Compass Pathways on Isossa-Britanniassa toimiva bioteknologiayhtiö, joka kehittää COMP360-psilosybiinihoitoa hoitoresistenttiin masennukseen. Mitä on hoitoresistentti masennus? Kyseessä on masennuksen muoto, johon nykyiset lääkehoidot toimivat huonosti. Pelkästään Yhdysvalloissa puhutaan miljoonien potilaiden markkinasta:
Käytännössä Yhdysvalloissa miljoonille potilaille on saatavilla vain yksi toimiva lääke, J&J kehittämä Spravato, minkä käyttö on epäkäytännöllistä, sillä se vaatii potilaalta käynnin klinikalla kerran tai kahdesti viikon aikana ja viettämään siellä vieläpä useamman tunnin. COMP360 avulla samoja potilaita voidaan hoitaa huomattavasti kätevämmin, koska masennushoito voidaan toteuttaa antamalla vain yhdestä kahteen annosta, eli lääkkeellä on valtava kilpailuetu:
Koska tämä lääke vaatii seurantaa klinikalla ja siksi bisneslogiikka eroaa tavanomaisista lääkkeistä, Compassin myyntistrategiana on iskeä samoihin klinikoihin, missä käytetään jo Spravatoa ja on jo olemassa infra ja osaaminen potilaiden valvontaan tuntien ajan lääkkeiden oton jälkeen. Spravato siis raivasi kovalla työllä Compassille polun hankeen ja nyt sitä samaa polkua on tarkoitus käyttää nopeampaan skaalaamiseen:
Hommahan on siinä mielessä onnellisesti edennyt, että Faasi III osa A on jo onnistuneesti saatu suoritettua ja lääke todistettu toimivaksi 6 viikon käytön kohdalla. Nyt vielä odotellaan Faasi III osa B dataa 26 viikon kohdalta, minkä odotetaan valmistuvan 26Q3 aikana ja ellei sieltä löydy jotain yllättäviä terveyshaittoja tai muita poikkeuksellisia tuloksia, niin New Drug Application päästään tekemään 26Q4 ja siitä onkin latu auki kaupalliselle toiminnalle vuonna 2027. Rahaa löytyy pankista seuraavalle parille vuodelle ja putkessa on myös lääkkeen käytön laajennus PTSD:n hoitoon, mistä saadaan tuloksia lähivuosina.
Joe Rogan ja muut amerikkalaiset vaikuttajat ovat viime aikoina saaneet koko sektoriin kunnolla vauhtia, kun presidentti Donald J. Trump julkaisi paljon julkisuutta saaneen presidentin asetuksen psykedeelisten lääkkeiden käytön edistämisestä mielisairauksien hoitoon. Koska myös demokraateissa suhtaudutaan psykedeeleihin positiivisella tavalla, ovat poliittiset riskit näiden tunteita herättävien lääkkeiden osalta nyt pienempiä kuin koskaan Yhdysvaltojen historiassa:
Yks tärkee kysymys, johon nää kalvot ei anna suoraan vastausta on se, että miten on huomioitu se et tutkittavat helposti erottaa saavansa lääkettä vs. placeboa just näiden hyvin selkeiden psykedeelien haittavaikutuksien vuoksi (etenki hallusinaatiot). Tää on tosi laaja ongelma, johon on just alettu kiinnittää huomiota ku tehdään psykedeelejä koskevaa tutkimusta (ks. esim. https://jamanetwork.com/journals/jamapsychiatry/article-abstract/2846479).
Psykiatrian professori Erkki Isometsä tästä luennoi itseasiassa meille hetki sitten töissä, ja nosti juuri ton ongelman esiin. En nyt kuollaksenikaan löytäny heti sitä tiettyä tutkimusta mitä hän referoi, mutta se viesti siinä on sama: nykytiedoilla psykedeelien teho TRD:n hoidossa ei eroa perinteisistä antidepressanteista, joskus teho jää jopa pienemmäksi. Kysymys on nyt Compass Pathwaysin kohdalla varmasti se, et miten he on taklannu noi perinteiset ongelmat, mitä tulee psykedeelisten lääkkeiden tutkimiseen ja sokkouttamiseen.
Spravatosta mainittakoon Suomen kontekstissa sananen, että sen hinta on niin törkeetä luokkaa (HUS:n alueella luokkaa 13 k€ per yks hoitokerta yhdellä potilaalla), että sitä ei esim. HUS:ssa käytetä ollenkaan, koska on jo olemassa neuromodulaatioyksiköt, joissa on valmis henkilökunta ja infra antamaan iv. ketamiinia, joka on vieläpä tehokkaampaa kuin i.n. ketamiini (Spravato).
Toi on tosi hyvä nosto! Compass on tutkimuksissa koittanut taklata tätä high dose vs placebo ja high dose vs low dose -tutkimuksilla, eli siellä on useampi Faasi III asetelma samanaikaisesti käynnissä.
COMP005: 25 mg vs placebo
COMP006: 25 mg vs 10 mg vs 1 mg
10 mg ja 1 mg annoksellahan tapahtuu jo vaikutuksia, joten potilas ei voi olla täysin varma, että saiko hän korkean vai matalan annoksen. Ymmärtääkseni tämä on FDA:n hyväksymä tutkimusasetelma psykedeeleille
Eli rahan tuloa ei voi estää, mikäli lääke alkaa syrjäyttämään kallista Spravatoa Amerikan rahakkailla markkinoilla?
Hyvinhän tuo näyttää Jenkeissä menevän kaupaksi:
2022: 374 M$
2023: 689 M$
2024: 1 077 M$
2025: 1 696 M$
Toki tässähän ei ole testata psykedeelit vs ketamiini ja COMP360 vaatii Spravatoa intensiivisemmän session, joten kilpailutilanne ei ole ihan 1:1.
Tässä asetelmassa sikäli taklataan hyvin tätä asiaa epäsuorasti, mut ongelma toki on edelleen varmasti jonkunlainen et kun potilas tietää saavansa tutkittavaa lääkeainetta (vaikka todellisuus ois et saa vaan pienillä annoksilla), niin sillä todennäkösesti on jonkunlainen vaikutus hoitovasteeseen. Täs tulee sit isomman luokan ongelma siinä mielessä et meillähän ei mun käsittääkseni oo minkäänlaista arviota olemassa siitä, et minkälainen vaihtelu tos placebovasteessa on sitä mukaan ku annos laskee. On varmasti hyvä valistunut arvaus et varmaankaan ei placebovasteen lasku oo esim. lineaarinen, mut se et minkälainen se tarkka vastekurva on placebon suhteen jää varmasti arvoitukseks.
On hyvinkin mahdollista et jos myyntilupa FDA:lta irtoaa ja markkinoille päästään, niin varmasti jonkun verran markkinaosuutta Spravatolta irtoaa kyllä. Tarkemman potentiaalin haarukointi ei sitte oo enää niin helppo harjotus, mut kyllä semmosenkin varmasti joku pystyy pyöräyttämään.
Tässä kun taklataan hoitoresistenttiä masennusta, tässä määritelty niin ettei 2 tai useampi aiempaa masennuslääkettä toimi niin luulisi kuitenkin, että minkä tahansa vaikutuksen saaminen tilastodataan olisi jo itsessään iso saavutus. Tai siis jos perusmasennuslääke ei näillä potilailla eroa placebosta niin sekin, että saadaan jokin merkittävä ero placeboon luulisi kuitenkin olevan merkityksellinen.
Isompi kysymys on tuo, että saadaanko tässä riittävästi hyötyjä ja eroa tehtyä ketamiiniin, joka nyt on ilmeisesti paras hoito näihin vaikeimpiin tapauksiin. Tuo lääkkeen vaikutuksen kestävyys masennuksen hoidossa vain muutamalla käynnillä on ydinasemassa, koska kilpailukyky nimenomaan nojaa siihen, että hoitokäyntejä tarvitsisi tehdä huomattavasti vähemmän kuin ketamiinihoidossa.
Tässä pitää muistaa se, että tutkitut populaatiot eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Ensinnäkin, kuten Pohjolan Eka tuossa myös mainitsi, nämä ovat nimenomaan potilaita joilla masennuslääkkeet eivät ole tuoneet hyötyä. Tässä tarkemmin tutkituista molempien faasi 3:n potilaista:
Eikö nämä näytä aika hankalasti ja hoitoresistentisti masentuneilta?
MADRS-vähennykset verrattuna plaseboon eli ”delta” on karkeasti samaa luokkaa kuin Spravatolla. Mielestäni (tekoälyanalyysin perusteella) hieman isompia kuin perinteisillä masennuslääkkeillä (siis psykedeeliwn teho TRD/ssa parempi kuin SSRI/SNRI MDD:ssa, ei TRD:ssa joka on hankalammin hoidettava potilasryhmä). Remissioiden prosentti riippuu tutkimuksissa MADRS-lähtötasostakin, jos remissioksi lasketaan MADRS alle tietyn pistemäärän, oliko se nyt 10 vai mitä. Eli jos lähtö-MADRS on korkea, remissioon on vaikeampi päästä. Esim Spravato-tutkimuksissa muistaakseni paremmat remissioprosentit, vaikka Madrs-pudotus karkeasti vastaava.
Oletko Johannes siis psykiatri?
Kuuntelin hiljattain jonkun podcastin, missä Isometsä oli vieraana. Minusta hänen suhtautumisensa näihin hoitoihin kuulosti tosi nuivalta. Paitsi että olemme ammattilaisia, olemme myös ihmisiä, ja muukin asua kuin puhdas data herkästi ohjaa sitä, mitä saamaamme tietoa painotamme. Mielestäni tieteellisesti näitä hoitoja kohtaan kykenee perustelemaan sekä kriittisen että positiivisen/innostuneen kannan nykydatan valossa
Täytyy tässä kyllä Isometsää puolustaa. Esimerkiksi oheinen kirjoitus häneltä vuodelta 2024 on varsin tasapainoinen kuvaus sen hetken tilanteesta (lihavointi minun):
Psilosybiini on depression hoidossa eniten tutkittu psykedeeli, jolla on voimakkaita neuroplastisia ja hermoverkkojen integraatiota lisääviä vaikutuksia (13). Näiden on spekuloitu mahdollistavan uusien assosiatiivisten yhteyksien muodostumisen. Useita psilosybiiniä koskevia kontrolloituja tutkimuksia on nyt julkaistu lääketieteellisissä huippulehdissä (14-16). Alkaa näyttää selvältä, että psilosybiinin kerta-annos intensiivisen psykoterapeuttisen hoitosession yhteydessä tuottaa merkittävää hyötyä ainakin osalle hyvin kroonisesta ja vaikeasta depressiosta kärsivistä potilaista. Hoitovasteen saavien potilaiden osuus on näissä tutkimuksissa ollut 37-70 % (14-16). Uusissa tutkimuksissa osalla potilaista on kuitenkin ilmennyt myös merkittäviä haittoja, kliinisen tilan pidempiaikaista heikkenemistä sekä voimistuneita itsemurha-ajatuksia (16). Psykedeeli- ja MDMA-hoitosessioiden aikana tarjottavan psykoterapeuttisen tuen yhteydessä on myös raportoitu terapeuttien ei-ammatillista käytöstä, mille potilaan hoitosession aikainen poikkeuksellinen mielentila lienee altistanut. Psilosybiinin hoidollista käyttöä koskeva tutkimuspohja on yhä suppea, tutkimuksissa on edelleen merkittäviä metodisia puutteita, eikä hoidon turvallisuuskaan ole selvää. Tätä kirjoitettaessa psilosybiinin hoidollinen käyttö on luvallista erityisehdoin Australiassa ja Sveitsissä.
Vielä muutama vuosi sitten näyttöä oli huomattavasti vähemmän ja haittoja korostettiin ihan eri tavalla ja varsin moralistiseen sävyyn, mutta nyt kun alkaa tulla todisteita, niin kyllä ne hyödyt on pakko tunnustaa. Psykedeelit ovat osittain sukupolvikysymys, sillä suomalaisilla on todella vahvat ennakkoasenteet näihin aineisiin ja ei sitä ihminen tietenkään pääse yhteiskuntaa ja kasvatustaan karkuun, mutta toimivista masennushoidoista ja uusista PTSD-lääkkeistä on niin huutava pula, että kyllä nämä käyttöön päätyvät, jos/kun ei muutakaan parempaa vaihtoehtoa ole.
Samaa mieltä, tuo on varsin neutraalisti kirjoitettu. Tässä podcastissa, minkä mainitsin, voi tietysti olla että hän päätyi tietynlaiseen opponentin rooliin tavallaan keskusteludynamiikan vuoksi, kun toinen keskustelija (Hupli) on selkeästi innostunut näistä terapioista. Mutta podcastissa hänen suhtautumisensa kuulosti hyvin kriittiseltä, minulle tuli mielikuva ”nuivasta” suhtautumisesta
Huplista pitää tietysti huomioida, että hän on ollut poikkeuksellisen lähellä Compass Pathwaysin tutkimuksia ja itse myös aktiivisesti kokeilemassa, joten kenenkään ammattitaitoa kyseenalaistamatta siellä voi tietysti esiintyä vinoumaa positiiviseen suuntaan. Esimerkiksi tässä muutama ote Hesarin jutusta:
Suomi ei nyt näitä tietenkään tule ottamaan käyttöön, kun hyi hirveätä lääkäri antamassa potilaille hippihuumeita, mutta onneksi Amerikassa suhtaudutaan näihin asioihin sallivammin ja tuottavuus on ihan eri luokkaa, joten kalliista hoidosta on myös varaa maksaakin.
Ensinnä jos sallit sanamuotoihin tarttumisen, niin TRD:llä tarkoitetaan masennusta, johon perinteiset masennuslääkkeet eivät tehoa, joten käsittellisesti tässä lauseessa on ristiriita. (No okei, käsitteellä tarkoitetaan masennusta, johon kaksi masennuslääkettä on kokeiltu ilman vastetta, voihan se olla että kolmannella/augmentoinnilla vielä vastetta tulisi vaikka määritelmän mukaan olisi sitä ennen jo TRD)
Itse ajattelen, että tämä MADRS-vähennys ja ”delta” on erityisesti oleellinen välineellisesti lääkeviranomaisen myyntiluvan saamiseksi. Kun nyt miettii vaikka SSRI-lääkkeitä, näillä todisteilla se myyntilupa aikanaan on tullut, mutta kun kerran teho on osoitettu ja myyntilupa on saatu, ei kliinisessä työssä ja yksittäisen potilaan kohdalla kai yleensä MADRS-vähennyksiä niinkään pohdita, tai se ei ole ainakaan oleellisin seikka hoidon tehon arvioinnissa tai sen toteamisessa, että toimiiko aloitettu hoito, tai pitääkö annosta nostaa tai vaihtaa lääkettä? Kyllä se riittää, jos potilas kokee olon riittävästi helpottuneen, ja on tyytyväinen jatkamaan lääkettä, ehkä joskus valmis lopettamaankin. Perustasolla ainakin näin…(Sinä varmaan osaa sanoa paremmin, miten psykiatrialla?)
Eli lupien saamisen jälkeen, kliinisessä työssä: jos potilaat kokevat hyötyneensä näistä terapioista, voidaan sanoa, että hoito toimii. Siinä vaiheessa plasebovaikutuksenkin (tai hoiva/hoitovaikutuksen) hyödyntäminen on sallittua ja suotavaakin.
Jotkut asiantuntijat ovat ottaneet esiin sen, että nykyisissä (kuten Compassin) tutkimuksissa havaittavaa tehoa saattaa laskea se, että ”psykoterapian” rooli psykedeelihoidon kokonaisuudessa on jouduttu poistamaan tutkimusprotokollasta, erityisesti Lykos Therapeuticsin CRL:n jälkeen (MDMA-avusteinen psykoterapia PTSD:ssa), koska FDA ilmoitti, ettei psykoterapian arvio kuulu heidän kenttäänsä, ja on vaikea erotella, mikä osa tehosta tulee lääkkeestä ja mikä terapiasta (varsinkin kun ”functional unblinding” siinä tapahtuu ja vaikuttaa sekä potilaan että terapeutin odotuksiin). Eli jos psilosybiinia ajatellaan psykoplastogeenina, neuroplastisuuden tuottajana, voisi olla, että oikeaan suuntaan ohjaaminen tai ainakin löydetyn oikean suunnan tukeminen voisi auttaa, mutta mahdollisuudet tähän näissä faasi 3-tutkimuksissa olivat hyvin rajoitetut. Myyntiluvan jälkeen myös keskusteluterapiaa saa käyttää. (Tosin on oma kysymyksensä, missä määrin se voisi olla sv-korvattua, jos teho on todistettu juurikin ilman terapiaa, ja kun terapia maksaa).
Voi myös olla, että kaikki hoidon hyödyt eivät näy ainoastaan mielialaa mittaavilla mittareilla. Useat psilosybiinisession läpikäyneet rankkaavat kokemuksen muutaman elämänsä tärkeimmän kokemuksen joukkoon (muina esim. lapsen syntymä, vanhemman kuolema jne elämän isoja kokemuksia). Mitä jos mieliala ei muutu täysin pois masentuneisuudesta, mutta potilas silti näkisi elämänsä uudelleen merkittävässä valossa, ja esimerkiksi arvostaisi omaa elämäänsä, arkeaan, suhteitaan läheisiin uudestaan, ehkä suhtautuisi hieman eri näkökulmasta masennusoireisiinsa, vaikka ne eivät kokonaan olisi poistuneet?
Pointtini siis tässä oli se, että piti tehoa comp001, comp005 ja comp006 -tutkimuksissa merkittävänä tai pettymyksenä, tuo teho ”delta” on nyt tiedossa (myös FDA:lla). Jos olet seurannut Makaryn ulostuloja, vaikuttaa siltä, että MADRS-delta faasi 3-tasolla -3,6 ja -3,8 pistettä ei ainakaan ole se seikka, minkä perustella myyntilupa evätään. Selkeästi hyväksyntää pedataan FDA:n johtajan toimesta, ja myös poliittinen ym. ohjaus vaikuttanee jollain tavalla siihen, mistä näkövinkkelistä FDA katsoo hakemuksen dataa (vaikka ei teoriassa tietenkään pitäisi). Comp005 26 vko data oli positiivinen tehon kestävyyden kannalta, comp006 vielä nähdään q3 alussa. En jaksa uskoa, että se olisi niin huonoa, että muutaisi enää kokonaiskuvaa. Tähän mennessä n. tuhat potilasta annosteltu ja suurinta osaa seurattu koko seuranta-aika, IDMC ei ole havainnut eroa suisidaalisuudessa ryhmien välillä tai lausumansa perusteella muita vakavia haittoja.
Minun ajattelussani se seikka, millä perusteella FDA voisi perustella myyntiluvan antamattomuuden, on juuri tämä kunnollisen sokkouttamisen mahdottomuus, ja siten mahdottomuus varmasti sanoa, mikä on farmakologisen vaikutuksen ja tehon odotuksen vaikutuksen keskinäinen suhde. Olin asiasta jonkun verran huolissani ennen lauantaita, koska ilmeni tässä pari kk sitten, että Compass oli sillä ensimmäisellä FDA/Makaryn commissioner’s national priority voucher-listalla (siis uusi viritelmä, jolla kansallisesti merkittävimpinä pidetyt läkkeet voidaan hyväksyä muutamassa viikossa myyntiluvan jättämisestä), mutta Valkoisesta Talosta käsin Compass poistettiin listalta muutama tunti ennen listan julkaisua. Ajattelin, että jos myyntilupaa poliittisista syistä ei välivaalivuonna haluta ”huumelle”
antaa, niin epäämiseen on kyllä löydettävissä peruste.
Mutta nyt seremoniatilaisuuden katsottuani, ja siinä mm. annettiin (yrityksen nimeä mainitsematta) ymmärtää, että Compass tulee saamaan sen CNPV:n, en ole enää huolissani projektin kampittamisesta poliittisista syistä, ja myöskin uskon, kun mielestäni hyvät perusteet on olemassa hyväksyä myyntilupahakemus, että tämä poliittinen ja FDA:n johdon tahtotila johtaa siihen, että sokkoutuksen ongelmaa ei tarkastella siitä inhorealistisesta tulokulmasta. Asiahan on varsin hyvin ymmärretty sekä psykedeelitutkimuksessa että FDA:ssa jo pitkään. Tai jos tulee advisory committee, se kasataan sillä lailla, että asiaa katsotaan paljolti psykedeelitutkimuksen näkökulmasta eikä
”nihilistisen puritaanisesta” näkökulmasta.
Sepustanpa pitkästi. Joka tapauksessa, uskon, että myyntilupa tulee. Uskon, että sen jälkeen, paitsi lääkärien aloitteesta, apua hoitoresistenttiin ja varmaan muuhunkin masennukseen hakevilta potilailta käsin tulee kiinnostusta ja toiveita tällaisen hoitomuodon kokeilusta. Kannattaa katsoa se EO:n tiedotustilaisuus. Se on tietellisessä mielessä myötähäpeää herättävä, mutta jos edes suht merkittävä osuus ihmisistä on alttiita ajattelemaan samaan sävyyn psykedeelihoidoista versus perinteiset masennuslääkkeet, ja jos poliittinen salliminen ja hyvän tarinan ainekset tarjoava ”folklore” johtaa asian kasvavaan esilläoloon myös medioissa, tästä voi tulla hyvin nopeasti blockbuster!
Ihmiset kuuntelevat mielellään ihmisten tarinoita, ja potilaiden kuvaamat kokemukset psykedeeliterapiasta versus SSRI-lääkkeistä ovat täysin toisistaan poikkeavia, vaikka MADRS-eroihin asian pelkistäen voisi tulla mieleen, että jotenkin vastaavasta hoidosta olisi kyse (Toki on myös infrastruktuuriin liittyviä rajoitteita, kasvua kuitenkin infraan tulee, jos on kysyntää; lisäksi sairausvakuutuksessa korvattavuus on olennainen asia, en osaa sanoa kuinka paljon poliittinen tahtotila voi tähän myötävaikuttaa?)
Executive orderin allekirjoitusseremonia. Huikeaa menoa! Esim. ”Psykedeelien osalta kymmenien vuosien kieltolain aika on päättynyt tänään”. (Ei nyt Trumpin sanomana kuitenkaan, mutta lupa
Lausahduksen esittämiseen lienee kysytty etukäteen)
Cbc:n uutispätkässä FDA:n johtaja Makary. Nimeä mainitsematta antaa ymmärtää tulkintani mukaan, että
ensimmäinen myyntilupa eli Compassin myyntilupa voisi tulla jo loppukesästä!
Hyvä yhteenveto asioista, jota executive orderissa ja seremoniassa esim. Makaryn toimesta kerrottiin:
Ensinnäkin @JusaVaan kiitos kenttäylennyksestä, arvostan kovasti että käväisi mielessäsi et ak:nut vois olla psykiatri Oon siis tosiaan valmistunut 4.3.2026 Helsingin yliopistosta (LL) ja laillistuksen saanut 17.3.2026 LVV:ltä - psykiatrian erikoistumiskoulutukseen laitan haun menemään heti syksyllä. Ajankohtasesti oon töissä erään sairaalan mielialahäiriöosastolla osastonlääkärinä. Mulla on hyvin suuri kiinnostus mielialahäiriöihin ollut pitkään, ja valitettavasti TRD:n näkökulmasta kokemusta löytyy myös pöydän toiselta puolelta - siksi aihe on mulle niin tärkeä ja haluan uraani sillä puolella tehdä.
Pahoittelen ihan suoraa huolimattomuutta tietyissä sanamuodoissa eilen, ak:nut oli selkeesti aivan liian väsynyt eilen. TRD:stä @JusaVaan: oikeassa olet, munhan ois koko ajan pitänyt kirjoittaa, että puhun antidepressanttien augmentoinnista (ja miksei myöskin esim. antipsykoottien tai litiumin augmentoinnista), tai vaihtoehtoisesti yhdestä tietystä tutkimusasetelmasta, jossa tokan epäonnistuneen lääkekokeilun jälkeen kokeillaan vaihtoa kolmanteen antidepressanttiin, tai sitten tutkittavaa hoitomuotoa (eli tää tässä tapauksessa olisi validi tutkimustilanne vaan niiden potilaiden kohdalla, joilla failed number of treatment attempts = 2).
Mun oman vajavaisen käsityksen mukaan tilanne on tällä hetkellä psykedeelien osalta sellainen, että eroavaa tehoa antidepressantteihin ei-hoitoresistentissä tilanteessa ei olla pystytty osoittamaan, mutta TRD:n osalta tutkimustiedon osalta on vielä vaikee sanoa juuta tai jaata. Ja varmaan osin tämä vaikuttaa mm. Isometsän ehkä hieman negatiivis-realistiseen tulkintaan tilanteesta.
MADRS:tä: oon siitä samaa mieltä @JusaVaan kanssa, että oikeasti kun kliiniseen maailmaan mennään pois lääketutkimuksista, niin MADRS:n pistevähennykset ei ole se olennaisin metriikka. Olennaista vaan näissä lääketutkimuksissa ois saada MADRS-pistevähennykset pilkun oikealle puolelle, ja sitä myöten valvovalle viranomaiselle riittävä evidenssi tehosta. MADRS on kuitenkin käytettävissä olevista lomakkeista paras kun arvioidaan mahd. objektiivisesti depression hoidon tehoa, BDI-21 ja PHQ-9 jättävät kuitenkin arvion tilanteesta täysin potilaan vastuulle (ellei kliinikko niitä täytä, mikä on äärimmäisen harvinaista), missä tässä kontekstissa lienee useita ongelmia.
Palataan vielä asiaan kun tästä viriää lisää keskustelua
Compass on siis tehnyt 2 kpl faasi 3-tutkimuksia, joista toinen (comp005) vertaili psilosybiini 25 mg vs. placebo ja toinen (comp006) 25 mg vs. 10 mg vs. 1 mg ja kahdella annostelukerralla 3 vko välein. Kuvaajat Pohjolan Eka laittoi ylle primary endpointeista, joissa näkyy myös placebovasteen suuruus.
Compassin kommunikaation mukaan plasebokontrolloitu data on oleellista erityisesti turvallisuuden osoittamiseksi ja tämä comp006 (kuten comp001) pyrkii selättämään functional unblinding-ongelmaa.
(Kuitenkin on niin, että nyt muiden firmojen uudemmissa tutkimuksissa näytetään taas päätyvän plasebovertailuun, esim ATAI/pbl-003, joten voi olla, että FDA alkaa hyväksyä sen, että täyttä ja todellista sokkoutusta näissä tutkimuksissa ei kuitenkaan ole mahdollista saavuttaa?)
Olen muuten kirjoittanut Lääketieteen teknologisia huipputuotteita etsimässä -ketjuun ehkä reilun vuoden (?) aikana aika paljon Compassista ja muista alan toimijoista, jos jotain sattuu kiinnostamaan aiemmat pohdinnat. Kaikkea tänne en kykene siirtämään, ja tämän ketjun on tarkoitus olla CMPS-spesifinen, mutta kilpailukenttää on toki hyvä ymmärtää, CMPS ei ainoa peluri ole vaikka on potentiaali ensimmäiseen FDA-hyväksyntään
Yksi mikä Compass keskusteluissamme on tainnut tulla vähemmän esille nostetuksi deltan lisäksi, on placeboryhmän teho, COMP 005:ssä, jossa siis true placebo, MADRS week 6 oli -1,2. Se on aika alhainen placebovasteeksi. Tässä tulee se kysymys, tajuaako tutkittava saaneensa placeboa koska ei kokenut trippiefektiä, eli nähdäänkö siis nosebo vaikutus. Se saisi sinänsä ihan ok deltan inflatoitumaan.
Jos katsotaan joidenkin muiden TRD trialien plasebo responssi vasteita, ne ovat paljonkin korkeampia kuin COMP005:ssä havaittu -1.2
Osakkeen hinnassa tällä hetkellä tapahtumassa jonkinlainen hype-efekti Trumpin vauhdittamana. Vielä jos saataisiin joku Kardashian tms puhumaan psilosybiinihoidosta niin voila. Itse kuitenkin kallistun nyt karhu-leiriin, momentum treidausta lukuunottamatta risk reward FDAn hampaisiin joutumisen mahdollisuudet huomioiden nyt hinnannousun myötä sijoittajaa vastaan.
Miten voi olla? Minusta taas vaikuttaa, että FDA on mukana pelissä hoitamassa ensimmäisen psykedeeliterapian läpi muutamassa kuukaudessa. Kyllähän se on kaikille (mukaanlukien FDA) ollut jo vuosia selvää, että kunnollinen sokkoutus on mahdotonta high dose psykedeeleillä. FDA (Makary) tietää ihan hyvin minkätyyppistä dataa on tulossa arvioitavaksi, miksi ihmeessä vedettäisiin tällaista showta, jos muutaman kuukauden kuluttua syynättäisiin data inhorealistisen linssin läpi, kun muunlaiseenkin lähestymistapaan on ihan ”rehelliset” mahdollisuudet (esim. advisory board, jossa asiantuntijoita psykedeelitutkimuksen piiristä?)
Eikö Joe Rogan oo jo ihan hyvä?
Eikö comp006:ssa, missä on pyritty lieventämään sokkouttamisen ongelmaa, ole jo ihan hyvä? Plasenbon virkaa toimittava 1 mg annos -3,7 pistettä.
Nyt en ole niin tarkasti seurannut, mutta onko FDAn pelissä mukana olosta muita indikaattoreita kuin Makaryn ilmeinen myönteisyys? Hänhän ei kuitenkaan suoraan tietenkään päätöksiä ole tekemässä, voi toki käyttää kaikkia käytettävissä olevia keinoja (kiristys, uhkailu lahjonta ) FDAn viranomaisia kohtaan… Trump käytti executive orderia nopeuttamaan päätöksentekoa, mutta ei kai hänkään voi vaikuttaa tieteellisen näytön vaatimuksiin… eihän…? (tähän Anakin ja Padme meemi)
Siis Makary Compassin nimeä mainitsematta käytännössä lupasi Compassille Commissioner’s National Priority Voucherin, ja se olisi hoidettu jo aiemmin, jos joku ei sitä olisi torpannut viime syksynä viime hetkellä.
Totta kai nopeutettu myyntilupahakemuksen käsittely on silti tieteellisen datan käsittely, mutta tuo voucher ilmentää tahtotilaa, ja mitään psykedeeliä ei voida hyväksyä, jos absoluuttisen toimiva sokkoutus on vaatimuksena - siksi olisi minusta ihmeellistä lähteä petaamaan tätä niin voimakkaasti, jos asia pääsisi kariutumaan tähän mihin tahansa psykedeelin tutkimiseen liittyvään ja tiedossa olevaan ”perusongelmaan”, jota voi pitää myös hoidon ominaisuutena.
Pahoittelut useammasta edellisen postin editoinnista, lisäilin sinne pointteja…
Tahtotila selvästi näyttää olevan. Se että realisoituuko se toivotulla tavalla, on niin subjektiivisen arvion päässä, että paha sanoa mitään. Minun kolikonheittoni menee yleensä niin, että se asettuu eri kannalle FDA:n kanssa.
Sen verran ennakkotapausta tahtotilojen merkityksestä on kuitenkin hyvä tietää, että Alzheimerin tautiinhan runnottiin aducanumab hyväksyntä läpi vaikka näyttö oli aivan kuraa. Olen tainnut tästä joskus ennenkin mainita. Esimerkkejä lienee muitakin mutta tuo nyt aina itsellä tulee mieleen.
Kiitos ajatustesi esiintuomisesta joka tapauksessa, ja keskustelusta. Joka tapauksessa se on fakta, että sinulla on enemmän kokemusta tästä kolikonheitosta, voi olla, että uskon omaan teesiini liiankin vahvasti (tämä muille ketjua seuraaville disclaimerina!)
Oon siis tosiaan valmistunut 4.3.2026 Helsingin yliopistosta (LL) ja laillistuksen saanut 17.3.2026 LVV:ltä - psykiatrian erikoistumiskoulutukseen laitan haun menemään heti syksyllä. Ajankohtasesti oon töissä erään sairaalan mielialahäiriöosastolla osastonlääkärinä. Mulla on hyvin suuri kiinnostus mielialahäiriöihin ollut pitkään, ja valitettavasti TRD:n näkökulmasta kokemusta löytyy myös pöydän toiselta puolelta - siksi aihe on mulle niin tärkeä ja haluan uraani sillä puolella tehdä.
) FDAn viranomaisia kohtaan… Trump käytti executive orderia nopeuttamaan päätöksentekoa, mutta ei kai hänkään voi vaikuttaa tieteellisen näytön vaatimuksiin… eihän…? (tähän Anakin ja Padme meemi)