Kiinalaiset autot valloittavat markkinan

Minua alkaa hirvittää eurooppalaisten automerkkien pärjääminen. Itselläni on ollut vain eurooppalaisia autoja, ja osakesalkustani löytyy kolmen eri eurooppalaisen automerkin osakkeita. Mutta vaikka omaan talliini ei ole vielä kiinalainen auto kurkistanut, osakesalkkuun on jo yksi kiinalaismerkki tullut, ja tuntuu siltä, että salkun kansi on auki eurooppalaisten autojen poistumiselle, jos kehitys etenee niin kuin nyt näyttää.

15 suurinta kiinalaisvalmistajaa globaalin myynnin mukaan, karkeasti suurimmasta pienimpään nykyisen kokonaismyynnin perusteella:

  1. SAIC Motor (MG, Maxus)
  2. Geely (esim. Galaxy ja paljon muita tuotemerkkejä)
  3. BYD
  4. Chery
  5. Great Wall Motor
  6. Changan
  7. FAW
  8. Dongfeng
  9. BAIC
  10. GAC
  11. Li Auto
  12. Xpeng
  13. NIO
  14. Zeekr
  15. Hongqi

Listan viiden isoimman valmistajan vuotuinen globaali automyynti on luokkaa 3-5 miljoonaa autoa vuodessa per valmistaja. Pienemmätkin näistä myyvät pääosin yli puoli miljoonaa autoa vuodessa. Mersu myy n. 2 miljoonaa ja VW 5 miljoonaa autoa vuodessa.

Saksalaiset premium-merkit (esim. M-B ja Audi) ovat olleet Kiinassa arvostettuja, ja niillä on tehty Kiinassa hyvin tiliä, mutta myynti on hiipumassa hyvää vauhtia. Kiinalaisten autojen myynti Saksassa on ollut hyvin vähäistä, mutta on nopeassa kasvussa. Aasian kävijät ovat varmastikin huomanneet muutoksen sikäläisessä katukuvassa (pl. Japani), uudet autot ovat kiinalaisia. Suomessakin alkaa näkyä kiinalaisia autoja katukuvassa aika nopeaan tahtiin lisääntyen.

Kiinalaisilla autoilla on ollut vielä vaikeuksia saada ajettavuus ja luotettavuusmielikuva kuntoon, mutta kun vertaa teknisiä speksejä eurooppalaisiin ja suhteuttaa hintaan, eurooppalaiset hinnat vaikuttavat kalliilta. Kiinalaiset ovat vasta panemassa pystyyn myyntiverkostojaan Euroopassa, ja ihan varmasti laatumielikuva ja ajettavuus nostetaan kilpailukykyiselle tasolle isolla prioriteetilla, resursseja osoitetaan Kiinassa näihin hankkeisiin riittävä määrä.

Yritämmekö suojautua kauppatulleilla, vai heitämmekö pyyhkeen kehään Euriopassa? Vai miten näette eurooppalaisen autoteollisuuden pärjäävän tässä kisassa?

8 tykkäystä

Samalla tavalla kuin eurooppalaiset matkapuhelimet pärjäsivät kilpailussa aasialaisia vastaan. Nokia, Ericsson, Siemens, Alcatel…
Aluksi kaikki tehtiin Euroopassa, sitten osa kerrallaan tuotanto siirtyi kaukoitään ja lopulta koko valmistus. Viimeisessä vaiheessa alkuperäiset merkit hävisivät ja korvautuivat valmistusmaiden omilla. Huawei, Xiaomi, Oneplus…

Voi tosin olla että kun autot on huomattavasti suurempia ja vaikeammin kuljetettavia kuin puhelimet, että jäädään tuohon vaiheeseen jossa kaikki osat tulee kiinasta ja isoimmat komponentit kuten korit tehdään euroopassa. Kiinalaisten on helpompi tuoda kori- ja kokoonpanotehdas Eurooppaan kuin rahdata valmiita autoja Kiinasta tänne. Ovelta ulos rullaaviin autoihin voidaan sitten liimata volkkarin tai bydin merkki keulaan, rippuen siitä minkä myyntiorganisaation käsiin auto on menossa.

8 tykkäystä

Eurooppalaiset premium-merkit kohtaavat Kiinassa armottoman hintakilpailun paikallisten premium-segmentin tuotemerkkien kanssa.

Mersun myyntimäärät Q1/2026 kasvoivat 7 % Euroopassa ja 20 % Yhdysvalloissa, tämä ei riittänyt kompensoimaan 27 %:n laskua Kiinassa. Mersun myynti globaalisti 6 % alas viime vuodesta.
https://www.reuters.com/business/autos-transportation/mercedes-reports-drop-q1-sales-during-transition-year-china-market-2026-04-09/

Bemari myi Q1/2026 globaalisti 3,5 prosenttia vähemmän kuin Q1/2025, kun heikko kysyntä Kiinassa ja Yhdysvalloissa painoi. Vaikka BMW:n ja MINI:n myynti kasvoi Euroopassa 3 %, se ei riittänyt kompensoimaan Yhdysvalloissa ja Kiinassa tapahtuneita 4,3 %:n ja 10 %:n laskuja.
https://www.reuters.com/business/autos-transportation/mercedes-reports-drop-q1-sales-during-transition-year-china-market-2026-04-09/

Audin globaalit toimitukset Q1/2026 tulivat alas 6,1% verrattuna Q1/2025:een. Kiina: -12%, Pohjois-Amerikka -27%, Eurooppa +5,9%.

Kiinalaismerkkien myyntiluvut eivät ole yhtä hyvin ja luotettavasti saatavissa, esim. BYD:iä on syytetty myyntitilastojen manipuloinnista aiemmin, ja nyt sen myynti sakkasi tilastojen mukaan, mutta en oikein tiedä, mihin uskoa. NIO raportoi 98 % myynnin kasvusta q1/2026 vs q1/2025.

Kun vertaa vaikka Bimmerin ja Mersun uusien sähköautomallien speksejä ja hintoja 2026 viime vuonna myynnissä olleisiin malleihin, kehitys on ollut huikeaa, ominaisuudet selvästi paremmat, ja hinnat alas. Mielenkiintoista on nähdä, mitä kehitys vaikuttaa liiketoiminnan kannattavuuteen. Sähköautoissa kiinalaiset tarjoavat tosi kovia suoritusarvoja (numerotasolla ainakin) erittäin kilpailukykyisillä hinnoilla, ja selkeästi vaikuttaa, että premium-vaikutelmaa halutaan tarjota edullisemmin kuin eurooppalaismerkeillä. Samalla automyynti siirtyy sellaista vauhtia sähköautoihin, että relevantti kilpailukenttä alkaa olla sähköautojen markkina, polttomoottoriautot ovat katoavaa kansanperinnettä. Kiinalaiset ovat akkutekniikan kehittämisessä ja massatuotannossa aivan ylivoimaisia.

2 tykkäystä

Tämä aihe ei näköjään hirveästi herätä keskustelua, niin keskustelen sitten itse itseni kanssa, jospa joku vaikka intoutuisi jossain vaiheessa heräämään aiheen merkittävyyteen.

Pari päivää sitten Yle uutisoi Pekingin automessuista:
"Kun Geely ja muut kiinalaispioneerit toivat ensimmäiset autonsa Yhdysvaltoihin Detroitin autonäyttelyyn 2000-luvun puolivälissä, niille naureskeltiin.

Enää ei naureskella

– Voidaan puhua vallankumouksesta. Kiina johtaa innovaatioiden suuntaa ja vauhtia koko maailman autoteollisuudessa, Frank Sieren muotoilee.

Kiina valmistaa karkeasti 70 prosenttia maailman sähköautoista.

Koronapandemian jälkeen Kiinassa automarkkina on siirtynyt vahvasti kiinalaisten omiin käsiin."

Pääsen itse käymään Kiinassa työmatkoilla silloin tällöin, ja autokannan muutos todellakin on hämmästyttävän nopea. Samalla olen mielestäni havainnut, että kiinalaisten asenteissa on tapahtunut muutos koronaa edeltävään aikaan. Ennen kiinalaiset tuntuivat arvostavan länsimaisia ihmisiä ja tuotteita, nykyään tuntuu, että suorastaan korostetusti ollaan kansallismielisiä ja kansallisylpeitä - Kiina on voimakkaampi, tehokkaampi, menestyneempi ja osaavampi kuin länsimaat, ja kiinalaiset ovat ylpeitä rakentamastaan menestyksestä, halutaan ylpeillä uudella, hienolla kiinalaisautolla mieluummin kuin länsimaisella. Ei rajoitu vain autoihin, havainto on tosin täysin epätieteellinen ja perustuu vain omiin tuntemuksiini.

Kiinan kotimarkkina on niin iso, että tällaisella markkinaosuuden kasvulla ja uuden autotekniikan myynnillä kotimarkkina tarjoaa myös mahtavan kehityslaboratorion. Kiinassa tehdään isommin, jos halutaan matkalla vaihdettavat akut autoihin (täysi akku hetkessä tyhjän tilalle), rakennetaan nopeasti akunvaihtoinfra yms., tällaiset eivät tunnu olevan ollenkaan mahdollisia Euroopassa.

Kun Eurooppa tuntuu nyt lopulta heräilevän kilpailuun ja saavan markkinoille nopeammin latautuvia sähköautoja pidemmillä toimintamatkoilla, Kiina on taas jo askeleen edellä, ja hinnat pidetään länsimaisia kilpailijoita halvempina.

Lyhyellä tähtäyksellä kilpailu tuntuu palvelevan meitä autoilevia ihmisiä oikein mukavasti, uudet autot kehittyvät niin huimaa vauhtia ja kilpailu pitää hinnat kurissa. Mutta johtaako se samalla siihen, että eurooppalaiset automerkit eivät kykene tekemään voittoa tuotannollaan? Kiinalaisten autojen tulva on oikeasti vasta Euroopan portilla, mutta tulee sieltä sellaisella voimalla, että mullistus tästä tulee.

4 tykkäystä

Tässä jutussa kerrotaan, miten kiinalainen MG Motor tekee tehtaan Eurooppaan ja monet muutkin Kiinan autovalmistajat ovat tekemässä samaa.

EU:n alueella sijaitsevan tehtaan ansiosta MG välttää 45,3 prosentin tullin Eurooppaan Kiinasta tuotavista sähköautoista. Tulli on korkein, jota EU perii kiinalaiselta autonvalmistajalta.

Juttu ei ole ainakaan vielä muurin takana.

2 tykkäystä

Hankkeen odotetaan luovan noin 2 000 työpaikkaa Eurooppaan.

Ei vain työllistä Eurooppalaisia vaan työntekijät tulee hyvin pitkälti Kiinasta. Asuvat tehdasalueen kupeessa asuntoloissa, vaate- ja ruokahuolto hoidetaan Kiinasta käsin, paikallisille jää lähinnä vastuu sähkön ja veden toimittamisesta. Lisäksi kun työntekijöitä kierrätetään Kiinan, Euroopan ja Eteläameriikan välillä niin työaikojen ja palkkojen seuraaminen on täysin mahdotonta. Kun vielä kokoonpanotyölle merkitään kirjanpidossa häviävän pieni osuus niin verotulot eurooppalaiselle isäntävaltiolle jää onnettoman pieniksi.

5 tykkäystä

Jep, kyllä ne tulee ja ottaa markkinaosuutensa, ja tullimuurit kierretään mahdollisuuksien mukaan.

Tässä olennaisimmat kiinalaismerkkien tehdashankkeet Euroopassa tiivistetysti:

  • BYD: Uusi massiivinen henkilöautotehdas rakenteilla Unkariin (Szeged).
  • Chery: Autotuotanto käynnistymässä Espanjassa (Barcelona) yhteisyrityksen voimin entisellä Nissanin tehtaalla.
  • MG (SAIC): Rakentaa uuden autotehtaan Espanjaan (Galicia) vuoteen 2028 mennessä.
  • Leapmotor: Autojen kokoonpano on jo alkanut Stellantisin tehtaalla Puolassa (Tychy).
  • XPeng ja GAC: Valmistavat autoja Itävallassa sopimusvalmistaja Magnan tehtaalla.
  • Vahvat huhut/neuvottelut: Geely harkitsee tuotantolinjan ostoa Espanjasta ja Dongfeng neuvottelee Stellantisin vajaakäytöllä olevien tehtaiden hyödyntämisestä.

Lisäksi Nio on avannut tehtaan Eurooppaan (Unkarin Biatorbágyyn). Tämä tehdas ei kuitenkaan valmista autoja, vaan akunvaihtoasemia Euroopan infran rakentamista varten. Nion päämarkkinat akunvaihtoasemille ovat olleet Saksa, Norja, Alankomaat, Ruotsi ja Tanska. Nio on ilmoittanut laajentavansa toimintaansa ja akunvaihtoverkostoaan vuosien 2025 ja 2026 aikana seitsemään uuteen Euroopan maahan: Itävalta, Belgia, Tšekki, Unkari, Luxemburg, Puola ja Romania.

Nio on avannut akunvaihtoteknologiansa myös muille merkeille ja on solminut yhteistyösopimuksia muun muassa Geelyn ja Changan Auton kanssa. Uusimman sukupolven akunvaihtoasemat pystyvät varastoimaan 21 akkua ja suorittamaan yli 400 akunvaihtoa vuorokaudessa, akunvaihto kestää tyypillisesti vain muutaman minuutin. Lisäksi Nio aikoo hyödyntää asemiensa suuria akkuvarastoja Euroopan sähköverkkojen tasapainottamisessa, eli asemat voivat syöttää virtaa takaisin verkkoon kulutushuippujen aikana.

3 tykkäystä