Minä “vastahaastan” tätä ja väitän, että ruutuaika (ja jopa pelkkä älypuhelimen läsnäolo) itsessään on ongelma.
Perustan tämän ehkä ensisijaisesti siihen, että jos älypuhelin-/ruutuaika on runsasta, niin sillä on tapana syrjäyttää ihmisille lajinomaisia hyvinvointia lisääviä toimintoja. @Tomi_Valkeajarvi videossa se taisi olla tylsistyminen (en ehtinyt vielä katsoa), mutta varmaan ne kriittisimmät syrjäytettävät ovat uni, liikunta ja sosiaaliset suhteet.
Ehkä jotkut aikuiset pystyvät hillitsemään itsensä kohtalaisen hyvin ja käyttämään älylaitteitaan enimmäkseen järkeviin tehtäviin (olen tosin itse menettämässä tämän suhteen uskoani), mutta varsinkin lapsilla tällainen itsesäätely on vielä niin kehittymätöntä, että “oikeanlaisen sisällön kuluttaminen” ja “vääränlaisen sisällön kuluttaminen” menevät iloisesti sekaisin. Lopputuloksena on multipasking, 42 puoliväliin katsottua mopovideota ja suunniteltua pidempi älylaitteen käyttöaika. Ahdistus, ylipaino, tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja hikikomorointi (myönnän, ehkä vähän dystooppinen johtopäätös keskivertoteinikäyttäjän kohtalosta).
Jos en ihan väärin muista, niin älylaitteiden käyttö on yhteydessä heikompaan unenlaatuun, pidempään nukahtamisaikaan ja lyhyempään uneen - kaiketi riippumatta siitä oliko kulutettu sisältö oikeanlaista vai vääränlaista. Jo puhelimen läsnäolo heikentää keskittymiskykyä ja käytettävissä olevaa kognitiivista kapasiteettia. En ole unitutkija tai neurotieteilijä, mutta väitän, että jos puhelin jää makuuhuoneen ulkopuolelle ja puhelimen selailu ennen nukkumista vaihdetaan kirjan selailuun, niin vaikutus uneen on positiivinen.
Ja muuten, jossain taisi olla tutkimus siitäkin, että printtikirjaa lukemalla, kynällä kirjoittamalla tms. oppimisen/kokemuksen muistijälki on syvempi ja pysyvämpi kuin älylaitteella aikaansaatu vastaava. Ei se minusta kovin epäloogiselta kuulostaisi jos näin olisi, ja tätä havaintoa tukee sekin, että tuoreimmissa tutkimuksissa koulujen älypuhelinkiellot ovat vaikuttaneet positiivisesti oppimistuloksiin ympäri Euroopan (muiden positiivisten vaikutusten lisäksi).
Tästä yhdestä lempiaiheistani voisin kirjoitella vaikka kuinka paljon, mutta laitan mieluummin muutaman kirjavinkin aiheesta kiinnostuneille:
- Johann Hari: Kadonnut keskittymiskyky
- Jonathan Haidt: Ahdistunut sukupolvi
- Jean Twenge: iGen & Generations
On myös mahdollista, että olemme @Pohjolan_Eka n kanssa hyvinkin samoilla linjoilla, mutta minulla vain on skeptisempi käsitys ihmisten kurinalaisuudesta, enkä usko, että asiaa voi jättää vain yksilön vastuulle. Viimeisen kymmenen vuoden empiria näyttää osoittavan, että ihmiset kyllä “mädättävät aivonsa lyhytvideoilla” (oikeanlaisen sisällön kuluttamisen sijaan) jos siihen vain suinkin tulee mahdollisuus.
Voin antaa myös yhden setämiehen käytännön vinkin ruutuajan vähentämiseksi. Hankitte neljä lasta. Mikään ei ole vähentänyt omaa ruutuaikaani yhtä paljon kuin jälkikasvu.