Aktia Nordic High Yield A näyttäisi oöevan vielä korkeampi mitä äkkiseltään Nordnetistä katsoin
YTD +4,08%
Sharpen luku huono -0,10, eli riskin huomioiden tuotto on ollut keskinkertainen. Toki jos haetaan nimenomaan mahdollisimman korkeaa tuottopotentaalia niin silloin toiminut OK. Näköjään 1% palkkiot merkinnässä ja lunastuksessa, se syö aika suuren osan riippuen tietysti pitoajasta.
Digikanavassa merkintä on 0% Aktialla. Oma sijoitus tuohon Nordic high yieldiin on 11,4% ylhäällä n. 14kk pitoajalla. Myös Aktian corporate bond on tuottanut hyvin 8,3% samalla ajalla. En vielä ole myyntiä harkinnut kummassakaan kun näissä tuntuu vielä olevan mahdollisuus kohtuulliseen tuottoon.
Kertokaa missä kohti logiikkani pettää.
Uskon että Euroopassa korkotaso on 10 vuoden päästä lähempänä 1%, kuin reilussa 2% missä sen (käsittääkseni) uskotaan olevan. Täten minusta on lähes varma veto siirtää kalliista osakkeista painoa +25 euro valtioiden bondeihin.
Tässä vielä muutama perustelu miksi Euroopan korkotaso tulee laskemaan odotettua enemmän
-Ukrainen jälleenrakennuksen tarvitsemat varat rahoitetaan varmasti velalla
-Jo ennen sotaa Eurooppalaiset valtiot oli ylivelkaantuneita, jatkossa kehitys tulee vain voimistumaan. Lopulta ECB pitää alkaa manipuloimaan korkoja alaspäin kuten Japaninen keskuspankki jo tekeekin.
- Ikääntyvä väestö
-Megateknojen puuttuminen, talouskasvun hiipuminen
-Vahva Kiina riippuvuus, joka tulee ajamaan vahvoja euromaita (kuten Saksan) aikanaa vähintään laampumaan.
Kertokaa missä kohti logiikkani pettää, sillä jos se ei pettäisi kaikkihan ostaisivat hulluina pitkän maturiteetin bondeja.-
Inflaatiohan tuon kaiken voipi kataa ja on pirullisen hankala ennustettava.
-
Onko ikääntyminen inflatorista vai ei kun eläkeläiset alkaa purkaa varallisuuttaan ja tekijöitä (tuotanto) on vähemmän ?
-
Globalisaation ”takapakki” - mitä jos geopoliittisen tilanteen takia tuotantoa siirretään pois halpamaista joka lienee ollut yksi vakaiden ja halpenevien hintojen ajuri ? Tai tariffit sun muut. Saattaa olla inflatorista.
-
Ilmastonmuutos ja ongelmat esim. ruoan tuotannossa - inflatorista ?
Tuossa vain muutama minusta epävarma seikka. Itsekin kallistuisin matalampaan korkotasoon Euroopassa mutta isolla epävarmuudella.
Tavallisesti kyse on samasta salkusta, jota hallinnoidaan erilaisilla säännöillä (eri osuussarjat). Tyypillisiä eroja ovat minimisijoituksen suuruus (A piensijoittajille ja I instituutioille), kulujen suuruus (instituutioilla halvempi) sekä tuotonmaksu (ei ilmeisesti näissä eroa). Ensiksi mainittua en itse Nodealta löydä mutta osuuden arvon perusteella arvelen kyseessä olevan Nordea Corporate Bond I korkosuojattu (alla IDH), jossa nimensä mukaisesti on mukana korkosuojaus. Tuottoeroja näistä selittävät kulut ja korkosuojaus.
Nordean rahstoesitteessä (löytyy linkkinä jokaisen rahaston tiedoista) on neljä corporate bond -osuussarjaa:
Ensimmäinen lukusarake on hallinnointipalkkio (% p.a.), seuraava hallinnointikulut (% p.a.) ja prosenttiluku on kiertonopeus. Viimeisessä sarakkeessa minimimerkintä
Tähdellä merkitty rahasto on tarkoitettu täyden valtakirjan varainhoidon asiakkaille.
Running Yield in %, käytännössä kertoo yieldin suhteessa bondien markkina-arvoihin. Effective Yield in % olettaa kuponkikorkojen uudelleensijoittamisen. Voi varmaan myös sisältää jotain lunastuspalkkioita. Tähän ainakin viittaisi Year To First Call, mikä on yleensä sidoksissa hybrilainoihin ennen korko-reset:ä.
Miten tuo vuosittainen hallinnointipalkkio peritään?
Haluaisin keventää Nordean High Yield-rahastoni puoleen ja sijoittaa Evlin Investment Grade-yrityslainaan.
Olen omistanut tuota rahastoa n. kuukauden verran ja se on pikkusen plussalla.
Nordealla on myös toinen vaihtoehto vaihtaa rahastojen välillä. Mieluummin kuitenkin suosisin Evliä parempien tunnuslukujen tarjonnan vuoksi.
Se vähennetään joka päivä osuuden arvosta. Eli sisältyy laskettuun osuuden arvoon.
Jos merkintä- ja lunastuskulut ovat 0%, niin noita korkorahastoja voi varmaan vaihdella vapaasti?
Hajautan osan High Yieldiä Investment Grade-rahastoon.
Hieman päivitystä oman korkosalkkuni tuottoon ja selvennystä IS04 ETF:n verotuksesta. Mitään suuria muutoksia en ole itse tehnyt. Evli Likvidi B on tuottanut ihan kivasti odotetusti: tähän mennessä +3,28 % ja YTM edelleen korkeahko 4,81 - ihan kelpo tuotto tällä riskitasolla ja pidän rahoja edelleen tässä kiinni niin kauan kuin korot ovat korkealla. Hieman pidempi korkopaperi Vanguard EUR Corporate Bond UCITS ETF (VECA) on myös tuottanut ihan kivasti +5,1 % tähän mennessä, annualisoitu tuotto itselläni 6,9-7,5 % välissä riippuen vähän ostoerästä. OK tuottoa maltillisella riskillä.
Sain lisäksi ensimmäisen puolivuosittaisen osingon pitkän koron ETF-rahastosta iShares $ Treasury Bond 20+yr UCITS ETF (IS04). Positiivista tässä oli se, että mitään ennakonpidätystä osingosta Nordnetissa ei mennyt ollenkaan. Itselläni oli 6000 kpl tätä IS04:ää ja osinkoa tuli 0,0758 USD / osake eli yhteensä 454,80 USD. Mikäli toisella vuosipuoliskolla maksetaan samansuuruinen osinko, tulisi tuosta n. 4,7 % tuotto omalle hankintahinnalleni pelkällä osingolla. Hyvä huomata myös se, että vaikka tätä IS04:ää ostetaankin Saksan pörssistä euroilla, oikeastihan tuo noteerataan USD:nä ja osingotkin tulee USD:nä, eli valuuttariski tuossa on. Sharevillessa löysin myös keskustelua, jossa oli kommentoitu äskettäin maksettua osinkoa: “I have received a full dividend payment. can’t see that it has been taxed in Germany”. Eli edellisissä viesteissäni ollut huoli IS04:n osingon verotuksen ongelmista oli ehkä aiheeton, koska ainakaan Nordnetissa ei tuosta ilmeisesti keneltäkään mene ennakonpidätystä - eli ei tarvitse tapella tästä sen kummemmin verottajan kanssa. Eli sitten vain pitää veroilmoituksesta tarkistaa, että tästä menee jälkeenpäin normaali 30% pääomatulovero (tai hyvällä tsägällä vero on vain 25,5 %, jos tätä ei tulkita korkotuloksi, koska ainakin Nordnetissa tuo on merkitty ihan osingoksi).
Muutoin IS04 ei ole kyllä ihan kehittynyt niin kuin ajattelin, koska osinkoa lukuun ottamatta tuotto on ollut aika lailla +/-0 %, tällä hetkellä ollen hieman negatiivinen. Pidän kuitenkin tästäkin paperista kiinni, koska uskoisin korkojen tästä kuitenkin laskevan pitkällä aikavälillä.
Korkosijoittajalle hyödyllinen raportti. Kannattaa tutustua!
Liian kauan meinailin myydä koko salkun ja ostaa sijaan korkopapereita - nyt aikamoinen syväkyykky pörssissä. Hidastus koska en osaa ymmärtää riittävän hyvin korkopapereiden sielunelämää vaikka kuinka luen asiasta, enkä osannut valita mihin olisi järkevintä sijoittaa huomioiden että korot laskee lähivuosina. Mitä korkoetfää itse ostaisit tänään?
[quote=“Vaahteranoksalla, post:269, topic:36436, full:true”]
Liian kauan meinailin myydä koko salkun ja ostaa sijaan korkopapereita - nyt aikamoinen syväkyykky pörssissä. Hidastus koska en osaa ymmärtää riittävän hyvin korkopapereiden sielunelämää vaikka kuinka luen asiasta, enkä osannut valita mihin olisi järkevintä sijoittaa huomioiden että korot laskee lähivuosina. Mitä korkoetfää itse ostaisit tänään?
[/quote
Korkojen laskiessa pitkän duraation korkopaperit nousevat eniten. Itse en kyllä uskalla ottaa sellaista näkemystä, että korot vain laskevat tulevina vuosina. Näkisin, että tässäkin hajautus on hyvästä.
Itse ostin evli high yield yrityslainaa alkuvuodesta turvaksi ja betiksi siitä, että korot laskevat. Nyt kun vihdoin saatu isompia liikkeittä koroissa alaspäin viime perjantaina niin tällä rahastolla on suurin laskupäivä vuoteen. Huomenna noteerataan tämä päivä, lasku jatkunee rahastossa sillä realiaikaiset HighYield etf:t ovat tänään isosti pakkasella (jopa prosentin). Eli turvasatamaksi tästä ei ole tai, että ei auta selvästikään tuotoissa vaikka korot laskisivat odotettua nopeammin (konsensuksen koron laskuodotuksethan ovat jo rahaston hinnassa). Logiikka laskussa lienee se, että kun paniikki on päällä niin kaikkea myydään (Nordnet & Jpmorgan smart rahastothan eivät koskaan toipuneet koronadipissä kun bondit myytiin osakkeiden mukana). Osittainn voi myös kysele olla siitä, että riskiä vältetään kahta kauheammin niin riskisemmät highyieldit myydään / riskipreemiot kasvavat.
Harkitsen erittäin vakavasti tämän myymistä, kun ylihuomenna selviää mahd. reboundin suuruus.
Korkeariskiset yrityslainat laskevat yleensä lähes samaa tahtia osakkeet, kun tulee paniikki. Turvasatamaksi kannattaa ostaa mieluummin valtioiden velkakirjoja.
Myös IG Bondit on OK. Laskumarkkinassa riskiä vältetään, myös korkosijoituksissa.
Esimerkiksi AGGH on mielestäni hyvä korko ETF eurosijoittajalle. Sisältää käytännössä valtio ja IG markkinan. Sitä ostaisin varmaan jos olisi korkoja salkussa. Joskaan ei tällä hetkellä ole.


