Arvelinkin taannoisen videohaastattelun perusteella, että Inderes-seuranta yhtiölle lienee tulossa. Mielessäni muuten ajattelin, että suositushinta tulee varmaan olemaan tietyllä varovaisuusperiaatteella tyyliin 2,2-2,5 euroa. Analyytikkona olisin varmaan itsekin varovaisuuslinjalla - piensijoittajana minulla on oikeus olla optimisempi ja ilolla huomaan osan 2,49 ostotoimarista menneen tänään läpi. Mielelläni ostelen lisääkin.
Laitan tähän ketjuun yhtiöraportin synnyttämiä ajatuksia sitä mukaan, kun sitä ehdin silmäillä.
Verrokkiryhmän arvostus: Nokian Panimo näyttäytyy toki moneen suureen verrokkiin nähden kalliilta, eikä asia muuksi muutu, mutta kotimaisen Olviin vertailua tehdessä pitäisi mielestäni erotella Olvin näenäinen tuloskunto sekä tilanne, jossa Valko-Venäjän myynti on siivottu luvuista veks. Tässä OP:n taulukko:
Pienpanimoalennus: Jos alkoholittomien oluiden lanseeraus ensi vuonna onnistuu, mietin sen mahdollisuutta, että yhtiö saisi joko osittain tai kokonaan korvattua ykkösoluet noilla tuotteilla. Ykkösoluen osuus kokonaismyynnistä ei tietenkään ole valtava, mutta ykkösolut kuluttaa pienpanimoalennuksen litrarajoja, kun taas alkoholiton olut ei sitä tee. Tuo voisi tuoda hieman pelivaraa lisää.
Kilpailuedut: Kilpailuetuja miettiessä en väheksyisi pitkäjänteistä brändirakennustyötä. Mietitään vaikka Sun´n-virvoitusjuomia. Irtotölkkeinä myytävinä tuotteina niiden markkinaosuus on eittämättä marginaalinen. Mutta siinä sarjassa se on jo merkittävä brändi, jonka tunnettavuus ja arvostus kasvaa koko ajan. Samaan aikaan kolme suurinta panimoa tuskailee omien virvoitusjuomiensa kanssa, kun brändiedustukset siirtyvät kilpailijalle tai kun Olvi aloitti limonadien brändityön pisteestä nolla lopettamalla vanhat suomalaiset limumerkkinsä, lanseeraten tilalle uudet Juju-juomansa.
Investoinnit: Pienempiä lähiajan investointeja voivat olla esim. aurinkoenergiaan panostaminen. Nokian Panimo toimii Elenian (=kallis) sähkönsiirtoalueella, joten tuo ja kesän korkea sähkönkulutus huomioiden tuo voi olla poikkeuksellisen kannattava investointi. Sitten kun mennään suuriin hankkeisiin, niin 2030-luvulla edessä voi olla jo se, mihin esim. juuri uusittu varastorakennus ja ennen kaikkea tontin rajat taipuu. Joudutaanko silloin rakentamaan lisää korkeutta vai kenties hajauttamaan toimipaikkoja. Enää vieressä kulkevaa tietä ei taida saada siirettyä, kuten uuden varaston rakentamisen aikaan tehtiin, mutta periaatteessa kai tien toiselta puoleltakin voisi ostaa tonttia esim. raaka-ainevaraston rakentamista varten.
Voisiko joku myydä minulle Nokian Panimon sijoituskeissinä? Lähinnä epäilyttää kasvun rajat pienpanimoiden veroalennukseen liittyen. Tuloshan syntyy nyt puhtaasti veroalesta.
Kiinteät kustannukset ovat alalla rajut. Volyymin kasvu ei pitäisi Nokian Panimolla näkyä suuresti kulujen kasvuna, joka taas paikkaa tukien menettämistä. En viitsi ihan hirveästi antaa esimerkki lukuja, kun taitavat mennä salassapitosopimukseni piiriin (en ole työskennellyt Nokian Panimolla). Siitä olen tietoni valossa hyvinkin varma, että Nokian Panimolla on vielä hyvät mahdollisuudet volyymin kasvattamiseen ilman sen suurempia investointeja itse tuotantoon.
Ongelma nousee jos volyymiä kasvattaa pieni katteisella sopimusvalmistuksella, kuten entinen työnantajani. Tällöin voi olla kannattavampaa tuottaa vähemmän, sillä lisälitra menettää tukia enemmän kuin tuottaa myyntikatetta.
Pienpanimoiden saamat huojennukset tekevät alasta ja Nokian Panimosta omalla tavallaan hyvin uniikit yksilöt. Sijoituksessa juuri edellä mainitsemani seikan vuoksi korostuu mielestäni omien brändien vetovoima, sillä sopimusvalmistukseen tukeutuminen vaikeissa ajoissa romuttaisi marginaalia ns. kaksinkertaisesti. Tukien vuoksi syntyy myöskin ns. volyymikynnyksiä, joissa marginaalit voivat tietyissä volyymimäärissä olla hyvin erilaisia. Joissain tilanteissa jopa niin nurinkurisia, ettei tietyn kokoista lisävolyymiä ole välttämättä kannattavaa tuottaa.
Vaikkei varsinaisesti kukaan multa kysynyt, niin kommentoin pariin kohtaan
Samaa mieltä. Ongelma on vain siinä mitä sieltä putsaa eli olettaako markkinan arvottavan Valko-Venäjän nollaan vai johonkin muuhun, ja miten siellä olevaan käteiseen suhtaudutaan. OP:lla on Olvi seurannassa niin voivat varmaan omien arvioiden pohjalta antaa kertoimia, mutta ihan markkinapohjaista Olvi ilman Valko-Venäjää -kerrointa ei pysty saamaan, siksi sitä ei meidän analyysissä ole.
Lähivuosien investointien jälkeen olutkapasiteetti on jo lähellä pienpanimorajan 15 miljoonaa litraa (toki osa menee tulevaisuudessa holittomana, jota ei rajaan lasketa), joten tilaa vievän olutkapasiteetin kasvua ei 2030-luvulla mielestäni merkittävästi tarvita. Muistaakseni yhtiökin kommentoi jossain että tontilla on kyllä tarpeeksi tilaa, onhan siinä edustalla esim. parkkipaikkaa tällä hetkellä isohko siivu.
Yhtiöhän investoi lähivuosina hyvinkin runsaasti tuotantoon, joten tämä väite ei tällä hetkellä pidä paikkaansa. Lähivuosille suunniteltujen investointien valmistuttua kylläkin.
Ei, varastoinvestointi tehtiin 24-25, nyt investoidaan tuotantoon, kuten ao. tiedotteessa kerrotaan. Otsikosta huolimatta investoinnissa on paljon muutakin kuin alkoholittoman oluen laitteistoa.
Eikös Nokian Panimo investoi ainoastaan logistiikkaan tällä hetkellä? Itse tuotanto on mun ymmärryksen mukaan ollut aika hyvällä tolalla verrattuna toimialaan yleisesti? Toki uuden täyttökoneen luultavasti voivat tarvita ja lisää käymistilavuutta.
Näen nimenomaan alkoholittomassa oluessa suuren kasvupotentiaalin. Suomessa alkoholittoman oluen osuus kokonaiskulutuksesta on luokkaa 2 %, kun EU:ssa taidetaan olla yli 8 %:ssa, ja jossain maissa vielä selvästi korkeammalla.
Samalla kun kasvupotentiaali on huima, on myös markkinoilla tilaa. Monet halpisvaihtoehdot maistuu suunnillleen tiskivedeltä (vain mielikuva; en ole viettänyt maisteluiltoja tiskivettä nauttien) ja laatutuotteissa taas tulee peruskuluttajalla hintaraja vastaan. Jos Nokian panimo onnistuu alkoholittomissa oluissa siinä missä se on onnistunut alkoholillisisa oluissa, eli riittävän hyvää ja riittävän edullista, kasvumahdollisuudet tunnetulla Keisari-brändillä ovat suuret.
Luonnollisestikin kun mietin 2030-luvun tuotantoa tilarajojen suhteen, siirtyy pohdinta pikemminkin vuosikymmenen loppuun kuin alkuun. Tontin koko mietityttää paitsi sillä, paljonko sinne mahtuu rakennuskantaa, niin myös sillä, että paljonko varastolle mahtuu rekkaliikennettä.
Olisi tietenkin ihan mielenkiintoista tietää, millaisille litravolyymeille uusi varasto antaa edellytykset, kun huomioidaan kulutuksen painottuminen tiettyihin kuukausiin. Tuotenimikkeiden määrän vahva kasvu ei ainakaan helpota tilannetta.
Ainiin. Unohdin täysin tämän uudemman alkoholittoman oluen tuotannon investoinnin… Totta tosiaan tuotantoon onkin pitänyt investoida vieläkin.
Mä itseasiassa yllätyin tästä aikanaan, kun luulin että heillä olisi ollut tähän jo mahdollisuudet. On siis mahdollista, että olen myös monesta muusta tehtaaseen liittyvästä saanut liian hyvän kuvan ja investointivelkaa löytyy nurkista runsaasti.
Olen myös hyvin yllättynyt siitä, kuinka suuret firman logistiikka investoinnit ovat. Tämä ei ole sinänsä negatiivista, mutta yhtiö kyllä uskoo hyvin mittavaan volyymin kasvuun tuolla investoinilla.
