystä
Olisi kiva tietään suunnilleen kustannusrakenne per laji per tonni Suomessa ja Saksassa. Mutta eihän näitä paljasta mikään yhtiö tietenkään.
Rahtikulut ovat suuri rasite Suomen tehtaille. Arvioisin, että rahti Suomesta Saksaan muodostaa noin 5% ylimääräisen kulutaakan Suomen tehtaille.
Mahtoiko olla kaikki UPM:n leikkaukset tällä kertaa tässä? SC/LWC-puolta ei karsittu, vaikka hintakäppyröiden mukaan on ylikapasiteettia.
Tuosta nyt saa jotain osviittaa miten Compan Suomen koneet tuottaneet. Toki eihän tuokaan vielä erittele mitään sen tarkemmin tai sitä jos jokin tehdas ollut tappiollinen.
1 tykkäys
Jos sopimukseen neuvottelemalla päästään, on se tuskin kummallekaan ihan huono. Yhtiön sisältä olen myös kuullut, että työntekijöiden lakkohalut ovat tällä hetkellä nollassa. Poliittisten lakkojen aiheuttama työn ja palkanmaksun keskeytys sekä aikaisempi, pitkä lakko ovat edelleen duunareilla mielessä. Tuollainen tuntuu tilinauhassakin.
Työvoimakustannuksia enemmän olisin huolissani raaka-aineen hinnasta.
Havusellun markkinahinta on nyt noin 1100-1200 E per tonni Euroopassa. Tonniin havusellua menee noin 5.3 kuutiota puuta ja nyt havukuidun hinta Suomessa on noin 33 E/kuutio. Eli 175 E menee raakapuuhun, joka on noin 15% sellutonnin markkinahinnasta. On se varmaankin historiallisesti korkea osuus, ellei korkein. En usko, että sellutehtaalla palkkoihin menee kuin max 5%, voi olla reilustikin alle. Paperitehtaalla suhteelliset työvoimakulut lienevät suuremmat.
Puunhintahan ei laske, ellei kysyntä laskea tai itäpuu tule taas saataville (mitä en usko tapahtuvan lähivuosina).
5 tykkäystä
Kuitupuun 33€/m2 hinta lienee pystykauppa, johon tulee päälle metsätyöt ja kuljetus. Hankintakaupassa hinta n. 50€/m2, johon tulee vielä lisäksi kuljetuskustannus. Tuo hankintakaupan hinta varmaan oikeampi kululaskentaa varten.
Kuitupuun hinta näyttää olevan parin vuoden nousutrendissä.
6 tykkäystä
Kannattaa muistaa, että Euroopan ja Pohjois-Amerikan listahinnoista lähtee käytännössä aina pois asiakaskohtainen alennus. Tämä voi toki asiakkaasta riippuen hyvin merkittäväkin ja alennuksen muodostumisessa pätevät normaalit kaupankäynnin lait. Kiinan hintataso (nyt noin 800 USD/t) antaa selvästi paremman kuvan siitä, mihin hintaa havusellutonni Euroopankin markkinoilla käytännössä omistajaa vaihtaa.
Joskus nyrkkisääntönä on käytetty, että kuutio tehtaan portilla kustantaa metsäyhtiölle 3x pystykaupan kuutiohinnan verran. Tuskin tuolla hanskavakiolla aivan kauheasti vinoon näinä päivinäkään mentäisi.
6 tykkäystä
Puukaupan haamurajat paukkuvat ympäri Suomen
Nämähän taitavat olla jopa pystykauppahintoja:
“Ensiharvennukselta jopa 43e/m3 kantohintaa koivukuidusta.”
“Hurjista ensiharvennushinnoista kiirii tietoja myös Keski-Suomesta ja Pohjois-Karjalasta, joissa kuitupuulle kerrotaan maksetun jopa 40 euron kantohintoja. Näitä tietoja emme saaneet vahvistettua.”
Suunta ylöspäin ennen kuin taittuu tai jää paikoilleen. Energiarangasta hankintana maksavat parhaimmillaan noin 50e/m3. Siihen se on nyt tuntunut pysähtyvän. Lämpölaitokset päivittää kalustoaan ja alkavat tuottamaan sähköllä kaukolämpöä edullisemmin → kilpailu kuitu/energia-rangasta hieman vähenee?
Kuitupuun myynti energiaksi: kaikki 5cm puu kelpaa, ei tarvitse eritellä mitään. Halvemmat korjuukustannukset ja ei laadustakaan niin väliä + tosiaan puu kuin puu kelpaa.
Kuitupuuta kerättäessä joutuu koivut ja havut erottelemaan ja ne kaikkein lahommat joutuu laittamaan sivuun ja muut puulajit jäävät mettää lannoittamaan.
2 tykkäystä
Olet oikeassa, että puun tehdashinta on eri kuin summa, jonka puun myyjä saa. Kuitenkin Heikki21 viittasi raaka-aineen hintaan ja siksi käytin tuota 33 E/motti. Itse sijoittaisin metsätöiden ja kuljetuksen kulut eri kustannusmomenttiin kuin raaka-aineisiin, esim logistiikkaan. Mutta vaikutus on toki sama metsäteollisuusyrityksen tuloksessa.
2 tykkäystä