Kiinteät kustannukset ovat alalla rajut. Volyymin kasvu ei pitäisi Nokian Panimolla näkyä suuresti kulujen kasvuna, joka taas paikkaa tukien menettämistä. En viitsi ihan hirveästi antaa esimerkki lukuja, kun taitavat mennä salassapitosopimukseni piiriin (en ole työskennellyt Nokian Panimolla). Siitä olen tietoni valossa hyvinkin varma, että Nokian Panimolla on vielä hyvät mahdollisuudet volyymin kasvattamiseen ilman sen suurempia investointeja itse tuotantoon.
Ongelma nousee jos volyymiä kasvattaa pieni katteisella sopimusvalmistuksella, kuten entinen työnantajani. Tällöin voi olla kannattavampaa tuottaa vähemmän, sillä lisälitra menettää tukia enemmän kuin tuottaa myyntikatetta.
Pienpanimoiden saamat huojennukset tekevät alasta ja Nokian Panimosta omalla tavallaan hyvin uniikit yksilöt. Sijoituksessa juuri edellä mainitsemani seikan vuoksi korostuu mielestäni omien brändien vetovoima, sillä sopimusvalmistukseen tukeutuminen vaikeissa ajoissa romuttaisi marginaalia ns. kaksinkertaisesti. Tukien vuoksi syntyy myöskin ns. volyymikynnyksiä, joissa marginaalit voivat tietyissä volyymimäärissä olla hyvin erilaisia. Joissain tilanteissa jopa niin nurinkurisia, ettei tietyn kokoista lisävolyymiä ole välttämättä kannattavaa tuottaa.