Korkoa korolle -ilmiö

Sijoittaminen
1

Tämä korkoa korolle -ilmiö on ollut kyllä minulle hankala käsitteellistää. Eksponentiaalinen kasvu johtaa pitkällä aikavälillä ongelmiin kantokyvyn kanssa. Jos esimerkiksi kaupungin väestö kasvaa 3% vuodessa joka vuosi, kaupungin asukasluku tuplaantuu 24 vuodessa. Tuossa ajassa kaupungin asuntojen, päiväkotien, koulujen ynnä muiden fasiliteettien kapasiteetin pitää siis kaksinkertaistua. “72 sääntö” auttaa tuplaantumisajan laskemisessa: jaa 72 kasvuprosentillasi ja saat tuplaantumisajan.

Osakesijoittajat eivät tyydy 3% kasvuun, vaan kasvuksi ilmoitetaan rohkea 8%. Mikä yritys kasvaa 8% etenkään pitkällä aikavälillä? Poimitaan nyt kirsikoita tässä suhdanteen huipulla. Mikä on yrityksen osakekohtaisen tuloksen kasvukerroin viimeisen kymmenen vuoden ajalta (geometrinen kasvu)? Valitsen katsoa osakekohtaista tulosta, koska se on omistajan saama markkinaspekulaatiosta riippumaton tuotto. Keskolla se on -1,12%. Kemiralla 0,85%. Fortumilla -5,58%. Nokian Renkailla 2,08%. UPM:llä 8,58%. Cramolla 1,21%. Olvilla 6,58%. En edes viitsi mainita lukuisia yhtiöitä joilla tämä korkoa korolle kasvu on kaksinumeroisesti negatiivinen. Vaikuttaa siltä että yhtiön pitää tietoisesti valita omistaja-arvoa kasvattava strategia, jotta hyvään lopputulokseen päästään. Ymmärrän hyvin, että yhtiöillä voi olla muitakin ambitioita. Pörssilistauksen tarkoitus voi olla vain osakkeen likviditeetin kasvu tai pääomanhankinta.

Tärkeä pointti on myös se, että vaikka jotain ilmiötä voidaan mallintaa geometrisenä sarjana, ilmiön luonne ei välttämättä ole tämä. Bakteerit petrimaljassa kasvavat eksponentiaalisesti kunhan elinolosuhteet ovat sopivat, mutta onko esimerkiksi mieltä laskea liikevaihdon eksponenttia ikäänkuin menneen myynnit kasvattaisivat lisää myyntiä? Haluaisinkin kysyä, että miksi juuri osakesijoittamisessa tämä korkoa korolle -ilmiö on monien mielestä niin merkityksellinen?

5 tykkäystä
2

Olen kanssa miettinyt miksi tätä asiaa hoetaan niin paljon. Pohjimmiltaan kyse on siitä, että suurempi pääoma kasvaa absoluuttisesti enemmän kuin pienempi samalla suhteellisella kasvulla. Korkoa korolle -efekti ei itsessään tuo mitään lisäarvoa sijoitukselle. Olennaista on se kasvunopeus ja sen kasvunopeuden ylläpito.

Jos sijoituksesta poistuu osinkoina, jota myös hehkutetaan, tämän korkotekijän veraan pääomaa, niin kyseinen efekti menettää täysin merkityksensä. Olennaisempaa onkin se, että kaikki liikenevä pääoma on laitettu sisään tuottamaan parasta mahdollista tuottoa ja uutta pääomaa.

Tietysti on hyvä ymmärtää miten se kasvu rakentuu ja korkeaa tuton kasvua tarjoava sijoitus tuottaa absoluutisesti enemmän tulevaisuudessa. Korkoa korolle on vain teoreettinen malli, jolla mallinnetaan kasvuvauhdin merkitystä absoluuttiseen määoman kartuttamiseksi.

Paremman absoluuttisen tuoton saa joko suuremmalla pääomalla tai suuremmalla kasvunopeudella. Pitkässä juoksussa kasvunopeuden voidaan oletaa lähestyvän tiettyä arvoa, joten parhaan absoluuttisen tuoton tulevaisuudessa saat sijoittamalla mahdollisimman paljon.

Mitä tulee kasvulukuihin, niin tärkeimmät tekijät sijoitusten kannalta on yrityksen voitot ja ne voivat kasvaa huomattavasti nopeammin kuin bkt:n kasvu. Lisäksi bkt henkeä kohden voi kasvaa huomattavasti, joten väestömäärällä ei ole suoraa korrelaatiota osakkeiden tuottoihin. Toki suurempi väestömäärä tarjoaa enemmän potentiaalia. Tärkeimpänä tekijänä bkt:n kasvussa on teknologia ja sen mahdollistama kasvu.

4 tykkäystä
3

Tämä olikin jännä vertaus. Itse näen tilanteen että bakteeri on osake, ja petrimalja on koko markkina. Jos katsoo yhtä bakteeria niin sen kasvu tai supistuminen ei ole kovin merkityksellinen kun katsoo yleisesti koko petrimaljan tilannetta. Olisi tavallaan absurdia väittää että yksittäinen bakteeri jatkaa kasvua loputtomiin, niin kuin kuvailitkin. Olemassa olevien resurssien syönti ja teknologinen tehostaminen parantaa petrimaljan tilannetta.

Korkoa korolle -ilmiön hieno pointti on että tarvitsee vain ymmärtää 1) osta 2) odota kasvua 3) myy ja takaisin kohtaan 1. Miksi kasvua ei olisi tulevaisuudessa? Väitän että on pelkästään inhimillistä haluta kasvaa ja taata parempi elämä seuraaville sukupolville. Jossain on aina hetkellistä kasvua, mutta ehkä tulevaisuudessa harvemmille kun resurssit ja innovaatio on kulutettu loppuun.

4

Täytyy myös muistaa, ettei kasvu ole aina se itseisarvo yritysten kohdalla sijoittajan näkökulmasta. Olennaista on paljonkon saat tuottoa sijoitetulle pääomalle. Nollakasvunen yritys voi olla hyvä sijoitus, jos saat sen halvalla. Kasvua tuleekin tarkastella sitä kautta paljonko sijoittaja saa sijoituksestaan takaisin. Kasvavat yritykset ovat kuitenkin usein kilpailukykyisiä ja tätä kautta antavat hyvää tuottoa sijoitukselle.

Innovaatioita ei kuitenkaan pystytä kuluttumaan loppuun, jos ihmisten älyllyinen kapasiteetti vain säilyy. Tietysti tulee kausia, jolloin innovaatiot tarjoaa paremman alustan kasvulle ja kausia, jolloin ei mitään mullistavia innovaatioita tapahdu. Mutta kyllä se kehitys koko ajan menee eteenpäin ja luodaan parempia ja kehittyneempiä tuotteita.

Talouskasvussa on tärkeää muistaa, että se on kokonaisuus ja yksittäisiä kompponenttejä ei voi tarkastella vain sellasenaan vaan ne linkittyvät useisiin muihin komponentteihin. Lisäraha virtaa kansantaloudessa resurssina ja tästä syystä, jos lisäarvoa syntyy jossain kolkassa, niin se kiihdyttää kansantaloutta kaikkialla.

Esimerkkinä: jos ostat karkkipussin kaupasta, niin se kiihdyttää välillesti myös kiinan taloutta. Eniten se vaikuttaa kauppian tilipussiin, valmistajalle, raaka-ainetoimittajille ja kaikille tässä ketjussa mukana olelleille työntekijöille. Näiden osallisten rahavarojen lisääntyminen saa aikaan lisäkulutusta muissakin tuotteissa. Tätä kautta kaikki lähtee kulutuksesta. Jos kulutuskysyntä pystyy kasvamaan, niin silloin talouskin väistämättä kasvaa ja sen mukana myös yritykset.

Jos tapahtuisi jotain mikä saisi aikaan kulutuksen laskun pysyvästi, niin ei se talouskaan automaattisesti kasva. Montako ihmisitä tunnette, joka ei haluisi kuluttaa enemmän ja joka ei olisi valmis tekemään työtä paremman elintasonsa eteen. Melko harvassa ovat sellaset, joten talouskasvu pysyy pitkällä aikavälillä kasvussa ja niin myös yritysten tulokset. Kyse on vain pitkälti siitä millasissa sykleissä kasvu tapahtuu.

Pääoma ei siis itsessään tuo lisää kasvua yritykselle. Jos taloustilanne pysyy suotuisana niin se tuotettu lisäpääoma virtaa siellä kansantaloudessa ja luo lisäkysntää myös tälle ko. yritykselle. Yrityksen kasvu lisää myös mahdollisuuksia investoida, joka myös osaltaan luo sitä kasvua ja virtaa myös lopulta yrityksen kysyntään. Kun tällaista vastaavaa kierettä tapahtuu taloudessa joka puolella, niin se talous kasvaa ja ruokkii sitä kasvua edelleen.

Talouskasvussa on siis kyse pohjimmiltaan positiivisesta kiertestää.

5

Historiallisesti USA:ssa indeksitasolla:

Large cap ≈ 9–10 % vuosituotto
Small cap ≈ 11–12 %
Quality small cap ≈ 12–14 % (“high quality”, “high profitability”)

Kuulostaa pieneltä erolta.

Mutta lähes 100 vuoden aikana 2–4 prosenttiyksikön lisätuotto johtaa valtavaan eroon korkoa korolle -vaikutuksen vuoksi.

Esimerkiksi:

9 % vuosituotto 98 vuotta → noin 4 700-kertainen pääoma
13 % vuosituotto 98 vuotta → noin 160 000-kertainen pääoma.

USA:ssa pikkuyhtiöillä on 340 miljoonan kansan tuella mahdollisuus kasvaa melko nopeasti onnistuessaan suuriksi. Suomessa pikkuyhtiöt valitettavasti pääosin pysyvät pieninä.

2 tykkäystä
6

Hieno ajatuksia keskustelua herättävä avaus johon haluan itse osallistua panoksellani. Kotimaista sijoituskirjallisuutta ja raamattuja on tullut aika paljon kahlattua ja hiukan saman tyylisiä ajatuksia herännyt itsellä. Ensinnä ihmsille aika hankalaa ymmärtää ja käsittää potentiaalinen kasvu, aivot pyrkivät jotenkin toimimaan lineaarisesti.

Raavit kirjoitukseen muutaman kotimaisen pörssiyrityksen. Pörssin tuotosta pääosan selittää vain pieni osa osakkeita. Sitten meritttävä osa tuotosta on saatu tutkimuksissa sijoittamalla osingot takaisin pörssiin. Kim Lindström kirjoitti jossain kirjassaan 20% Helsingin pörssin yhtiöistä tekee tulosta kaikkina aikoina. Loput 80% tekevät tappiota jossain vaiheessa ja syövät korkoa korolle efektia ja syövät osan aikaa pääomaa. Rehellisyyden nimissä Helsingin pörssissä ei ole kovin montaa hyvää laatuyhtiötä ja mikäli laatuyhtiöön lisätään kasvu vaihtoehdot vähenevät entisestään.

Pörssin tuotto ei ole yksiselitteinen asia. Tuoton voi saada yksinkertaisesti myymällä kalliimmalla kuin ostanut ja siihen oikeastaan riittää ostaja syystä tai toisesta valmis maksamaan osakkeesta enemmän kuin sinä ostaessasi. Siihen riittää yleensä tulevaisuus näyttää paremmalta kuin ennen. Yksi mahdollisuus on arvioida tuotto gordonin kaavalla laskea tulevien osinkojen arvo. Jos pääoma tuottaa ja jaetaan osinkoina sillläkin on arvo. Asia jota ei mielestäni ymmärretä on huomoida pääoman tuotto ja sitten kasvu. Kun saadaan kovaa pääoman tuottoa kovalla kasvulla potentialinen kasvu on hurjaa ja tulos kasvaa hurjasti ja kyllä pörssikurssi seuraa tulosta enemmin tai myöhemmin. No kotipörssissä on vähän yhtiöitä, jotka pääsevät jatkuvasti laauyhtiden yli 15% pääoman tuottoon. Yleensä kaivellaan sitä tunkiota mikä alle tuon. No korkealla pääoman tuotolla yleensä puolustetetaan enemmän omaa asemaa kuin kasvetaan vahvasti ja yritetään maailmaa valloittaa. Varsin usein pääoman tuotto on syklistä. Hyvä pääoman tuotto saavuteetaan vain hyvässä suhdanteessa.

Kotipörssimme on syklinen. Korkoa korolle efekti saavutetaan parhaiten lukemalla sykli ostamalla orastaavaan syline paranemiseen ja myymällä sitten suhdanteen alakessa heikentyä ihan muutamaa yhtiötä lukuunottamatta. Mutta syklisissä on se etu, että voidaan saada multippeleiden parannus, kasvu ja tulosparannus samalla.

Yleisesti mielestäni mielenkiintoinen asia on puhuttaessa korkoa korolle ilmiöstä ja tuotosta, että puhutaan aina inflaatiokorjatusta tuotosta. No nyt inflaatio saattaa olla 3% tulevaisuudessa ja saat pankki tililtä 0,1-.2% korkoa. Tuolle inflation “häviämättömydelle” ei anneta arvoa.

3 tykkäystä
7

korkoa korolle ilmiö syntyy kun sijoittaa saadun vuotuisen tuoton uudelleen.
Eli on alkupääoma ja siihen ensimmäinen vuotuinen korko ja se sijoitetaan aina uudelleen. Koska pääoma nousee nousee korko määräkin vuosittain. Voi piirtää mitä 1000e pääoma kasvaa 10v korolla vaikka 5% ja kuluttaa vuosittain saadun koron. ja sitten piirtää skenaarion jossa joka vuosi uudelleen sijoitetaan se korko samaan tuottoon. korko kasvattaa korkoa myös..