Lääketeollisuuden teknologisia huipputuotteita etsimässä: tasaista tylsää vai vuoristorataa?

Kiitos hyvästä pohdinnasta!
Ajattelinkin, että IP-asioista pitää keskustella, mutta ajattelin, että ihan kaikkea ei ensimmäiseen pitkään viestiin kannata ympätä, katsoo ensin syntyykö yleensä keskustelua.

Compass on patentoinut tietyn synteettisen psilosybiinin valmistusmenetelmän sisältäen tarkan kuvauksen syntyvän molekyylin tarkoista spekseistä jne. ”Comp360” on heidän patentoimansa psilosybiinin nimi. Vissiin on lukuisia muitakin patentteja myönnetty, mutta tämä olennaisin ja tarkemmin en ole toistaiseksi perehtynyt. Patentti on jo haastettu (vissiin jonkun non-profit järjestön toimesta), Compass silloin voitti. Asiasta oli ehkä pari vuotta sitten lehdistötiedote.

On totta, että saman hoitovaikutuksen saisi periaatteessa luonnosta kerättyjä sieniä nauttimalla sopivassa ohjauksessa. Tosin annos ei silloin ole oikein tiedossa, ja Compass patentoinut myös kai psykologisen tuen komponentteja jollain tapaa…Toisaalta lääkeviranomaisten myöntämä myyntilupa koskisi nimenomaan patentoitua molekyylia, jolla tutkimukset on tehty.

Jos Compassin tuote ensimmäisenä hyväksytään (alalla pidetään todennäköisimpänä ensimmäisenä markkinoilletulijana tätä), kilpailu varmasti kiihtyy ja on jo menossa faasi 2-tasoista tutkimusta esim MDD-indikaatiolla (esim Cybin), TRD ei taida olla mitään psilosybiinivalmistetta kovin pitkällä. (Varmaan yritykset lähtevätkin tekemään lääketutkimusta indikaatioihin, joissa kilpailua ei vielä ole tai heidän valmisteensa voisi tarjota jonkun kilpailuedun faaseissa edellä olevaan, kuten helpompi annostelumuoto tai lyhyempi vaikutuksen kesto, jolloin potilaita menee nopeammin ovesta sisään ja ulos). TRD:ssä tutkitaan faasi 2 tasolla esim 5-MeO-DMT (hyvin lyhytvaikutteinen, esim. GH Research ja Beckley Psytech). MindMedilla on LSD-valmiste ja sitä tutkitaan ainakin GAD:ssa.

Joka tapauksessa yritysten ymmärrys ainakin on, että lääkelupa tulisi tietylle patentoidulle molekyylille/annostelutavalla ja siten yritys voisi saada määräävän markkina-aseman ja esim. vakuutussysteemistä korvattavuuden. CPT-1-koodin Compass sai aikaan psykedeeliterapiaa varten aiemmin. Tätä juuri esim voittoa tavoittelemattomat yhteisöt ovat kritisoineet, että sinänsä tunnettu luonnossa oleva yhdiste, josta on perinnetietoa paljonkin, monopolisoitaisiin terveydenhuollossa. Mutta toisaalta jonkun täytyy maksaa kalliit lääketutkimukset, ja minusta näillä näkymin vaikuttaisi että systeemi olisi tätä logiikkaa tukemassa?

Ja ehkä vielä se, että tietylle patentoidulle molekyylille myyntiluvan myöntäminen ei tarkoita, että kaikki (esim luonnossa esiintyvä) psilosybiini laillistettaisiin - toki DEA:n rescheduling luokasta I vaadittaisiin jos lääkehyöty osoitetaan, ja toki asiaa on pohjustettukin. Siten muu, kuin FDA:n luvan alainen psilosybiini varmaankin olisi toistaiseksi edelleen laitonta myydä, jos ei vielä hallusapitääkin. Tämä voisi pitää käytännössä yksinomaista markkinaosuutta patentin/lääkeluvan haltijalla pitkään.

Toisaalta Trumpin hallinnosta ei koskaan tiedä, kuinka luomuksi ja epätieteelliseksi homma menee- siis esim. että hype ja deregulaatio tulisikin ihan luonnontuotteelle. Joissain osavaltioissa itse asiassa on laillistettu ymmärtääkseni psilosybiiniterapia luonnontuotteita käyttäen viranomaisluvan saaneen terapeutin ohjauksessa (samoin esim. Australiassa). Toisaalta vaikea kuvitella, että nämä tulisivat sairausvakuutussysteemin maksettavaksi, vaan tuntuu uskottavammalta, että tällainen patentoitu molekyyli jolla FDA-luvat hankittu, saisi nauttia tuosta asemasta.

Tässä ehkä hyvä ottaa anekdoottina esiin Spravato uudestaan. Se on kyennyt ottamaan jo markkinajohtajuuden masennuksen ketamiinihoidossa ja on block buster-tason lääke, vaikka ketamiini sinänsä on ajat sitten patenttisuojan menettänyt ja edullinen lääkeaine (sen annostelu muuten olisi i.v. muodossa, mutta joka tapauksessa masennuksen ketamiinihoito Spravatollakin vaatii poliklinikkakäynnin, vaikkakin varmaan nenään suihkauttaminen on helpompi juttu kun suonensisäinen infuusio)

Se on tässä hyvä vielä muistaa vs Isometsän kommentit, että TRD (tavanomaisiin hoitoihin reagoimaton masennus) on eri asia kuin MDD (mikä tahansa elämän ensimmäinenkin masennusjakso. Eli huomattavasti vaikeampi indikaatio, joka kannattaa muistaa tuloksia vertaillessa

4 tykkäystä

Niin hoitoristenttejä ilmeisesti Comp:ssa oli, eli se 1/3 kaikista depispotilaista. Heistä noin 1/3 sai avun psilosta, jos oikein ymmärsin. Näytti olleen käytännössä lähes kaikki toistuvasta masennusjaksosta kärsiviä (5 % ekasta ja usein heistäkin osa vain ei tiedä/ymmärrä sairastaneensa tai ole aiemmin diagnosoitu depistä) ja selvästi suurin osa vaikea-asteisia eli ihan oikeasti depressiivisiä. Korkeilla pisteillä on helpompi saada absoluuttinen pisteiden paranema, kuin remissiota.

Kilpailijoita psykedeelikentässä on tietty myös meskaliini, mutta sekin on pitkävaikutteisempi ja ilmeisesti hankalampi kuin psilo.

Ekstaasityyppisille en kyllä ennustaisi suurta menestystä amfetamiinin kaltaisuuteen perustuvana, riippuvuus ja väärinkäyttöriski (en käy raveissa).

Eksketamiini on sijoittajalle kiva, koska se on suhteellisen lyhytvaikutteinen, depisoireiden palattua tarvitset toistuvan annoksen ja saattaa jäädä päälle. Riippuu tosin kuinka ”biologinen” toistuva masennusjakso on. Toinen kiva juttu on, että on helvetin kallis.

Psilosybiinissä tai vaikka patenttikikkailun vuoksi sen hiukan muunnetussa muodossa, vaikka mitään vaikutusetua ei olisikaan, ongelma sijoittajan kannalta on se, että 1-2 annoksen jälkeen jo avatut synapsit neuroplastisuuden jälkeen jo avasivat kaikki lukot ja egon sulautuminen osaksi universumia hoiti homman. Saatoin liioitellakin.

2 tykkäystä

Jos 1-2 annosta psilosybiinia tosiaan ratkaisisi vaikean hoitoresistentin masennuksen loppuiäksi, olisi kyseessä psykiatrian lääkekehityksen huippuhetki, ja varmaan ei olisi sijoittajalle missään tapauksessa huono hetki olla tässä vaiheessa mukana! Kaipa toimivalle hoidolle tyypillisesti kroonistyyppiseen (myös työkyvyttömyyttä/ennenaikaista eläköitymistä massoittain aiheuttavaan sairauteen olisi mahdollista sopia hoidolle sellainen hinta, että se firmallekin kannattaa! Todennäköistä kuitenkin taudin luonne huomioiden lienee, että jossain vaiheessa relapseja tulee, ja sitten taas firmankin kassa kilahtaa, ja ehkä moni ”kroonikko” kuitenkin käytännössä sen pari-kolme annosta vuodessa tarvitsisi. Ainakin moni, vaikka emme sitä sijoittajapersoonan ulkopuolella toivo.

2 tykkäystä

Jep, jos 1/3 on hoitoresistenttejä ja joista joista 1/3 hyötyy eli 1/9, puhutaan todella isoista potilasmääristä. Ja etukäteen ekalla käyttökerralla ei tiedä, ketkä ne 1/9 ovat, pitää antaa siis kaikille hoitoresistenteille eli kolmasosalle. Nyt kyllä sähkö-, ketamiinileiri ja Nexstim-ketju ärähtää, että me hoidetaan kyllä. No, kaikille riittää.

Toistuvassa masennuksessa, joita suurin osa masennusjaksoista on, koska ensimmäisiä voi olla vain yksi, tuskin annetaan hoitoa, joka ei ole toiminut eli on resistentti sille. Ja jos toimii kerran, voi toimia toistekin. Tosin, jos kertahoito yleensä riittää ja se perustuu ”tajunnan laajentumiseen eli asioiden tosiluonteen hiffaamiseen”, onko toistamisesta hyötyä? Jos masennuskytkennät purkautuivat jo aivoista? Tämän selittelyn kun saisi lukea riskiosiosta analyysiraportissa, voisi naurattaa.

Jos johonkin noista luettelemistasi lääkkeistä ankkuroituisin, se olisi psilosybiini. Mutta riskit on, kuten edellä. Jos kertahoidon hinnaksi tulisi tähtitieteellinen, esim. kymppitonni olisi sellainen, mutta vielä kohtuullinen, jos kaikki depiksen kustannukset lasketaan, luettelemasi työkyvyttömyys, ja siihen lisätään itsemurhat, läheisten ja oma kärsimys, varhainen eläköityminen jne, summa on yhä pieni. Näissä vaan ei yhteiskunnissa ole yhtä maksajaa, joka depiksen kustannuksista vastaa, vaan kulut jakautuvat ja kukaan ei ota kokonaiskuluista vastuuta ja halua enneltaehkäistä niitä. Niin siis jos se olisi kymppitonni, olisi muutama muukin tulossa kovaa vauhtia perässä. Muutaman vuoden saisi nauttia ehkä first-in-class ja jatkossakin, jos saisi mainetta. Tehokilpailua tulisi, niin monimuuttujainen selitettävä, että tehoeroja tosin olisi todella vaikea havaita.

Ensimmäinen voisi tehdä ensimmäisenä lisäindikaatioihin trialeja ja saada uutta markkinaa. FDA:lla on varmasti halua jeesata trialien suunnittelussa, että voisivat hyväksyä sinänsä tarpeellisen lääkkeen.

2 tykkäystä

Psilosybiini on mielenkiintoinen niche. Sen ns. turvallisuudestahan tiedetään jo varsin paljon. Lisäksi lääkärikunnassa saattaisi suuntaus olla kääntymässä hyväksyvämmäksi ja kuten kirjoitit tässä bull teesiin kytkeytyy monia tukevia seikkoja myös usa politiikan saralla (ottamatta kantaa siellä hääriviin kavereihin sen enempää…) Voisin kuvitella genren olevan myös sellainen joka tilaisuuden tullen ottaa herkästi tuulta alleen retail sijoittajien keskuudessa.

Näyttäisi Compass Pathwaysin kanssa olevan Atai ja Cybin samalla pelikentällä ja lupaavia tuloksia heilläkin. Voisi ottaa tutkimukseen, kun ehtii… Näistä kait kaikki vaatii annostelun valvovan silmän alla?

4 tykkäystä

Hamlet Biopharma Q3 - VD Catharina Svanborg presentera det tredje kvartalet i brutet räkenskapsår Kattelin tuon Suomeksi tekstitettynä, enkä kyllä oikeen päässyt perille, oliko mikään asia mihinkään muuttunut! Hoksasko ketään muu tuosta mitään?

1 tykkäys

Kaikki näistä käsittääkseni on tutkimuksissa tarkoitus käyttää valvovan silmän alla. Spravatosta on kyllä silmiin osunut jotain sellaista juttua jenkkilässä, että jonkunlaiset etälääkärit määräilevät, mutta en tiedä tarkemmin, meneekö kuitenkin käyttöön jossain poliklinikassa sairaanhoitajan valvovan silmän alla vai voiko saada reseptillä apteekista ulos?

Cybinillä molekyyli on ”uteroitu psilosybiini” en nyt viitsinyt katsoa Googlesta mitä se tarkoittaa. Mutta ehkä se voisi olla mielenkiintoinen patenttinäkökulmasta, siinä on vaikutusaikaa saatu lyhennettyä, mikä nähdään kaupallisesta näkökulmasta tavoiteltavaksi ominaisuudeksi. Eli jos molekyylissä on joku ”oikea” ero tavalliseen psilosybiiniin, kilpailuetu ja patenttisuoja voisi olla vahvempi? Mielestäni sitä ei tutkita TRD vaan MDD. Tietty kuka estää käyttämästä TRD, jos on kerran masennukseen indikaatio, jos kerran psilosybiinin osoitettu toimivan yleisellä tasolla hoitoresistenttiin? En sitten tiedä ohjaako kuitenkin viralliset indikaatiot esim. vakuutuskorvauksia? Jostain syystä Spravatokin on syrjäyttänyt i.v. ketamiinia, vaikka on tavallaan vaan ihan liian kallista ketamiinia, käsittääkseni.

ATAI on tällainen laajan pipelinen yritys, joka on myös sijoittanut suoria sijoituksia alan pörssiyhtiöihin (ainakin Compass) ja listaamattomiin yhtiöihin (ainakin Beckley Psytech; jolla 5-MEO-DMT TRD:oon faasi 2:ssa). Ja käsittääkseni useampia muita molekyylejä alkuvaiheen faaseissa esim. ibogaiini).

Jos hommat edistyy kuten suunniteltu, Compass olisi kuitenkin ensimmäinen lääkeluvan saava molekyyli.

Oma fiilis oli juurikin tuo, että tässä voisi olla nykyisessä MAHA-ajassa mahdollisen media- ja retail-sijoittajien innostuksen myötä potentiaalia ”meemiosakkeeksi”. Se ei tunnu välttämättä ihan sattumalta, että kuukausi ennen alan ensimmäistä faasi 3 ensiluentaa ennen FDA:n johtaja korostaa asian tärkeyttä ja kiireellisyyttä telkkarissa unohtamatta mainita maata palvelleiden veteraanien oikeutta saada pikaisesti tarvitsemaansa hoitoa, jos tehokasta hoitoa vaikuttaisi olevan tarjolla. Tulosten tietty tarvitsisi olla innostavat. Siis tarkoitan tavoitteena tällaista yleisen mielipiteen muokkausta, kun asiaa varmaan yleisölle tarvitsee vähän selittää pitkän ”huumeidenvastaisen sodan” jälkeen, vaikka onhan toki psykedeeliterapioiden tutkimuksesta ollutkin jo viimeisinä vuosina valtamediassa aika ajoin juttua. Mutta on se varmaan vähän kontroversiaalia tunnetta herättävä ajatus yleisessä mielipiteessä edelleen, varsinkin ikääntyneemmässä väestössä.

Tosin tällainen oma spekulointi tekee käytännössä aika vaikeaksi tietää, miten sijoittana käytännössä toimisi myyntiajankohdan suhteen, jos tulokset ovat kunnollisia ja positiivista suuntaa osakekurssiin pääsee syntymään.

1 tykkäys

Eli etkö oikein pidä riittävän vakuuttavana logiikkaa, että kun lääketutkimusfaasit on tehty tällä tietyllä valmistusmenetelmään ja tietyt tarkat fysikaaliset esim. kidemuodon ominaisuudet omaavalla patentoidulla psilosybiinilla (jonka vaikutus on tietty oikeasti ihan sama kuin minkä tahansa muunkin psilosybiinin), FDA myöntäisi luvan ainoastaan tälle comp360-psilosybiinille, ja kilpailijoiden omien patentoitujen psilosybiinivalmisteiden pitäisi kuitenkin ennen markkinoille pääsyä käydä läpi nämä faasit? Compassin kokemuksen mukaan faasi 3 tekeminen ainakaan jenkeissä ei ilmeisesti ole ollut kovinkaan helppoa eikä nopeaa, vaikeuksia on ilmeisesti ollut esim. saada kerättyä potilaista kaikki vaadittava dokumentointi esim. sairaushistoriasta ja aiemmista hoidoista + tietty schedule 1-tason huumausainestatuksen tuomat hankaluudet. Faasi 3 pitkähkö kesto voisi siis toimia väliaikaisena vallihautana markkinalla, jossa ajassa yritys voisi yrittää sementoida vakiintuneen aseman markkinalla.

En sitten tiedä, kuinka paljon lääkelupaan käsittääkseni itsestään selvästi liittyvä DEA:n rescheduling helpottaisi tulevien kilpailijoiden faaseja?

Compass on tehnyt alkuvaiheen yhteistyösopimuksia erinäisten ”interventional psychiatry”-klinikkojen kanssa, ja yrityksen mukaan Spravaton alkuvaiheen tuskat uuden hoitomuodon mahdollistavan hoitoinfrastruktuurin luomiseksi tekisivät Compassille polun helpompikulkuiseksi, koska käytönnössä comp360-hoitoa voisi antaa samoilla klinikoilla missä nykyään Spravatoa annetaan.

Ymmärrän pointtisi, että ei kuulosta vuosikausien pillerimyynnin veroiselta bisnestoiminnalta, jos potilas kerta-annoksesta valaistuu, ja depressiiviset ajatusluupit menettävät valtansa iäksi. Saatoin liioitellakin. Hoidot toisaalta hinnoitellaan saadun hyödyn/säästettyjen kustannuksen perusteella, kuten toisessa ketjussakin olemma pohtineet… En sitten tiedä, voisiko se olla kymppitonni per kerta, jos vaikka ensimmäisenä vuonna 1-3 hoitoa riittäisi, ja jatkossa ehkä jollekin vuosittain, jollekin ei enää koskaan…mitäköhän jenkeissä maksanut tavallinen masennuksen tablettihoito alkuperäisvalmisteella/vuosi? Luulisi, että tämä voisi olla (unohtaen psykologisen tuen kustannuksenkin) selvästi enemmän, huomioiden potilasryhmän hankaluus, ja että oikein mikään muu ei näillä toimi? Tai kai voisi verrata Spravato-hoidon vuosikustannukseen sopivaa hintatasoa, jos teho olisi parempi?

2 tykkäystä

Tossa tarvittaisiin Market Research, kuten Ralph Hughes teki Faronille. Näkisi, mitä esim. jenkkivakuutusyhtiöt ovat valmiita maksamaan ja mitä KOLlit sanovat, käyttäisivätkö ja mikä on tarve. Niitä tosin jo ketjussa laskettiinkin osin.

Kymppitonni oli hatusta, lähinnä kuvastaen masennuksen kaikkien kustannusten hintaa. Maksaisiko kukaan sitä, on hyvin epävarmaa. Masennuslääkkeiden käyttö alkuperäislääkkeellä on kallista, mutta geneerisiä on paljon jo, koska mitään mullistavaa ei ole aikoihin saatu ja siten halvimmillaan lääkehoito on todella halpaa, joten sillä on vaikea perustella kovia hintoja. Eksketamiiniin ja ECT ja TMS hoitoon voi verrata. Kukin noista ja psilo voi saada oman siivunsa hoitoresistenteistä. Kun käyttökokemusta kertyy, voisi psilon käyttö saada jossakin välissä ensilinjankin statuksen alkuun olisikohan FDA:n lupa vain hoitoresistentteihin? Hinnan lasku toisi samoin ensilinjaan.

Patenttikiemuroita en tunne, yrittäjiä muunneltuine molekyyleineen tulee perässä, jos hinta menee ylös.

Onko lyhyempi vaikutus riittävä vai tarvitaanko pitempi trippi? Siten ei noita voi suoraan vertailla hyväksynnän osalta, jos vaikutusaikakin on eri. Jos psilo saa hyväksynnän, varmasti joku tulee yrittämään LSD-tyyppisillä, jos värikkäämpi ja pitempi trippi on vielä parempi.

2 tykkäystä

Liittyen jenkkien uuden hallinnon mahdolliseen linjaan mahdollistaa psykedeeliterapioiden tuleminen. Stocktwitsin keskustelussa oli esillä taas tällainen uusi asialla mahdollisesti myönteistä tuulta tuova nimitys. Matthew Zorn-niminen kaveri valittu Deputy General Counseliksi (yhdeksi kuudesta) HHS:n tällaiseen elimeen. Lakimies, joka on pyrkinyt edistämään psykedeeliasiaa mm. DEA haastamalla. Hakutulokset vaan pikavilkaisulla Googlesta…

1 tykkäys

P.o. masennuslääkkeiden alkuperäisvalmisteen esimerkkihinnalla (aikoinaan niiden tullessa uutena) meinasin vaan vertailua siihen, mitä masennuksen hoito voisi esimerkiksi ”normaalisti” USA:ssa maksaa uuden lääkkeen tullessa. Tietty nykyhetkellä ei ole uusia perinteisen tyyppisiä.
Googlen pikahaulla Spravaton annoskerta USA:ssa maksaa pelkän valmisteen osalta karkeasti esim 600-1000+ per kerta pelkän lääkkeen osalta, mutta koska annostellaan sertifioidussa yksikössä, masennuksen hoitokerta vakuutusyhtiölle maksaa esim 1400-2000 per kerta hoitokuluineen. Pikahaun perustella tyypillisesti hoitokertoja 11 ekan 2 kk aikana ja sitten voi muuttua vähän harvemmiksi. Tarvittava annostelutiheys voi olla myöhemmin joustavaa, ja osa tarvitsee esim. viikoittain pitkäaikaisesti. Tämän artikkelin mukaan oli eritelty eri sairausvakuutusten suhtautumisia, ja tyypillisesti vakuutus näytti kattavan, kunhan 2 masennuslääkettä kokeiltu ilman toivottua vastetta.
Jos tästä raapustelee karkean laskelman, ja ottaa huomioon pelkän lääkekustannuksen vaikka keskihinnalla 800usd, ja arvioi vaikka keskimäärin 25 hoitokertaa vuodessa, tulisi pelkälsi lääkekustannukseksi ilman muun hoidon/valvonnan kuluja 20kUSD/vuosi. Aika hurjaa, jos vakuutusyhtiöt nyt tosiaan päätyvät maksamaan Spravato hoidosta per vuosi esim luokkaa 40k USD tämän tapaisilla laskelmilla.
Tämä on siis minimaalisella efortilla tehty tiedonhaku, asiaa voisi kaivaa tarkemmin kun ehtii.

Psilosybiinillä hoidon kertakustannus olisi tietysti isompi, mutta jos tarvittaisiin vaikka 2-3 hoitokertaa ensimmäisenä vuonna, tai vaikka vain 1, tukihoidon kustannus olisi varmaan pienempi kuin Spravatolla kokonaisuudessaan. Kyse ei tosiaan mistään psykoterapian jatkumisesta hoidon ympärillä vaan max muutamasta sessiosta esi- ja jälkivaiheineen, käsittääkseni.
Tämän perusteella hatusta heittämäsi kymppitonni per kerta voisi olla ihan sopiva veikkaus? Ei varmaan hirveästi sen vähempää, jos hoito on tietyllä tapaa vaihtoehtoinen Spravatolle ja oletetaan että se olisi tehokkaampi.

En tiedä onko tuossa faasi 3 toisen osan suunnitelmassa (ottaa hoitoprotokollaksi hoidon aloitus 2 annoskerralla) myös taloudellista logiikkaa taustalla, paitsi mahdollisesti viitteet paremmasta tehosta 2 annoskerralla (Cybinin faasi 2 tutkimuksessa MDD:ssa 2 annoskertaa, 100% respondoi ja keskimääräinen MADRS lasku 23 pistettä, 71% remissiossa 12 kk kohdalla jos yrityksen viimeisimmistä pörssitiedotteista vasteen keston tosiaan oikein ymmärsin; mutta miten nyt sitten tuohon otokseen tutkittavat valikoituneet, tuskinpa pian aloitettava faasi 3 enää tuollaista tulee näyttämään, jos on tehty edes jollain tapaa kroonisesti masennusta sairastavista potilaista)

2 tykkäystä

Pidän täysin mahdollisena. Läheltä liippaava zuranolone (käyttöaihe synnytyksen jälkeinen masennus) on 15900$/14 päivän hoito.

Ylipäätään US lääkkeiden (joilla ei geneeristä kilpailua) hinnat on jotain mitä ei täältä katsottuna voi normaali järjellä käsittää.

2 tykkäystä

Miltäs vaikuttaisivat mahdollisuudet tämän ensimmäisen faasi 3 tutkimuksen (plaseboon vertailu) jälkeen accelerated approvaliin? Ei varmaan ainakaan mitenkään ”vanhassa” FDA:ssa. Tiedä sitten MAHA-porukasta, kuinka paljon muutosta voi tulla. Osunut silmiin mediassa näitäkin MAHA-porukan kommentteja, että jos turvallisuus (kiireelliseen tarpeeseen tulevalla) lääkkeellä olisi hyvin osoitettu, tehon osoittamista pitäisi voida jatkaa loppuun asti vasta alustavan myyntiluvan jälkeen…

Turvallisuusdataa on kohtuullisen hyvin vanhalla molekyylilla ja nyt tulee se turvallisuuden ajatuksella FDA:n pyytämä plasebokontrolloitu faasi 3. Toinen faasi jossa plasebo-ongelmaa pyritään selättämään on toki vasta tulossa, mutta aika iso faasi 2b tehtiin kuitenkin samalla perusdesignilla jo aiemmin.

Ja toinen isompi osuus faasi 3:stahan on jo käynnissä, ilmeisesti satoja (?) potilaita hoidon siinäkin jo saanut ja sieltähän turvallisuusdataa (erityisesti tämän suisidaalisuuden suhteen) seurataan koko ajan.

1 tykkäys

Käsittääkseni hyvin vahvasti kyllä. Off label käyttöä tietenkin tapahtuu ja Medicare järjestelmän piirissä sitä ohjaa tietyt suositukset (pitää olla kertynyttä näyttöä tehosta/turvallisuudesta) ja vakuutusyhtiöiden linja noudattelee Medicarea tai saattaa olla tiukempikin.

Luulen että jos nyt huomenna psilosybiini hyväksyttäisiin TRD:hen niin private insurance hyväksyttyä off label käyttöä MDD:ssä ei nähtäisiin vielä moneen vuoteen.

Mutta sehän ei tätä casea kaada, tällä arvostuksella hyväksyntä TRD:een pitäisi riittää vallan hyvin.

Vielä hieman poliittisesta ilmapiiristä. Aducanumab on varmaankin täydellinen esimerkki siitä, kuinka lääke voi saada hyväksynnän erittäin kyseenalaisellakin datalla kun vain ilmapiiri on suotuisa. Ja tässä sekä tehokkuus oli olematon että turvallisuus karmea. En ihan käsitä mitä tapahtui, mutta ilmeisesti halu saada uusi lääke tappavaan tautiin oli liian voimakas. Tuon päätöksen seurauksena taisi useampi advisory committeen jäsen irtisanoutua. Tuottoa sijoittajalle tuo tarjosi, tosin vain hetkellisesti.

2 tykkäystä

Mielenkiintoista.
Pyysin Geminiä erittelemään Spravato-hoitoon liittyvät kustannukset, päätyi tosi lähelle aiemmin nopeasti raapustamiani laskelmia (vaikka kustannukset voivat vaihdella varsinkin vaihtelevan annostelutiheyden vuoksi, tässä käytettiin pitkäaikaishoidossa 2 vko välein annostelua, vaikka moni ilmeisesti tarvitsee viikoittainkin:

Ensimmäisen vuoden kokonaiskustannukset n. 40 000 usd. Lääkekustannus 25 000 usd ja loput valvottua annostelua. Seuraavat vuodet 31 000 kokonaisuudessaan, lääkkeen kustannus 20 000.

Hoidon pituus on potilaskohtainen ratkaisu, mutta lähtökohtaisesti puhutaan hyvin pitkästä hoidosta, mikä on tietysti juttu yleensä kroonisessa sairaudessa. Lääketutkimuksen jatko-osa on tehty ilmeisesti melkein 4 vuoden hoidon kestoon saakka (tutkimusta en etsinyt).

Spravatoon peilaten ehkä voimme tosiaan ajatella, että ”järkevä” jopa pelkän lääkkeen hinta voisi tosiaan olla sen kymppitonnin luokkaa, ja silti voisi olla voittaja terveystaloustieteellisen arvion perusteella (jos hoito toimii, sanotaan nyt vaikka hieman tehokkaammin). Oikeastaan se voisi olla siinä mielessä enemmänkin, jos harvan annostelun myötä pystytään säästämään näistä muista hoidon kustannuksista (vaikka onkin täyden työpäivän mittainen hoitokerta). Joku liian iso summa varmasti kuitenkin ihmisten päätöksenteossa voisi tuntua kohtuuttomalta. Sitten voi alkaa laskeskella, missä aikataulussa ja minkä markkinaosuuden voisi vuosittaisesta ilmeisesti 2,8 miljoonan amerikkalaisen TRD-potilaan massasta saada. Miljardiluokasta puhuttaisiin heittämällä.

Geminin arvioimana ”cost of treatment course”, joka hoitoprotokollasta riippuen voisi tarkoittaa yhtä tai kahta annoskertaa (faasissa 3:han tutkitaan kahta annoskertaa hoidon alkaessa) voisi olla 10k-25k usd.
Tekoälyn haun mukaan analyytikot ovat käyttäneet arvioissaan comp360:lle peak sales sadoista miljoonista mataliiin yksinumeroisiin miljardilukuihin

1 tykkäys

$SPRO rakettinousussa kun ph3 keskeytettiin aikaistetusti. Firman suun kautta otettava antibiootti ei ollut suonensisäistä annostelua huonompi. Kyseessä voisi olla ensimmäinen suun kautta annosteltava ja siten kotihoidon mahdollistava antibiootti komplisoituneeseen munuaisaltaan tulehdukseen. Firma itse puhuu komplisoituneesta vietsatieinfektiosta mutta en tunne usa käytäntöä tarkemmin.

Nakkikioski valuaatio, alle kassan ennen uutista. Eihän tätä hullukaan tähän nousuun osta, koska shortit on ampiaisparvena kimpussa, mutta seurantaan iltaa/huomista silmälläpitäen, saattaa tulla squeeeeeze…

6 tykkäystä

Sellas Life Sciences, onko kukaan palstalainen seurannut/perehtynyt?

Alustavasti olen tätä yrittänyt ymmärtää. Tämä on pompannut esiin Faronin ketjussa, paljon yhteistä siinä mielessä, että immunoterapialla yritetään hoitaa hematologisia maligniteetteja (toiveena myöhemmin laajentaa kiinteisiin kasvaimiin yhdistelmähoitona), pikkufirma, niukka kassa ja sijoittajilla on kovat toiveet nopeasta partneroitumisesta tai yritysostosta pian tulevien faasien valmistumisen myötä.

Lead asset on rokote (galinpepimut-S eli GPS) jonka tarkoitus on herättää immunisaatio WT1-proteiinille, joka on yliekspressoitu AML:ssa ja useissa muissa syövissä (National Cancer Instituten konsensus määritellyt top targetiksi syövän hoidon immunologisissa kohteissa), ja siten ylläpitää remissiota, kun CR saavutettu ensin muilla hoidoilla.

Nyt on menossa yrityksen itse rahoittama faasi 3 -tutkimus, jossa AML:ssa open labelina annetaan rokotetta CR2-vaiheen potilaille ja (stratifioituna tiettyjen parametrien mukaan) vertaillaan parhaaseen saatavilla olevaan hoitoon (BAT, joka voi olla mm. aza+vene joka taas hauska kilpailuasetelma Faronia seuranneena). Faasin ensisijainen päätemuuttuja on OS, ja tutkimuksen on tarkoitus päättyä, kun 80 potilasta on kuollut (tutkimuksessa on 126 potilasta eli 63 GPS- ja 63 BAT-ryhmissä.

Tutkimuksesta saatiin ymmärtääkseni positiiviset välitulokset 60 kuoleman kohdalla (23.1.2025 tiedote). Tuolloin (molempien ryhmien yritykselle sokkoutettu) seuranta-ajan mediaani oli 13,5 kuukautta, joka viittaisi siis siis yli vuoden mediaani elossa pysymiseen. Yritys antaa historiallisena vertailutietona keskimäärin 6 kuukauden mOS BAT:lla (tosin ilmeisesti perustuu faasi 2-tasoiseen dataan, mutta KOL mielipiteiden mukaan ilmeisesti tosiaan pitäisi olla n. 6-8 kk tasoa maksimissaan), joten tämän perusteella GPS-ryhmän elossapysyminen vaikuttaisi venyttävän nyt koko tutkimuspopulaation elossa pysymistä, eli tämän perusteella GPS tulisi parantamaan elinajan ennustetta remissiota ylläpitämällä.

Tästähän on nyt kulunut n. 4,5 kk, joten seuranta-ajan mediaani lienee jossain 18 kk paikkeilla. Jos vertailuryhmä korreloi historialliseen vertailuun, suunnilleen kaikki ryhmästä lienevät menehtyneet, joten 80 kuolemaa eli tutkimuksen päätepiste lienee lähellä. Lisätietona vielä, että tammikuun väliluennassa satunnaisotoksena tutkittiin myös immunisaation syntymistä WT1-proteiinille, se oli 80% (hieman parempi kuin faasi 2:ssa), ei ole julkaistu monenko potilaan otos tehty. Siis myös GPS-ryhmäss pitäisi olla esim. 12 tai enemmän potilaita, joille GPS-hoito ei ole toiminut, eli oletettavasti näilläkin tauti olisi t edennyt, ja oltaisiin hyvin lähellä kahdeksaakymmentä.
Ulkopuolinen analysoiva komitea näki alustavaa tehoa ja hyvän hoidon turvallisuuden, joten faasi sai luvan jatkaa loppuun suunnitelman mukaan.

Eli summa summarum jos ei ole yllätyksiä, kuten oleellisesti historiallisesta vertailusta poiketen valikoitunut potilasmateriaali, faasin tulos vaikuttaa olevan lupaava ja valmistuminen lähellä. Sitä en osaa arvioda, kuinka paljon parempi mOS pitäisi saavuttaa näin pienessä faasi 3:ssa ja open labelina, että FDA hyväksyisi myyntiluvan.

Lisäksi Sellas tutkii toista lääkettä tambiciclib, selektiivinen CDK9-inhibiittori, mm hematologisissa syövissä ja siitä faasi 2 tulokset ennakoitu tämän kvartaalin aikana.

Kassan pitäisi riittää näiden faasien valmistumisen yli, mutta muuhun ei rahaa juuri ole. Pitkän aikavälin kurssikäyrä on huolestuttavan näköinen, diluutiota on tullut huolella ja kaikki pitkään mukana olleet ovat lähes menettäneet sijoituksensa. Vaihtovelkakirjoja on myös paljon, n. 70 miljoonaa kappaletta vs. tämän hetken osakemäärä n 100 miljoonaa. Osakekurssi kehittyi ihan hyvin välituloksen jälkeen melkein näihin päiviin asti (tulosten jälkeen tehtiin myös 25 musd osakeanti), mutta pain viimeisen viikon aikana huipusta kyykännyt lähes 20%. Teoriassahan tässä GPS-trialissa ajan kulumisen myötä riskin pitäisi koko ajan laskea, ja virallisia huonoja uutisia ei ole tullut, joten en tiedä, mihin kurssilasku perustuu. Open label-tutkimuksesta voi tietty vuotaa tietoa. Pari sisäpiiriläistä tosin osti osaketta (luokkaa 35 kUSD:lla kumpikin eli ei mitään massiivisia ostoja) aivan hiljattain vähän nykyistä korkeammalla kurssilla.

Edit vielä kassavarojen riittävyyteen liittyen: yritys on lisensoinut molemmat tutkimuslääkkeet. Faasien valmistumiseen voi siis liittyä etappimaksuja, ei ole kai julkista tietoa tarkemmin spekseistä. Jos tulokset olisivat riittävän hyviä että maksut laukeavat, mutta silti sen verran kädenlämpöisiä että partnerointi/yritysosto venyy tai ei toteudu, tämäkin voisi olla taloudellinen/lisädiluution riski?

Pitääkö joku palleista kiinni? :joy:

Kiitos, jos jollain on annettavaa tässä oman hyvin karkean tason ymmärryksen parantamiseksi!

5 tykkäystä

Puolella korvalla katsellut ja seurannut mm. erittäin ala-arvoista keskustelua, yahoo financessa, johon vain harva pystyy Faronin-ketjussa.

Mielenkiintoinen on toi vene-resistentti AML, johon Faronkin varmaan mielellään haluaisi kontribuoida, Sellas ”antaa” mOS alle 2,5 kk. Siitä saisi todella nopeasti myyntiluvan tuplaamalla toi.

5 tykkäystä

Joo, noi Yahoo Financen ja Stocktwitsin keskustelut on ihan vitsi. Iso kiitos panoksestasi Faron-keskusteluun ja näihin muihin, arvostan!

5 tykkäystä

Ihmettelin perjantaina, kun kaikki geenieditointifirmat nousivat voimakkaasti samaan aikaan. Tässä olikin joku FDA:n kokous asian suhteen. Jotain suunnitelmia sielä nyt lienee tuon alueen säätelyn höllämiseksi. https://www.fiercebiotech.com/biotech/fda-cell-and-gene-roundtable-makary-rfk

“Our ultimate goal is to have the for-profit sector step in in a major way, and for there to be dozens of flourishing biotechs providing approved CRISPR-on-demand therapies.”
“But at the present time, as many speakers have mentioned, such companies are struggling under the old ways of making such therapies," Urnov said.

Ongelmana näissä hoidoissa, ja samalla tämän alan firmoissa sijoitukskohteina, on ollut se, että harvinaisten sairauksien hoitoon tähtäävien geenieditointiterapioiden tuominen markkinoille on ollut käytännössä mahdotonta, mikäli jokaiselta hoidolta vaaditaan normaalia lääkekehitystä vastaavat kliiniset kokeet. Vaihtoehtona tälle on ehdotettu terapiaan käytettävien reagenssien ja protokolien validointia, jolloin hoito voitaisiin personoida kunkin potilaan mukaan. Näistä potilaan perinnöllisen mutaation mukaan räätälöidyistä terapioista julkaistiin juuri viime kuussa hyvin merkittävä in vivo proof-of-concept paperi.

Jos jotain asiaan kuuluvaa firmaa haluaa seurata, niin Beam Therapeutics ($BEAM) omistaa käsittääkseni tärkeimmät patentit tuossa yllä olevassa jutussa käytettyyn base editing menetelmään.

(base) edit: Toinen hyvä firma tämän suhteen on mahdollisesti Verve Therapeutics ($VERV). Tuon NEJM artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, Kiran Musunuru, on ollut muistaakseni yksi Verven perustajista.

3 tykkäystä