Käsittääkseni viimeistään perjantaina pitäisi tulla liputusilmoituksia annin jälkeisistä muutoksista. Viime perjantaina taisi joku takaajista nakata osakkeet nopeasti laitaan, mutta muuten kaupankäynti on ollut mielestäni yllättävänkin rauhallista.
Ainakin HCM:n ja Syrjälän liputukset pitäisi olla ns. varmoja, niitä odotellessa.. 
Clinical trials gov:ssa on tieto että bexmab f2 primary completion (estimated) on 2026-04.
Tuo BSH 2026 posteri perustuu 11-2025 luentaan mutta sisältää päivitettyä tietoa, kaiketi ennen juhannusta tulee full data readout?
Vaikka Ylen jutussa ei ole Faronista juttua, niin koskettaa se mielestäni silti niin Faronia kuin Suomea.
Linkki :
Huippukalliit syöpälääkkeet pelastavat henkiä
Kaksi nostoa artikkelista :
Jotenkin hävettää ja ihmetyttää, että meillä Suomessa Faronin kaltainen firma rimpuilee rahoituksessa ja kehittää samalla hoitokeinoa verisyövän ja mahdollisesti myöhemmin monien muiden syöpien hoitoon jatkuvasti hyvin tuloksin ja hoitoa kaikenlisäksi siedetään hyvin.
Ehkä joskus kuulemme mistä kaikkialta Faron on yrittänyt saada taloudellista tukea.
Kiinteiden syöpien jatkoihin lähdettiin järkevästi edullisesti tutkijavetoisella keinolla kun on rahat vähissä.
Viestin ei ole tarkoitus olla poliittinen mutta yhteiskunnallinen. Syövillä on iso yhteiskunnallinen merkitys etenkin kansassa jonka keski-ikä on suuri. Tällaisia kansoja on maailma täynnä.
Tällaisen lääkkeen onnistuminen Suomessa toisi Suomeen mainetta, investointeja sekä työpaikkoja.
Toivotaan että näin edelleen käy. Piensijoittajien kukkaron nyörit vaan antaa periksi jossain kohtaa.
Ylen juttu menee keltaisen lehdistön puolelle. Pelkästään 5-v elossaolo-osuuden vertailu vain tietyissä syövissä ei täytä minkäänlaisia tieteellisen tarkastelun kriteereitä.
Suomessa on varsin kustannusvaikuttava terveydenhuolto kansainvälisesti vertaillen.
Enkä sano että MOT ohjelman olisi tarkoitus ollakkaan tieteellinen foorumi vaan sanon, että uutisen faktuaaliseksi väittämäksi muotoiltu otsikko on tarkoitushakuinen ja harhaanjohtava.
Kyllä, laadukkaalle lääketutkimukselle kaivattaisiin Suomessa rahoitusta. Clever-1 on nyt vain vähän epäkiinnostava kohde kun sillä ei näytä olevan olennaista tekemistä syövän biologian tai immuunivasteen kanssa.
Hieman ihmettelen CK tuota kommenttia. Ja piti hakea tukea aiemmille selvityksilleni. Lainaus: “Kyllä, Clever-1-molekyylillä (tunnetaan myös nimellä stabilin-1) on merkittävä vaikutus syövän biologiaan ja immuunivasteeseen, ja se toimii keskeisenä säätelijänä syövän ja immuunijärjestelmän välisessä vuorovaikutuksessa.”
CK, vilpittömästi kysyn, miksi jaksat olla niin aktiivinen tällä palstalla ja tuhlata arvokasta aikaasi jos ja kun vaikutat päättäneen kantasi tämän keissin suhteen? Statementtisi
on taas sen verran tiukka, että en ainakaan itse tuhlaisi aikaa enää tälle palstalle jos olisin tuota mieltä. En ymmärrä.
Nyt saatiin hyvä urakoija hommiin. Voisiko Faronin tutkimusporukka työstää nyt rauhassa jotain uutta jo nykypatentteihin liittyvää. Ei Maijaa jne pidä työttömäksi jättää!
Kun katsaa diamyd medical ketjun läpi niin kriittisyys ei näyttäisi olevan samalla tasolla. EDIT: ja hienoa että on kritiikkiä ja tuo sen esiin. Mutta kova statement että clever-1 ei olisi mitään tekemistä syövän kanssa. Huomenna käsitellään aihetta tohtorityössä, kai nyt jotain liittymäpintaa on
Parexel on tunnettu yhteistyöstään myös big pharmojen kanssa. Ei varmasti ole halvimmasta päästä, mutta laatua heidän on pakko pitää hyvänä maineensa vuoksi. FDA syynää myös kerättyä dataa ja heidän silmätikukseen ei kannata hankkiutua. CRO menettäisi maineensa ja lopulta sponsori on vastuussa datasta. Rahalla palvelu ostetaan, mutta mitään tuhoon tuomittuja projekteja eivät em. maineensa ja projektien riskien hallinnan vuoksi ota.
Eurooppa ja Pohjois-Amerikka. Mikä puuttuu? Aasia ja sen lisääminen jo tässä vaiheessa olisi tuonut lisäkustannukset. Nythän on annoksen määrittely vasta menossa ja alustava tehosignaalin etsiminen. Juho mainitsi, että tekisivät ehkä avoimena satunnaistettuna, mutta siitä näyttäisi olevan luovuttu eli kaksoissokko, jolloin potilas ei tiedä eikä hoitava taho, mitä annetaan. Voi olla fiksumpi näin, koska jos potilaskin saa kuulla, että saa ”vain” aza+plaseboa, voi painetta tulla kokeilla herkemmin off-label lääkkeitä, jos syklien kertyessä menee yhä huonommin. Silloin potilas putoaisi pois seurannasta aiemmin ja datan lastu heikkenisi.
Aasia on pakko ottaa faasi 3:ssa mukaan, jos globaalille markkinalle yritetään. Jenkeissä on aasialaistaustaisia mukana todennäköisesti, mutta eivät ole omassa ympäristössään (ruokavalio, terveydenhuollon omat piirteet jne), joten nuo maat vaativat omat panostuksena.
Aikaisemmissa viesteissä nillitin Faronin leväperäisestä rahan käytöstä palkkioihin ym., niin annetaan nyt “posia” Parexelin valikoimisesta CRO:ksi. Tää on hyvä esimerkki juuri siitä ,mihin nyt kannattaa panostaa. 
Ja Bono hehkuttaa:
And the journey continues.
An important step forward towards a randomised Phase IIb trial, with Parexel now selected as CRO for the BEXERA study in treatment‑naïve HR‑MDS.
I’m very much looking forward to the collaboration with CMO Elizabeth Charlotte Moser MD PhD MBA and the whole high-quality global Parexel team.
Edit: Kansainvälistä touhua.
Elizabeth työskentelee Durhamissa / USA
Sopimus Irlannin yksikön kanssa.
Saksassa iso Parexel yksikkö ja
Parexel Finland on myös olemassa.
Edit 2: Poiju`lle vihjeeksi: BMJ / Gut lehdessä hieman epäsuora Bex - kiinalaisartikkeli /Inflammatory bowel disease
Taidot ei riitä selittämiseen joten en linkitä > saa lippua niskaani
Ja JJ jatkaa:
Absolutely fantastic to work with Parexel on the up-coming Phase 2b trial in HR MDS!
Strong clinical data needs strong execution behind it.
Today, we announced a collaboration with ](Faron Announces Collaboration with Parexel to Support Phase IIb BEXERA Trial in Treatment-Naïve HR-MDS - Faron | Faron)Parexel to support the upcoming Phase IIb BEXERA trial in treatment‑naïve HR‑MDS, a key step as we prepare to advance bexmarilimab into a randomised study.
Parexel’s global haematology experience and operational expertise will be instrumental as we move into the next phase of clinical execution.
Proud of the teams on both sides working closely to support disciplined trial execution.
Zeidan kertoi edellä mikä on ongelma ja kiinalaiset (Li & kumppanit) kertaa miksi ongelma syntyy:
MDS ei ole pelkkä “vika soluissa”, vaan ongelma on koko luuytimen ympäristössä. Luuydin on jatkuvasti tulehtunut, immuunijärjestelmä on epätasapainossa ja makrofagit toimivat väärään suuntaan. Häiriintynyt ympäristö ei vain siedä sairaita soluja, vaan aktiivisesti ruokkii niiden kasvua.
Immuunijärjestelmä ei enää poista sairaita soluja, vaan mikroympäristön muutosten seurauksena alkaa epäsuorasti tukea niiden selviytymistä ja kasvua.
https://www.cell.com/cell/fulltext/S0092-8674(26)00333-8
Uusi Cell paperi haimasyövästä: syöpä ei ala pelkästään mutaatioista vaan solujen ja makrofagien muodostamasta immunosuppressiivisesta mikroyhteisöstä. Makrofagit eivät ole seuraus vaan mukana jo syövän synnyssä.
Bexin tarina voisi kehittyä "parantavasta lisähoidosta” kohti koko taudin ytimeen osuvaa mekanismia? Tai kait se jo on sitä Faronin ideoissa.
Omistajalistaus päivitetty:
Eikä ole kokonaisuudessaan. Ei näy vielä yksityishenkilöiden merkinnät/muutokset tältä kuulta
Faronin tiedote 23 Helmikuuta:
TURKU, FINLAND – Faron Pharmaceuticals Ltd. (AIM: FARN, First North: FARON), a clinical-stage biopharmaceutical company focused on tackling cancers through novel immunotherapies, today announces that data from its Phase I/II BEXMAB trial evaluating bexmarilimab in combination with azacitidine for the treatment of higher-risk myelodysplastic syndromes (MDS) have been accepted for presentation at the 66th Annual Scientific Meeting of the British Society for Haematology (BSH), taking place 19–21 April 2026 in Liverpool, UK.
Ymmärränkö oikein että posterin erittelee: (presenting author)
Dr Emma Searle The Christie NHS Foundation Trust and the University of Manchester
EIKÄ Faronin henkilöstöä ole ainakaan esillä?
Otsikon mukaista Abstractia kannattaisi alkaa haeskelemaan konsa konferenssi alkaa tänään.
BSH. Ei ihmeitä uusia. Ainakin yhdessä kuvassa data cut 3.11.2025. Vasteiden kesto on hyvä, ei mullistava. Osalla ei ole vieläkään seuranta ollut valmis. R/r MDS ei-TP53 mOS ei ollut esim. määritettävissä, seurannan mediaani 11,8 kk. Voivat olla varauksin hyviä asioita. Vasteiden määrä on hyvä, varsinkin TP53:ssa. Potilasjoukot ovat pieniä ja sensurointi luuydinsiirtoon päässeillä heikentää johtopäätöksiä eli lyhentää hyvin menemisen seurantaa, joten vanha virsi, odotetaan niitä satunnaistettuja tuloksia vasteiden (-keston) ja elämänlaadun (verisolusiirrot, infektiot jne) osalta.
Ja mielenkiintoista nähdä, kuinka siirtoon päässeiden hyvin meneminen käsitellään. Sehän oli esim. Zeidanin mukaan yksi mahdollinen venetoklaksin hyödyistä, kun post mortem on analysoitu feilannutta Veronaa, oliko siitä haittojen lisäksi jotakin hyötyä. Jos sen ilmiön voisi jo pre mortem hyödyntää Bexin osalta, kun nyt mietitään koko BEXERA uudelta kantilta.
-P_2_10_BSH2026.pdf (573,4 Kt)
