Samaan aikaan sentimentti karhuisin sitten Tariffimaailmanlopun 
3 tykkäystä
Samalla Helsingin pörssin yleinen arvostustaso on kohonnut ja on nyt varsin neutraali.
3v mörnintää samalla, kun muu maailma on painellut kohti koillista. Nyt sitten saatiin muutama kuukausi nousua pörssin isoimmissa yhtiöissä, jonka jälkeen Kinnunen toteaa, että Hesulin arvostus on kohonnut ja ollaan neutraalilla tasolla.
45 tykkäystä
Päädyin ostamaan Laatukelloilta. Arvosteluissa oli vähän rutinaa toimituksista ja niiden hitaudesta, mutta ei ihmeempää. Epäilen että käytettyjen kohdalla osa kelloista ei ole edes myyjän varastossa vaan asiakkaalla vielä säilytyksessä ja siksi viivästyksiä niiden kohdalla. Uudet tulleet ajallaan.
5 tykkäystä
Voephaa tuo olla niinnii, vua voepha tuo olla näennii. Luotan byrokratian voimaan. Jos oikeat, tuottavat työt loppuvat, niin byrokratia kasvaa toiseen potenssiin.
Eikös se Stanislaw Leminkin tarinassa käynyt silleen, että suurta hirviötä ei saatu nujerrettua atomiaseilla eikä millään muullakaan perinteisellä. Trurlin ja Klapauciuksen piti turvautua maailmankaikkeuden vahvimpaan voimaan. Byrokratiaan.
6 tykkäystä
Mietin tätä paljon ja jaan muutamia ajatuksia tähän mennessä. Tekoäly muuttaa maailmaa varmasti, mutta toppuuttelisin toistaiseksi rajuimpia visioita.
Erinomainen ja hauska vastaus, mikä vastaa paljon myös omaa ajatteluani.
Käsittääkseni jo nyt eri suuret organisaatiot, oli ne yksityisiä tai julkisia, sisältävät paljon byrokratiaa ja työtä joka on kirjaimellisesti Powerpointien väsäämistä ja puisevia maileja. Jos tämä perustekeminen ei muutu, eikö tekoäly lähinnä vain pahenna tilannetta kun työntekijät voivat agenttien avulla tehdä vieläkin nopeammin esityksiä ja lähettää maileja. Ja tekoäly vuorostaan tiivistää heille toisten tekoälyllä tekemät mailit…
Toinen seikka. Haluaisin puhua kannusteista ja kuka kenelläkin on kannuste puhua tekoälystä mitäkin.
Suuret teknologiayhtiöt investoivat tällä hetkellä noin 400 miljardia dollaria vuodessa AI-infrastruktuuriin (datakeskuksiin). Päälle tulee liuta muita toimijoita.
Miettikää hetki omaa käyttäytymistänne. Jos olette käyttäneet itsellenne paljon rahaa johonkin osakkeeseen, autoon, puolison koruun jne., kuinka herkästi vähättelette tätä uutta ostosta? Kannustaako käytetty raha pikemminkin perustelemaan kahta kovemmin, että jo viikon kuluttua tylsistyttänyt uusi auto tai odotuksia kehnommaksi paljastunut osake on kuitenkin ihan hyvä sijoitus? Ihmisiä riivaa psykologinen paine olla johdonmukaisia ja sitoutua aiempiin lausuntoihin. Ja 400 miljardin investoinnit ovat melko iso lausunto AI:n vallankumouksellisuuden puolesta.
Tai Zuckerberg houkutteli AI-osaajia jopa 100 miljoonan dollarin palkkapaketeilla Metalle. Jos teille maksettaisiin 100 miljoonaa dollaria, puhuisitteko AI:sta kovin vähättelevään sävyyn niin kauan kuin Zuckin ruokkiva käsi on ojossa? Veikkaisin, että moni hetken mielellään vähän liioitteleekin AI:n kykyjä ja näkymiä.
Toisin sanoen, tällä hetkellä tekoälyyn kaadetaan valtavasti rahaa. Se muuttaa maailmaa varmasti, se muuttaa jo! Mutta, melko monella toimijalla on myös satojen miljardien oma lehmä ojassa suorastaan liioitella tätä muutosta, sen nopeutta ja väistämättömyyttä. He ovat satsanneet siihen niin paljon! 
Heidän on pakko lietsoa muutospaniikkia, koska muuten asiakkaat eivät maksa AI-boteista.
Sen lisäksi on helppo osoittaa sormella muiden töitä ja kuvitella niiden olevan helposti automatisoitavissa. Varmasti osa jälleen kerran onkin, mutta yleensä oikea maailma on paljon monimutkaisempi. Hesarissa keväällä joku ekspertti tokaisi koko valtion olevan automatisoitavissa tekoälyllä. Odotan innolla tekoälyllä pyörivää ulkoministeriötä, diplomaatteja, armeijaa, eduskuntaa ja muita instansseja. Saati jos mennään hyvinvointialueisiin yms., automatisoituja hoitajia ja lääkäreitä jne.
Ja, tilastossa ei ainakaan toistaiseksi näy varmaksi tekoälyn vaikutus. WSJ:ssä oli hetki sitten juttua, että saattaa olla että tekoäly vaikuttaa jo nuorempien devaajien rekryjen määrään. Mutta tähän voi vaikuttaa myös se seikka, että korot ovat nousseet ja taloustilanne ollut kimurantimpi sitten ChatGPT:n julkaisun 2022. Tai hetki sitten MIT:n suuressa katsauksessa todettiin, että vain muutama prosentti firmoista raportoi AI-investointien olleen kannattavia! Olemme toki vielä niin alussa, ettei kannata siitäkään vetää liian suuria tulkintoja. Mutta joskus megateknojen puheet ja niiden asiakasfirmojen arki tuntuvat elävän eri rytmissä AI:n suhteen.
Toistaiseksi todistusaineisto oikean vallankumouksen ja nopean massatyöttömyyden suhteen on siis melko laihaa.
Lisäys. Luen parhaillaan Lombardin tekoälykatsausta ja siinä on nostettu eri todistusaineistoa ja skenaarioita tekoälyn vaikutuksesta. Positiivinenkin skenaario työllisyydelle on mahdollinen ja hyvinkin realistinen eli tekoäly auttaa laajasti ihmisiä eri osaamistasoissa töissä, mikä lisää heidän tuottavuutta ja kasvattaa palkkoja. Eli massairtisanomisten tai ihmisten uudelleenohjautumisen sijaan näemmekin, miten kaikentasoiset suorittajat parantavat menoaan. 
55 tykkäystä
Tietysti jos pitkään jatkuneen kesäloman jälkeen joku freelanssi niinku Juurikki toteaa, että hitto eipä tullut muistettua hommata urakoita ensi talvelle, niin on sentään uusi yleispätevä tekosyy omalle laiskuudelle ja saamattomuudelle: AI-jai vei työt. 
3 tykkäystä
HCP ovelana. Pasi Havian lähtöä tuskin moni Focukseen sijoittanut vahvistukseksi kutsuisi, vaikka jengiä on taloon lisää tullutkin.
21 tykkäystä
Lisäät tuohon vielä avokonttorin, missä jokainen paikka ottaa kokoustilojen puutteen vuoksi oman teams-palaverinsa jabran kuulokkeet päässä, niin päästään lähelle tavallisen akateemisen korporaatiotoimisto-orjan elämää. Samalla kun päivittelet liikennevaloja projektinhallintasoftaan ja istut päivittäisessä tiedonvälityspalaverissa lukemassa ääneen asioita, jotka olet aiemmin kirjannut kolmeen eri ketterään työkaluun, katselet sieltä toimiston ikkunasta työukkoja, jotka painaa räntäsateessa katua auki puolella sun palkasta ja mietit, että kummalla onkaan se paskempi duuni.
Vaikka jokin asia olisi teknisesti mahdollista, kuten vaikkapa etätyö kauan ennen koronaa, niin firmojen siirtymisessä teknologian käyttöönottoon menee helposti sen 20 tai 30 vuotta ainakin. Firma on kasa toimintakulttuurin omaavia ihmisiä hierarkkisessa rakenteessa ja ihmiset ovat hitaita muuttumaan. Tällä hetkellä nopein tapa moninkertaistaa tehokkuus omassa toimistotyössä on ihan vain suoraan koodata itse omat tekoälytyökalut kertomatta kenellekään, kun ei kukaan ulkopuolinen kuitenkaan tuu niitä rakentamaan sun legacykorporaatiosoftiin. Valitettavasti kollegat ja pomot silti tulevat jatkossakin aiheuttamaan ongelmia, erityisesti kun kohta kaikki on pakotettu takaisin sinne toimistolle missä heiltä ei voi piiloutua
28 tykkäystä
Legendojen kohtaaminen, erityisesti Amerikan Alokas vaikuttaa onnelliselta 
https://x.com/jimcramer/status/1965938624412713262
16 tykkäystä
On tässä tänä vuonna tullut pohdittua esikoisen syntymän jälkeen aiempaa enemmän omaa ruutuaikaa etenkin iltaisin ja viikonloppuisin. Jotenkin sitä on havahtunut, että nämä hetket ovat vain ohikiitävä lyhyt ajanjakso elämässä ja haluanko viettää suuren osan siitä yhteisestä ajasta katse kiinni puhelimessa.
Mietin myös takautuvasti hetkiä elämässä, jolloin on pystynyt olemaan kaikista parhaiten läsnä hetkessä ilman, että ajatukset poikkoilevat milloin missäkin ja käsi hakeutuu puhelimelle harva se hetki. Oli aika helppo löytää yksi yhteinen nimittäjä näille hetkille: vaellukset erämaassa, jossa ei ole kenttää laisinkaan.
Niinpä kokeilin tänä kesänä simuloida tätä tilannetta, sillä vaellukset ovat nyt hetken aikaa jäissä perhearjessa. Sen sijaan vietin kesällä kaksi viikkoa puhelinlakossa, ja että teki hyvää! Alkuun tuntui vähän oudolta, kun kielsin itseltäni minkään muun sovelluksen käytön puhelimesta paitsi Spotifyn, Google Mapsin ja perinteiset puhelut ja tekstarit hätätilanteiden varalta, mutta lopulta viikot menivät todella helposti ja olivat ehkä koko kuluneen vuoden onnellisimpia viikkoja esikoisen syntymän jälkeisten viikkojen lisäksi.
Loman loputtua ruutuaika kuitenkin räjähti taas käsiin. Tai rähti siinä määrin mitä se voi lapsiarjessa räjähtää. Itselleni jo 2-3 tuntia päivässä (en laske työaikaa tähän) tuntuu liialliselta. Se on kuitenkin 12-18% hereillä vietetystä ajasta katse kiinni puhelimessa.
Tänään töissä YouTuben algoritmit osasi sitten laittaa InderesTV:n käyttäjän suositeltuihin videoihin pätkän, jonka otsikko ja kansikuva kiinnittivät huomioni. Linkki talteen ja lupaus itselle katsoa video illalla. Ja äsken katsoin sen. Itse asiassa kolme kertaa, sillä sen verran vahvasti se resonoi ja puki sanoiksi sen, millaisten ajatusten kanssa olen paininut pidempään. Jaetaanpa siis kyseinen pätkä tänne jos myös muota on joskus mietityttänyt oma puhelimen käyttö tämän päivän digiaikana.
Tämä ei tietenkään tee hyvää foorumin statistiikalle jos kaikki nyt lopettavat puhelimen selaamisen, mutta laitetaan nyt silläkin uhalla. 
Ja lopulta kuitenkin tärkeintä on kohtuus kaikessa, eikä totaalinen pidättäytyminen.
82 tykkäystä
Haastan tätä, koska eihän se ruutuaika itsessään ole ongelma, vaan vääränlaisen sisällön kuluttaminen. Mikäli luet kirjoja, selaat wikipediaa ja katsot youtubesta vaikkapa teknisiä opetusvideoita, niin miksi se olisi ongelmallista tehdä tätä tehokkaasti elektroniselta laitteelta? Lapsena joutui selailemaan jotain fyysisiä tietokirjoja, sanakirjoja, puhelinluetteloita ja vastaavanlaista primitiiviteknologiaa, mikä tuhlasi aivan valtavasti aikaa ja olen vieläkin hieman katkera kaikille näiden parissa menetetyille tunneille, mitä ei enää koskaa saa takaisin.
Nyt meille on keksitty maailman hienoin vehje, mikä tarjoaa rajattoman pääsyn lähes kaikkeen ihmiskunnan tuottamaan sisältöön, joten se on täysin käyttäjästä kiinni, että miten hyödyntää tätä hurjaa ja historiallisesti poikkeuksellista mahdollisuutta lähes rajattomaan oppimiseen, keskusteluun ja luovuuden toteuttamiseen. Mikäli käyttää tätä laitetta katsoakseen tuntikausia päivässä jotain lyhytformaatin aivomädätystä, niin se rehellinen ratkaisu ei ole syyttää työkalua pahaksi ja hankkiutua siitä eroon, vaan tunnistaa oma päätös ja vastuu siitä, että kuinka työkalua käyttää ja sitten vain tietoisesti päättää toimia sen kanssa toisin.
Toki omien rutiinien rikkominen ja haitallisimpien sovellusten poistaminen ovat tehokkaita polkuja oman käytöksen muuttamiseen, joten siksi se varmasti tuntuu niin hyvältä jättää joksikin aikaa puhelin kokonaan pois ja on kokemuksena varsin raikas. Lähtisin kuitenkin siitä, että ruutuajan vähentämisen sijaan kannattaa ensisijaisesti panostaa ruutuajan laatuun. Yllättävän nopeasti se puhelin lähtee kädestä ja alkaa haluta enemmän viettää aikaa muissa puuhissa, kun se laite ei enää tarjoakaan aivoille välitöntä dopamiiniruiskausta älyllistä roskaruokaa.
Jos kerran puhelimen ääressä menee ruutuaikaa se 2 - 3 tuntia, niin sähän saat silloin videoita katsomalla kahdessa päivässä opittua, että miten rakennetaan DeepSeek V3 tekoäly täysin tyhjästä. Jatkat tota tahtia sit vaikka pari kuukautta, niin saadaan Inderesille vihdoin se tekoälyanalyytikkoagentti
45 tykkäystä
Puhelin best!
43 tykkäystä
Video ei varsinaisesti keskittynyt koukuttavan some aivomädän aiheuttaman dopamiini addiktion torjumiseen, vaan pointtina oli, että välillä pitää olla tylsää ja tekemättä mitään. Tällöin aivot menevät “default mode network”-tilaan, joka auttaa meitä pohtimaan elämän suuria kysymyksiä ja löytämään elämälle tarkoituksen. Tämä puolestaan vähentää mielenterveysongelmia ja lisää onnellisuutta.
26 tykkäystä
Ai saan esittää kolme sovellustoivetta? Anna mulle TikTok, Instagram ja Temu!
Vastasinkin tekstiin, enkä videoon. Tylsyyttä ja luppoaikaa on aina välillä tietenkin hyvä olla, mutta se on eri keskustelu puhelinaddiktion ja ruutuajan vähentämisen kanssa. Puhelinta selatessa voi ja pitääkin olla välillä tylsää ja se johtaa siihen, ettei sitä puhelinta aina edes tee mieli katsoa.
4 tykkäystä
Saataisiinko kuri ja järjestys parhaiten toteutumaan, jos kehitettäisiin somen sijaan soma eli dopamiinipillerit ja annettaisiin niiden jakelu täysin työnantajien valvontaan? 
Jos et tee ensin 8 h työtä, et saa 16 h vapaa-ajan dopamiinipilleriä? Olisihan se velkavankeuttakin tehokkaampi syy käydä töissä ja ehdoilla millä tahansa, sillä sitä on markkinatalous.
Taisivat jo viime vuosituhannella tätä suunnitella yhdessä kirjassa. Dopapilleriä kutsuttiin “somaksi”.
Soma (Brave New World) - Wikipedia Soma (Brave New World) - Wikipedia
5 tykkäystä
Alkaa olemaan muuten vanhan aikaista ajattelua, että amatimies saa korkeakoulutettua matalampaa palkkaa.
Niille maksetaan kuitenkin tyypillisesti niistä ylitöistä, saattavat tehdä jonkin firman kautta ja omata jotkut sertifikaatit jotka pakottaa käsien heiluttelijat palkkaamaan heidät hoitamaan hommat kotiin.
Huono puolihan niissä on, että silloin kun työt vähenee, ne vähenee piiskaefektin tavoin siitä päästä.
Itse voisin tykätä, jos työnkuvaan kuuluisi hieman enemmän urheilua ja ulkoilua, mutta ahdistuisin nopeasti, jos se ei sisältäisi jatkuvaa tarvetta ratkaista uusia eteen tuotavia ongelmia.
6 tykkäystä
Olet siis luotu teknikoksi. Insinöörit kun koulutetaan keksimään järjestelmiä ja teknikot pitämään huolen että ne joskus vielä toimivatkin.
4 tykkäystä
Ingengööri mä ikävä kyllä olen, mutta nautin niistä päivistä, kun pääsen kiertelemään teknikon kanssa työmaille.
Tekee hyvää toimistopävien ohella.
EDIT: tai no mikä nyt ikävä kyllä. Kivoja hommiahan ne on. Mutta pointtina, ne tekevät ihmiset tuntuvat myös tienaavan ihan hyvin.
2 tykkäystä
Viissatanen on noussut viidessä kuukaudessa 31 prosenttia, kolmanneksi eniten 20 vuoteen, aika legitisti skipidi sanoo tämä bro. 
https://x.com/KobeissiLetter/status/1966222210936213666
8 tykkäystä
Teknikoita on viimeksi koulutettu joskus n. 25 vuotta sitten, mutta sitkeästi tähän termiin edelleen törmää. Heitä kuitenkin lienee työelämässä vielä kosolti.
Toinen, mahdollisesti todennäköisempi skenaario on, että dippeli-niiloilta on mennyt AMK-uudistus kokonaan ohi. Oikeat inssit kuitenkin löytyvät ihan muualta.
2 tykkäystä