“Yritysostojen suhteen etenkin Ruotsin markkina tarjoaa ison potentiaalin”
Seuraava yritys menossa epäonnistumaan Ruotsiin? =S
No, toivotaan parasta ja pelätään pahinta.
// Lukeminen oli kesken. Sielä ollaankin jo Suomityyliin onnistumassa. "Marginaalin osalta yhtiöllä on viime vuodet tappioita tehneiden Ruotsin toimintojen osalta vielä paljon parannettavaa. "
Tarkennetaan sen verran, että yritysostoja Ruotsissa etsii nimenomaan “uusi L&T” ja sinne mentiin jo pari vuotta sitten tähän mennessä onnistuneella yritysostolla. Ja potentiaalilla viittasin markkinakokoon, se ei ottanut kantaa arvonluontiin 
Ruotsin tappiot taas on tulevan Luotean puolella (joka juontaa myös juurensa yritysostoon). Luoteassa ei onneksi lähiaikoina haaveilla yritysostoista varsinkaan Ruotsissa, mutta ei muutenkaan.
Tässä Juha Variksen nostot, jotka sopivat varmaan hyvin tähän ketjuun. Toki ainakin osittain on tuttua asiaa useille.
https://x.com/JuhaVaris/status/1994688655143670010
Tänään sitten ylimääräinen yhtiökokous, jossa siunattaneen yhtiöiden eriyttäminen eli yhdestä tulee kaksi entistä ehompaa yhtiötä , linkki klo 16.00 alkavan kokouksen verkkolähetykseen, jollei paikan päälle pääse seuraamaan spektaakkelia: Lassila & Tikanoja ylimääräinen yhtiökokous 2025 - Inderes
Onko tällaisissa jakautumisissa verottajan määrittämä hankintahinta tai jakosuhde tiedossa kun kaupankäynti alkaa? Eli pystyykö huomioimaan verotuksen jos jatkaa vain toisen yhtiön omistajana. Markkinathan voivat hinnoitella uudet osakkeet kovin eri lailla kun verottaja, vai miten tämä menee?
Yleensä verotuksellinen hankintahinta määräytyy jakautuneille yhtiöille siirtyvän nettovarallisuuden suhteessa. Jos käyvät arvot poikkeavat olennaisesti nettovarallisuuden jakautumisesta, voidaan käyttää käypien arvojen suhdetta.
Pörssiyhtiöiden tapauksessa verottaja julkaisee käytettävät suhdeluvut hankintamenojen määrittämiseksi yleensä muutaman kuukauden kuluttua jakautumisesta.
Esimerkki Sampo/Mandatum: Sampo Oyj:n osittaisjakautumisessa syntyneen Mandatum Oyj:n ja Sampo Oyj:n osakkeiden hankintamenon määrittäminen verotuksessa - vero.fi
Esimerkki Cargotec (Hiab)/Kalmar: Cargotec Oyj:n osittaisjakautumisessa syntyneen Kalmar Oyj:n ja Cargotec Oyj:n osakkeiden hankintamenon määrittäminen verotuksessa - vero.fi
Tässä vielä pörssitiedote ylim. yhtiökokouksen odotetusti tekemästä jakautumispäätöksestä:
Tein syväanalyysin tulevasta jakautumisesta – Lassila & Tikanojan ja Luotean, vastaavasti. Kuulen mielelläni ajatuksianne!
Kiitos hienosta yhteenvedosta!
Odotan M&A-toimintaa jakautumisen jälkeen, ja se on ilmeinen askel molempien arvon nostamiseksi.
Tässä on Raulin kommentit mm. L&T:n jakautumisen vahvistumisesta.
Lassila & Tikanoja tiedotti eilen sen hallituksen päättäneen toteuttaa yhtiön osittaisjakautumisen. Pidämme uutista odotettuna vahvistuksena prosessille, joka on ollut käynnissä koko vuoden. Jakautuminen tulee voimaan vuodenvaihteessa, ja kaupankäynti eriytyneillä yhtiöillä alkaa 2.1.2026. Tulemme luonnollisesti huomioimaan jakautumisen analyysissämme sen toteuduttua. Olemme alustavasti arvioineet jakautuvien yhtiöiden arvoa jo aiemmissa analyyseissämme.
Lassila & Tikanoja nimellä ilmaantui tänään uusi yhtiö pörssiin (joka irtosi Lassila & Tikanojasta, kuinkas muuten 
). Saatiin tämä jakaantunut firma seurantaan heti alusta alkaen ja ohessa onkin seurannan aloittava laaja raportti. Liiketoiminnot on toki samoja, mitä L&T:n laajoissakin on käsitelty, mutta vähän uudella lailla yhtiö on nyt antanut tietoja siitä jakautumisen yhteydessä. Ei mitään mullistavaa kuitenkaan mielestäni, ja tietoahan on tullut asteittain jo viime kesästä asti.
Suositus uudelle L&T:lle on lisää.
Julkaisimme tänään myös päivityksen teknisesti vanhan L&T:n “pohjalta” jatkavasta Luoteasta, jossa suositus on myös lisää. Sille olisi varmaan hyvä perustaa oma ketju, yritin sitä jo tehdä, mutta 500 sanan vaatimus alkuviestiin oli liikaa, kun en viitsinyt suoraan raporttiakaan copy-pasteilla
Tarkka lukija voi huomata että jakaantumisessa kahden uuden yhtiön tavoitehinta on jonkin verran korkeampi kuin aiemman L&T:n ja näkemyskin kääntyi positiiviseksi. Kun näitä jakaantuvia firmoja on tarkemmin ja osin puhtaalta pöydältä nyt joulukuun aikana katsonut, mielestäni tämä oli oikea lopputulema. Siten jakaantuminen näyttäisi kirkastavan ainakin meidän silmissä molempien arvoa/potentiaalia. Erityisesti uudella L&T:llä on selvästi mahdollisuus päätyä myös yritysostokohteeksi.
Jään nyt viikoksi lomalle, joten jos näistä jakaantuneista firmoista herää keskustelua, niin palaan lomalta palattuani asiaan.
Luotean ketju avattu. Aloitusviesti on vielä suht tiivis, mutta olennaiset infot ja linkit löytyy
Ei iso juttu, mutta analyysissa “DCF-arvon herkkyys muutoksille WACC-%:ssa” ei täsmää DCF -laskelmaan.
Linkataan tännekin vielä Raulin kanssa kuvattu video uudesta L&T:sta.
”Osittaisjakautumisen seurauksena syntynyt kiertotalousyhtiö Lassila & Tikanoja on vakaaseen liiketoimintaan peilaten kasvunälkäinen. Yritysten lisääntyvä kierrätystarve sekä L&T:n vakaa kassavirta mahdollistavat kasvun, mutta historia on osoittanut kannattavan kasvun aikaansaamisen haastavaksi.”
Aiheet:
00:00 Aloitus
00:23 Uusi Lassila & Tikanoja
00:47 Kiertotaloustoiminnot jaettu kolmeen palvelualueeseen
03:23 Markkinan kasvu
05:19 Kasvunälkäiset tavoitteet
08:52 Arvostus
11:17 Mitä jos kasvutavoitteet eivät toteudukaan?
Jonkinlaista näkymää yhtiöön omaavana voin yhtyä näkemykseen, että kannattavan kasvun lisääminen saattaa olla haastavaa.
En tiedä onko yhtiön strategiassa nyt painotettu kasvua hinnalla millä hyvänsä. Ollaan viime aikoina voitettu useampia paikallisia sopimuksia ja yksikkötasolla ei ole kyse aivan pienistä sopimuksista. Jo alkaneet uudet urakat menee nähtävästi tappiolla ja alkava isompi urakka tiedustelujen pohjalta tullee jatkamaan samaa linjaa. Nämä ei tosin ole 100% faktaa.
En tiedä onko tässä kyse yksittäisestä epäonnistuneesta paikallisesta tarjouslaskennasta, vaiko yleisestä linjasta(hope not!).
Omaa luottamusta sijoittajana tällainen toiminta ei lisää. Olen kuitenkin siinä uskossa, että yhtiön toiminnan olisi oltava voitollista. Mutta kuten totesin, näkymä on vain paikallinen ja iso kuva jäänee ainakin itseltäni näiden toimien valossa vähän kysymysmerkiksi.
Katoin tuon Sammon arvon Vero,fi niin eipä ollu kovin selkeesti sanottu
Sampo Oyj:n osakkeen hankintameno on edellä mainituilla perusteilla 91,66 prosenttia Sampo Oyj:n alkuperäisestä hankintamenosta ennen osittaisjakautumista.
Mandatum Oyj:n osakkeen hankintameno on edellä mainituilla perusteilla 8,34 prosenttia Sampo Oyj:n alkuperäisestä hankintamenosta ennen osittaisjakautumista.
Eikö tuo ole aika selvä, kertoo noilla omat hankintahinnat?
Juho Toratti on kirjoittanut myös L&T:n jakautumisesta.
Lassila & Tikanojan osittaisjakautuminen vaikuttaa järkevältä ja perustellulta strategiselta liikkeeltä. Yhtiön aikaisemmista Ympäristöpalvelut ja Teollisuuspalvelut -segmenteistä alkuvuodesta 2025 muodostettu Kiertotalousliiketoiminta on kasvava ja kannattava kokonaisuus. Sen sijaan Suomen ja Ruotsin kiinteistöpalveluista muodostettu Kiiinteistöpalveluliiketoiminta on viime vuosina pysytellyt saavuttamallaan tasolla tai laskenut etunenässä Ruotsin markkinan haasteiden ajamana.
Tää unohtui lomien aikana, mutta hyvä huomio. Mun olisi pitänyt napata vaan raportista pois toi. Siinä oli manuaalista säätöä, kun historiallinen tase ei vastaa todellisuutta, joka sekoitti herkkyyslaskennat. Sen pitäisi onneksi oieta kun saadaan 2025 lopun luvut, tai ainakin toivon että jakaantuneille firmoille saadaan todelliset taseet vuodenvaihteessa, mutta ei se itse asiassa varmaa ole.
Onko Lassilan & Tikanojan tarkoitus pysyä pääosin logistiikassa (ilmeisesti myös jotain jätteiden loppusijoitustoimintaa ym., lavojen vuokrausta yms. yms. yms.) vai onko yhtiöllä suunnitelmissa lähteä myös siihen varsinaiseen kierrätysbisnekseen?
Tarkoitan saman tyyppistä kuin Lamor ja Neste muovin, Betolar kaivosjätteen ym., Foamit lasin, EcoUP eristejätteen kanssa. Itse laskisin tähän “kierrätysbisnekseen” myös jonkinlaisen lajittelun, missä robotit lajittelee sekajätteestä kierrätyskelpoisen materiaalin (mitä yksikään pörssiyhtiö Suomessa ei taida tehdä). Biojätteen käsittely biokaasuksi on kai suhteellisen yksinkertaista, mutta käsittääkseni erittäin kilpailtua ja katteet varmaan myös sen mukaisia. Korjatkaa, jos olen väärässä.
Eli onko tarkoitus investoida tällaiseen raskaampaan jätteenkäsittelyyn ja tulla varsinaiseksi kiertotalousyhtiöksi pelkän (toki siellä on niitä aiemmin mainittuja muita pienempiäkin toimintoja jo + jotain epäselviä mainintoja tämän tyyppisen toiminnan mahdollisesta olemassaolosta ilman konkreettisempaa kuvausta) alan logistiikkatoimijan lisäksi?
Videossa Rauli puhui tämä olevan mahdollista. Mutta onko olemassa pelkän teoreettisen mahdollisuuden lisäksi jotain konkreettisia suunnitelmia tämän suhteen? Ja jos L&T tällaiseen lähtisi, olisiko se lähtökohtaisesti hyvä tai huono asia? Toki riippuen mitä lähdettäisiin tekemään ja millä hinnalla.
Eli tiivistetysti:
EDIT:
Laaja raportti uudesta Tikanojasta onkin jo tullut. Siinä lukee seuraavasti: “Lassila & Tikanojan liiketoiminta muodostuu tästä eteenpäin puhtaasti kiertotalouteen liittyvistä toiminnoista, jotka perustuvat jätteiden ja sivuvirtojen palauttamiseen kiertoon mahdollisimman korkealla jalostusasteella.”
Tämä ylläoleva maininta viittaisi siihen, että jotain tällaista jo olisi, mutta en ole löytänyt, mitä se ihan konkreettisesti on. Jos jotain jo on niin itseltä on mennyt täysin ohi, enkä löydä mitään tarkkoja kuvauksia, mitä tehdään. Löysin vain ympäripyöreitä mainintoja, jotka viittaavat siihen, että jotain tällaista voisi jo olla. Joko epäonnistuin tiedon kaivuussa tai sitten L&T on epäonnistunut viestinnässä. Viestinnässä muistetaan aina ne jäteautot ja jäteastiat.
Myös “teolliset palvelut ja vesienkäsittely” muodostaa Inderesin laajan rapsan mukaan 19% yhtiön toiminnasta.
Bonuskysymyksiä: Onko vesienkäsittely yhtiön kohdalla käytännössä sitä, että haetaan haja-asutusalueen pienpuhdistamoiden lietteet? Vai onko jotain suurta teollista vedenkäsittelyä? Käsitelläänkö ne itse vai ollaanko vain logistiikassa imuautoilla ym.? Tässä olisi siihen biokaasuun ja muuhun mahdollisuus. Rovaniemellä jätevedenpuhdistamon lietteet poltetaan energiaksi. Sekin ihan mielenkiintoinen idea. Se on toki eri asia, onko tässä varsinainen kultakaivos. Ainakaan vielä.
