Tämän viikon perjantaina sijoittajahaastatteluvuoroon astuu foorumilainen, joka on taitava kirjoittamaan ja joka saa viesteillään lukijan hyvälle tuulelle. Hän taitaa olla aika tunnettu kärsivällisyydestään ja pitkäjänteisyydestään sijoittamisessakin.
Hänellä on toki yleisesti hyvää ajateltavaa sijoittamiseen, mutta myös eri elämän osa-alueisiin. Ja muutenkin, tällä tyypillä on mielestäni yleisesti hyvä asenne elämään. 
Rentoa päivää kaikille!
169. Shinjuku-mies
Tämä foorumilainen on poikkeuksellisen hyvä kirjoittaja: hänen viesteistään jää usein käteen joko ajattelemisen aihetta tai ihan vain parempi fiilis - no itse asiassa usein jopa molemmat.
Hän on kärsivällinen ja pitkäjänteinen kaveri, eli sellainen, millaisena usein hyvä sijoittaja nähdään. Useinhan me sijoittajat olemme turhan hätäisiä fomottajia ja katkaisemme voitot sekä annamme tappioiden juosta. 
Muutenkin hänellä on hyvin viisaita ja maanläheisiä ajatuksia, siis sellaisia joita aidosti pystyy oikeassa elämässä “toteuttamaan” pitkäjänteisesti. Hänellä ei ole vain hyviä ajatuksia vain sijoittamista ajatellen, vaan ihan muuhunkin elämään - sellaisia maanläheisiä ja toimivia myös pitkällä aikavälillä.
1. Kerro viidelläkymmenellä sanalla, kuka olet.
Olen lahtelainen, kompaktissa omistuskaksiossa asusteleva, reilu nelikymppinen mies, mutta myös Japaniin rakastunut ympärivuotispyöräilijä, kokeellinen kotimuusikko, ikuinen haaveilija, todennäköinen toteuttaja, sekä pitkäjänteinen pörssi- ja indeksirahastosijoittaja. Aikaisemmin säästämistä karttava kulutusjuhlija, nykyisin budjetointia rakastava kansankapitalisti.
2. Kerro kolme asiaa, mitä harvat sinusta tietävät.
Olin luonnonläheinen lapsi. Vaikka 90-luvulla oli NES, Amiga 500 ja PS1, niin viihdyin silti enemmän ulkona ja luonnossa, mm. majoja rakennellen ja ympäristöä tutkien. Osasin pienenä nimetä lähes kaikki Suomen linnut ja perhoset ulkonäön perusteella, koska luin useat lintu- ja perhoskirjat kannesta kanteen. Keräsin myös jalokiviä ja osasin piirtää maailman kartan ulkoa jo pienenä melkoisella tarkkuudella.
Olen jättänyt jälkeni Suomen tubehistoriaan YouTuben alkuajoilta, kun noin 20 vuotta sitten parin iltaoluen jälkeen päätin työstää Salkkareihin liittyvän Dance Remixin ja ladata sen tubeen, jossa se nousi nopeasti aikansa viraaliksi hitiksi. Tuleepa tuohon liittyvää vielä tänäpäivänäkin toisinaan netissä vastaan.
En ole ikinä omistanut autoa, vaikka minulla on ollut BC-ajokortti 23 vuoden ajan. Ajoin armeijassa puolen vuoden aikana enemmän kuorma-autolla, kuin olen ajanut henkilöautolla tähän päivään mennessä. Luovuin autoilusta kokonaan 2016 ja ryhdyin rakentamaan loppuelämääni autottomuus edellä.
3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on sijoittamisen lisäksi?
Japani: Tämä maa on ollut lähellä sydäntäni jo lähes 22 vuoden ajan. Opiskelin japanin kieltä aikoinaan ihan koulussa asti ja sen jälkeenkin itsekseni. Maassa olen käynyt kahdeksan kertaa ja yhdeksättä reissua jo suunnittelen, olen siis nähnyt Japania enemmän, kuin Suomea, jos paikkakuntien määrässä mitataan. Siinä maassa kaikki aistit nauttivat ja siksi Japani on minulle parasta huumetta. En kuitenkaan pidä animesta tai mangasta yhtään. Suosittelen foorumilaisille matkustamaan Japaniin edes kerran!
Musiikki: Genreissä olen omalla tavallani kaikkiruokainen, mutta vaikkapa heavy tai rock ei jostain syystä uppoa. Kuuntelen paljon eksoottisempaakin musiikkia, eikä minua häiritse, jos en ymmärrä lyriikoista tuon taivaallista, jos biisi muuten on toimiva. Viime aikoina kuunnellut paljon mm. japanilaista city-poppia, räppiä ympäri maailman, housea, ysäridancea, eurodancea jne.
Matkustaminen: Matkustelu tuli mukaan harrastuskuvioihin pitkälti Japanin ansiosta ja olenkin nyt harjoitellut matkustaa välillä muuallekin, kuin aina vain Japaniin, helppoa se ei ole. Haluaisin joskus matkustaa jopa Mongoliaan, Grönlantiin, Huippuvuorille ja ehkä piipahtaa Etelämantereellakin. Rantalomia inhoan, joten niihin minua ei saa enää ikinä.
4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?
Herään 04:40, hoidan aamutoimet, syön kuiturikkaan aamupalan ja poljen pyörällä toimistolle. Näyttöpäätetäytteisen työpäivän päätän noin kello 14 tietämillä ja poljen aina kaupan kautta kotiin, koska tykkään ostaa pienemmissä osissa ruoka- ja käyttötavaraostoksiani, jotta mahtuvat aina reppuun. Inhoan lähikauppoja, joten käynkin aina ”kaukokaupoissa”, eli hyödyllisiä lisäkilometrejä tulee joka päivälle, kaikkina vuodenaikoina.
Kotona luen päivän uutiset, selailen Inderesin foorumia sekä somea ja saatan vilkaista, mitä sijoitussalkuilleni kuuluu, sekään kun ei enää ole jokapäiväistä. Jos on pelifiilis, niin pelailen tietokoneella tai jos tuntuu, että vielä voisi lähteä lenkkeilemään yksikseen tai kaverin kanssa, niin sitten vain lähden. Usein arkeen mahtuu myös lihaskuntoharjoittelua kotosalla.
Noin kello 21 jälkeen sitten nukkumaan. Arjet ovat hyvällä tavalla tuttua toistoa ja toisinaan jotain positiivisen yllättävääkin mahtuu mukaan. Saan hyödynnettyä arjen laatutunteja vapaa-aikaan mielestäni mukavasti, näin talvella on myös mukava lähteä töistä kotiin, kun ulkona on vielä valoisaa.
5. Millainen olet sijoittajana?
Pitkäjänteinen ja isänmaallinen sijoittaja, jos pelkkiä osakevalintoja katsotaan, ehkä jopa tylsä sijoittaja, jos indeksirahastoja tarkastellaan. Vannon ajan ja lisäostojen nimeen ymmärtäen, että aika voittaa ajoitukset ja valitut sijoituskohteet voivat heilua suuntaan tai toiseen ilman, että se muuttaisi oleellisesti sijoitussuunnitelmaani.
Suorissa osakkeissa haluan pysyä vain Helsingin pörssin yhtiöissä ja indeksirahastoilla hoidan maantieteellisen hajautuksen. Syynä tähän on, että kokemuksia rikkaampana siedän paremmin kotimaisten yhtiöiden kurssiheilahteluja ilman myyntipaineita ja pysyn paremmin perillä salkkuni yhtiöiden tilanteesta. Ei ole juuri mielenkiintoa perehtyä yksittäisiin ulkomaalaisiin yhtiöihin, joten indeksirahastot kuukausisäästöin olivat sitä kautta luonnollinen valinta kotimaan ulkopuolisille markkinoille.
6. Millainen sijoitushistoriasi on?
Kun ostin nykyisen omistusasuntoni alkuvuodesta 2017, niin OP:n virkailija suositteli avaamaan myös OP-maltillinen-rahaston, johon säästelin puolisen vuotta. 2017 kesällä ostinkin jo pitkälti extemporeena ensimmäiset osakkeeni, 50 kappaletta DNA:ta, kun ajatus suorasta osakesijoittamisesta alkoi kiinnostamaan aiheeseen vielä sen kummemmin perehtymättä. Samalla laitoin OP-maltillisen lihoiksi ja aloitin Maailma-indeksiin kuukausisäästämisen, joka pyörii yhä.
Salkkuni yhtiöt ja sijoituskohteet hakivat suuntaansa useita vuosia aloittamisen jälkeen, näiltä ajoilta vain Incap, Sampo ja Nordea vakiinnuttivat paikkansa ja ovat matkassa yhä aloittamisen alkuvuosilta. Piipahtipa salkussani myös eräs Hyzon, jonka sain myytyä kuin ihmeen kaupalla pienellä voitolla pois.
2021 lopulla OP avasi vihdoin oman osakesäästötilinsä ja sinne on sen jälkeen rakentunut 100% Helsingin pörssin laadukkaista osingonmaksajista kasattu kymmenikkö. Omistin myös seitsemää eri ETF-rahastoa, jotka myin pois voitolla 2023 alkuvuodesta rahoittaakseni itselleni suoran hammasrivistön, eli jatkosijoitus oli uuden hymyn arvoinen.
7. Millainen salkku sinulla on? Jos sinun pitäisi jättää salkkuusi viideksi vuodeksi vain kolme osakettasi ja yksi rahastosi, mitkä ne olisivat ja miksi?
Arvo-osuustililläni on kolmea eri indeksirahastoa pyörimässä kuukausisäästöin ja 10 Helsingin pörssin yhtiötä. Osakesäästötililläni on vain Helsingin pörssin osinko-osakkeita, myös siellä 10 eri yhtiötä.
Salkkuuni jäisi viideksi vuodeksi hyvillä mielin Sampo, Nordea ja Mandatum, sekä indeksirahastoistani vanhin, eli Maailma-indeksi. Luotto Sammon, Nordean ja Mandatumin tekemiseen ja arvonluontiin on kova, nyt ja aina. Maailma-indeksissä taas luotan 5 vuoden aikana korkoa korolle -ilmiön ihanuuteen.
8. Mitkä kaksi osaketta ostit viimeksi? Kerro myös sinun ostoperusteesi.
Fiskars ja Enento, molempia pienet 10 kappaleen ajallisen hajautuksen lisäykset. Ostoperusteena ajallisen hajautuksen lisäksi molempiin myös keskihintaa alaspäin.
9. Mitä kahta rahastoa ostit viimeksi. Kerro myös sinun ostoperusteesi.
Jokaisena palkkapäivänä kuukausisäästö pitää huolen, että kolme eri indeksirahastoa saa syödäkseen. Eli kahden sijaan aina kolme: OP-Aasia Indeksi, OP-Eurooppa Indeksi ja OP-Maailma Indeksi. Näistä en tingi, kuukausisäästöt pyörivät aina, vaikka suoria osakeostoja ei tulisikaan tehtyä useampaan kuukauteen.
10. Millainen on sinun osakepoimintaprosessisi normaalisti askel askeleelta?
Pitkälti sekoitus omaa intuitiota ja yhtiön ymmärtämistä, sekä punnitsemista, miten hyvin yhtiö soveltuisi pitkäjänteiseen salkkuuni. Myönnän, että olen laiska perehtymään yhtiöiden lukuihin, niitä enemmän pidän tärkeämpänä, että tunnen yhtiön, mitä se tekee, missä päin maailmaa toimii jne.
Itse päätös uuden yhtiön poimimiselle salkkuun ottaa aikansa, koska en osaa tehdä nopeita päätöksiä, en edes silloin, kun kurssi olisi herkullisen alhaalla. Hyödynnän aina mieluusti harkinta-aikaa, niin osakevalinnoissa, kuin elämän muillakin osa-alueilla.
11. Millainen on sinun rahastopoimintaprosessisi normaalisti askel askeleelta?
Indeksirahastojen ostoissa voin pitää aivot narikassa, näissä automaattiset kuukausilisäykset hoitavat prosessia minun puolestani ja korkoa korolle -ilmiö takoo tuottoa kuin itsestään.
12. Miten sinusta on tullut noin pitkäjänteinen sijoittaja – ja mikä on ollut tärkein oppi/ajatus, joka on auttanut sinua pitämään kiinni tästä ominaisuudesta?
Kun aloitin sijoittamisen, niin en osannut vielä nimetä sijoitusstrategiaani tai -tyyliäni, alussa oli vain se tärkeä päätös aloittaa ilman sen kummempaa suunnitelmaa ja hitaasti tutkia, miten markkinat toimivat, miten itse reagoin kurssimuutoksiin, millaista riskitasoa olen valmis sietämään ja millä aikataululla olen mukana.
Joitain vuosia se otti, kunnes oivalsin ja päätin, että voin edetä suorilla suomalaisilla osakkeilla ihan samaan tapaan kuin indeksirahastoilla, eli pitkäjänteisesti ja ajallisin lisäostoin, tässä tapauksessa myös osingot uudelleensijoittaen. Tässä kohtaa minusta muovautui pitkäjänteinen kansankapitalisti.
Nykyiset omistukseni ovat suurimmilta osin OMXH25-indeksin yhtiöitä, eli eräänlainen suorilla osakkeilla kasattu indeksikokonaisuus, joka vakiinnutti paikkansa salkkuuni. Pieniä muutoksia olen valmis tekemään myynneillä, jos tarpeen, mutta myyntejä tapahtuu vähän, 0-3 kappaletta vuodessa.
Tärkein oppi pysyä tässä sijoitussuunnitelmassani on ollut se, että ei minulta ole aika loppumassa kesken, todennäköisyydet pitävät siitä huolen. Nuorempana parikymppisenä eläminen tässä ja nyt oli tärkeintä, eikä ollut vielä hirveästi huolta huomisesta, mutta kun ikää tulee, niin huomista ja tulevaisuuttaan tarkastelee ihan eri tavalla. Kun pitkäjänteinen ajattelumalli on yhä enempi läsnä pääkopassa, niin sitä on yllättävän helppo soveltaa myös sijoittamisen maailmaan.
13. Lainasin rumasti vain pienen osan yhdestä viestistäsi ”..Voi osakepoiminnan helppouteen hieman vaikuttaa valitsemalla niitä tylsempiä ja vakaita osinkolappuja, lisäillen niitä ajallisesti hajautellen, koska aikahan näissä ratkaisee..” Minkä takia sinä sijoitat osinkolappuihin, oletko Omien osto -puolueen puheenjohtaja @Verneri_Pulkkinen:n vihollinen?
Jos omien ostoilla saa luotua kestävää lisäarvoa omistajille, niin ehdottomasti se on tervetullutta myös minunkin salkkuuni. Kaikki käy, mutta pakko myöntää, että osingot edellä olen salkkujani vuosien mittaan kasaillut, en laittaisi silti pahakseni, jos jokin salkkuni yhtiö päättäisikin vaihtaa osinkojen maksamisen omien ostoihin. Vakaa osinkolappu voi olla myös vakaa omiaan osteleva lappu, jopa molempia samaan aikaan.
Tarkoitin alkuperäisessä kirjoituksessani lähinnä, että Helsingin pörssistä voi löytää myös vakaampia ja jopa tylsiä yhtiöitä, kuten Sampo, jota voi omistaa pitkään tasapainoittamaan salkkua, jossa on mukana myös riskisempiä kasvuosakkeita. Osinko-sanan olisi siis voinut jättää tässä tapauksessa kirjoittamattakin.
Eihän Verneriä voi pitää vihollisena, Varteissakin puhuu niin lempeän rauhoittavalla Morgan Freemanin tasoisella äänellä, että saisi halutessaan monet lumoutuen liittymään Omien osto -puolueen matkaan.
14. Mitkä ovat sinulle tärkeimpiä tietolähteitäsi sijoittamisessa? Mainitse ainakin viisi perusteluineen.
Yhtiöiden omat nettisivut ja some-tilit, näistä saa hyvin tietoa yhtiöiltä suoraan ja viestintä on ollut mielestäni mukavan aktiivista.
Sijoitusblogit, näitä on ilo lukea ja nähdä, miten muiden sijoitusmatka etenee, motivoi itseäni samalla.
YouTube, täältä löytää valtavat määrät sijoitusaiheisia videoita eri tekijöiltä, joita katselen usein syödessäni.
Sijoitusaiheiset some-tilit, näitä on useampikin seurannassa ja tarjoavat hyviä postauksia ja näkemyksiä.
Inderesin foorumi, loogista, kai tämän saa mainita viidentänä ilman perusteluja..?
15. Jos sinun pitäisi valita Foorumilta neljä tyyppiä ja Inderesiltä kaksi tyyppiä hoitamaan salkkuasi viideksi vuodeksi, ketkä valitsisit ja miksi?
Kaikella kunnioituksella, en valitsisi ketään. Syitä on kaksi, joista ensimmäinen on se, että tämä on minun henkilökohtainen sijoitusmatkani ja ulkopuolisten hoitamana se matka olisikin yhtäkkiä ryhmämatka ilman minua.
Toisena syynä olisi se, että voisin ihan hyvin jättää nykyisen salkkuni täysin hoitamatta viiden vuoden ajaksi ja palata sen jälkeen jatkamaan siitä, mihin itse aikaisemmin jäin.
Sen verran levollisin mielin siis sijoitan, että voisin hyvinkin viideksi vuodeksi vain unohtaa salkkuni, jatkaa sen aikaa normaalia elämääni ja kasvattaa sinä aikana melkoisen käteiskassan ostoille.
16. Miten sinä hallitset tunteesi sijoittamisessa, ettet joudu esimerkiksi FOMOn valtaan?
Ajattelen FOMOa yleisellä tasolla siltä kantilta, että se on pelkoa jäädä ulos markkinoilta ja koska olen itse markkinoilla koko ajan kymmeniä vuosia putkeen, tapahtui markkinoilla sinä aikana mitä tahansa, niin mitään pelkoa jäädä ulos tai paitsi mistään ei pääse muodostumaan. Yksinkertaisuudessaan näin.
17. Onko sinulla euromääräisiä tai prosentuaalisia tavoitteita sijoittamisessa? Ja miten hyödynnät tai aiot hyödyntää kertyvää varallisuuttasi elämässäsi?
On, tavoitteena on keventää työntekoa ja lisätä vapautta jo paljon ennen eläkeikää ja myös mahdollisuuksien mukaan turvata tulevia eläkepäiviä. Tätä ennen varatavoitteena on taloudellinen mielenrauha, joka on mielestäni jo täyttynyt.
Sijoitussuunnitelmani takarajaksi olen asettanut 60 ikävuotta ja vähintään 500 000 euron nettovarallisuuden. Jos tuo varallisuus täyttyy nopeammassa aikataulussa, niin aina parempi, mutta viimeistään kuusikymppisenä haluan olla siinä pisteessä, että voin ottaa rennommin.
Työ on minulle tärkeää ja merkityksellistä täytettä arkeen, eli tuskin jäisin aikaisemmin työelämästä kokonaan ihan helpolla pois, vaikka tavoitteet täyttyisikin tai jopa ylittyisi, todennäköisemmin vähentäisin töitä, eli lisäisin reippaasti lomaviikkoja, jos se vain on mahdollista.
Ennen maaliviivaa on hyvä juhlistaa myös tärkeitä välitavoitteita, eli ns. checkpointeja, joita itselläni on ollut esim. 10k€ salkku, 100k€ salkku ja 150k€ nettovarallisuus jne. Nämä välitavoitteet motivoivat jatkamaan kohti maaliviivaa, kun huomaa homman toimivan.
18. Olet käsittääkseni ”musiikki-ihmisiä”? Kertoisitko tästä lisää. (saa mainostaa omia juttujaan)
Kyllä vain, tykkään kutsua itseäni kokeelliseksi kotimuusikoksi, joka väsäilee kokeellista elektronista musiikkia tai ainakin vähintään musiikin kaltaisia koeputkituotoksia, enemmän tai vähemmän Japanin innoittamalla saundilla, eli Japanin fanittaminen on seurannut minua myös musiikkiin asti.
Väsäilin myös 2000-2011 räppibiittejä kaverini kanssa ja yksikseen. Tuo oli sitä aikaa, kun suomiräppi teki nousuaan ja oli helppoa saada jalkaa oven väliin esimerkiksi Mikserissä. Saatiin musaa soimaan livenä mm. Summer Up -festivaaliin sen alkuvuosina, tehtiin yhteistyöllä omakustannelevyjä ulkomaita myöten jne. Hienoja muistoja noilta ajoilta ja aivan valtava määrä räppibiittejä tallessa.
Tähän kaiken väliin on mahtunut yli 20 vuoden aikana myös huumorimusiikin tekemistä, esimerkiksi Salkkarit-rallatuksista tubettaja UncleSamPatriotin kanssa yhteistyössä tehtyihin biiseihin. Hauskaa on ollut!
Täältä voi käydä kuuntelemassa tuoreimpia musiikkituotoksiani: Stream Yykeli music | Listen to songs, albums, playlists for free on SoundCloud
19. Alokas ei taida olla sijoittamisessa noin pitkäjänteinen kuin sinä, anna kolme vinkkiä, miten hän voisi kehittyä tässä suhteessa?
Tiedosta, että aika on aina puolellasi. Välttele myyntejä, jos luotat salkkusi yhtiöihin, äläkä ujostele ajallisesti hajautetuissa lisäostoissa. Indeksirahastojen ihanuutta tykkään toitottaa aina, joten toitotan sitä myös tähän, niillä saa kasattua itselleen vakaan peruskallion, jonka päälle voi lähteä kasaamaan muita sijoituskohteita.
20. Mistä haluat kiittää Inderesiä ja sen Foorumia?
Haluan kiittää Inderesiä laadukkaasta sisällöstä ja hienosta Inderes-lippiksestä! Foorumille iso kiitos yhteisöllisyydestä ja rennosta ilmapiiristä, asiallista keskustelua ja mukavan lupsakkaa meininkiä! Hyvää ja tuottoisaa uutta vuotta 2026 kaikille!
Kiitoksia kivoista vastauksista Shinjuku-mies!
Erityisesti Shinjuku-mies kuuluu mielestäni siihen joukkoon, jota voisin hyvin käyttää esimerkkinä sellaisesta ihmisestä, jolla on hyvä asenne elämään ja joka osaa balansoida asiat siten, että elämän eri osa-alueet toimivat hyvin yhteen ja kestävästi.
Itsereflektointi, monipuolisuus ja pitkäjänteisyys yhdistyvät tässä foorumilaisessa, jotka yllättävän usein puuttuvat muuten, niin fiksuilta sijoittajilta - ja ehkä juuri nämä osa-alueet ovat niitä, mitkä ovat monilla sinänsä terävillä kavereilla esteenä mm. siksi kun em. ominaisuudet usein vähentävät besserwisseriöintiä, mustavalkoisuutta ja kapeakatseista maailmankuvaa.
Kiitoksia ja rentoa uuden vuoden alkua!
Olen ehtinyt kuuntelemaan hieman tämän päivän haastateltavan musiikkia - oli kyllä miellyttävää kuunneltavaa, suosittelen
Stream Yykeli music | Listen to songs, albums, playlists for free on SoundCloud
Oli aamulla aika synkkää YTD:n osalta, mutta nyt on piristynyt kivasti 
Toivottavasti vuosi 2026 tuo muutoksen tähän meininkiin 
Hyvää viikonloppua kaikille!
Huomenna, eli perjantaina, julkaisen haastattelun, jossa pureudutaan tällä kertaa pörssi-indekseihin. Kysymyksiini vastasi kaikkien tuntema tyyppi, joka oli haastateltavana jo Alokas haastattelee -ketjun alkuvaiheessa.
Johdan muuten OMXHGI:tä jo prosentilla YTD:ssä.
Mukavaa torstaipäivää kaikille!
170. Kannattaako pörssi-indeksejä seurata, Verneri Pulkkinen?
Tällä kertaa pyysin Verneriä haastatteluun useimmille sijoittajille tärkeästä aiheesta, eli ”indekseistä”. Verneri ei itse esittelyjä kaipaa, ja olihan hän ketjun ensimmäinen haastateltavakin.
Tein hänelle kysymyksiä, jotka kiinnostavat itseäni ja joista ajattelin olevan hyötyä erilaisille sijoittajille. Ainakin itse sain paljon uutta hyödyllistä ajateltavaa omaa sijoitustoimintaa ajatellen. 
1. Mitä ovat pörssi-indeksit? Miksi päähuomio on aina jenkki-indekseissä?
Pörssi-indeksit ovat pörssien kehitystä kuvaavia indeksejä. Indeksi on suhdeluku, joka kuvaa pörssihintojen suhteellista muutosta. Yhdysvaltain S&P 500, Saksan DAX tai vaikkapa Helsingin pörssin yleisindeksi ovat tunnettuja indeksejä.
Indeksejä rakennetaan lukemattomin eri kriteerein, mutta pääindeksit yleistäen kuvaavat pörssin keskimääräistä kehitystä. Suurimmilla yhtiöillä on suurin paino indekseissä, ellei indeksiä ole painorajoitettu. Esimerkiksi NVIDIAn paino S&P 500 indeksissä on kirjoitushetkellä noin 7 %.
Hintaindeksien lisäksi on olemassa tuottoindeksejä, joissa lasketaan osinkotuotto mukaan indeksin kehitykseen (ns. Kokonaistuotto).
Amerikkalaiset indeksit on kieltämättä huomion keskipisteenä, koska amerikkalaispörssien markkina-arvo on noin kaksikolmasosaa maailman pörssien arvosta ja Yhdysvallat on taloudellinen, kulttuurinen ja sotilaallinen hegemonia.
2. Jos et saa mainita Hesulin pörssin indeksejä etkä Yhdysvaltain indeksejä, niin mitkä ovat viisi sinulle tärkeintä indeksiä? Perustele valintasi.
STOXX 600 Europe kattaa 90 % Euroopan pörssien markkina-arvosta ja sen 600 jäsentä kuvaa kohtuullisen hyvin europörssien kehitystä.
MSCI ACWI eli MSCI:n All Country World Index maalailee koko maailman pörssien kehitystä, sisältäen kaikenlaisia markkinoita. Tosin, indeksin koostumuksesta 64 % tulee Yhdysvalloista, joten käytännössä se on piilo-USA-indeksi maailman mausteilla.
MSCI ex USA kuvaa vastaavasti maailman (kehittyneiden talouksien) indeksien kehitystä ilman Yhdysvaltoja.
MSCI Emerging Markets eli kehittyvät markkinat kuvaa hyvin, miten nousevien kasvutalouksien pörsseillä menee. Tosin tästäkin indeksistä puolet on Kiinaa ja Taiwania.
First North Finland pienyhtiöindeksi kertoo karua tarinaa suomalaisten pienyhtiöiden kuplan poksahduksesta, mutta raatojen seasta voi löytyä myös makupaloja. Sentimentti on apaattinen.
3. Minkä takia sijoittajan on hyvä seurata indeksiä, mitä informaatiota niistä saa?
Indeksit kuvaavat yleensä hyvin eri pörssien kehitystä yleisellä tasolla. Sen lisäksi lähes kaikkiin indekseihin voi sijoittaa kulutehokkaasti ETF:n kautta. Indeksit tarjoavat sijoittajalle siis helpon vaihtoehdon sijoittamiseen osakepoiminnan sijaan tai sen kaveriksi.
4. Mitä sudenkuoppia indeksien seuraamiseen liittyy? Millaisia ajatusvirheitä tai vääriä johtopäätöksiä niistä helposti syntyy?
Monet indeksit ovat melko keskittyneitä. Esimerkiksi MSCI:n versio Korean pörssistä, MSCI Etelä Korea sisältää Samsungia 30 % painolla. 8 suurteknologiakorporaatiota edustavat yli 30 %:ia S&P500 indeksistä. Nordea dominoi vuorostaan painorajoittamatonta Helsingin pörssin yleisindeksiä OMXHPI:tä.
Koska pörssit tuppaavat olemaan keskittyneitä, pörssi-indeksit eivät kuvaa välttämättä hyvin keskimääräisen yrityksen kehitystä. Esimerkiksi Helsingin pörssissä meillä on samaan aikaan konepajojen ja Nordean raivokas nousumarkkina, kun metsäyhtiöt ja pörssien pienyhtiöt mörnivät.
Pörssi-indeksit eivät ole sama asia, kuin talous. Sijoittajat saattavat ajatella, että pörssillä ja taloudella pitää olla sama suunta. Pörssit kuvaavat yhtiöiden kehitystä, talous menee omia ratojaan. Voimakaskaan talouskasvu ei välttämättä tarkoita hyvää pörssikehitystä, mistä esimerkiksi Kiina on hyvä esimerkki.
5. Kannattaako innokkaan Hesuliin keskittyvän osakepoimijan katsoa vain kerran kuukaudessa OMXHPI:n pisteluku, ja sitten vain unohtaa kaikki pörssi-indeksit?
Tuo on hyvä kysymys. Kuinka paljon ylipäätään osakepoimijan kannattaa käyttää aikaa markkinoiden ja indeksien seuraamiseen yhtiöiden tutkimuksen lisäksi? Käytetyllä ajalla on kuitenkin aina vaihtoehtoiskustannus. Kerran kuukaudessa riittää jos ei kaipaa tällaista hälyinformaatiota, etenkin jos sijoittajalla on kurssihälytykset päällä. Vilkuilisin silti aina välillä, miten muualla maailmassa menee. Hesuli ei elä tyhjiössä, vaan se liikkuu maailman laineiden tahdissa.
Kiitoksia Verneri kiinnostavista ja opettavaisista vastauksista!
Ainakin minun itse tulee katsottua indeksejä liian yksipuolisesti – vedän liian suoria johtopäätelmiä, mikä on voinut välillä epäsuoraan kostautua turskina. Syyllistyn osittain joskus myös liian orjalliseen indeksien vahtaamiseen, mistä ei ole koskaan seurannut itselleni mitään hyvää.
Ehkä Vernerin vastausten perusteella/avulla osaan ottaa fiksummin ja – rennommin. 
Mukavaa viikonloppua!
Heippa ketjuun!
Minulla on ollut tapana julkaista haastattelu lähes aina perjantaisin yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Aiemmin tällä viikolla multa kysyttiin, että tuleeko ihan joka perjantai haastattelu, niin viikonpäivä voi yksittäisissä tapauksissa hieman vaihdella ja on myös 1-3 kertaa vuodessa niin ettei haastattelua tule ollenkaan, kuten ei tänäkään viikonloppuna. Mutta normaalisti on tarkoitus julkaista haastattelu aina perjantaisin joskus siinä puolenpäivän paikkeilla.
Olen saanut privana toiveita haastateltavista edelleen, kaikki ehdotukset ovat olleet hyviä. Osa ehdotetuista on kohteliaasti kieltäytyneet ymmärrettävistä syistä ja sitten muutamien henkilöiden kanssa ollaan sovittu, että joskus myöhemmin, mikä joissakin tapauksissa voi tarkoittaa kuukausia tai muutamia vuosia.
Joskus on jotain tunnettua pyydetty muutamia kertoja haastateltavaksi enkä löytänyt oikein mistään mitään yhteystietoja tai kanavaa olla yhteydessä - toki sellaisen aina jotenkin saa selville, mutta usein se on ollut tavallaan rajana, miksi en ole lähtenyt enempää selvittelemään (ei ehkä hyvä syy 
). Nyt viime aikoina olen vähän tällaisiakin yrittänyt tavoitella ja esimerkiksi nyt sain yhteyden (loppujen lopuksi helposti) sijoittajaan, josta on tullut muutamia ehdotuksia ainakin ja jonka olen halunnut haastateltavaksi ainakin muutaman vuoden ajan.
Tälläkin hetkellä kysymyksiä on lähetetty monille, ja esim. nyt olen lähetellyt muutamille yhtiöiden edustajille haastattelupyynnöt ja tällaisissa tapauksissa usein vastausviiveet ovat hyvin ymmärrettävistä syistä aikas pitkät.
Idea tähän kirjoitukseen tuli siitä, kun välillä tulee näihin liittyen kysymyksiä tai pyyntöjä. Mukavaa viikonloppua kaikille!
171. Jaakko Takala
Jaakko tuli kunnolla “tutuksi” itselleni hänen ollessaan vieraana Nordnetin Traders’ Clubissa. Hän teki heti vaikutuksen itsevarmuudellaan, puhelahjoillaan että myös terävällä älyllään.
Sitten tuolla Äxän puolella on tullut seurattua hänen tviitteejään, jotka ovat monipuolisia pääasiassa sijoitusaiheisia tviittejä, joissa on asiaa erityisesti eri yhtiöistä ja nyt myös “Tulevaisuuden titaanien taisto” -kisaan liittyvistä jutuista (tästä kisasta enemmän tuolla alempaa ).
Jaakko vaikuttaa monipuoliselta sijoittajalta; hän ymmärtää treidaamisen päälle, jonka lisäksi hän kykenee myös analysoimaan syvemminkin erilaisia sijoituskohteita. Mikä tärkeintä, hänellä tuntuu olevan kyky olla turhia tunteilematta sijoittamisessa ja taito myös hyvään itsereflektioon. Eikä hänellä varmasti ole esteenä se, että hän on selvästi innokas oppimaan uutta - myös omista virheistään.
1. Kerro viidelläkymmenellä sanalla, kuka olet.
Olen Jaakko Takala, 24-vuotias dippainssi. Olen kasvanut Tampereella ja sittemmin espoolaistunut, välissä on käyty vaikuttamassa mm. Valkeakoskella ja Simpeleellä. Suuri yleisö saattaa tunnistaa minut Haluatko Miljonääriksi -ohjelmasta tai “Straight Line Mission Across Helsinki” -videosta, jossa kuljin mahdollisimman suoraa linjaa Länsisatamasta Vantaanjoelle.
2. Kerro kolme asiaa, mitä harvat sinusta tietävät.
Suoritin lukion kahdessa vuodessa Päivölän matikkalinjalla ja harrastin opintojen ohessa kilpamatikkaa. Abivuonna sijoituin kansallisessa lukion matikkakisassa yhdeksänneksi. Olympiajoukkuepaikkaa en kuitenkaan saavuttanut, tuohon aikaan mm. Counter-Striken pelaaminen kiinnosti enemmän.
Olen tehnyt “teekkarijäynän” Helsingin Sanomille. Katumuotiartikkelissa kerrotaan uudesta vastavirtatrendistä, “croccauksesta” (vrt. krokettipelin krokkaus), jossa crocseja käytetään jalkineina ympäri vuoden ja tyyliin yhdistetään kelien viilentyessä villasukat. Nuhjuisilla Crocseilla kävellään nyt sateessa, sillä niistä tuli yllättävä vastavirtatrendi | HS.fi
Olen kehittänyt ratkaisun kellojen siirtelyyn: Leveyspiirien suuntaiset aikavyöhykkeet ja dynaaminen vuorokauden pituus. Tällöin voidaan saavuttaa maksimaalinen valoisuus sekä talviaamuihin että kesäiltoihin ilman, että kelloja siirrellään suuria määriä kerrallaan. Hienosäätämällä sitä, päättyykö vuorokausi esim. 23:58:45 vai 24:01:15, kelloja voidaan siirtää useilla tunneilla talven ja kesän välillä. Nykyisessä digiyhteiskunnassa käytännön toteutus olisi mahdollinen, jos Elon Musk tai vastaava visionääri ottaisi asiasta koppia. Järjestelmän haittapuolena olisi se, että esimerkiksi Suomenlahdella kulkevasta vyöhykerajasta seuraisi Suomen ja Viron välisen aikaeron muuttuminen vuodenajan funktiona, sillä lähempänä napoja hieman suurempi vuorokauden pituuden muuttelu on tarpeen.
3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on sijoittamisen lisäksi?
Pyrin käymään kuntosalilla 3-4 kertaa viikossa. En perusta numeerisista tulostavoitteista, tykkään enemmän fiilispohjaisesta pumppailusta ja itsensä ylittämisestä.
Shakkia olen pelaillut pienestä pitäen, elokuinen “shakin jukola” eli joukkuepikashakin SM on yksi kesän kohokohdista. Edustan Päivölän shakkisiirtelijöitä eli Pässiä. Talvisin joukkueemme pelaa SM-liigan alapuolella ykkösdivisioonassa. Tavoitteena on joskus päästä pelaamaan yksi peli SM-liigassa, mutta tämä vaatisi joukkueeltamme sarjanousua.
Eräs akateeminen mielenkiinnon kohteeni on peliteoria ja optimaalinen strategia erinäisissä peleissä. Kandidaatintyöni käsitteli Vastarinta-pelin (Resistance) strategiaa, ja diplomityöni Wizard’s 21 -pasianssin strategiaa. Pidän hyvin monenlaisista lauta- ja korttipeleistä, ja järjestämme usein kavereiden kanssa peli-iltoja.
Kartat ovat kiinnostaneet lapsesta asti, olen eräänlainen “maantietonörtti”. Harrastin lapsena suunnistusta. Tuorein puhdetyö aiheen tiimoilta on mahdollisimman monipuolisesti eri kaupunkeja/paikkoja sisältävä matriisi, jossa pystyakselilla on vuoden keskilämpötila ja vaaka-akselilla kuukausittaisten keskilämpötilojen keskihajonta, joka kuvaa vuodenaikojen voimakkuutta. Apuna on käytetty kielimallia, joten lopputuloksessa saattaa esiintyä pieniä virheitä.
4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?
Työskentelen matemaattisten aineiden opettajana yläkoulussa. Herään noin tunti ennen ensimmäisen oppitunnin alkua. Aamupalan virkaa hoitaa juotava ateriankorvike, jonka kulautan kurkkuni yleensä ensimmäisen oppitunnin aikana. Työssä parasta on oppilaiden energisyys ja ne oivaltamisen kokemukset joita pystyy tuottamaan. Työpäivän jälkeen käyn joko salilla tai lähettelen parit työhakemukset. Tavoitteena olisi löytää matemaattisesti haastavampi ja koulutusta vastaava työ, mutta nykyisessä työmarkkinassa se ei vastavalmistuneena dippainssinä ole aivan triviaalia.
5. Millainen olet sijoittajana?
Olen mieltänyt itseni enemmän arvosijoittajaksi, mutta nykyisessä markkinassa kasvuyhtiöt ovat päätyneet strategian keskiöön. Tavoitteeni on voittaa jokainen vertailuindeksi pitkällä aikavälillä.
6. Millainen sijoitushistoriasi on?
Kävin Pörssisäätiön pörssilähettiläskoulutuksen syksyllä 2018, mikä toimi jonkinlaisena peruskurssina. Koronadipin painovoima veti tosissaan mukaan markkinoille: Ensin ostin indeksipuukkoa naiivisti turhan aikaisin. Ensimmäinen suora osakeostoni oli Nokian Renkaat. Ostin kuopasta ja myin tappiolla vielä isommassa kuopassa. Onneksi dipistä tarttui mukaan myös Sampoa ja Konetta, joista irtauduin myöhemmin voitolla.
Vuosien 2023-24 aikana salkun suomipaino on pudonnut hyvin korkeasta hyvin matalaksi. Hesuli oli sopivan opettavainen leikkikenttä ensimmäisinä veivausvuosina, mutta sitten suuren maailman mahdollisuudet alkoivat houkuttaa. Syksyllä 2023 olin aistivinani markkinapohjan ja otin Nordnetin luottolimiitin käyttöön. Nykyään käytössä on myös viputuotteita.
7. Millainen salkku sinulla on? Jos sinun pitäisi arvata salkkusi kaksi kovinta tämän vuoden nousijaa, niin mitkä valitsisit ja miksi?
Salkun kolme suurinta ovat tällä hetkellä UiPath, Lemonade ja Novo Nordisk. Pienempiä positioita ovat mm. Strategy, PayPal, Vistra, Root ja Evolution. Tällä hetkellä löytyy lisäksi Nasdaq100-longia. Positiokoko kuvaa koettua tuotto-riski-suhdetta. Jos UiPathin Maestro-tuote osoittautuu menestykseksi, niin kurssi voi jopa moninkertaistua tämän vuoden aikana. Mutta jos Maestron suoriutumisessa näkyy heikkoutta, on pystyttävä myymään nopeasti. Lemonade alkaa olla jo kallis, mutta jos kasvun kulmakerroin pysyy korkeana läpi kannattavuuskäänteen niin kurssi voi nousta vielä isosti.
8. Mitä kolmea osaketta myit viimeksi? Kerro myös sinun myyntiperusteesi.
Viimeksi kevensin Novo Nordiskia. Arvo-osakkeissa tyypillisesti halutaan kasvattaa positiota dippeihin ja keventää nousuihin. Äskettäin kevensin myös Lemonadea avatakseni Root-rivin. Betssoniin pidin jonkinlaista “seurantapositiota”, mutta myin alkuvuodesta negatiivisten Turkki-uutisten myötä. Kyseessä oli tuurilla hyvin ajoitettu myynti, koska tulosvaroitus tuli paria viikkoa myöhemmin.
9. Millainen on sinun osakepoimintaprosessisi normaalisti askel askeleelta?
Tavoitteena on löytää asymmetrisiä tilanteita. Miksi osake vaikuttaa halvalta tai väärin hinnoitellulta? Jos halvan tai shortatun osakkeen karhuteesi pystytään kumoamaan, niin käsillä voi olla herkullinen tilanne. Tai jos käynnissä on jonkinlainen kapitulaatio, jossa osakkeen markkinahinta painuu käyvän arvon alle jo hyvin maltillisilla odotuksilla.
Toimialasta riippumatta tekoälyn merkitystä on nykyään pohdittava jokaisen yhtiön tapauksessa. Kuuluuko hyötyjiin, onko disruptiovaaraa?
10. Olet käyttänyt opintolainaa sijoittamisessa, mitkä ovat opintolainan edut sijoittamisessa? Ja pitääkö jotain erityistä huomioida, jos käyttää opintolainaa sijoittamisessa?
Opintolainan etuja ovat matalat korot ja se, että margin call -tilanne ei ole mahdollinen. Toisaalta korot eivät ole verovähennyskelpoisia. Oma riskinsietokyky on aina tärkeä huomioida sekä se, että kaikki ajanjaksot tuskin ovat yhtä suotuisia opintolainasijoittajalle kuin 2020-2025.
Opintolainaa voi nostaa tietyn määrän jokaista nostettua opintotukikuukautta kohden. Tukikuukausissa on sekä tuloraja että määrällinen katto. Jos tukikuukausia palauttaa omaehtoisesti, lainaa ei tarvitse palauttaa. Tukikuukausi sekä laina vapautuvat uudelleen nostettavaksi. Yhtä tukikuukautta kohden on siis mahdollista nostaa useampi lainaerä.
11. Kerro viidelläkymmenellä sanalla, mitä mieltä olet näistä alla olevista sijoituskohteena?
Tuotto-odotus heikkeni Q3:n yhteydessä, kun yhtiö osoitti kykenemättömyytensä taklata Aasian kyberongelmaa. Pystyy tekemään 5,5-6€ EPSiä jatkossakin, mutta olennaista tuloskasvua tuskin lähiaikoina nähdään. Sentimentti niin maassa, että torjuntavoittokin voisi nostattaa kurssia. Nousuvara kuitenkin aika rajallinen, ellei Aasian ongelmat ratkea tai jenkeistä saada isoja uutisia.
Yhtiöllä on valtava kasvupotentiaali. Emme tule näkemään räjähtävää kasvua, mutta ideaalitilanteessa Limukan liikevaihto kasvaa 20-30% vuodessa hyvin pitkään. On tärkeä seurata etenkin asiakastyytyväisyyden kehitystä. Arvostus juuri nyt aika kireä. Kurssi voi herkästi liikkua paljon kumpaan tahansa suuntaan lähikvartaalien yksityiskohtien perusteella.
Painovoima on voimaa (1000DKK → 300DKK), mutta Novo Nordiskin ylipaino salkussa ylivoimaa! Ennen romahdusta yhtiö ei ollut lainkaan kiinnostava, mutta nyt tarjoaa mahdollisuuden päästä laihdutuspillerimarkkinaan mukaan edullisella arvostuksella. Haetaan maltillista mutta todennäköistä tuottoa markkinatunnelman palautuessa keskiarvoon, moninkertaistujaksi tästä ei ole.
Masokistin valinta. Törkyhalpa! Olennainen kysymys on, että onko disruptioriski niin suuri kuin markkina hinnoittelee.
12. Mitkä on kolme parasta puoltasi sijoittajana? Mikä on mielestäsi suurin kehittämisen kohteesi sijoittajana, ja jos saisit kenet vaan opettamaan sinulle tätä asiaa, kuka se olisi ja miksi?
Selkein heikkous on tietysti voittavien systeemitreidausstrategioiden puute, oikein mielelläni menisin Jeppezin oppiin tekemään tuhansien prosenttien vuosituottoja :D. Vakavammin ottaen, yksi selkeä bias on nouseviin kursseihin ostamisen vaikeus. Tuntuu luontevammalta ostaa laskevaa kurssia. Myynti onnistuu hyvin sekä nouseviin että laskeviin.
13. Olet dippainssiksi valmistunut matemaatikko, miten tällaiset opinnot ovat vaikuttaneet sijoitustoimintaasi, tai/ja mitä hyötyä olet näistä opinnoista, ajattelen juuri sijoittamista?
Olen valmistunut Aallon tefyltä pääaineena soveltava matikka ja sivuaineena taloustiede. Alunperin valitsin opiskelupaikan osittain sillä perusteella, että koulutusohjelmaan sisäänpääsy olisi mahdollisimman vaikeaa, jotta opiskelutoverit olisivat mahdollisimman ahkeria ja lahjakkaita. Kursseilla on käyty laajasti mm. todennäköisyyslaskentaa, optimointia sekä riski- ja päätösanalyysiä. Taloustiede on tuonut sijoitusnäkökulmasta hieman käytännönläheisempää perspektiiviä.
Heikki Keskiväli on kuvannut hyvin sitä, kuinka insinööriopiskelijan osakepoimintaharrastus tuottaa ikäänkuin itsestään kauppateteellisen osaamisen kylkiäisenä. Koen että haastavat matematiikan opinnot, taloustieteen opinnot sekä osakepoimintaharrastus ovat täydentäneet hyvin toisiaan.
(@Heikki_Keskivali, pingasin sut, jotta huomaat t. Alokas)
14. Kertoisitko tarkemmin treidaamisestasi, eli millainen treidaaja olet? Ja käytätkö teknistä analyysia?
Osakepoiminnan ja treidaamisen raja on häilyvä. Esimerkiksi Novo Nordiskissa positiokoko muuttuu vähän väliä, kun dipeistä pilkitään ja pomppuihin kevennetään. Erikoistilanteissa pääsee tekemään selkeitä “treidejä”. Esimerkiksi Springvestiä ostin eräänä päivänä loppuhuutarista 8€/kpl ja myin seuraavana päivänä keskihinnalla 9,16€/kpl. Pyrin välillä hyödyntämään myös teknistä analyysiä osto- ja myyntipäätösten tukena, mutta se ei kuulu omiin vahvuuksiin.
15. Mitkä ovat sinulle viisi tärkeintä tietolähdettä sijoittamisessa? Perustele valintasi.
Olen kokenut Geminin erittäin hyödylliseksi uusiin osakkeisiin tutustumisessa, tiedonhaussa ja tiedon jalostamisessa. Esimerkki jälkimmäisestä: Hain scrape-työkalulla (Chrome-laajennus) dataa Lemonaden 1-2 tähden arvosteluista Trustpilotista. Gemini pystyy riittävällä varmuudella jaottelemaan arvosteluja: Onko asiakkaalla paha mieli kissansa puolesta, vai menikö hinaaminen ja varaosat omaan piikkiin? Postasin luodun taulukon X:ään Lemonade-yhteisöön, jossa asioihin vielä minua paremmin perehtyneet ovat usein tarjoilleet todellista alfaa. Eli X:llä, kielimallilla ja data scraperilla pääsee nykyään aika pitkälle. Kunniamaininnan saa myös inderes-foorumi, unohtamatta myöskään uunituoreita osavuosikatsauksia.
16. Kertoisitko järjestämästäsi ”Tulevaisuuden titaanien taistosta”? Esittelisitkö jokaisen kisaajan, 40 sanaa per kisaaja.
Tulevaisuuden Titaanien Taisto on vuoden päräyttävin sijoitusaiheinen konsepti! Antaa boom-boom-boomerien (Jarmo ja Pekka) istua käsiensä päällä paksuine salkkuineen. Sillä välin junnut seuraavat suosikkiyhtiöitään: fundamenttien heikentyessä he voivat myös käydä kauppaa vuoden aikana! Eikä siinä vielä kaikki! Vuoden aikana sekä yhtiöt että kilpailijat tuovat yllätyksiä yhtälöömme! Nyt viimeistään kannattaa ottaa keissi haltuun X:ssä @JaTakala! Huhujen mukaan boomeritkin nuortuvat silmissä tsekattuaan, että mitä tulevien titaanien salkuista oikein löytyy! Mukana meillä on varsinainen dream team:
Nimimerkki nuorimike etsii tulevia voittajayhtiöitä kypärä päässä! Miken tavoitteena on voittaa indeksi, ja hän postailee sisältöä sijoitusmatkaltaan X:ään. Viime vuonna mike saavutti yli 60% vuosituoton, ja vauhtia ei varmasti puutu myöskään titaanisalkusta.
Iikka Numminen kuuluu Inderesin tuoreimpiin vahvistuksiin. Iikka kirjoittelee sekä X:ään että foorumille. Lukijalle ei jää epäselväksi ainakaan se, että montako junaa North Rail liikennöi viime kuussa. Iikka on niin reilu, että hän jätti erään yhtiön kisasalkustaan pois vain, koska hän tiesi että Janilta kyseinen yhtiö jo löytyy.
Jani Järvinen kuuluu Järvi-Suomen kovimpiin vetomiehiin, sekä salilla että kertoimien maailmassa. Tämä sijoituskästin takapiru poimii “alikertoimilla” treidaavia osakkeita luontevasti eri markkinoilta. Legendan mukaan hän on opinnäytteessään tutkinut “Buy the fucking dip” -strategiaa. STONX!
Johannes Sippola on kokenut DCF-mallien vääntäjä. Häneltä löytyy lääkkeitä, troppeja ja muitakin oppeja hyödynnettäväksi jokaiseen markkinatilanteeseen. Erityisen perillä hän on Hesulin pienyhtiökentästä. Hänellä on 100% suomalainen salkku, ja tätä kirjoitettaessa hän johtaa kisaa!
(@Iikka_Numminen & @Johannes_Sippola & @nuorimike - pingasin teidät, jotta huomaatte t. Alokas )
17. Miten sinä hallitset tunteesi sijoittamisessa, ettet joudu esimerkiksi FOMOn valtaan?
Olen siinä määrin oman tieni kulkija, että yhdistettynä nouseviin kursseihin ostamisen vaikeuteen en ole kovin altis sopulilauman perässä juoksemiselle. Pelko ja ahneus ovat koko osakemarkkinaa hinnoittelevia voimia, joten tämänsuuntaisten tunteiden suhteen on oltava hyvin itsetietoisia. Yhtiöihin ei pidä kiintyä, hyvä sijoitus ja hyvä yhtiö ovat kaksi eri asiaa. Hims & Hers on tästä hyvä esimerkki. Yhtiö on yleisesti lupaava, mutta tällä hetkellä käynnissä on korpivaellus. Jos olisin noudattanut ikivihreää ohjetta “älä koskaan myy parasta sijoitustasi”, niin ylituotot olisivat jääneet tekemättä.
Pyrin analysoimaan omia kauppoja jälkikäteen mahdollisimman objektiivisesti. Evolutionin Q3-tulospäivänä tein nopeat johtopäätökset tuloksesta, salkun suurin positio lähti kokonaan pihalle yhden aamupäivän aikana. Jälkikäteen pohdin ostopäätöstä, ja sitä oliko tuotto-riski-suhde todella niin hyvä kuin olin ajatellut. Päädyin lopputulokseen, että yhtiövalinta oli hyvä, mutta positiokoko olisi voinut olla n. 30% pienempi. Nyt Evolution löytyy taas salkusta, mutta paljon pienemmällä positiolla tuotto-odotuksen ollessa heikompi.
18. Mitä tavoitteita sinulla on sijoittamisessa esim. euromääräisiä tai prosentuaalisia? Miten aiot nauttia siitä vauraudesta, mitä sijoittaminen tuo mukana tullessaan?
Tavoitteena on taloudellinen riippumattomuus, etenkin suurempi määrä vapaa-aikaa elämän ehtoopuolella kiinnostaa. En luota eläkejärjestelmämme kantokykyyn. Tekoälyn kehitys muodostaa myös rakenteellista epävarmuutta työmarkkinoille. Vaikka olen aivan erinomainen matemaatikko, niin pystyisinkö tuottamaan lisäarvoa vielä 30-40 vuoden päästä? Tavoite on pysyä ainakin seuraavat 10-20 vuotta aallonharjalla sekä osakemarkkinoilla että tekoälyn hyödyntäjänä.
19. Millaisia neuvoja antaisit Alokkaalle, joka kokee haastavaksi makrotaloudellisen datan ja tiedon hyödyntämisen sijoituspäätöksissä?
Välillä pyrin asettumaan permakarhun asemaan pohtien, että mikä kaikki voi mennä markkinoilla pieleen. Mitkä ovat mahdollisia katalyyttejä karhumarkkinalle? Ja mitkä ovat mahdollisia katalyyttejä markkinan ns. turhalle säikähtelylle? Kun näitä pohtii ajoissa, niin silloin on sekä edellytyksiä dippien ostamiseen että todella epäsuotuisien kehityskulkujen havaitsemiseen ennen muita. Vipusijoittamisessa tämä on olennaisempaa kuin vivuttomassa.
Tätä kirjoittaessa Polymarket antaa 13% todennäköisyyden kohteelle “Will China invade Taiwan by end of 2026?” Tähän olen luonut “kurssihälytyksiä” useammalla eri tekniikalla, jotta saan varmasti tiedon jos todennäköisyydet lähtevät muuttumaan.
20. Mistä haluat kiittää suomalaista sijoittajayhteisöä?
Haluan kiittää lämpimästä vastaanotosta :). Jännitti nimittäin jonkin verran mennä Traders’ Clubiin ihan nevöhöödinä. Ja nyt kun täällä omalla naamalla ollaan, niin esim. osakeideoiden tai samanlaisten niche-kiinnostuksenkohteiden tiimoilta saa ottaa yhteyttä vaikka X:ssä.
Kiitoksia oivista vastauksista!
Nostan Jaakon vastauksista tämän alla olevan kohdan, mitä en itse ainakaan tee tarpeeksi hyvin, eli kauppojen analysoimista jälkikäteen. Yleensä teen tämän siis liian “puolivillaisesti” - pitääpi ottaa hänestä mallia.
Pyrin analysoimaan omia kauppoja jälkikäteen mahdollisimman objektiivisesti. Evolutionin Q3-tulospäivänä tein nopeat johtopäätökset tuloksesta, salkun suurin positio lähti kokonaan pihalle yhden aamupäivän aikana. Jälkikäteen pohdin ostopäätöstä, ja sitä oliko tuotto-riski-suhde todella niin hyvä kuin olin ajatellut. Päädyin lopputulokseen, että yhtiövalinta oli hyvä, mutta positiokoko olisi voinut olla n. 30% pienempi. Nyt Evolution löytyy taas salkusta, mutta paljon pienemmällä positiolla tuotto-odotuksen ollessa heikompi.
Muutenkin hänen vastauksistaan voi ottaa ajatuksia omaan sijoitustoimintaansa, ja tuo omien toimien tarkastelu objektiivisesti on yleisesti kaikessa elämän touhuissa tärkeää.
Eipä tässä muuta, hyvää viikonloppua kaikille!
Päivän haastateltavasta unohtui laittaa nämä jutut
1. Tässä oli se Traders’ Club, jakso jossa Jaakko oli mukana
2. Tässä on hänen järjestämästään kisasta, jossa mukana on mm. @Iikka_Numminen, @Johannes_Sippola ja @nuorimike
https://x.com/JaTakala/status/2008187303756546082
(ja samalla voitte ottaa hänetkin seurantaanne )
Leppoisaa perjantai-illan jatkoa!
172. Nuorimike
Nuorimike on tullut tutuksi monille Foorumilta erinomaisista sijoitusmeemeistä ja toki myös mielenkiintoisista nostoista eri yhtiöistä. Hänellä on Äxässäkin profiili ja siellä hän on tuonut esille mielenkiintoisia ajatuksia sekä kokemuksiaan sijoittamisesta.
Tällä nuorella kaverilla tuntuu olevan tietoa ja hyvin leikkaavaa pää. Olen huomannut tämän hänen hyvistä tiiveistä Foorumin viesteistä ja hänen kiinnostavista tviiteistä, että kaverilla on hieno tulevaisuus edessä sijoittamisen(kin) parissa, kunhan vain jaksaa jatkaa ja miksei jaksaisi. Ja tähän perään sanonkin, että koska hänellä näitä ominaisuuksia on, niin olisikin mukavaa, että Nuorimike kirjoittaisi vähän useamminkin ja kattavamminkin yhtiöketjuihin.
Huomasinkin tätä kirjoittaessani, että Nuorimike onkin viimeinen haastateltava Tulevaisuuden titaaneista, sillä muut ovat olleetkin jo mun tenttavana, eli @Iikka_Numminen, Jani Järvinen, @Johannes_Sippola ja Jaakko Takala.
1. Kerro viidelläkymmenellä sanalla, kuka olet.
Olen vielä anonyymina pysyttelevä 23-vuotias toisen vuoden kauppatieteiden opiskelija Varsinais-Suomesta. Pääaineena rahoitus ja sivuaineena taloustiede, pienenä harrastuksena kyljessä sijoittaminen. Foorumin sijoitusmeemeistä ponnistanut ja nyt Alokkaan haastattelemaksi päässyt aika leppoisalla elämänasenteella varustettu nuori mies. Koitan ottaa elämässä kaiken huumorin kautta, mikä on hyvä joinain päivinä salkkuun kurkistaessa.
2. Kerro kolme asiaa, harvat sinusta tietävät.
Pidän rutiineista yli kaiken, mutta elän silti liian kaoottisesti.
Olin Maddenissa Euroopan parhaita pelaajia.
Luen joka ilta Aku Ankkaa.
3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on sijoittamisen lisäksi?
Amerikkalainen jalkapallo on erittäin lähellä sydäntä. Sitä pelatessa unohtuu kaikki ympärillä ja se on oikeaa terapiaa. Nykyään ei tule pelattua enää lonkan runnoutumisen takia, mutta lajia tulee edelleen seurattua, ja Mika Laurilan rauhoittavaa ääntä on ilo kuunnella sunnuntai-iltaisin. Samaan hengenvetoon voi nostaa koripallon kesäisin. Tulee pelattua kavereiden kanssa todella paljon. Ylipäätään urheilu.
Pidän erittäin paljon kahvilla käynnistä kavereiden kanssa. Se on ainoita hetkiä arjen keskellä, missä tuntuu oikeasti siltä, että maailma pysähtyy paikoilleen.
Musiikki on aina ollut iso osa elämää ja Spotify Premium ”maksaa” itsensä vuosittain takaisin. Musiikkia kuluu aivan laidasta laitaan ja sitä tulee kulutettua jopa liikaa päivittäin.
4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?
Herätys kello kahdeksan, kahvi keittymään ja porejuoma hautumaan. Joka aamuinen maitorahka joko mustikoilla tai mehukeitolla naamariin ja kävely koululle. Oppitunnit, sitten päivän paras osuus eli lounas kavereiden kanssa. Kotiin päästyä teen yleensä yhden kolmesta ruoasta: wok / riisi+jauheliha / pasta+tonnikala (yleensä tehty muutamaksi päiväksi valmiiksi). Yleensä tungen myös salille kaikkien muiden kanssa samaan aikaan, eli juuri siinä kello 19 ruuhkassa. Sitten hieman koulua vielä ja unta palloon.
Repeat.
5. Millainen olet sijoittajana?
Ailahteleva. Itsekriittinen. Intohimoinen. Pitkäjänteisyys, sekä tasaisuus puuttuu (ehkä hieman liioittelua). Koen olevani parhaimmillani hyvä, huonoimmillani erittäin huono. Olen riskinhakuinen, mikä näyttäytyy suuressa roolissa toiminnassani, niin hyvässä kuin huonossa. Pitää oppia kestämään mahahappoja ja luottamaan omaan tekemiseen. Niissä on vielä treenattavaa, mutta onhan tässä vielä aikaa oppia.
6. Millainen sijoitushistoriasi on?
Kuukausisäästin pieniä summia rahastoon, mutta se alkoi tuntua liian passiiviselta. Siirryin 100 % painolla osakkeisiin, jonka jälkeen olen koittanut tunkea rahaa mahdollisimman paljon OST:lle. Alkuaikana suurin osa sijoituksistani oli Helsingin pörssiin niin kuin monella muullakin, mutta viimeisen vuoden pari salkku on koostunut pääasiassa USA-painosta.
7. Millainen salkku sinulla on? Mikä salkkusi osake on todennäköisin moninkertaistuja, ja millä perusteilla?
Salkkuni vaihtuu todella tiuhaan tahtiin, monelle koko salkkuni olisi pelisalkku.
Yhden noston, jonka kuitenkin voisin tehdä, on Kraken Robotics. Valtaosa maapallosta on veden peitossa, eikä maailman geopoliittinen tilanne ainakaan anna vastatuulta puolustusalan yritykselle. Hintaa ja hypeä on jo toki leivottu sisään, mutta pidemmällä aikavälillä uskon vahvasti siihen, että tämä tulee moninkertaistumaan. Osake voi myös tulevaisuudessa siirtyä mahdollisesti Nasdaqiin, mikä toisi näkyvyyttä ja luultavasti ostopainetta.
8. Mitkä kaksi osaketta myit viimeksi? Kerro myös sinun myyntiperusteesi.
$OSS, josta sai päivän pidolla noin 18 % tuoton.
$OPEN, näytti teknisesti hyvältä, mutta alkoikin tippumaan. Trumpin twiittailut heiluttivat suuresti molempiin suuntiin, joten koin, että oli aikamme erota. Tämä lähti tappiolla salkusta.
9. Millainen on sinun osakepoimintaprosessisi normaalisti askel askeleelta?
Tutkin mielenkiintoisia yhtiöitä, joilla on takana momemtumia niin teknisesti, kuin fundamielessä. Monesti avaan pienemmän seurantaposition, tai jos näyttää hyvältä, niin hyppään suoraan kunnolla kyytiin. Salkussa on noin 6–10 yhtiötä, joita seuraan tiiviisti. Pidän myös seurantalistaani aktiivisesti silmällä ja teen vaihtoja, jos toinen kohde alkaa näyttää houkuttelevammalta. Tällä hetkellä tavoitteena on tehdä lyhyempiä swingejä, joilla saisi kerättyä pääomaa.
10. Mitkä ovat sinulle viisi tärkeintä arvostuskerrointa? Perustele valintasi.
En keskity sijoittaessa niin suuresti arvostuskertoimiin oman tyylini vuoksi. Monet hyvistä kaupoista tai yhtiöistä saisi näillä perusteltua todella helposti liian kalliiksi. Tykkään paljon enemmän arvioida fundaa, kuin lukuja. Tässä kuitenkin viisi eniten käyttämääni ja lyhyet perustelut:
P/E – Ensimmäinen, mikä tulee katsottua. Antaa tiedon heti ensisilmäyksellä. Halpa voi kuitenkin pysyä halpana ja kallis kalliina.
P/S – Sijoitan paljon nopeasti ja kovin kasvaviin yhtiöihin. Vertaan tällä verrokkeihin, sekä mietin ”mitä voisi olla”.
P/FCF – Tullut aika paljon väänneltyä ja käänneltyä tuloslaskelmia koulun penkillä. Näyttää sen, miten rahaa oikeasti on.
EV / EBIT – Sama kuin äskeinen. Tullut aika monet kerrat väännettyä erilaisia yrityksiä tunneilla. Toimii erityisen kivasti suomalaisten yritysten kanssa, jolle voisi povailla markkinoilta pois ostoa.
P/B – Tuli katsottua enemmän sijoittaessa Hesuliin. Nykyään aika vähäisellä käytöllä.
11. Salkkusi tuotti viime vuonna yli 60 prosenttia, miten onnistuit siinä?
Onnistuin siinä kovalla taustatyöllä, seurannalla, tuurilla sekä vatsahappojen treenaamisella. Hurjia nousuja ja samalla hurjia laskuja. Pää pitää vain osata pitää kylmänä. Vielä on paljon parannettavaa.
12. Salkkusi tippui joulukuussa -13 prosenttia, mites näin pääsi käymään? Ja opitko siitä jotain?
Näin pääsi käymään liian isoilla painotuksilla, sekä huonoilla entryillä / stop losseilla. Itse valinnat eivät olleet niin huonoja, tekeminen siinä ympärillä oli. Kyseinen vuosi oli elämäni heittämällä kiireisin, antoisin, mutta myös raskain. Tuli tehtyä ihan liikaa ja levättyä liian ihan vähän.
Opin yleisesti sen, että terän kanssa tasapainoilu sopii, mutta silloin täytyy olla täydessä iskussa ja täysillä mukana siinä. Sijoitustyylini – tai yleisesti ottaen toimintaani ei voi jatkaa puolilla valoilla pelaten. Opin myös sen, että välillä hyvistä päätöksistä rankaistaan, samalla kun huonoilla voi välillä päästä kuin koira veräjästä. Markkina antaa, mutta se myös ottaa, ahneudella polttaa jossain vaiheessa näppinsä 100-varmasti.
13. Kerro näistä yhtiöistä 60 sanalla per yhtiö sijoituskohteena:
AeroVironment
Markkinajohtaja, joka hyötyy geopoliittisesta epävakaudesta. Moderni sodankäynti on murroksessa ja nojaa yhä tukevammin edullisiin täsmäaseisiin ja droneihin. Yhtiöllä on ollut hyvää pöhinää Ukrainan sodan alkamisen jälkeen ja vahva tilauskanta. Ei todellakaan ESG-valinta.
Nanofarm
Nanoteknologiayhtiö, joka ratkoo lääkkeiden liukoisuusongelmia patentoidulla CESS-teknologialla. Yhtiöllä on suuri potentiaali mullistaa lääketeollisuus, mutta läpimurto on vielä todella kesken. Korkea riski vaatii uskoa ja visiota.
Nexstim
Anteeksi Foorumi, mutta minulle Faron, Optomed ja Nexstim ovat samaa kategoriaa. Nämä ovat niitä, joiden puolia pidän ja toivon maailmanvalloitusta. Mutta Nexstim koittaa hoitaa masennusta aivosimulaatiolla. Laitekanta kasvaa, myynnin pitäisi vetää (tsekatkaa foorumi) ja katse on käännetty kohti kannattavuutta. Riskit tietty korkeat, mutta on kuitenkin annettu näyttöjä osaamisesta.
Uitpath
RPA markkinajohtaja, joka automatisoi yritysten rutiinitehtäviä. PATH pyrkii integroimaan agenttitekoälyä järjestelmiinsä. On ottanut todella kovaa iskua Clauden jälkeen ja Pekka on sanonut sijoituskelvottomaksi.
14. Mitkä ovat sijoitustoimintasi tärkeimmät verkkosivustot? Mainitse vähintään viisi ja perustele valintasi.
X.com – Uutiset ja ihmiset. Tätä ei varmaan paljoa tarvitse perustella enempää.
Inderes.fi – Etenkin foorumi on itselleni tärkeä paikka. Ovat kommentit sitten karhuisia tai härkäisiä, niistä oppii aina. Useita yhtiöitä seurataan aivan uskomattomalla ammattitaidolla ja mielenkiinnolla, mikä on yksi niistä asioista mitä haluaisin omassa toiminnassani kehittää.
Tradingview – Reaaliaikaiset kurssit
yahoo!finance – Uutisia, pystyy yhdistämään pisteitä toisiinsa.
Kauppalehti.fi – Kylterinä saa koko lehden ilmaiseksi. Kiitos Ekonomit!
15. Jos voisit opettaa Inderesin Foorumin sijoittajille yhden asian yhdellä napinpainalluksella, mikä se olisi ja miksi juuri se?
Nyt kysyit Alokas liian pahan.
16. Profiilissasi lukee ” Amateur in the 20s, trying to beat the index with my picks.” No minkä indeksin aiot voittaa, ja kuinka paljon aiot voittaa sen?
Tavoitteena kaikki. Palataan tähän vuoden lopussa 
17. Jos sinun pitäisi valita Inderesin henkilökunnasta kolme ja Foorumilta kolme hoitamaan salkkuasi viideksi vuodeksi, ketkä valitsisit ja miksi?
@Verneri_Pulkkinen – Voisin katsoa salkkukehitystäni Vartista. Olisi todella hienoa!
@Iikka_Numminen – Valitsee sellaisia yhtiöitä, joita ei tulisi itselleni edes mieleen. Erittäin mielenkiintoisia valintoja.
@Atte_Riikola – Luultavasti eniten samantyyppisiä valintoja kuin itselläni. Tuli seurattua todella paljon hänen tekemiään analyysejä, kun sijoitin Kempoweriin.
@Thiebault – Järkyttävän kova ammattilainen. Tietää aina mitä markkinoilla tapahtuu.
@Tokarczuk – Huhhuh, mitä tuottoja. Voisi ottaa rauhassa ja katsoa kun salkku 10x.
@Wallet_Nahlroos – Heittäisi aina hienoja runoja ostojen ja myyntien oheen. Mahtava ukko.
18. Millaisia tavoitteita sinulla on sijoittamisessa? Miten aiot hyödyntää sijoittamisessa kertyvää varallisuuttasi?
Tavoitteena olisi tulla koko ajan paremmaksi. Näen miten kokeneemmat sijoittajat osaavat välttää sudenkuoppia, joihin itse tulee vielä astuttua. Tavoitteena on myös löytää tasapaino sijoittamisen ja muun elämän välille. Kultaista keskitietä ei tule varmaan koskaan löydettyä, mutta osaisi hyödyntää paremmin niin ajallisesti kuin rahallisesti. Välillä tuntuu, että tulee seurattua aivan liikaa, minkä takia tekemisen taso kärsii.
Varallisuuden kerryttämiä hedelmiä en ole oikeastaan sen suuremmin miettinyt. Hoidetaan sitä ensiksi ylöspäin ja mietitään sitten.
19. Alokkaalla on takanaan vain yksi kova sijoitusvuosi prosentuaalisesti, miten Alokas pääsisi ”mikemäisiin” yli 60 prosentin vuosituottoihin, antaisitko kolme vinkkiä?
20. Mistä haluat kiittää Inderesiä ja sen Foorumia?
Haluan kiittää Inderesiä erittäin mielenkiintoisesta sisällöstä, minkä takia aloin oikeastaan itsekin sijoittamaan. Helsingin pörssiin sijoittaessa tuli luettua foorumia tunteja päivässä, nykyään vieläkin aikalailla päivittäin.
Kiitoksia hyvistä vastauksista!
Toistan itseäni, mutta Nuorimike on tosiaan hieno tulevaisuuden titaani ja toivonkin, että hän ja hänenlaisensa rohkeasti kirjoittelisivat useamminkin Inderesin Foorumin tärkeimpiin ketjuihin, eli yhtiöketjuihin.
Tosiaan on ollut mukava huomata, että Suomen sijoitusskenessä on paljon tällaisia hienoja nuoria sijoittajia, jotka puhuvat rohkeasti sijoittamisesta. 
Pidin erityisesti tästä vastauksesta:
18. Millaisia tavoitteita sinulla on sijoittamisessa? Miten aiot hyödyntää sijoittamisessa kertyvää varallisuuttasi?
Tavoitteena olisi tulla koko ajan paremmaksi. Näen miten kokeneemmat sijoittajat osaavat välttää sudenkuoppia, joihin itse tulee vielä astuttua. Tavoitteena on myös löytää tasapaino sijoittamisen ja muun elämän välille. Kultaista keskitietä ei tule varmaan koskaan löydettyä, mutta osaisi hyödyntää paremmin niin ajallisesti kuin rahallisesti. Välillä tuntuu, että tulee seurattua aivan liikaa, minkä takia tekemisen taso kärsii.
Varallisuuden kerryttämiä hedelmiä en ole oikeastaan sen suuremmin miettinyt. Hoidetaan sitä ensiksi ylöspäin ja mietitään sitten.
Hän asenteellaan ja “filosofiallaan” tulee elämään antoisan elämän.
Kiitoksia ja kivaa viikonloppua ihan kaikille!
Huomisen haastattelun saatan julkaista normaalia myöhemmin erinäisistä syistä johtuen, eli ei välttämättä ihan vielä aamupäivällä ilmesty, mutta ilmestyy kuitenkin ennen iltaa. Huominen haastateltava on sellainen, jota on jo pitkään pitänyt pyytää haastateltavaksi… jo muutama vuosi sitten.
Hän on sijoittaja, joka tunnetaan tarkasta pelisilmästä ja kyvystä pukea markkinoiden liikkeet suhteellisen suorasanaiseen muotoon. Hän ei taida pahemmin kumarrella kuvia, vaan luottaa faktoihin, lukuihin ja todennäköisyyksiin .
173. Aki Pyysing
Jos ei tiedä, kuka Pyysingin Aki on, niin ei ole voinut seurata Suomen sijoitusmaailmaa kovinkaan tiiviisti. Hän on hyvin monille tuttu tyyppi – ennen kaikkea sijoittajana, mutta toki myös pokerinpelaajana
Aki on tullut monille varmasti tutuksi Sijoitustieto.fi:n kautta, jonka osakas ja perustajajäsen hän on. Monet meistä – mukaan lukien minä – odottavat joka sunnuntai-ilta hänen uutta kolumniaan, jossa hän käsittelee useimmiten ajankohtaisia sijoittamiseen liittyviä teemoja kiinnostavasti huumorin kera.
Hän on sijoittajana itsenäinen ja rohkea ajattelija, joka ei lähde helposti mihinkään hypeen mukaan vaan tekee päätökset nopeasti ja perustellusti - tarvittaessa vastavirtaankin. Tuntuu siltä, että hän osaa ottaa takaiskut rennosti ja sopivalla huumorilla sekä oppien varmasti virheistäänkin. Hänen pokeritaitonsa ja -oppinsa varmasti näkyvät hänen sijoitustoiminnassaan varsin positiivisesti.
1. Kerro viidelläkymmenellä sanalla, kuka olet.
Olen 58-vuotias KTM, yksityissijoittaja ja jäähdyttelevä pokeriammattilainen. Syntynyt 400 metriä Kisapuistosta, joten kannatan SaiPaa hiekkahoitoon asti, vaikka muutin Lappeenrannasta Helsinkiin jo 40 vuotta sitten. Kaksi avioeroa, joista A-sarjasta kaksi ja B-sarjasta yksi aikuinen lapsi.
Nykyisin savolainen avovaimo, joka on opettanut ymmärtämään Savoa ja savolaisia vähän enemmän jo toistakymmentä vuotta.
2. Kerro kolme asiaa, mitä harvat sinusta tietävät.
Olen katsonut Murdoch Mysteries kaikki kaudet.
Olen harrastanut pukkitappelua Vaasiksen seitsemännen kerroksen kaiteella.
Vaikka olen nelinkertainen setämies ja yksinkertainen isoisä, kannatan silti tasa-arvoa.
3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on sijoittamisen lisäksi?
Kuntosali, penkkiurheilu, kirjallisuus (sekä fakta että fiktio) TV-sarjat, elokuvat, dokumentit, museot, taidenäyttelyt, koti- ja ulkomaan matkailu, live- ja kuollut musiikki tulivat äkkiseltään mieleen. Eteläkarjalaiset ovat uteliasta porukkaa ja kiinnostuneita liki kaikesta paitsi puheenvuorojen antamisesta muille.
4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?
Heräilen puoliltapäivin. Syön aamiaisen, kurkkaan pörssikurssit, muut uutiset ja viestit. Menen parin tunnin päästä heräämisestä salille. Palattuani hoitelen juoksevia asioita, yritän lukea lehdet loppuun ja vähän kurkin ruutuakin. Yöksi menen kortille, jos jaksan eikä ole muuta sovittua. Nukkumaan viimeistään 04.00.
5. Millainen olet sijoittajana?
Hajautan nykyisin hävettävän paljon, mutta kestän häpeän tekemällä jotain kauppoja lähes joka arkipäivä.
Mutta fundajätkähän se miekii oon, teknistä analyysiä käytän lähinnä viihdeosastona. En pelkää velan käyttämistä enkä tappiolla myymistä.
6. Millainen sijoitushistoriasi on?
Aloitin spekulatiivisen osakesijoittamisen 1986. Olin töissä HSSP:ssä 1988-1992 ja otin niin paljon lainaa kuin suinkin sain ja se olikin siihen aikaan ihan reilusti. Meinasinkin mennä iloisesti poikki 1990-luvun alussa. Markan kelluttamisen jälkeen on sitten mennyt paremmin. Vedin pientä riippumatonta omaisuudenhoitokioskia 1992-1995.
7. Millainen salkku sinulla on? Mitkä ovat kaksi osakesalkkusi suurinta omistusta, ja miksi juuri ne ovat suurimpia omistuksia salkussasi?
Paljon erilaisia osakkeita ja joitain velkainstrumenttejakin. Salkun suurin on tällä hetkellä Citycon ja toiseksi suurin Ovaro, jossa olen myös hallituksessa. Ne ovat suurimpia omistuksiani, koska olen niin tyhmä. Lisäksi korkonäkemykseni 2022 oli syvältä ja poikittain.
8. Millainen on sinun osakepoimintaprosessisi normaalisti askel askeleelta?
Ostan jollain random-perusteella vähän ja sitten tutkin lisää. Välillä beesailen kavereita. Tosin sellaisia, joiden poimintoja otan semisokkona, ei ole maailmassa kovin montaa. Jos oikeastaan yhtään. Kyllä mie ensin teen ainakin viiden minuutin oman pika-analyysin, jos suinkin mahdollista.
9. Mitkä ovat kolme parasta puoltasi sijoittajana? Ja minkä näkisit olevan suurin kehittämisen kohteesi sijoittajana?
En fomota, en sitten yhtään ja uskallan tehdä nopeita isojakin päätöksiä myös valtavirtanäkemystä vastaan. Enkä itke kaatuneen maidon perään. Kovin paljoa tai usein siis.
Kotiläksyt voisin aina tehdä paremmin. Tai edes vilkaista osaa niistä. Ennen vanhaan missasin isojenkin lappujen osareita säännöllisesti. Onneksi nykyisin on henkilökuntaa valvomassa sekä osareita että muitakin touhujani.
10. Kerro noin 100 sanaan per yhtiö, mitä mieltä olet niistä sijoituskohteena
@0,47 Hyvää riskiä.
@9,55 pitäisi täyttää 10% tuottovaade, mutta ei paljon enempää.
@47,40 Hämmentävän hyvin hoidettu pankki.
Sadasta sanasta: Liian hapokasta.
11. Mainitse ainakin kaksi ikimuistoisinta hetkeä liittyen sijoitusuraasi. Ja perustele, miksi juuri ne ovat jääneet mieleesi.
12. Mitä sinä odotat Hesulilta tältä vuodelta? Mitä aloja erityisesti seuraat tänä vuonna, jos katsotaan myös Hesulin ulkopuolellekin?
Pientä nousua, joka ei tule tasaisena rintamana. Nyt on se aika, kun osakepoimijat erotellaan marjanpoimijoista. Itse olen usein osoittautunut marjanpoimijaksi.
Eritysiesti seuraan pienyhtiöitä sellaisilta toimialoilta, jotka luulen jotenkin ymmärtäväni.
13. Vaikka ei tietäsi pokerista juuri mitään (kuten minä), niin ihmiset tietävät sinun olevan pätevä pokerimies. Kertoisitko, millainen pokeriura sinulla on ollut, ja minkä verran nykyään pelailet? Ja jatkokysymyksenä, miten pokerin pelaaminen on vaikuttanut sinuun sijoittajana?
Olen pelannut rahasta pokeria vuodesta 1975 ja ammattimaisesti keväästä 1995. Välillä pokerista tulleet tulot ovat olleet hyvinkin taloudellisesti merkittäviä. Nykyisin pelailen varallisuuteen nähden niin pientä, että taloudellinen hyvinvointini ei juuri pokerista riipu. Henkinen hyvinvointini saattaa sen sijaan hyvinkin riippua. Vihaan häviämistä enemmän omia huonoja päätöksiäni ja teen niitä joka pelisessiossa useita.
Pelaan osallistumillani pokeriturnausviikoilla (kymmenkunta vuodessa) joka päivä ja semipitkiä sessioita (=8-10h). Arkena viitsin vaivautua peleille ehkä pari kertaa viikossa, mutta on paljon vaihtelua. Helsingin monopolikasino vastasi laittomien korttihuoneiden kilpailuun korottamalla reikkiä(!) ja tästä suivaantuneena pelini Casino Helsingissä ovat vähentyneet radikaalisti.
Pokeriammattilaisuus on parantanut miuta sijoittajana radikaalisti.
14. Olet aikanaan valmistunut laskentaekonomiksi, saitko kauppakorkeasta silloin jo jotain aidosti hyödyllisiä oppeja ja tietoa sijoitustoimintaasi?
Niukahkosti vuosina 1986-1994. Toki nyt rahoituksen ja laskentatoimen perusteista oli paljonkin hyötyä, mutta osakesijoittamisen syventävät opit sain Vaasankadun asuntolassa. Ensimmäinen sijoitussivistynyt apulaisprofesssori HKKK:ssa, johon törmäsin, eli Vesa Puttonen tarkasti 1994 gradumme ja toi mm. optiot-kurssin. Jonka tentin lukematta, koska olin veivannut aggressiivista optiokauppaa jo useita vuosia.
15. Muistaakseni, olet harrastanut saliakin ahkerasti vuosien mittaan, joten innokkaana treenaajana kysyn, että millaisia enkkoja olet saanut salilla, ja minkä verran nykyään treenailet?
Pelasin viimeisen kauteni jenkkifutista 1996 ja olin silloin parhaassa salikunnossani. Maastaveto 210, rinnalleveto 115 ja kyykky 170 jäivät topeiksi.
Penkkiennätykseni 107,5 kg sain pari vuotta sitten, kun lämpenin kokeilemaan ykköstä muutaman vuosikymmenen tauon jälkeen. Vetoan heikon penkkituloksen suhteen pitkiin käsiin ja olemattomaan siltaan.
Käyn salilla terveenä ja Suomessa ollessa sellaisen viitisen kertaa viikossa. Tosin valtaosa ajasta menee kuntopyörän selässä lehtiä lukien ja venyttelyynkin käytän enemmän aikaa kuin varsinaiseen pikkupainojen helistelyyn.
16. Kertoisitko 200 sanaan yleisesti Sijoitustieto.fi:stä, ja myös siitä, mitä sinä olet sieltä saanut itsellesi esimerkiksi sijoittamiseen tai vaikka muuhunkin liittyen.
Paljon analyysejä, raakoja vinkkejäkin ja uusia sijoituskavereita. Sijoitustieto on miulle ideologinen projekti. Mutta ilman Sijoitustietoa olisi mm. jäänyt hopeat viime viikolla kokonaan shorttaamatta ja Intrumit pohjalta(kin) ostamatta. Hopean myyminen @113 ja ostaminen @80 tuntui munissa hyvältä. Ehkä johtuen siitäkin, että kyseessä oli muistaakseni ensimmäinen raaka-ainekauppani ikinä.
17. Mitä tämän päivän Aki sanoisi juuri sijoittamisen aloittaneelle Akille?
Sijoittaminen ei ole pikamatka, vaikka 400 metrin aidat ovatkin.
18. Mitä tavoitteita sinulla on nykyään sijoittamisessa?
Jos nyt puoliläpällä vetämällä aina vuosikymmenessä yrittäisi varallisuuden tuplata. Lähinnä viihde- ja kilpaurheilumielessä. Jotainhan sitä pitää puuhastella, ettei lopullisesti alkoholisoidu.
19. Alokas on huono monessa asiassa sijoittajana, erityisesti ajoittamisessa. Mitkä olisivat kolme hyvää vinkkiä hänelle, jotta hän ei jatkossa katkaisisi voittoja ja antaisi tappioiden juosta - ainakaan niin paljoa?
Älä missään nimessä asettele mitään tuottotavoitteita. Sillä juuri päätyy katkaisemaan voittoja.
Osaratkaisut ovat hyviä, jos pystyy elämään sen kanssa, että osa menee varmasti väärin.
En kyllä fundajätkänä mitään stop lossejakaan lähtisi asettelemaan. Hinnanlasku ceteris paribus on ostoperuste. Toki jos hinta laskee, on syytä haastaa alkuperäinen analyysinsä. Oliko se varmasti perusteltu vai pelkkä fomo?
20. Mistä haluat erityisesti kiittää suomalaista sijoitusyhteisöä ja Sijoitustiedon jengiä?
Hirveän auliisti jaetaan Suomessa yleensä ja Sijoitustiedossa erikseen rahanarvoista tietoa ilmaiseksi. Ja omien lappujen hypettäminen on hämmentävän pienessä roolissa. Toki ei hypetysvapaata sijoituskeskustelupalstaa ole olemassakaan.
Kiitoksia Akille kiinnostavista vastauksista! 
Akilla tuntuu olevan sopivan rento ote sijoittamiseen - ei mitään turhaa säätöä ja panikointia. Lisäksi hänellä tuntuu olevan hieno taito käsitellä tappioitaan, joka varmasti on edesauttanut häntä menestymään sijoittajana - hän ei jää märehtimään ja toistamaan virheitään… ainakaan niin paljoa kuin tällaiset kaltaiseni säätäjät .
Jos nyt edes vähän näitä Akin antamia vinkkejä osaisin noudattaa, niin varmasti ne näkyisivät tuotoissani erityisesti pidemmällä aikavälillä:
19. Alokas on huono monessa asiassa sijoittajana, erityisesti ajoittamisessa. Mitkä olisivat kolme hyvää vinkkiä hänelle, jotta hän ei jatkossa katkaisisi voittoja ja antaisi tappioiden juosta - ainakaan niin paljoa?
Älä missään nimessä asettele mitään tuottotavoitteita. Sillä juuri päätyy katkaisemaan voittoja.
Osaratkaisut ovat hyviä, jos pystyy elämään sen kanssa, että osa menee varmasti väärin.
En kyllä fundajätkänä mitään stop lossejakaan lähtisi asettelemaan. Hinnanlasku ceteris paribus on ostoperuste. Toki jos hinta laskee, on syytä haastaa alkuperäinen analyysinsä. Oliko se varmasti perusteltu vai pelkkä fomo?
Kiitoksia kaikille ja mukavaa perjantainta!
174. Verneri Pulkkisen ajatuksia “mututuntumasijoittamisesta”
Olen huomannut, että aika moni meistä enemmän tai vähemmän käyttää “apunaan” sijoittamisessa mututuntumaa ja usein vielä varmaan osin huomaamattaan. Kyllähän sitä ihmiset mutuilevat paljonkin arjessaan, erityisesti puhuessaan Esson baarissa poliittisista kysymyksistä, mutta sijoittamisessa on se ikävä juttu, että mutuilu voi johtaa valtaviin turskiin pitkässä juoksussa.
Mututuntuman perusteella voidaan holdata pitkään osakkeita, vaikka pitkässä juoksussa suurin osa osakkeista tuottavat vain tappiota omistajilleen. Niin… ja voihan sitä myös vaikka treidata hurjasti lyhyessä ajassa mutulla kunnon turskat.
Uskon, että ihmiset tiedostavat ettei mutuilua ole hyvästä sijoittamisessa, mutta toisaalta silti tekevät sitä (kuten minä ). Uskon ja toivon Vernerin vastausten tuovan meille lisää analyyttisyyttä omaan sijoitustoimintaamme.
1. Jos sijoittaa vuosikymmeniä mututuntumalla, niin voiko lopputulokseksi muuta odottaa nollatulosta tai turskaa?
Se on vallan todennäköistä. Esimerkiksi osakemarkkinan vuosien 1990–2020 kokonaistuotot selittyvät n. 2 % yhtiöistä erään tutkimuksen mukaan. Tämä tarkoittaa, että suurin osa yhtiöistä tuottaa jopa säästötiliä heikommin. Kuten Warren Buffett on tokaissut, aika on hyvän yhtiön kaveri ja keskinkertaisen yhtiön vihollinen. Buffett tarjoaa myös elävän esimerkin siitä, miten lopulta muutama yhtiö vastaa sijoittajan kokonaistuotoista. Coca-Cola, Apple ja muutama muu onnistuminen ovat leijonan osa Buffettin tuotoista. Heittämällä mututuntumalla rahaa osakkeisiin tarvitsee melkoista tuuria osuakseen pitkän aikavälin voittajiin.
2. Jos käyttää sijoittamiseen ja talousuutisten seuraamiseen viikossa korkeintaan pari tuntia, onko se väistämättä mututuntumalla sijoittamista? Vaatiiko “ei-mututuntumalla” sijoittaminen välttämättä paljon aikaa?
On, koska parin tuntia viikossa on melko vähän. Etenkin, jos osa ajasta menee talousuutisien seuraamiseen, minkä arvo osakepoiminnan kannalta on kyseenalainen. “Ei-mututuntumalla” sijoittaminen vaatii yleensä aikaa yhtiöiden ja niiden liiketoimintojen ymmärtämiseen. Taloutta on hyvä seurata siinä mielessä, miten se vaikuttaa yhtiöiden pitkän aikavälin toimintaympäristöön.
Mutta, myös sillä on väliä kuinka tehokkaasti sijoittamisaikansa käyttää. Jos tuntee valmiiksi eri aloja hyvin, voi sijoittaja tehdä nopeampia johtopäätöksiä tunnistamalla avainkysymykset kunkin yhtiön kohdalla ja käyttämällä helppoja nyrkkisääntöjä arvostuksen suhteen. Kerron tästä lisää viimeisen kysymyksen vastauksessa.
3. Kun pitkässä juoksussa 80 % osakkeista ei tuota tai tuottaa tappiota, miksi “osta ja unohda” -strategiaa, jotkut yhä suositellevat? Onko se piensijoittajalle usein vain “osta ja unohda – tee turskaa”?
“Osta ja unohda” strategian suosittelussa voi olla mukana selviytymisharhaa. Sijoittaja, joka osti 1990-luvulla KONEtta ja Sampoa yleistää omasta kokemuksestaan, mutta kuulemme vähemmän osta – ja unohda -strategian seireenilauluja Nokian, Talvivaaran tai Tiimarin omistajilta. Pitkässä juoksussa on todennäköisempää, että osta ja unohda -strategia muuttuu turskaksi. Mutta, se ei tarkoita että kannattaisi hötkyillä tai veivailla. Sen sijaan suosisin osta- ja vahdi -strategiaa missä yhtiöitä omistetaan niin kauan, kuin ne vastaa sijoittajan niille aluksi määrittelemiä kriteerejä.
4. Tosiaan… 80 prosenttia osakkeista tuottaa pahaa mieltä pitkässä juoksussa ja mututuntuma ei johda mihinkään hyvää, niin onko keskivertosuomalaisen piensijoittajan turvallisempi makuuttaa varallisuuttaan pankkitilillään kuin poimia osakkeita tuhansilla euroilla Kauppalehden otsikon perusteella?
Kyllä. Mutta mediaotsikoiden sijaan kannustan ihmisiä vilpittömästi tutkimaan mahdollisuutta ryhtymään indeksisijoittajiksi. Ja uutisten lukemisen sijaan suosittelen ihmisiä lukemaan kirjoja, tutkimuksia ja yhtiöiden materiaaleja mistä saa kuvan pitkän aikavälin kehityksestä.
5. Anna neljä tiivistä pointtia kohti mututtomampaa sijoittamista.
Tutkitusti firmat, joilla on
-vuolas kassavirta,
-jotka panostavat tuotekehitykseen,
-joiden taseet paisuvat orgaanisen kasvun seurauksena,
-joiden osakkeet ovat romahtaneet halvoiksi,
tuppaavat tuottamaan paremmin pitkässä juoksussa. Lähtisin siis penkomaan maailman kymmeniä tuhansia listafirmoja nämä seikat mielessä, jos tarkoituksena on omistaa yhtiöitä pitkään.
Kiitos Verneri loistavista vastauksista!
Mutuilu tuottaa suurella todennäköisyydellä turskaa, ja lisäksi monilla ei muutenkaan ole aikaa tai halua allokoida sijoittamiseen valtavasti aikaa, joten iso paino matalakuluisille indekseille voi olla hyvä vaihtoehto monelle meistä ja lisäksi voihan siihen sitten pienellä painolla ottaa “sivuun” osakkeita, jos kuitenkin hieman tykkää osakepoiminnasta. (Älä tee niin kuin minä teen, vaan tee niin kuin minä sanon. )
Suosittelen lukemaan Vernerin vastaukset vielä kerran ja sisäistämään ne. Sen jälkeen voi pohtia, että olisiko syytä ja halua toimia toisin.
Kiitoksia ja rentoa viikonloppua kaikille!
Päivän haastatteluun sain idean tästä @Verneri_Pulkkinen:n videosta, joka on vuodelta 2017
5 vuoden aikana 10 osakkeesta vain 4 on tuottanut enemmän kuin markkina keskimäärin, ja 2 on tappiolla. Pitkässä juoksussa vain joka viidennen osakkeen tuotto on positiivinen. Inderes Sijoituskoulussa käydään läpi, miksi pelkällä mututuntumalla ei pääse sijoittamisessa hyviin tuottoihin https://www.inderes.fi/miksi-mututunt….
175. Verneri Pulkkinen, miksi Inderes maksaa Blumman Terminaalista 30 000 euroa vuodessa?
Monesti Verneri on puhunut Blumman terminaalista ja siitä, miten hän on kerännyt sieltä tietoja. Useimmat meistä ovat kuulleet tästä varsin hinnakkaasta Bloomberg Terminaalista, mutta aika moni varmasti miettii, miksi Inderes maksaa siitä noin 2 500 euroa kuukaudessa – eikö saman tiedon saa internetistä ihan ilmaiseksi? Tämä kysymys päässäni aiheutti sen, että päätin pyytää Vernerin haastateltavaksi tästä jänskästä aiheesta.
1. Mikä on Bloomberg-terminaali?
Bloombergin terminaali on finanssialan työkalu. Nimensä se saa perustajasta Michael Bloombergista ja legendaarisen ulkonäkönsä syntymävuodestaan 1982. Sieltä voi hakea kaikkea yritystilastoista makrodataan ja analyyseihin. Se on integroitunut rahoisjärjestelmän systeemeihin. Esimerkiksi Suomen Valtiokonttori, joka laskee liikkeelle valtionvelat, hoitaa huutokaupat Blumman terminaalin kautta. Sen lisäksi se on kattava ja laadukas talousuutissivu. Eräs kollegani vitsailee siitä pukumiesten Iltalehtenä, on se kyllä joskus sitäkin. Bloombergin tietokoneelle asennettavan ohjelmiston mukana tulee erityisesti ohjelmiston käyttöön suunniteltu näppäimistö.
2. Miksi Inderes maksaa siitä jopa 30 000 € vuodessa? Eikö samat jutut saa yhtä kätevästi netistä?
Hyvä kysymys, koska mielestäni Inderesillä pitäisi suhtautua jokaiseen talosta ulosvaluvaan euroon (mikä ei mene omien osakkeiden ostoihin) vainoharhaisella kitsaudella. Bloombergin terminaalille ei ole kuitenkaan edelleenkään vaihtoehtoa, mitä tulee datan kattavuuteen. Inderes on kuitenkin siinä mielessä säästeliäs, että terminaaleja on vain yksi, minkä käytöstä työntekijät saavat häkkitapella Slackissa. Pröystäilevissä ja varakkaissa firmoissa terminaaleja voi olla jopa työntekijäkohtaisesti. Jahka kun kielimallit kehittyvät, ehkäpä päivä ilman Bloombergin terminaalia on joskus realiteetti.
3. Mihin Ruoholahden analyytikot käyttävät terminaalia? Entä muut - kuten sinä ja ekonomistinne Marianne?
Analyytikot käyttävät terminaalia esimerkiksi yhtiökohtaisten tilastojen ja verrokkidatan hakemiseen (jos haluaa tehdä jotain hienompaa sillä, koska meidän itse analyysiraportteihin verrokkirata tulee Reutersin omistamalta Refinitiviltä), toimialakatsauksiin (esim. investointien kehitys) yms. juttuihin. Käyttäminen vaihtelee. Jotkut tekevät siellä eteviäkin asioita, jotkut käyttävät todella vähän. Yhteisötiimiläisistä Marianne on tietysti makrodatan perässä, itse haen sieltä toimialadataa, talousjuttuja, yritysdataa ja uutisia sekä analyysejä Varttien valmistelun tueksi. Usein Vartin käppyrät pohjautuvat Blumman dataan. Minua syystetään toimistolla siitä, että katsoisin Blummalta reaaliaikaisesti Nordean osinkoennusteen kehitystä, mutta kiistän nämä syytökset jyrkästi.
4. Miksi se näyttää 80-luvun ohjelmalta? Onko se yhtä kankea kuin miltä näyttää?
Bloombergin ulkonäkö pettää: kankean näköinen liittymä kasarilta on optimoitu tehokkuus ja vakaus mielessä. Käyttöliittymä on mietitty raskaimmat ja syvimmän päädyn käyttötapaukset edellä. Sitä voi operoida nopeasti pelkällä näppäimistöllä (ken osaa). Koska ulkonäkö ja näppäinkomennot (ne on se juttu) eivät muutu koskaan, ei käyttäjien tarvitse opetella uutta liittymää. Moderni hieno “UI” (user interface) voisi epävakauttaa raskaudessaan järjestelmän. Musta tausta ja oranssi teksti on myös silmille levollinen ympäristö. Bloomberg on kriittinen ohjelmisto (ja näppäimistö). Koska se on elimellinen osa rahoitusjärjestelmän tietoinfrastruktuuria, ei sitä pidä mennä kepillä sohimahan.
Blumma-koneen taustakuvana on legendaarinen Youtube-kommentti “kusetusmarkkinoista” takavuosilta.
Kiitoksia Verneriä loistavista vastauksista!
Oli hienoa sivistyä tästä legendaarisesta Blumman työkalusta. Pitäisiköhän sitä laittaa tuollainen ihan tilaukseen…
Kiitoksia ja leppoisaa perjantaita!
176. Student coverage team 2026: TIno Korjala , Matias Sainio ja Joonas Sjöblom .
Tämän perjantain haastateltavat olivat minulle tuttuja lähinnä vain muutamista viesteistä ja tästä heidän upeasta Inderes-analyysistään: Initiation of coverage: Inderes — From Finnish roots to scalable platforms
Heidän laatimansa kattava ja laadukkaasti toteutettu sijoittajille varsin antoisa analyysi Inderesistä on hieno osoitus heidän kyvykkyydestään, osaamisestaan ja asiantuntemuksestaan. Se antoi minulle todella hyvän ensivaikutelman heistä, mutta kuten sanottua niin muutoin minulla ei kuitenkaan ennen haastattelua juuri ollut heistä tietoa.
Student coverage team:
Tino Korjala, Matias Sainio ja Joonas Sjöblom kuuluvat Inderesin opiskelijaseurantatiimiin, joka tuottaa riippumatonta analyysiseurantaa Inderesin osakkeesta vuoden ajan.
1. Kerro viidelläkymmenellä sanalla, kuka sinä olet.
Olen Tino Korjala, 23-vuotias Kaarinasta kotoisin oleva nuorimies, joka opiskelee Vaasan yliopistossa pääaineenaan laskentatoimi ja rahoitus. Tällä hetkellä käynnissä vaihto-opinnot Ranskassa EDHEC Business Schoolissa, joka on tähän asti ollut siisti kokemus. Sijoittamisen lisäksi tykkään paljon seurata urheilua ja kokeilla uusia reseptejä keittiössä.
2. Kerro kolme asiaa, mitä harvemmat sinusta tietävät.
Olen jonkin sortin siivousfriikki kotona, olen hypännyt benji-hypyn ja Suomen tasavallan presidentti, Alexander Stubb on opettanut minut uimaan taloudellisemmin.
3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on? Mitään sijoittamiseen viittaavaa ei saa sanoa.
Olen intohimoinen maantiepyöräilijä. Tämän lisäksi tykkään käydä pumppailemassa rautaa kuntosalilla, sekä lukea kirjoja ja seurata urheilua.
4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?
Tavallista arkipäivää on jokseenkin vaikea kuvailla, sillä päivät vaihtelevat kohtalaisesti. Kuitenkin suurimmiksi yhtäläisyyksiksi päivissä nostaisin opiskelun aloittamisen aamulla ja lounas opiskelijaravintolassa aina kun siihen on mahdollisuus. Iltapäivisin sporttia ja opiskeluiden jatkamista ja illalla yleensä rauhoittumista hyvän kirjan äärellä.
5. Kuvailetko millainen olet sijoittajana?
Sijoittajana olen luonteeltani pitkäjänteinen ja rauhallinen. Markkinoiden lyhyen aikavälin heilunta ei aiheuta minussa suurta huolta, vaan pyrin keskittymään yhtiöiden pitkän aikavälin kehitykseen. Näen sijoittamisen maratonina, jossa kärsivällisyys ja johdonmukaisuus ovat keskeisessä roolissa.
6. Voisitko avata, millainen sijoitushistoria sinulla on?
Sijoitushistoriani koostuu pääasiassa osakesijoittamisesta ja rahastosäästämisestä. Olen sijoittanut useamman vuoden ajan ja kasvattanut salkkua systemaattisesti opiskelujen ohessa. Painopiste on ollut erityisesti kotimaisissa pörssiyhtiöissä, mutta olen myös hakenut oppia ja hajautusta muista instrumenteista.
7. Millainen salkku sinulla on?
Salkkuni koostuu noin 70 %:sti osakkeista ja 30 %:sti osakeindeksirahastoista. Osakesijoitukset painottuvat pääosin Helsingin pörssiin, muutamaa ulkomaista poikkeusta lukuun ottamatta. Viime vuosina salkun suurin toimialapaino on ollut konepajayhtiöissä.
8. Millainen on sinun osakepoimintaprosessisi askel askeleelta?
Osakepoimintani alkaa yhtiön liiketoiminnan ja markkinan perusteellisella ymmärtämisellä. Tämän jälkeen tarkastelen keskeisiä taloudellisia tunnuslukuja ja seuraan sijoittajakeskustelua esimerkiksi Inderesin foorumissa ja sosiaalisessa mediassa, kuten X:ssä. Ennen sijoituspäätöstä arvioin yhtiön pitkän aikavälin mahdollisuudet ja riskit sekä suhteutan ne nykyiseen arvostukseen. Mikäli arvostustaso on mielestäni liian korkea, jätän sijoituksen odottamaan parempaa hetkeä. Lisäksi huomioin yleisen markkinatilanteen ennen lopullista päätöstä.
9. Mitkä ovat sinun kolme parasta puolta sijoittajana? Ja mikä on sinun suurin kehittämisen kohteesi sijoittajana?
Parhaiksi puolikseni sijoittajana näen kärsivällisyyden, hajauttamisen merkityksen ymmärtämisen sekä rationaalisen päätöksenteon.
Suurin kehityskohteeni on kryptovaluuttoihin perehtyminen, erityisesti niiden roolin ja riskien syvempi ymmärtäminen osana kokonaisuutta.
10. Kuinka paljon käytät aikaa viikossa sijoitusjuttujen parissa? Ja mitkä ovat viisi tärkeintä tietolähdettä sijoitustoiminnassasi?
Käytän sijoittamiseen ja markkinoiden seuraamiseen keskimäärin muutaman tunnin päivässä. Tämä sisältää uutisten lukemista, analyysien seuraamista ja markkinatilanteen hahmottamista.
Tärkeimpiä tietolähteitäni ovat yhtiöraportit, Inderesin analyysit ja foorumi, talousmedia sekä sijoittajakeskustelut sosiaalisessa mediassa.
11. Mitkä ovat sinun kolme parasta puolta analyytikkona? Ja mikä on sinun suurin kehittämisen kohteesi lyytikkona?
Analyytikkona vahvuuksiani ovat kriittinen suhtautuminen yhtiöihin, konkreettisen tiedon tuominen analyysiin sekä erilaisten skenaarioiden arviointi.
Suurin kehityskohteeni liittyy erilaisten arvostusmenetelmien monipuolisempaan soveltamiseen.
13. Mitkä ovat mielestäsi Inderesin analyysien kolme vahvinta puolta, ja mikä on mielestäsi niissä suurin kehittämisen kohde?
Mielekkäintä analyysiprosessissa on ollut kokonaisymmärryksen kehittyminen ja se, kuinka paljon analysointi opettaa yhtiöistä ja markkinoista.
Vaikeinta on ollut mallintaminen tilanteissa, joissa käytettävissä oleva informaatio on epätäydellistä tai epäselvää. Tämä on kuitenkin ollut myös opettavaa ja ymmärrettävää.
Inderesin analyysien vahvimpia puolia ovat riippumattomuus, korkea laatu sekä nopea reagointi markkinoiden muutoksiin.
Mahdollisena kehityskohteena näen analyysien formaatin muuttumattomuuden. Esimerkiksi lyhtytvideoformaatti voisi olla kokeilemisen arvoinen.
14. Minkälaisen vaikutelman Ruoholahden väki on antanut itsestään?
Ruoholahden tiimi on antanut erittäin ammattimaisen, ystävällisen ja helposti lähestyttävän vaikutelman. Porukasta välittyy aito kiinnostus Student Coveragea kohtaan sekä halu tehdä laadukasta työtä yhdessä.
15. Analysoi tiimikaverisi sadalla sanalla per kaveri.
Matias:
Matias on varsinainen veijari Tampereelta. Luonteeltaan hän on kuin myyjä: verbaalisesti vahva, nopea ajattelija ja tunnettu terävästä jargoniastaan sekä osuvista heitoistaan. Hän on hauska tyyppi, jonka kanssa tekeminen on aina sujuvaa. Sijoitustoiminnassa Matias uppoutuu syvälle aiheisiin ja muodostaa niistä selkeitä, omia näkemyksiä. Matiaksen kanssa on ollut aina mielekästä tehdä kouluprojekteja, analyysiä tai viettää aikaa myös työn ulkopuolella. Hän on todellinen tulevaisuuden tekijä ja tulee varmasti olemaan merkittävä nimi rahoitusmaailmassa. Matias jaksaa painaa pitkiä päiviä ja tehdä töitä yömyöhään asti. Periksiantamattomuus on yksi hänen vahvuuksistaan. Kaiken kaikkiaan hän on erittäin hyvä tiimipelaaja ja aidosti oma itsensä. Matias tuo mielipiteensä esiin silloin, kun siihen on paikka, eikä pelkää sanoa asioita suoraan.
Joonas:
Joonas on todellinen analyytikko. Hän ei ole aamuvirkku, vaan työskentelee mieluiten iltapainotteisesti. Joonaksella on vahva osaaminen sekä taloudellisista tekijöistä että markkinoiden liikkeistä. Hän on meistä kolmesta hiljaisempi tekijä, mutta hänen näkemyksensä ovat aina hyvin perusteltuja ja harkittuja.
Joonas on kylmähermoinen eikä panikoi vastoinkäymisistä, vaan suhtautuu tilanteisiin rauhallisesti ja analyyttisesti. Hän on luottopelaaja, johon voi nojata tilanteessa kuin tilanteessa. Joonas on myös erittäin ystävällinen ja helposti lähestyttävä, ja hänen kanssaan on helppo jakaa omia ajatuksiaan taloudellisista kysymyksistä. Lisäksi hän kantaa vastuuta tiimissä esimerkillisesti, mikä tekee hänestä erittäin luotettavan tiimikaverin. Kaiken kaikkiaan Joonas on ajattelevainen ja analyyttinen nuori ammattilainen.
16. Mitä mieltä olet Inderesin Foorumista tietolähteenä ja sijoittajan ”apuvälineenä”?
Inderesin foorumi on erinomainen lisä sijoittajan tietolähteisiin. Se tarjoaa mahdollisuuden seurata muiden sijoittajien näkemyksiä, käydä keskustelua ja saada arvokasta lisäperspektiiviä analyysien tueksi.
17. Tuleeko sinusta isona analyytikko?
Tulevaisuus näyttää. Olen tähän asti ollut hyvin kiinnostunut analyytikon työstä, ja koen sen sopivan luonteelleni ja kiinnostuksen kohteilleni. Aika näyttää, mihin suuntaan polku lopulta vie.
18. Mitä tavoitteita sinulla on sijoittamisessa? Miten aiot konkreettisesti hyötyä sijoittamisesta?
Tavoittelen sijoittamisen avulla taloudellista riippumattomuutta sekä mahdollisuutta olla tulevaisuudessa mukana tukemassa ja rakentamassa uusia yrityksiä. Pyrin luomaan arvoa pitkäjänteisellä ja harkitulla sijoitustoiminnalla.
19. Pitääkö Alokkaan mielestäsi opetella monimutkainen DCF-laskenta, vai riittääkö analyytikkomaiseen otteeseen pelkkien arvostuskertoimien (kuten P/E ja EV/EBIT) vertailu jne.?
Mielestäni ei. Sijoittamisen alkuvaiheessa tärkeintä on ymmärtää yhtiön liiketoimintaa ja ansaintalogiikkaa. Tunnusluvut tarjoavat hyvän lähtökohdan, jonka päälle osaamista voi syventää esimerkiksi DCF-mallinnuksella myöhemmässä vaiheessa.
20. Mistä haluat kiittää Inderesiä ja Inderesin Foorumia?
Haluan kiittää Inderesiä luottamuksesta jatkaa Vilhon ja Samin tekemää erinomaista työtä. Lisäksi kiitän Inderesin foorumia laadukkaasta keskustelusta ja rakentavasta palautteesta, jota analyysit jo nyt herättävät.
1. Kerro viidelläkymmenellä sanalla, kuka sinä olet.
Olen Joonas Sjöblom, Helsingissä asuva rahoituksen maisteriopiskelija Vaasan yliopistosta. Kesät ja maisterivaihe on kulunut pankissa töissä, ja gradu onkin kummitellut jo hyvän aikaa puolivalmiina. Koulun ja töiden ohella aikaa kuluu niin kavereiden kuin urheilun parissa.
2. Kerro kolme asiaa, mitä harvemmat sinusta tietävät.
Pyöritän kesäisin minigolfkenttää isäni ja veljeni kanssa Helsingin Pukinmäessä, oma käyttöauto kesäisin on Corvette vuosimallia 93’ ja karaokessa lähtee Epuilta melkein mitä vaan.
3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on? Mitään sijoittamiseen viittaavaa ei saa sanoa.
Abstrakti suomalainen taide, 60–70-lukujen sisustustyyli ja muotoilu, vinyylit ja kasetit, syksyinen tähtitaivas kaukoputkella, sekä kaksoisveljen kanssa kolmen yhteisen harrasteauton aktiivinen käyttäminen ja (odottamaton) korjaaminen.
4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?
Herään noin kahdeksan aikaan, luen kauppalehdestä maailman menosta ja suuntaan toimistolle. Työpäivän jälkeen pistän Eppuja soimaan, kokkailen päivällistä ja pohdin gradun kirjoittamista.
5. Kuvailetko millainen olet sijoittajana?
Pitkäjänteinen ja tulevaisuuteen tavoitteellinen. Lyhyen aikavälin markkinaheilunnat eivät pahemmin vaikuta pidemmän aikavälin sijoitussuunnitelmaan. Pyrin löytämään ylituottoa osakepoiminnalla, ja ainoa rahasto on korkeamman riskin omaava Vietnamiin sijoittava PYN elite. Suoraan sanottuna en itse usko merkittävään hajauttamiseen, jos luotan merkittävästi tiettyihin sijoituskohteisiin.
6. Voisitko avata, millainen sijoitushistoria sinulla on?
Aloitin sijoittamaan parhaaseen mahdolliseen aikaan eli keväällä 2020 osakesäästötilin kautta. Omistin pelkkiä suoria osakkeita, ja siihen aikaan mitä tahansa salkussa pitämällä sai hyvää tuottoa. Nuorempana olin kovalla riskillä kovan tuoton perässä, ja vaikka 2021 osallistuin syksyn jokaiseen IPO:on pikavoittojen toivossa. Timanttisin käsin pyrkinyt pitämään kiinni myös salkussa olevista Helsingin pörssin mörnijöistä, ja esimerkiksi Nesteen kohdalla sijoittajat onkin palkittu kärsivällisyydestä. Salkun CAGR oli eilen 12.7 %, eli hyvin pärjätty osakepoiminnalla.
7. Millainen salkku sinulla on?
Tällä hetkellä pelkkiä Suoria osakkeita pitkälti Suomesta, jonka lisäksi Pyn eliteä ja korkotilillä jonkin verran säästössä elämän yllätyksiin.
8. Millainen on sinun osakepoimintaprosessisi askel askeleelta?
Uusia ideoita voi tulla vastaan periaatteessa missä tahansa. Esimerkiksi uutisia liittyen uusiin listautujiin, markkinakatsauksiin tai tuloskäänteen tehneisiin yhtiöihin. Suurempien yhtiöiden kohdalla analyytikkojen konsensus antaa jonkinnäköistä osviittaa, laajemmat raportit antavat myös selkeää kuvaa sijoituskohteesta. Arvostuskertoimet ovat itselleni selkein yksittäinen mittari ja verrokki kilpailijoiden osalta. Valehtelisin jos väittäisin ettei eri sijoitusfoorumilla esitetyt optimistiset tai pessimistiset näkemykset vaikuttaisivat laisinkaan omaan sijoituspäätökseen, niitä kohtaan on oppinut kyllä vuosien varrella olemaan hyvin lähdekriittinen.
9. Mitkä ovat sinun kolme parasta puolta sijoittajana? Ja mikä on sinun suurin kehittämisen kohteesi sijoittajana?
Pitkäjänteisyys, rauhallisuus ja kyky välttää fomoa. Tärkein kehityskohde olisi todennäköisesti suurempi kriittisyys yritysten oman johdon kommentteja ja visioita kohtaan.
10. Kuinka paljon käytät aikaa viikossa sijoitusjuttujen parissa? Ja mitkä ovat viisi tärkeintä tietolähdettä sijoitustoiminnassasi?
Hyvin vaihtelevasti joitain tunteja ehkä päivässä, toki osakemarkkinoiden myllertäessä selkeästi enemmän. Eniten aikaa kuluu todennäköisesti salkussa olevien osakkeiden omissa ketjuissa inderesin foorumilla ja kauppalehden palstalla. Yliopiston kautta saa luettua Talouselämää, Kauppalehteä ja Arvopaperia, joissa kaikissa on varsin mielenkiintoisia laajempia artikkeleita suomalaisiin osakkeisiin ja yleiseen markkinaympäristöön.
11. Mitkä ovat sinun kolme parasta puolta analyytikkona? Ja mikä on sinun suurin kehittämisen kohteesi lyytikkona?
Itsekritiikki, löydetyn tiedon priorisointi ja suodattaminen, sekä yleisesti ottaen selkeän tekstin tuottaminen ja jäsentäminen. Suurimmat kehityskohteet liittyvät todennäköisesti käytännön asioihin liittyen laskentatoimeen ja IFRS/FAS standardeihin, sekä erinäisiin kirjanpitokäytäntöihin. Ne painottuvat vahvasti opintojen alkupuoliin, jolloin kertaus olisi jossain välissä tehnyt terää.
12. Mikä analyysin tekemisessä on ollut mielekkäintä? Entä mikä on tuntunut vaikeimmalta? Onko jokin asia erityisesti yllättänyt analyysiprosessin aikana?
Varmaankin yleisesti asioiden pohtiminen tiiminä, sekä tiimiläisten näkemyksen haastaminen. Lopulta raportin tekemisessä oli itsenäisen työn lisäksi valtavasti yhdessä pohdittavia asioita, ja koen että kaikista parhaiten perustellut näkemykset syntyivät yhdessä miettimällä.
Datan löytämisessä oli erinäisiä haasteita, konkreettisesti esimerkiksi DCF-mallin oletuksiin ei sinänsä löydy yhtä oikeaa vastausta, vaan malli pohjautuu parhaiten perusteltavissa oleviin näkemyksiin.
13. Mitkä ovat mielestäsi Inderesin analyysien kolme vahvinta puolta, ja mikä on mielestäsi niissä suurin kehittämisen kohde?
Tärkeimpiä vahvuuksia ovat analyysin riippumattomuus, todistettu track record ja helppo saatavuus sijoittajille. Kehityskohteena voisi olla laajempi videomuotoinen tarjonta, kuten esimerkiksi laajojen raporttien läpikäynti videomuodossa.
14. Minkälaisen vaikutelman Ruoholahden väki on antanut itsestään?
Vastaanotto siellä vieraillessa ollut ystävällinen ja lämminhenkinen. Ylipäätään ammattitaitoisia oman alansa osaajia, joilla vahva luotto omaan tekemiseen. Toki terve kritiikki on aina paikallaan
15. Analysoi tiimikaverisi sadalla sanalla per kaveri.
Matias Sainio
Niin vakuuttava esittämään omia näkemyksiään, että häneltä ostaisin vaikka pankin indeksirahastoa 1.75 % hallinnointipalkkiolla. Toi ryhmää vahvasti yhteen ja piti huolen siitä, että työ edustaa kaikkien näkemyksiä. Hämmästytti jopa juryä tiedonhankintakyvyillään, ja paneutui omiin vastuualueisiinsa hämmästyttävällä huolellisuudella. Omasi mielettömän työmoraalinen, ja parasta haettaessa työtunnit välillä yöhön asti olivat sen mukaisia. Vastapainona Matiaksella oli myös ajoittain pientä pilkettä silmäkulmassa, ja pitkiksi venyneet teamsit olivat varsin mukavaa työntekoa. Hän loi hyvin kannustavaa ilmapiiriä muiden mielipiteiden esiin tuomiseksi, ja oli myös hyvin selkeä ja perusteltu omasta kannastaan.
Tino Korjala:
Uskomattoman kovan itsekurin omaava tulevaisuuden rahoitusalan ammattilainen. Vaikka hän onkin henkeen ja vereen rahoituksen opiskelija, niin erilaiset laskentatoimeen, kirjanpitoon ja tilinpäätökseen liittyvät asiat sujuivat hämmentävän hyvin. Uusien asioiden tullessa vastaan Tino otti ne haltuun oma-aloitteisesti ja huolellisesti. Hänen läsnäolonsa ryhmässä muistutti, että kyseessä on ryhmätyö eikä kolmeen osaan jaettu projekti, ja Tino hakikin hyvin usein minulta ja Matiakselta haastetta omiin näkemyksiinsä. Toi erittäin tärkeää panosta työn jakamiseen ja aikatauluttamiseen, Omaa myös Matiaksen tavoin mieletöntä silmää yksityiskohdille, ja heitä molempia voikin kiittää raporttimme ammattimaisen selkeästä ja upeasta ulkoasusta.
16. Mitä mieltä olet Inderesin Foorumista tietolähteenä ja sijoittajan ”apuvälineenä”?
Foorumi antaa mukavasti syventävää tietoa spesifeistä osakkeista sijoituskohteina, ja välillä olen yllättynyt kuinka laadukasta analyysiä siellä kirjoitetaan, esimerkkinä QT groupin ketjussa käyttäjän MobiiliVI helmikuinen pohdinta osakkeesta. Toki tavallisen sijoittajan on hyvä muistaa, että yltiöpositiivisten kannanottojen takana saattaa olla usein merkittävät omat omistukset. Käytännössä siis koen foorumista olevan paljonkin apua sijoittajille, kunhan pitää terveen kritiikin mukana lukemisessa.
(ping. @MobiiliVI, pingasin sut, koska sut on mainittu t. Alokas )
17. Tuleeko sinusta isona analyytikko?
Tähän helpompi vastata varmasti vuoden päästä
18. Mitä tavoitteita sinulla on sijoittamisessa? Miten aiot konkreettisesti hyötyä sijoittamisesta?
Pidemmällä tähtäimellä sijoittamisen kautta kerrytetty varallisuus luo tietynlaista taloudellista liikkumavaraa ja vapautta, jolloin töitä ei välttämättä tarvitse tehdä ihan sinne 70v eläkeikään asti. Konkreettisin hyöty toivottavasti lisääntynyt vapaa-aika vielä työuran aikana.
19. Pitääkö Alokkaan mielestäsi opetella monimutkainen DCF-laskenta, vai riittääkö analyytikkomaiseen otteeseen pelkkien arvostuskertoimien (kuten P/E ja EV/EBIT) vertailu jne.?
DCF on mielettömän herkkä erilaisille oletuksille, enkä koe että jokaisen tarvitsisi sellaista osata tehdä, kun arvostuskertoimet (hyvien verrokkien löytyessä) antavat ehkä selkeämpää kuvaa. Toki eri muuttujien vaikutus DCF-laskelman lopputulokseen auttaa paremmin ymmärtämään yrityksen arvonmääritystä.
20. Mistä haluat kiittää Inderesiä ja Inderesin Foorumia?
Siitä kuinka oikeasti fiksua ja analyyttista käyttäjää foorumilta löytyy. Hyvä esimerkki tästä on suomalainen Tecnotree, jossa epäluottamus johtoon foorumilla esitettyjen löydösten johdosta romahdutti osakkeen kurssin. Inderesille suunnattomat kiitokset luottamuksesta analyysin tuottamiseen, hieno mahdollisuus antaa konkreettista näyttöä omasta osaamisesta ja työskennellä huikean tiimin kanssa.
1. Kerro viidelläkymmenellä sanalla, kuka sinä olet.
23-vuotias tamperelainen rahoituksen opiskelija Vaasan yliopistosta. Seuraan aktiivisesti osakemarkkinoita erilaisista kanavista. Vapaa ajallani tykkään matkustella, urheilla ja viettää aikaa ystävien kanssa. Kesällä olisi tarkoitus valmistua kauppatieteiden kandiksi.
2. Kerro kolme asiaa, mitä harvemmat sinusta tietävät.
Osallistuin 16-vuotiaana hetken mielijohteesta (tai pikemminkin Seppo Saarion ”raamatun” innoittama) Metso Mineralissin ja Outotecin yhtiökokoukseen kaverini kanssa. Minulla on Salibandyn C-junioreiden Suomen mestaruus ja tykkään laittaa itämaisia ruokia.
3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on? Mitään sijoittamiseen viittaavaa ei saa sanoa.
Matkustelu, kuntosali ja maailmanpolitiikan seuraaminen.
4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?
Vaikea sanoa mitään tavallista. Riippuu hyvin paljon kyseisen päivän koulutehtävistä. Todennäköisesti pitää sisällään koulua, salin ja kavereita.
5. Kuvailetko millainen olet sijoittajana?
Tylsä. Tähän on tarkoitus saada lähiaikoina muutosta.
6. Voisitko avata, millainen sijoitushistoria sinulla on?
Aloitin sijoittamisen aika pienillä roposilla, jotka laitoin Seligsonin rahastoihin. Sieltä vähitellen siirryin ETF-rahastoihin ja myöhemmin suoriin osakkeisiin.
7. Millainen salkku sinulla on?
Hyvin indeksipainotteinen, muutamia yksittäisiä osakepoimintoja. Sijoitan myös koko opintolainani, jonka takia haluan hieman laskea riskitasoja. Suurin osa omistuksistani on USA:ssa. Kuitenkin suorissa osakepoiminnoissa olen jostain syystä painottunut suomeen.
Kolme suurinta omistustani ovat
8. Millainen on sinun osakepoimintaprosessisi askel askeleelta?
Aina kun teet suoran osakepoiminnan väität periaatteessa olevasi fiksumpi tai tietäväsi enemmän kuin muu markkina, siksi yritänkin tehdä suoria poimintoja vain sellaisissa tilanteissa kuin uskon omaavani paremman käsityksen kuin yleinen markkina tai markkinoilla on jokin erikoistilanne. Tästä hyvänä esimerkkeinä Mandatumin spinnaus Sammosta ja tiputus OMXH25 indeksistä.
9. Mitkä ovat sinun kolme parasta puolta sijoittajana? Ja mikä on sinun suurin kehittämisen kohteesi sijoittajana?
Olen vielä suhteellisen nuori, joten aika on onneksi vielä puolellani. Oma kiinnostus ja kouluttuneisuus aihepiireihin auttavat sijoittamisessa (ainakin toivottavasti :D). Olen myös suhteellisen näppärä tietokoneiden kanssa niin sieltä voisi saada jotain apua esim. mallinnukseen. Suurin heikkous on varmasti rahoituksen opiskelijoilla yleinen harhaluulo omista taidoista.
10. Kuinka paljon käytät aikaa viikossa sijoitusjuttujen parissa? Ja mitkä ovat viisi tärkeintä tietolähdettä sijoitustoiminnassasi?
Jos koulujuttuja ei lasketa niin ehkä noin 10–15 h per viikko.
11. Mitkä ovat sinun kolme parasta puolta analyytikkona? Ja mikä on sinun suurin kehittämisen kohteesi lyytikkona?
Uskaltaisin sanoa luontaisen uteliaisuuteni yhdeksi vahvuuksistani. Koulusta on myös tarttunut mukaan hyvä teoreettinen osaaminen. Olen myös seurannut markkinoita kohta 7-vuotta suhteellisen aktiivisesti. Laskentatoimea voisi opiskella vieläkin enemmän!
12. Mikä analyysin tekemisessä on ollut mielekkäintä? Entä mikä on tuntunut vaikeimmalta? Onko jokin asia erityisesti yllättänyt analyysiprosessin aikana?
Ehdottomasti hauskinta on ollut tiimityöskentely! Vaikein asia on ollut varmasti, jokin konsernin- tai emoyhtiön tilinpäätökseen liittyvä tekninen seikka. Minua henkilökohtaisesti yllätti, kuinka kauan tuon Power Pointin lopullisessa ”jumppaamisessa” meni.
13. Mitkä ovat mielestäsi Inderesin analyysien kolme vahvinta puolta, ja mikä on mielestäsi niissä suurin kehittämisen kohde?
Tino tiivisti tämän hyvin. Muuten en seurannan päällä ollessa oikein uskalla kommentoida.
14. Minkälaisen vaikutelman Ruoholahden väki on antanut itsestään? ’
Helposti lähestyttävän ja rennon, kuvailisin Inderesiä ”listattuna startupina”.
15. Analysoi tiimikaverisi sadalla sanalla per kaveri.
Tino
Kersantti Korjala (Aliluutnantti oikeasti) on pirteä turkulainen herrasmies. Tinoa voisi kuvailla analyyttiseksi ja hieman jääräpäiseksi. Mies kävi uusimassa koko johdannaisten kurssin, koska hän sai siitä ensimmäisellä kerralla ”vain” nelosen. Tino on myös tarvittaessa riittävän jämäkkä. Hänen vahvuuksiinsa kuuluu ehdottomasti terve perfektionismi ja hyvä teoreettinen osaaminen. Uskonkin, että hänellä on pitkä ura rahoitusalalla edessään. Leijonissa Tinon pelipaikka olisi ehdottomasti laitahyökkääjä. Hän omaa kyvyn tehdä tarvittaessa riittävän rohkeita ratkaisuja tilanteiden ratkaisemiseksi.
Joonas
Valuaatiospesialistimme Joonas on analyyttinen ja viittä vaille valmis KTM. Joonasta voisi luonnehtia tiimipelaajaksi, jolta onnistuu hieman monimutkaisemmatkin laskelmat. Joonaksella on myös oikein hyvät hermot. Joonaksella on hyvät organisointi taidot, sillä hän oli meistä kolmesta myös ainoa, joka joutui tasapainottelemaan päivätyön ja aloitus raportin valmistelun kanssa. Mikäli Joonas pelaisi jääkiekkoa olisi pelipaikka vasen puolustaja. Luottopakille voi aina heittää hieman vaikeammankin lätyn siniviivalle ja hän hoitaa tilanteen tyylillä. Välillä naulauttaen kuitenkin suoraa syötöstä ”kenkälaatikkoon”.
16. Mitä mieltä olet Inderesin Foorumista tietolähteenä ja sijoittajan ”apuvälineenä”?
Uskon sen olevan oikein mainio, kun ei niele kaikkea purematta .
17. Tuleeko sinusta isona analyytikko?
Kyllä tulee!
18. Mitä tavoitteita sinulla on sijoittamisessa? Miten aiot konkreettisesti hyötyä sijoittamisesta?
Mukavan kokoinen salkku ennen kuin täytän 40 v. Tämän jälkeen voisi ottaa vähän rennommin.
19. Pitääkö Alokkaan mielestäsi opetella monimutkainen DCF-laskenta, vai riittääkö analyytikkomaiseen otteeseen pelkkien arvostuskertoimien (kuten P/E ja EV/EBIT) vertailu jne.?
Pitäisikö Alokkaan opetalla DCF-laskelmat? Niin tuskin, mutta voisiko siitä olla hyötyä niin kyllä. Helpoiten tuon varmaankin oppisi jonkun suomalaisen kauppakorkeakoulun (avoin yliopisto) Corporate finance kurssilla. Tai sitten jostain youtube videosta.
20. Mistä haluat kiittää Inderesiä ja Inderesin Foorumia?
Inderesiä erityisesti tästä upeasta mahdollisuudesta ja foorumia hyvistä ajatuksista.
Kiitoksia vielä Tinolle, Joonakselle ja Matiakselle hyvistä vastauksista!
He ovat fiksu ja reipas kolmikko, josta kertoo heidän analyysinsa ja vastauksiensa taso. Heitä tuntuu yhdistävän analyyttinen ajattelu, avarakatseisuus ja ahkeruus sekä se etteivät turhia liiaksi näissä jutuissa tunteile. Ja he tuntuvat olevan vielä monipuolisesti järkeviä kavereita, joilla on myös sopivasti pitkäjänteisyyttä, joten niinpä ei ole epäilystäkään etteikö heistä tulisi esimerkiksi erinomaisia analyytikkoja
Kiitoksia ja mukavaa viikonloppua kaikille!
177. Sami Miettinen
Sami Miettinen tuskin kaipaa täällä esittelyjä. Hänet tunnetaan täälläkin erityisesti huippusuositusta ja menestystä niittäneestä business-podcastistaan.
Vaikka #neuvottelija-kanava on monelle ehkä se tutuin yhteys häneen, niin Samin meriittilista on huomattavasti laajempi. Hän on luonut vaikuttavaa mm. kansainvälistä uraa ja ansioitunut myös tietokirjailijana. Arvostan Samissa erityisesti monipuolisuutta – sitä häneltä todellakin löytyy.
Sami on poikkeuksellinen esiintyjä ja kirjoittaja. Ja tulikin tätä kirjoittaessa mieleen, että vain harva podcastaaja hallitsee erinomaisen taidon kuunnella. Ammattineuvottelijan maltti näkyy siinä, miten hän tarvittaessa antaa vieraidensa puhua ja jutun rullata vapaasti pitkäänkin ilman turhia keskeytyksiä mikäli heiltä hyvää juttua lähtee (muistan, kun eräät vieraat puhuivat sujuvasti keskenään ja Sami jäi usein sopivalla tyylikkäällä tavalla taustalle kuuntelemaan - toki välillä sopivasti kysyen sekä kommentoiden). Siinä missä monet haastattelijat sortuvat jyräämään omalla agendallaan, Sami osaa antaa tilaa – ja osin tästäkin syystä hänen kanavansa on niin suosittu ja vieraat viihtyvät siellä kerta toisensa jälkeen. (Sami voi olla nyt eri mieltä näistä “kuuntelu-kommenteistani” , no toki Sami tuo myös persoonansa esille ja rohkeasti mielipiteitään - yhdessä “kuunteluominaisuutensa” kanssa tulee just sopiva yhdistelmä 
)
1. Kerro viidelläkymmenellä sanalla, kuka olet.
Viiden tyttären perheenisä, investointipankkiiri, yrittäjä ja podcastaaja Helsingistä, Translink Corporate Financen partneri ja Korona Investin portofolioyhtiö Fredman Groupin hallituksen jäsen. Pyöritän Neuvottelija-podcastia ja rakennan tekoälypohjaisia sovelluksia. Tekoälytyö muuttaa 2026 kaiken: sijoittamisen, neuvottelun, verotuksen ja yrityskaupat.
2. Kerro kolme asiaa, mitä harvat sinusta tietävät.
3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on sijoittamisen lisäksi?
Tekoäly ei ole minulle pelkkää työtä vaan äärimmäinen intohimo. Seuraan kenttää intensiivisesti ja rakennan joka päivä jotain uutta €300/kk tokeneillani. Neuvottelija podcast www.neuvottelija.fi on siinä mielessä erityinen harrastus, että se on samaan aikaan työtä, oppimista ja yhteisöllisyyttä. Tappara, Mauno mäyräkoira ja kuntosali myös mukana.
4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?
Aamu alkaa uutisvirralla ja tekoälygurujen Youtubeilla. Päivä rakentuu M&A-töiden, asiakastapaamisten ja sisällöntuotannon ympärille. Koodaan tai rakennan jotain lähes joka päivä, yleensä iltapäivällä tai illalla. Podcast-jaksot nauhoitetaan viikoittain, ja ne ovat yksi viikon kohokohdista — hyvä haastattelu lataa akkuja enemmän kuin kuluttaa. Ehkä sinullekin? www.youtube.com/samimiettinen
5. Millainen työhistoriasi on?
Olen tehnyt koko urani yritysjärjestelyjen parissa. Translink Corporate Financella olen partneri ja teen M&A/IPO-neuvontaa ja markkinointia. Autan yrityksiä myymään, ostamaan, kasvamaan ja listautumaan. Taustani on kansainvälinen, koulutus rahoituksen KTM, MBA ja CFA. DCM Capital Oy on oma holdingyhtiöni, jonka kautta pyöritän myös muut projektit, jotka ovat sen verran isoja että joudun maksamaan täysin turhan YEL-vakuutuksenkin. Minut on rekrytoitu ja headhuntattu sekä Lontoon Cityyn Credit Suisselle, SEB:lle ja Pöyry Capitalille että Helsingissä Nordean esiasteissa, SEB:llä, Nordic Trusteen toimitusjohtajana, Sisu Partnersissa ja RBS:ssä. Olen myös omistaja ja hallituksen jäsen Translink Corporate Financen partneriuden lisäksi.
6. Millainen olet sijoittajana?
Olen fundamenttilähtöinen ja pitkäjänteinen. Minua kiinnostavat laadukkaat liiketoimintamallit, johtotiimit ja kilpailuedut — sama ajattelutapa, jota käytän M&A-työssä. En usko markkinan ajoittamiseen, mutta uskon siihen, että hyviä yrityksiä löytyy jatkuvasti, jos tietää mitä hakee. En pidä jatkuvien kulujen maksamisesta, oli se sitten sijoitukseen tai SaaS-palveluun liittyvä. Siksi vähäkuluiset indeksirahastot ovat sydäntäni lähellä.
7. Millainen sijoitushistoriasi on?
Aloitin sijoittamisen jo opiskeluaikana, mutta systemaattiseksi se muuttui vasta kun rahoitusura toi syvemmän ymmärryksen arvonmäärityksestä ja pääomamarkkinoista. Alkuvuosien virheet olivat klassisia - liikaa tikanheittoa ilman näkemystä, liian nopea myyminen voittajista ja putoavien puukkojen verta kädessä.
Isoimmat onnistumiset ovat tulleet sieltä missä M&A-tausta on auttanut eniten: laadukkaiden liiketoimintamallien tunnistamisesta varhain. Shopify ja Alphabet ovat olleet salkussa pitkään ja tuottaneet moninkertaisesti. Paras suoritus on Ambea, joka on noussut yli kolminkertaiseksi, aiemmin myös Hims & Hers.
Kokonaisuutena salkku on kasvanut vuosien varrella useampaan sijoitusluokkaan — pörssiosakkeet, ETF:t, pääomarahastot ja eläkevarallisuus muodostavat yhdessä hajautetun kokonaisuuden. Viime vuosina kaikki varainhoitajat Suomessa ovat halunneet minut sijoittajaksi. Kilttinä miehenä joskus lähden mukaan tukeakseni toimialaa, ei aina sijoitussyistä.
8. Millainen salkku sinulla on, ja mitkä ovat sen suurimpia omistuksia?
Sijoitusvarallisuuteni jakautuu karkeasti kolmeen kerrokseen. Ylin kerros on henkilökohtainen eläkerahasto Morningstarin globaalissa rahastossa. Tämä on pitkän aikavälin ankkuri, jota en aktiivisesti muuta ja se muodostaa selvästi suurimman yksittäisen siivun kokonaisvarallisuudestani. Säälin suomalaisia nuoria joille systeemimme ei salli rahastoeläkettä. Nouskaa kapinaan!
Toinen kerros on pääomasijoitukset: olen LP-sijoittajana Alter Investissä ja Gorilla Capitalissa sekä enkelisijoittajana muun muassa Imagissa — Lovablen perustajan vaimon startupissa. Erikoissijoituksina mukana on myös Titanium Baltia liikekiinteistörahasto ja Asilo Asset Management.
Kolmas kerros on Nordnet-salkut, joista osa pyörii DCM Capital Oy:n kautta. Suurimmat omistukset ovat iShares Core S&P 500 ETF ja Schwab US Broad Market ETF, jotka yhdessä muodostavat merkittävimmän yksittäisen painotuksen. Yksittäisistä osakkeista Alphabet, Shopify, Sampo ja Nordea ovat suurimmat.
Strategia on kerrostettu tarkoituksella: indeksirahastot ja ETF:t hoitavat pohjan, pääomasijoitukset tuovat hajautuksen ja kasvupotentiaalin, ja yksittäiset osakkeet ovat alueita joihin uskon erityisesti tai joihin M&A-taustani antaa lisänäkemystä.
9. Millainen on sinun osakepoimintaprosessisi normaalisti askel askeleelta?
Lähden liikkeelle toimialaymmärryksestä. Jos minä ja tekoälyavustajani Samatha ei pysty selittämään liiketoimintamallia selkeästi, en sijoita. Sen jälkeen käyn läpi taloudellisen historian, taseen laadun ja pääomankäytön tehokkuuden. Johto on kriittinen tekijä: teen taustatutkimusta, seuraan puheita ja arvioin track recordia. Arvostus tulee viimeisenä, sillä hyvästä yrityksestä maksaa mielellään, huonosta ei mitään hintaa kannata maksaa. Olen epäonnistunut jos minulla on muutamia tuhansia euroja enemmän pankkitilillä, se on mielestäni maailman turhin sijoitusluokka.
10. Mitkä ovat vahvuutesi sijoittajana, ja miten ne ovat vieneet sinua eteenpäin?
M&A-tausta antaa erikoisen linssin yritysten arviointiin. Näen usein milloin equity story on uskottava ja milloin johto on rehellinen omistajilleen. Pystyn lukemaan tilinpäätöksiä syvällisemmin kuin useimmat yksityissijoittajat. Ja koska olen haastatellut satoja johtajia podcastissa, minulla on laaja intuitio siitä mikä erottaa hyvän johtajan tavallisesta. Eniten kuitenkin hyödyn siitä että minä osaan pitää pääoman sijoitettuna globaalilla allokaatiolla enkä usko olevani parempi kuin markkina.
11. Millaisia virheitä olet tehnyt sijoittajana, ja mitä ne ovat opettaneet sinulle?
Credit Suissen Associatena myin USA-indeksiä ja ostin Japanin indeksiä. Opin että ei kannata myydä jenkkisijoituksia vaikka kaikki vasemmisto-Suomessa eivät muuta teekään kuin vihaa Amerikkaa. Toki vuonna 2025 tämä maksoi minulle hieman suhteellista tuottoa. En silti hävinnyt suomalaiselle eläkekompleksille. Olen myös sijoittanut älykkäiden ihmisten sijoitusideoihin ilman omaa analyysiä. Yleensä nämä ovat olleet huonoimpia sijoituksiani. Tärkeintä on kuitenkin kysyä mihin itse sijoitat, ei mihin itse sijoittaisit. Money talks and bullshit walks.
12. Miten koulutuksesi ja kansainvälinen urasi ovat vaikuttaneet sijoitusajatteluusi?
Tein Aallon rahoituksen KTM:n, jonka päälle MBA ja CFA. KTM rakensi perustan sillä arvonmääritys, tilinpäätösanalyysi ja pääomamarkkinoiden logiikka tulivat tutuksi jo silloin. MBA pakotti ajattelemaan strategisesti ja kansainvälisesti, CFA lisäsi kurinalaisuuden siihen miten arvostusta lähestytään systemaattisesti. Kansainvälinen ura opetti sen, ettei suomalainen markkinakuva ole kovin hyvä lähtökohta. Hyvät sijoitukset löytyvät eri markkinoilta ja toimialoilta, kun katsoo riittävän laajasti. Yhteensä koulutus ja ura rakensivat kehikon, jossa tunteet pysyvät paremmin kurissa kuin ilman sitä pohjaa. Minulla on myös Suomen suurimpia kansainvälisiä verkostoja.
13. Mitä oppeja investointipankkiirina toimiminen on tuonut yksityissijoittamiseen?
Näen yritysjärjestelyissä päivittäin, miten yrityksiä oikeasti arvostetaan, myydään ja ostetaan. Se ei ole teoriaa vaan käytäntöä, money talks and bullshit walks. Se on karsinut pois romantiikan: hyvä yritys on hyvä, koska se tekee rahaa ja omistaa jotain sellaista mitä muut haluavat. Pörssiyhtiöitä katson samalla silmällä kuin yrityskauppakohteita, ja se on osoittautunut hyödylliseksi.
14. Kerro podcastistasi noin 200 sanaan.
Neuvottelija on suomalainen videohaastattelu-podcast, joka on kasvanut yhdeksi Suomen seuratuimmista liike-elämän ohjelmista. Olen nauhoittanut yli 370 jaksoa, ja kanavalla on yli 40 000 tilaajaa sekä yli seitsemän miljoonaa katselukertaa.
Ohjelman idea on yksinkertainen mutta toimiva: istun kiinnostavien ihmisten - yrittäjien, sijoittajien, johtajien ja asiantuntijoiden - kanssa ja käymme aitoa, pitkää keskustelua heidän tarinaansa, ajatuksiinsa ja oppeihinsa. En tee pintaraapaisu-haastatteluja vaan pyrin pääsemään oikeasti sisälle siihen, miten menestyneet ihmiset ajattelevat, mitä ovat oppineet kantapään kautta ja miten he tekevät päätöksiä paineen alla.
Neuvottelija-nimi viittaa sekä omaan taustaani neuvottelijana että siihen laajempaan teemaan, joka toistuu monissa jaksoissa: miten saat haluamasi, miten rakennat luottamusta ja miten pärjäät tilanteissa, joissa on vastapuoli? Ohjelma sopii kaikille, joita kiinnostaa yrittäjyys, sijoittaminen, johtaminen tai yksinkertaisesti se, miten elämässä pärjätään paremmin — ammatissa ja arjessa. Kirjani Juhana Torkin kanssa Uusi neuvotteluvalta (WSOY) on myös yli 30,000 kirjan myynnillään Suomen suosituin neuvotteluopas.
Uudet jaksot ilmestyvät viikoittain, ja ne löytyvät Youtubesta videoversiona sekä kaikista podcast-alustoista ääniversiona. Tilaa heti tästä! www.youtube.com/samimiettinen
15. Mitkä ovat olleet tärkeimpiä oppeja haastattelujen myötä?
Yksi toistuu kerta toisensa jälkeen: menestyneet ihmiset ovat epäonnistuneet opettavaisilla tavoilla ja ovat rakentaneet uraansa optioportfoliona. Toinen on se, että autistinen pitkäjänteisyys on aliarvostettua lähes kaikessa. Kolmas oppi on kiusallinen mutta tosi: useimmat meistä eivät kuuntele tarpeeksi. Haastattelija joka kuuntelee oikeasti saa parempia vastauksia kuin se joka odottaa vuoroaan. Olen tässä huono, koska pidän omista ajatuksistani liikaa.
16. Mikä on yleisin virhe neuvotteluissa, ja miten siitä pääsee eroon?
Yleisin virhe on se, että ihminen menee neuvotteluun omasta näkökulmastaan, ei vastapuolen. Hän ajattelee mitä hän haluaa, eikä sitä mitä vastapuoli haluaa tai pelkää. Kun ymmärtää mitä vastapuoli oikeasti tavoittelee ja mitä hän haluaa välttää, neuvottelu muuttuu yhteisen ratkaisun etsimiseksi. Käytännön neuvo: ennen jokaista tärkeää neuvottelua kirjoita paperille kolme asiaa, jotka ovat vastapuolelle tärkeitä. Se pakottaa ajattelemaan oikein. Pitää pystyä myös sanomaan ei ja olla tekemättä transaktioita kusipäiden kanssa.
17. Onko sinulla vielä tavoitteita tai asioita joita haluaisit saavuttaa?
Joku sanoi nuorelle Nallelle mukaeltuna “Jos sä oot niin helvetin fiksu, mikset sä oo rikas?”. Jos haluat auttaa minua tässä, ota yhteyttä sami.miettinen@dcmcapital.fi! Graduohjaajaani Vesa Puttosta mukaellen “Olen mielelläni kasvollinen kapitalisti, jos joku antaa mulle sen kapitaalin”.
18. Mitä ohjeita nykypäivän Sami antaisi parikymppiselle Samille?
Verkostoidu ennen kuin tarvitset verkostoa. Näe vaivaa siinä että teet mitä sanoit tekeväsi. Älä odota täydellistä hetkeä vaan rakenna optioita. Aloita, tee ja korjaa matkalla. Ja valitse ura, jossa sinulla on oma näkemys, ei vain kyky toteuttaa muiden ohjeita. Ikävä kyllä (?) tämä tarkoittaa yleensä oman yrityksen perustamista. Sijoita joka kuukausi joku summa johonkin vaikka tuntuisi että juuri silloin ei ole rahaa. Mene naimisiin ja lisäänny kaksikymppisenä.
19. Mistä haluat kiittää suomalaista sijoitusyhteisöä?
Avoimuudesta, jolla kokeneemmat sijoittajat jakavat tietoa. Suomalaisessa sijoitusyhteisössä on jotain harvinaista - halua auttaa toisia ilman egoa. Se on mahdollistanut podcastini, verkostoni ja paljon muuta. Olen saanut enemmän kuin olen antanut, ja se velka maksetaan takaisin jakamalla edelleen. Olen mentoroinut kymmeniä nuoria.
20. Miten käytät tekoälyä käytännössä?
Päivittäin ja aggressiivisesti. Claude Code pyörii aina kun teen jotain teknistä. Vuonna 2025 Lovable kertoi että käytin sitä enemmän kuin 95% suomalaiskäyttäjistä. Olen rakentanut Mac Minille oman AI-agentin, Samanthan, joka hoitaa podcast-tekstitysten kääntämisen suomesta englanniksi automaattisesti OpenClaw-alustalla. Käytän tekoälyä myös M&A-työssä Excel, PowerPoint ja MCP/API-kutsujen tasolla. Ajattelutapani on yksinkertainen: jos jokin tehtävä toistuu, tekoäly tai bottini Samantha hoitaa sen.
Kiitoksia Sami viisaista ja ajatuksia herättävistä vastauksista!
Voisin vielä todeta sen, että arvostan mm. myös sitä hänen podcasteissaan, kun mukana on paljon kovan luokan erilaisia osaajia ja asiantuntijoita eikä vieraita ole välttämättä valittu sen mukaan, kuinka tunnettu tai “mediaseksikäs” on.
Tämä oli ehkä lempikohtani haastattelusta
15. Mitkä ovat olleet tärkeimpiä oppeja haastattelujen myötä?
Yksi toistuu kerta toisensa jälkeen: menestyneet ihmiset ovat epäonnistuneet opettavaisilla tavoilla ja ovat rakentaneet uraansa optioportfoliona. Toinen on se, että autistinen pitkäjänteisyys on aliarvostettua lähes kaikessa. Kolmas oppi on kiusallinen mutta tosi: useimmat meistä eivät kuuntele tarpeeksi. Haastattelija joka kuuntelee oikeasti saa parempia vastauksia kuin se joka odottaa vuoroaan. Olen tässä huono, koska pidän omista ajatuksistani liikaa.
Kiitoksia Sami, kiitoksia lukijat ja mukavaa viikonloppua ihan kaikille!
178. Markus Huttunen
No niin… nyt tässä Alokas haastattelee -ketjussa on nyt sitten samasta firmasta kaksi toimitusjohtajaa, aiemmin tentissäni oli ex-toimari @Harri_Sieppi ja nyt sitten Markus. Markus on jatkanut Harrin kiitettävän tason sijoittajaviestinnän linjaa, mutta toki hieman omalla tavallaan niin kuin kuulukin… ja toisaalta onhan Harrikin vielä täällä aktiivisesti mukana, mikä on myös varsin hienoa.
Markus on tehnyt, vaikka mikä ja on edelleen monessa mukana… uskon, että monet näistä hänen aiemmista kokemuksistaan ja nykyisistä erilaisista vastuista & touhuista tekevät hänestä erinomaisen toimarin Wittedille.
Hänestä välittyy rento ja helposti lähestyttävä fiilis – sellainen aito ‘hyvä tyyppi’. Markuksen kohdalla huomaa, että todellinen viisaus ja monipuolisuus eivät kaipaa tuekseen tärkeilyä tai töksäyttelyä. Tällaiset markukset vievät Suomea eteenpäin!
1. Kerro viidelläkymmenellä sanalla, kuka olet.
Otetaan tähän muutama otsikko, jonka alta tunnistan itseni.
Toimitusjohtaja: olen toimarina Witted Megacorp Oyj:ssä
Kasvuyrittäjä: olen perustanut tai omistanut merkittävän osan kuudesta eri yhtiöstä
Hallitus: olen ollut mukana +/- 15 eri yhtiön hallituksessa
Sijoittaja: sijoitan enemmän listaamattomiin kuin listattuihin yhtiöihin
Alppifaija: lapseni kilpailevat alppihiihdossa ja sitä kautta vapaa-ajan ongelmat talviaikaan ovat olemattomia
2. Kerro kolme asiaa, mitä harvat sinusta tietävät.
Haluan lukea paperilehtiä. Keskityn niihin paremmin.
Kannan joskus kalastusvälineitä repussa kävellessäni toimistolta kotiin. Helsinkiläistä lähiruokaa parhaimmillaan.
Olen hääjuhlien kovin pillittäjä. Herkistyn todella helposti.
3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on sijoittamisen lisäksi?
Tähän olisi helppo käyttää koko haastattelu Olen kova kiinnostumaan uusista asioista.
Tärkeimpinä voisin nostaa kaiken ruokaan ja sen laittoon liityvän, talviurheilun (erityisesti alppihiihto kaikissa muodoissa) sekä Suomen saariston ja Lapin. Ja ehkä maastopyöräilyn. Tai kalastuksen. Viineistä innostun myös helposti. Ja veneistä. Ysärin metalli soi taustalla. Muutenkin liikunta saa minut ulos ovesta usein. Missä kohtaa lopetan?
4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?
En ole mitenkään vahvimmillani rutiineissa, joten arkipäivätkin vaihtelevat. Tällaisia palasia niihin kuitenkin kuuluu.
Herätys 7 mennessä. Rauhassa aamiainen, pari kuppia kahvia ja uutiset. Lapset ylös ja liikenteeseen.
Jollain konttorilla 9 mennessä. Useimmiten Wittedillä Helsingissä, mutta voi yhtä lailla olla joku hallituksen kokous, asiakastapaaminen tai käynti kansainvälisillä toimistoillamme.
Päivällä vaihtelevia työtehtäviä: johtoryhmän ja hallituksen kokouksia, erilaisten ongelmien ratkomista tiimin kanssa, asiakkaiden tapaamisia, sijoittajien kanssa keskustelua. Paljon viestimistä. Kunnon lounas pitää mahtua jokaiseen päivään.
Kotona olen yleensä 17-18 mennessä. Talvikaudella on usein edessä nopea lähtö alppihiihtotreeneihin lasten kanssa. Näihin liittyy myös aika paljon leirejä eri puolilla, jolloin osa työpäivistä sujuu etänä.
Illalla laitan aina ruoan perheelle ja syömme yhdessä. Johonkin väliin on kiva mahduttaa joku liikunta.
5. Kertoisitko sinun työhistoriastasi?
Työhistoria alkaa keski-ikäisellä olla jo aika pitkä Teknologia on aina ollut läsnä, kasvuyrittäjyys myös pitkän pätkän.
2000-luvun vaihteessa aloitin dotcom-buumissa startupissa. Siitä matka vei Nokialle liiketoiminnan kehitystehtäviin Suomessa ja Kaliforniassa. Tästä tulin headhuntatuksi konsulttiyhtiöön Capgeminille, josta parin vuoden oppien jälkeen lähdimme perustamaan oman digikonsulttiyhtiön Magenta Advisoryn.
Magenta Advisorya kasvatimme viitisen vuotta, jonka jälkeen yhtiön osti kansainvälinen IT- ja liikkeenjohdon konsulttiyhtiö Bearingpoint. Bearingpointilla olin osakkaana muutaman vuoden, kunnes veri veti yrittäjän ja sijoittajan välimuodoksi.
Perustimme JATKAJAn, jonka puitteissa ostimme ja jatkokehitimme eläköityvien yrittäjien vetämiä yhtiöitä. Yksi näistä yhtiöistä oli Nexec, joka yhdistettiin Wittediin 2022 ja sitä kautta tulin myös Wittedin hallitukseen. Olen ollut myös kolmen muun JATKAJA-liitännäisen yhtiön hallituksissa.
Tein myös paljon töitä pääomasijoittaja Vaaka Partnersin ja Vaakan portfolioyhtiöiden kanssa. Olin mukana softayhtiö Lyytissä hallituksen puheenjohtajana, kun kehitimme siitä pohjoismaisen kategoriajohtajan alallaan ja myimme sen joulukuussa 2025 norjalaiselle teknologiayhtiölle. Olen yhä kahden Vaakan portfolioyhtiön (Staria, Lemon Tree) hallituksessa erityisesti digitaaliset silmälasit päässä. Lisäksi portfoliossani on ollut muutamia muita hallituspaikkoja.
Wittedin toimitusjohtajaksi tulin hallituksesta. Luulin olevani etsimässä meille uutta toimitusjohtajaa, mutta hallituksen puheenjohtajamme yllätti minut kesken prosessin pyytämällä minua mukaan hakuun. Hetken harkinnan jälkeen totesin, että tämä olisi mielenkiintoinen haaste, ja sillä tiellä olen nyt.
6. Millainen olet sijoittajana?
Keskitän riskiä listaamattomissa ja hajautan sitä pörssissä. Pohdin ja analysoin isoja linjoja, ymmärrän arvonluonnin logiikan, mutta ihan viimeisintä detaljia ajoitusten, verotuksen yms suhteen en aina jaksa miettiä.
7. Millainen sijoitushistoriasi on?
Ensimmäiset kokemukset ovat opiskeluajoilta 1990-luvun lopulta, kun kaikkien piti päästä polttamaan näppinsä tekno-osakkeissa. Ostin opiskelijana kaksion ja tekno-osakkeita. Ensimmäinen kannatti, toinen opetti.
Erilaiset osta pommi - remontoi - asu - myy -projektit ovat pysyneet mukana niiltä ajoilta saakka. Osakepuolella kiinnostus oli pitkään enemmän listaamattomissa. Listaamattomissa on ollut niin omien yritysten perustamista kuin buyout-sijoituksia. Kasvusijoituksia alkuvaiheen yhtiöihin on ollut jokunen, mutta niistä on saatu enemmän oppeja kuin euroja. Pörssissä olen ollut enemmän tehokkaiden indeksien kautta kuin osakepoimijana.
8. Millainen salkku sinulla on, ja mitkä ovat sen suurimpia omistuksia?
Arvojärjestyksessä listaamattomia yhtiöitä noin kymmenkunta, kiinteistöjä ja pörssistä Wittediä sekä ETF-indeksejä. Helpompaa olisi nojata vain ETF:iin, mutta tämä sopii innostujalle paremmin.
9. Millainen on sinun osakepoimintaprosessisi normaalisti askel askeleelta?
Listattujen suhteen en poimi osakkeita.
Listaamattomissa olen eniten ollut mukana joko valikoimassa eläköityvien yrittäjien jo toimivaksi todistettuja yrityksiä jatkokehitettäväksi yrittäjä/omistajana tai private equity -rahaston buyout-sijoitusten osana. Näille yhteistä on hyvin yksityiskohtainen due diligence -prosessi, strategian ja arvontuottosuunnitelman laatiminen sekä aktiivinen osallistuminen yhtiön kehittämiseen hallituksesta tai joskus myös operatiivisesta johdosta käsin. On listaamattomissa ollut myös muunkinlaisia sijoituksia, mutta nämä aktiivisen omistajuuden sijoitukset ovat osoittautuneet parhaiksi.
10. Kerro kolmeensataan sanaan, millainen yhtiö Witted on?
Witted Megacorp Oyj on IT-palveluyhtiö, joka auttaa asiakkaitaan rakentamaan menestyviä ohjelmistokehitystiimejä ja ajaa asiakkaidensa digitaalista transformaatiota. Witted palvelee suuria digitaalisesti kypsiä organisaatioita digijärjestelmien kehitys- ja muutoshankkeissa ja rakentaa heidän digitaalisia kyvykkyyksiään.
Witted on menestynyt mullistamalla IT-palvelumarkkinaa rakentamalla houkuttelevia työelämän malleja kokeneille osaajille. Näin yhtiö voi tarjota asiakkaille parhaita digiammattilaisia.
Wittedin strategia vastaa asiakkaiden kysynnän murrokseen
Kiihtyvän digitaalisen transformaation myötä yritysten digitaalinen maturiteetti kasvaa ja asiakkaiden tapa ostaa IT-palveluita on murroksessa. Liiketoiminnalle kriittistä ohjelmistokehitystyötä ei enää haluta ulkoistaa ulkopuoliselle kumppanille, vaan digitaalisesti kypsä asiakas haluaa itse johtaa digitaalista kehitystään. Ulkoistettujen projektitoimitusten sijaan asiakkaiden oman digitaalisen kyvykkyyden rakentaminen on liiketoimintamme ytimessä. Tekoälytransformaation edelläkävijänä Witted keskittyy sekä uusien tekoälypohjaisten liiketoimintamahdollisuuksien luomiseen että nykyisen liiketoiminnan tehostamiseen tekoälyavusteisesti.
Notkeat toimintamallit tuovat parhaat osaajat asiakkaille
Yhtiö pystyy houkuttelemaan alan parhaita tekijöitä kiinnostavilla kotimaisilla ja kansainvälisillä projekteilla, tarjoamalla erilaisia työkulttuureita, työsuhteen malleja ja työympäristöjä. Rakentamalla erilaisia työyhteisöjä ja työnteon tapoja Witted voi tarjota kokeneille osaajille houkuttelevia työpaikkoja. Konsulttien tarpeiden ymmärtäminen on toiminnan ytimessä. Wittedin toimintamalli mahdollistaa skaalautumisen perinteisiä malleja nopeammin markkinan muuttuessa. Yhtiö vastaa myös asiakkaiden kysyntään kilpailukykyisesti hinnoitellusta korkealaatuisesta ohjelmistokehitysosaamisesta Balkanin alueelta toimitettavalla nearshoring-mallilla.
Wittedin toimintamalli mahdollistaa ketterän ja tehokkaan organisaation, minkä ansiosta yhtiö voi tarjota asiakkailleen kilpailijoita parempaa hinta-laatu-suhdetta kevyin pääomatarpein. Laaja osaajaverkosto mahdollistaa alan nopeimman vastauksen asiakkaiden tarpeisiin, mikä antaa etulyöntiaseman kilpailijoiden tarjoomaan nähden.
11. Kerro omista kokemuksistasi, miten olet viihtynyt Wittedillä? Mikä on sinun työssäsi parasta?
Olen viihtynyt erittäin hyvin. Parasta (kuten aina) ovat fiksut ihmiset, uuden oppiminen ja ratkaistavat ongelmat. En ole parhaimmillani rutiinien parissa ja nuorehko, nopeasti uudistuva yhtiö on juuri sellainen paikka, jossa pääsee joka päivä ratkomaan jotain uutta itseään fiksumpien ihmisten kanssa.
12. Mitkä ovat sinun kolme tärkeintä vahvuuttasi toimitusjohtajana?
Strateginen ajattelu, looginen ongelmanratkaisu ja kyky nopeasti ymmärtää asioiden mittakaavat. Monella tapaa olen siis perinteinen konsulttikoulun numeroniilo, mutta uskon yhdistäväni siihen hyvän lisäripauksen uteliaisuutta ja luovuutta uuden suhteen. Eikä kokemuksesta omistajana ja hallituksessa toimisesta ole myöskään haittaa toimitusjohtajan saappaissa.
13. Mainitse kolme Wittedin tärkeintä vahvuutta, joilla se erottuu kilpailijoistaan. Kerro, mikä on mielestäsi suurin yhtiön kehittämisen kohde, ja mitä sille pitäisi tehdä?
Kaikki kolme tärkeintä vahvuuttamme tulevat liiketoimintamallistamme, jossa kullakin hetkellä asiakastyössä olevat konsulttimme ovat alustatyömäisesti meillä freelance-suhteessa tai vahvasti provisiopalkatussa työsuhteessa. Ensimmäinen vahvuutemme on se, että pystymme valitsemaan asiakasprojekteihin parhaat osaajat joka kerta tuhansien osaajien joukosta eikä vain penkillä olevien (= ei asiakasprojekteissa kyseisellä hetkellä) työntekijöiden keskuudesta. Toinen vahvuutemme on penkkiriskin eli laskuttamattoman työvoiman riskin minimointi. Kolmas vahva erottautumiskeinomme on kykymme houkutella palkitsemismalleillamme markkinan erityisesti kaipaamat kokeneet asiantuntijat.
Kehittämisen kohteista ylivoimaisesti tärkein on pystyä osoittamaan kyky kannattavaan liiketoimintaan. Kannattavuuden kehitys on yhdistelmä myyntikatteen kehittämistä parantuvan tuotetun arvon kautta, yhtenäisistä prosesseista ja niitä tukevista teknologioista tulevaa operatiivista tehostamista, IKEA-henkistä jatkuvaa kulujen optimointia sekä liiketoiminnan kasvattamista. Näistä kolme ensimmäistä on meidän omissa käsissämme, neljäs kaipaa markkinalta hieman vetoapua. Jokaiselle alueelle on hyvät toimintasuunnitelmat ja mittarit - näitä kehitetään jatkuvasti.
14. Nämä kysymykset on keksinyt Foorumin laatukirjoittaja @JHeiskanen:
Wittedillä on hallussaan 628 433 omaa osaketta. Mihin näitä on tarkoitus käyttää? Henkilöstön palkitsemiseen, yrityskauppoihin, vai voitaisiinko osakkeet mitätöidä?
Niitä on suunniteltu käytettävän henkilöstön palkitsemiseen ja yrityskauppoihin. Mitätöintikään ei vaihtoehtona ole poissuljettu, mutta ei aktiivisesti harkinnassa.
15. Tässä on vielä Heiskaselta toinenkin hyvä kysymys:
Viime vuosina Wittedin tulosten yhteydessä on puhuttu paljon kannattavuudesta ja tehokkuudesta. Missä menee Wittedin potentiaali lähivuosille EBITA%:lla mitattuna?
Tämä on erinomainen kysymys, jonka vastausta itsekin haemme. Meillä on mielestämme siihen budjetti-Excelissä jo hyvä vastaus. Olemme historiassa saaneet kuitenkin näpeillemme liian optimistisista lupauksista, joten ainakin tässä vaiheessa joudun vielä pyytämään malttia ja seuraamaan tuloksiamme.
Strategiakauden tavoitteemme on, että 2027 loppuun mennessä yhteenlaskettu orgaaninen kasvu ja oikaistu EBITA-% (“Rule of 20”) ylittäisi 20%. Toteuma 2025 neljänneltä vuosineljännekseltä oli noin 5 prosenttia, jossa oli parannusta vertailukauteen lähes 20 prosenttiyksikköä. Vielä olemme kaukana tavoitteestamme, mutta parannamme suoritustamme sitä vasten jatkuvasti.
16. Mikä on Wittedin konkreettinen AI-valtti tilanteessa, jossa jokainen IT-talo tavallaan väittää olevansa tekoälyasiantuntija ja edelläkävijä? Miten AI:n tuoma tehokkuus saadaan näkymään Wittedin omassa katteessa eikä esim. vain asiakkaan saamana alennuksena?
On päivänselvää, että ohjelmistokehityksen tuottavuus on kasvamassa hurjalla nopeudella. Mutta samoin tekoälyllä voidaan parantaa myös muun työn tehokkuutta, parantaa kustannustehokkuutta ja voittaa markkinaosuuksia luoden uutta kasvua. Meidän asiakkaillamme nämä hyödyt tyypillisesti peittoavat ne eurot, jota he voisivat saada ohjaamalla kehityksen tuottavuushyödyt kehitysbudjettien säästöihin. Tästä syystä emme ole nähneet kysynnän laskevan tuottavuuden kasvun parina.
Uskomme tekoälyaikakauden entisestään vahvistavan ohjelmistojen roolia kilpailukyvyn ytimessä. Ohjelmistoja tullaan tekemään paljon aiempaa enemmän. Uskomme näiden ohjelmistojen tekijöiden olevan entistä enemmän kokeneita, laaja-alaisia osaajia, jotka ymmärtävät niin teknologiaa, liiketoimintaa ja toimintaprosesseja puhtaan koodausosaamisen sijaan. Tämän kaltaiset osaajat ovat juuri niitä, joita modernit työn tekemisen ja palkitsemisen mallimme ovat perinteisesti houkutelleet.
Olemme fokusoituneet digitaalisesti edistyneisiin asiakkaisiin, jotka tyypillisesti ostavat omiin tiimeihinsä osaamista resurssihinnoitellusti sen sijaan, että ostaisivat muiden johtamia valmisprojekteja. Tällöin meille tärkeämpää on yksikköhinnan kehitys. Tämän hetkisen kokemuksemme pohjalta hyvin AI-työkaluja osaava kehittäjä saa markkinasta hintapreemion, joka pikemminkin vahvistaa bruttokatettamme.
Kehitämme myös jatkuvasti omia toimintojamme esimerkiksi myynnissä, taloushallinnossa ja henkilöstöhallinnossa hyödyntäen uusia tekoälyn, automaation ja datan tuomia mahdollisuuksia. Olemme esimerkiksi viime syksyn jälkeen uudistaneet johdon raportointiamme tekoälypohjaiseksi, hyödyntäneet tekoälyä asiantuntijoidemme osaamisen tunnistamisessa ja luokittelussa sekä tehostaneet myynnin prosesseja vahvistamalla myyjien tekoälyosaamista. Tämä vahvistaa operatiivista tehokkuuttamme ja näkyy lopulta parempana kannattavuutena.
17. Mikä sinusta on Inderesin Foorumissa parasta? Oletko saanut täältä jotain, mikä hyödyttää sinua sinun työssäsi?
Se on nykyisessä työssäni hyvä paikka käydä vuoropuhelua erityisesti yksityissijoittajien kanssa. Sitä kautta pysyn hyvin pulssilla sen suhteen, mitä sijoittajat meiltä odottavat.
18. Minkä takia sinä sijoitat? Mitä tavoitteita sinulla on sijoittamisen suhteen?
Osin taloudellisen riippumattomuuden ja siitä seuraavan valinnanvapauden takia, osin siihen liittyvän kilpailullisuuden tunteen takia. Sijoittamisessa tulostaulu on aika selkeä ja on helppo nähdä, onko onnistunut tekemään maaleja tai ei.
19. Miten neuvoisit Alokasta, joka keskittyy arjessaan vain muutamaan asiaan (työ, sijoittaminen, itsensä sivistäminen ja urheilu), mutta kokee vaikeaksi hallita useita vastuita ja projekteja yhtä aikaa? Mitkä ovat sinun käytännön keinosi priorisointiin, ajankäyttöön ja “monihattuiluun” – toimitusjohtajana ja hallitustehtävissä – jotta saat asiat etenemään monipuolisesti ilman että kokonaisuus hajoaa?
Työ, sijoittaminen, itsensä sivistäminen ja urheilu on jo minusta hyvin tasapainoinen kokoelma vastuita ja projekteja! Minä itse pidän siitä, että työssä on monia erilaisia näkökulmia ja eri hattuja. Se antaa uteliaalle ihmiselle energiaa. Ei siihen ketään pidä pakottaa, ellei siitä itse nauti. Parasta on vaan tehdä niitä asioita, joissa olet suhteellisen hyvä (tai opit pian sellaiseksi) ja joista nautit. Delegoi muut osaaville ihmisille ympärilläsi.
20. Mistä haluat kiittää Inderesiä ja Inderesin Foorumia?
Kiitos aktiivisuudestanne ja hyvistä (välillä tiukoistakin!) kysymyksistä sekä haastoista meidän suuntaamme!
Kiitoksia todella paljon Markus!
Markukselta olisi paljonkin kaikenlaista opittavaa, mutta sattuneesta syystä korostan nyt erityisesti tuota hänen erinomaista sijoittajaviestintää - ja mietin joskus, että jos joku yhtiö ei hallitse sijoittajaviestintää, niin osaako sitä sitten yhtiö/johto viestiä asioita sitten tarvittaessa hyvin asiakkaiden tai/ja henkilöstön suuntaan.
Nostaisin vielä esille myös osin uudelleen Markuksen sopivan rentouden ja positiivisen eteenpäin katsovan asenteen (kansainvälisen kasvun asenne ). Turha valittaminen sekä ihan yleisestikin päteminen että märehtiminen eivät vie eteenpäin, vaan taaksepäin (Usein Äxässä esiintyvä asenne).
Rentoa ja mukavaa viikonloppua kaikille!
Heippa!
Tänään eli perjantaina ei tule poikkeuksellisesti sijoittajahaastattelua. Tulossa on lähiaikoina kuitenkin mm. foorumilaisten haastatteluja, lisäksi myös “teemahaastiksia” jne.
Aurinkoisen keväistä perjantaita kaikille! 
P.S.
EQT on viimeisin hankinta salkkuuni, ja olisi mukava saada lisää hyvin perusteltuja pohdintoja ketjuun erityisesti lukujen osalta.
179. JuhaR
JuhaR:stä tulee mieleen hänen taitonsa kirjoittaa, hyvä yleissivistys sekä tietynlainen pilke silmäkulmassa harrastettu terävä verbaalinen akrobatia. Oli sitten samaa tai eri mieltä, hänen tekstejään on aina mielenkiintoista lukea – etenkin niitä oivaltavia nostoja eri yhtiöistä.
Monet osaavat kirjoittaa terävästi, mutta joillakin terävyys on vain töykeää ja sisällötöntä töksäyttelyä. Toisilla taas siinä on mukana hieman huumoria ja samalla rehellistä suoraselkäisyyttä. Juha edustaa selvästi jälkimmäistä. Hänellä on ylipäätään taito kirjoittaa hyvin: hänen tekstinsä on viimeisteltyä ja helppoa lukea.
Arvostan myös sitä, miten hän poimii yhtiöistä usein aivan erilaisia huomioita kuin muut; Juha tuo aidosti uusia asioita ja tuoreita näkökulmia esille. Hänen tekemisessään näkyy vahva itsenäinen ajattelu – se ei ole massan mukana menemistä, ‘fomottelua’ tai väkinäistä erikoisuuden tavoittelua, vaan aitoa itsenäistä omaa näkemyksen ottoa.
1. Kerro viidelläkymmenellä sanalla, kuka olet.
Olen keski-ikäinen, keskiluokkainen ja sijoittajana keskinkertainen, avoliitossa elävä Suomen kansalainen. Olen onnettaren ottolapsi, joka on saanut kehitettyä harrastuksesta yrittäjän ammatin, menestyen siinä paremmin kuin monet ahkerammat ja lahjakkaammat kollegat. Paremmin menestyminen ei tarkoita työllä rikastumista, mutta kuitenkin sillä pärjäämistä ja itsensä työllistämistä usealla vuosikymmenellä.
2. Kerro kolme asiaa, mitä harvat sinusta tietävät.
Olen ollut lapsesta lähtien innokas kauppamies. Koulun ala-asteella myin vappukukkia saman verran kuin muu luokka yhteensä. Kun jonain vuonna opettajat keksivät, että merkittävä osa myyjille jäävistä myyntipalkkioista pakkolunastetaan luokkaretkirahastoihin, onnistuin kontaktin kautta hankkimaan vappukukkia suoraan hyväntekeväisyysjärjestöltä, ja sain niitä vielä edullisemmin kuin mikä koulun sisäänostohinta oli. Diilasin vappukukkia sitten koulussa muille oppilaille paremmin ehdoin kuin mitä niitä olisi koulun kautta saanut, ja otin oman provikkani välistä. Kauppa se on joka kannattaa. Sinä vuonna ei koulun luokkaretkirahastot paljoa karttuneet. Sori siitä. Rikosuutisten mukaan nykyajan pennutkin diilaa koulussa kukkaa, joten perinne elää.
Muistini on hyvin valikoiva. Eri asioihin liittyvät numerot iskostuvat helposti päähäni. Sen sijaan kasvomuistini on vähänkin uudempien tuttavuuksien suhteen täysin toivoton. Semminkin jos törmään ihmisiin vieraassa ympäristössä. Eli kyse ei ole huonoista käytöstavoista, jos vaikkapa kaupassa en meinaa tervehtiä lyhyeltä ajalta tuttuja naapureitani. Tosin ei kai suomalaiset naapureitaan nykyään muutenkaan tervehdi.
Vierastan sinällään termiä “eettinen kuluttaminen”, koska eettistä on pyrkiä vähentämään kulutusta. Mutta jos tuollaista termiä käyttää, yritän toteuttaa sitä ajatusta hankinnoissani ja muun muassa välttämään Kiina-sidonnaisuutta henkilökohtaisessa kulutuksessani niin pitkälle kuin suinkin mahdollista. Esimerkiksi lähes kaikki nykyään ostamani vaatteet on valmistettu eurooppalaisissa sivistysvaltioissa, tai sitten edes Suomessa.
3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on sijoittamisen lisäksi?
Olen aina ollut keräilijäluonne. Lapsena aloin keräämään postimerkkejä, myöhemmin äänilevyjä ja elokuvia. Ja keräilijänhän tunnistaa siitä, että jotain leffa- tai musakokoelman laajuutta ei lasketa kappalemäärässä vaan hyllymetreissä. Jos käytössäni olisi enemmän tilaa, alkaisin keräilemään vanhoja kolikkopeliautomaatteja, mutta toistaiseksi olen tohtinut ostaa niitä vain yhden.
En ole kiinnostunut juurikaan urheilusta, mutta käytän ilmeisen paljon aikaa kävelylenkkeihin. Kuuntelen paljon äänikirjoja, joten esim. sen harrastuksen puitteissa on paljon mielekkäämpää tarpoa pihalla kuin röhnöttää sohvalla. Mielestäni on myös hienompaa rupatella kavereiden kanssa liikkuessa kuin istuskella jossain pöydän ääressä.
Pidän pitkistä keskusteluista itseäni viisaampien ihmisten kanssa, ja silloin kun en niitä kasvotusten pääse käymään, kiitän markkinataloutta siitä, että se on luonut meille kuukausihinnoitellut puhelimen liittymäpaketit. Samaan aikaan karttelen liiallista tarpeettoman tiedon tulvaa, mikä on yksi syy sille, etten ole vuosiin käyttänyt Facebookia.
4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?
Juice Leskistä siteeraten: “Ja kun aamu on, en tiedä missä herään”. Olen jakanut asumiseni kolmeen eri osoitteeseen noin 15 kilometrin matkan varrelle. Yhdessä osoitteessa voin viettää aikaani levykokoelmani ja kaupungin keskustan palveluiden ääressä. Toisessa mm. teen duunini ja siinä ohessa trollaan Inderesin foorumilla. Kolmannessa voin nauttia hiljaisuudesta museotorpan naapurissa ja viettää vaikka leffamaratonia.
Herään milloin herään seitsemän ja kymmenen välillä. En mieti päivien sisältöä kamalasti ennakkoon kuin pakollisten asioiden osalta. Ja niiden pakollisten asioiden määrän pyrin minimoimaan. Heräämisosoitteesta riippuen päivä saattaa käynnistyä joko kahvikupin kanssa tietokoneen ääreen istuessa, kävelylenkillä tai jossain aamupalalla käydessä.
Työssäni hyviä puolia ovat ehdottomasti ne seikat, että työntekoon kuluu aiempaa vähemmän aikaa ja yleensä se ei ole päivän eikä edes viikon päälle, milloin saan jonkun asian tehtyä.
5. Millainen olet sijoittajana?
Kärsivällinen ja kärsimätön. Esimerkiksi sijoitusasuntojen omistajana seuraan kyllä taloyhtiöiden asioiden lisäksi markkinakehitystä ja asuinalueiden kehityssuunnitelmia, mutta ei minua ole koskaan jaksanut kamalasti harmittaa vaikka se, että asuntovarallisuuden laskennallinen arvo on huipuistaan laskenut. Liioin rahasto- ja ETF-omistuksissa en jaksa edes kovin intensiivisesti seurata arvokehitystä. Minulla on myös sijoituksia Tradekan ja OP:n tuotto-osuuksissa lähinnä kassavirran “varmoina” tuojina, mutta ei niissä kauheasti muuta seurattavaa ole kuin millaisia tuottotavoitteita kulloinkin on asetettu ja onko yritysten taloudellinen asema kyllin turvallinen. Sitten taas toisaalta yksittäisissä osakkeissa katselen kurssiliikkeitä liiankin kanssa, mikä näkyy varmasti turhan kiivaana osto- ja myyntitoimeksiantojen tekemisenä. Onneksi kurssilaskuihin oppii suhtautumaan vuosi vuodelta rauhallisemmin, jos firman tarinassa ei ole mikään dramaattisesti muuttunut.
Suurimpien osakesijoituskohteitteni osuus salkun kokonaisarvosta on usein sen verran merkittävä, että ne luovat edellytyksen aidolle jännitysmomentille tulosjulkistuspäivinä. Laajaa hajautusta varten on ETF:t ja rahastot.
6. Millainen sijoitushistoriasi on?
Ensimmäiset osakeostoni olen tehnyt vuonna 2014. Osakepoiminnoissa olen keskittynyt Helsingin pörssiin. Ulkomaille hajautan ETF- ja rahastosijoitusten kautta, ja niiden osuutta kokonaisuudesta on tarkoitus kasvattaa.
Myin salkustani merkittävän siivun pois juuri ennen korona-ajan romahdusta, maksaen yhden omassa käytössä olleen asunnon loppulainan pois ja vastaavasti ostaen uuden sijoitusasunnon velaksi. Ajoitus osui nappiin ja ostokohteen hinta vaikuttaa edelleen hyvältä. Semminkin, kun lainaraha oli edullista pitkällä korkosuojauksella. Valitettavasti tosin kävi sitten niinkin, että kun kurssilasku vaihtui kurssiralliksi vuonna 2020, katselin sitäkin menoa kovin pienellä osakepainolla.
Minun sijoittajahistorian kamalinta aikaa tuoton suhteen oli vuoden 2023 jälkipuolisko. Välillä tuntui, että onnistun tarttumaan jokaiseen kurssiromahtajaan - ja tietenkin juuri ennen sitä romahdusta. Onneksi varsinkin seuraava vuosi meni paljon suotuisimmissa merkeissä, ja sen jälkeenkin kokonaiskehitys on ollut aivan kelvollista.
7. Millainen salkku sinulla on? Jos sinun pitäisi nostaa kolmen osakkeen osuutta salkussasi yhteensä 50 prosenttiin, mitkä valitsisit ja miksi?
Salkussani yksittäiset osakkeet nousee useinkin kohtuuttomaan painoarvoon. Olen huomannut olevani näkökulmasta riippuen joko rohkea tai tyhmä putoavaan puukkoon tarttuja, jos koen markkinoiden ylireagoivan minua kiinnostavien yhtiöiden kohdalla. Pidän liiketoiminnaltaan helposti ymmärrettävistä yhtiöistä ja usein salkkuni sisältö palloileekin samojen toimialojen eri yhtiöiden välillä. Tylsiksi miellettyjen toimialojen yhtiöihin sijoittamisen riskiä olen lisännyt velkavivulla, mutta sen käyttöä olen vähentänyt sen myötä, kun Helsingin pörssi ei ole yleisellä tasolla enää näyttänyt räikeästi alihinnoitellulta.
Tolkuttomin ylipaino koskaan minulla on varmaan ollut Keskossa, mutta olen sitäkin osaketta myynyt kurssinousun myötä.
Jos minun täytyisi sitoutua pitämään pidempään suurella painolla eri yhtiöiden osakkeita, valinnat olisivat varmaan osastoa Kesko, Sampo ja Olvi. Rahasto joka tulee varmastikin olemaan salkussani pisimpään, vaikkei tätä asiaa kysyttykään, on Spiltan Aktiefond Investmentbolag. Ei se ole ollut omistamistani rahastoista kaikkein tuottavin, mutta mielenkiintoisimmasta päästä kuitenkin.
8. Mitkä kaksi osaketta ostit viimeksi? Kerro myös sinun ostoperusteesi.
Terveystaloa ostin kurssin möyriessä nyt 9 euron tasolla. Mielestäni arvostustaso vaikuttaa houkuttelevalta, yrityksellä on mielenkiintoisia kehityssuunnitelmia ja toimiala on makuuni riittävän defensiivinen. Osinkotuottokin on houkuttelevalla - toivottavasti myös kestävällä - tasolla.
Tokmannin osake rallatteli pari päivää ennen vuosituloksen julkaisua iloisessa 6 %:n nousussa, joten aiemmista päinvastaisista suunnitelmistani poiketen kevensin hyvinkin hetkellisestä päätöksestä omistustani reippaasti. Ja niinhän sinä taas kävi, että tulosjulkistuspäivänä yhtiö petti markkinat ja kurssi laski jyrkästi. Tuurilla ne laivatkin seilaa, ja niin myös Juha. Olen nyt ostellut osakkeita takaisin 7 euron molemmin puolin, joka on mielestäni houkutteleva hintataso lisäyksille. Tokmanni-segmentin liiketoiminta on paljon paremmassa iskussa kuin mitä sijoittajat usein mieltävät. Dollarstore on sitten se osa-alue, joka määrää yhtiön lähivuosien kurssisuunnan. Pikavoittoja lapun kanssa tuskin on luvassa, vaikka monet sellaisestakin eri foorumeilla haaveilevat.
9. Miten seuraat jo salkussa oleviasi yhtiöitä, jos jätetään pois laskuista ”kvartaaliraportoinnit”?
Luonnollisesti seuraan yleistä uutisvirtaa sekä yhtiöihin että toimialoihin liittyen. Jos talousraporttien aikaan johdolta on mahdollisuus päästä kysymään asioita esim. chatin tai Inderesin haastatteluvideoiden kautta, olen monesti hyödyntänyt tuota mahdollisuutta, ja annan arvoa sille, mitä suorempia ja selkeämpiä vastauksia yritysjohto omistajilleen tarjoaa.
10. Millainen on sinun osakepoimintaprosessisi normaalisti askel askeleelta?
Ei sellaista olekaan, mutta…
Vuosi vuodelta olen oppinut antamaan enemmän arvoa nimille suurimpien omistajien luettelossa. Ei se ole sattumaa, että vaikkapa Proprius Partnersin nimeä ei näy suurimmissa pörssivedätyksissä. Eikä se ole sattumaa, että ns. aktiiviomistajien nimet näkyy niissä takaoven kautta pörssiin tulevissa viritelmissä, jotka pettävät sijoittajien odotukset kerta toisensa jälkeen. Myös johdon sitoutuminen yhtiöön omalla rahalla on asia, jolle osaan antaa arvoa.
Luonnollisestikin tutustun myös yhtiöiden taloudellisiin raportteihin, luen etenkin Inderesin ja OP:n analyysejä yhtiöistä sekä katselen vaikkapa Inderesin tai erilaisten pörssi-iltojen videoita yhtiöistä.
Seuraan aktiivisesti talousmediaa, ollen kuitenkin surullinen suomalaisen talousjournalismin nykytilasta.
Jos sijoitan yhtiöön minun mittakaavassa merkittävämmän summan, yritän toki perehtyä usein myös laajemmin toimialaan ja selvittää kilpailijoiden tilannetta. Esimerkiksi nyt lähihistoriassa Nokian Panimoon sijoittaessa koen tehneeni oikein mielenkiintoisen ja kattavan tutustumisretken suomalaisten pienpanimoiden historiaan ja nykytilaan.
11. Mitkä ovat kolme vahvuuttasi sijoittajana? Mikä on mielestäsi suurin kehittämisen kohteesi sijoittajana, ja jos saisit valita opettajan tähän, niin kenet valitsisit ja miksi?
Mielestäni osaan ainakin rehellisesti analysoida epäonnistuneita osakepoimintoja. Arvioin, olisiko minun tullut ymmärtää jo sijoituspäätöstä tehdessä jotain enemmän. Jos ei, asioita on turha sen enempää mielessään vatvoa. Jos kyllä, virheistä otetaan opiksi. Oikeat päätökset tulee tehdä oikeaan aikaan.
Innostun sijoituskohteistani siinä määrin, että jaksan kahlata läpi esimerkiksi yrityshistoriikkeja sekä sijoituskohteisiin että laajemmin toimialaan liittyen.
Olen huomannut, että jotkut piensijoittajat suhtautuvat omistamiinsa yhtiöihin kuin teinitytöt lavalla esiintyvään bändiin Dingon Kaivopuiston keikalla vuonna 1984. Itse ainakin koen kykeneväni säilyttämään terveen kriittisyyden myös omistamiani yhtiöitä kohtaan. Jokaisen yrityksen on lunastettava joka päivä paikkansa salkussa.
Kehittymistä kaipaan mm. kärsivällisyydessä ja suunnitelmallisuudessa. En tarvitse tähän opettajaa, mutta sen sijaan taidan tarvita noihin ominaisuuksiin ikuista oppimista. Enkä silti etene koskaan valmistujaisjuhliin saakka.
12. Kerro noin 100 sanaan per yhtiö, millaisia ne ovat mielestäsi sijoituskohteena:
Yhtiön osakekurssi on noussut alelaarista mielestäni aikalailla täysihintaiseksi, joka on saanut itseni taas myyntilaidalle. Asiaan vaikuttaa myös se, että viime vuoden tulos ei mielestäni ollut rakenteeltaan toivotunlainen, eli liian suuri osa tuloksesta syntyi Valko-Venäjällä, josta varallisuutta ei saada ulos emoyhtiölle. Erityisen huolissani olen Tanskan liiketoiminnasta. Jolly Colalle olisi viime vuonna ollut suurta kysyntää, mutta potentiaali tuhottiin saatavuusongelmilla. Valko-Venäjän osalta monet sijoittajat uskovat tilanteen normalisoitumiseen pitkällä aikavälillä, kun taas itse pidän aivan realistisena skenaariona sitäkin, että sikäläinen diktatuuri sosialisoi sikäläisen yhtiön. Liioin en usko paluuta “vanhaan hyvään” olevan, vaan Valko-Venäjän liiketoiminta on ongelma, josta täytyy päästä eroon mahdollisuuksien koittaessa. Iisalmessa hommat sen sijaan rullaa paremmin ja kannattavuus kehittyy suotuisasti ja Baltiassa kehitys kehittyy. Uudet yritysostot ovat mielenkiintoisia siirtoja ja tuotetarjonnan vahvempi painottuminen alkoholittomiin tuotteisiin tukee pitkän ajan menestystä.
Listautumisen aikaan yhtiö näytti mielestäni hieman liian korkealle hinnoitellulta. Verrokkiyhtiöiden kurssinousun ja Nokian Panimon liiketoiminnan etenemisen ansiosta osake on nyt mielestäni houkuttelevampi, vaikka ei se missään alelaarissa olekaan. Pieni vaihto aiheuttaa omat haasteensa ostamiselle ja myymiselle siten, että kurssi ei laukkaa liian lujaa ei-toivottuun suuntaan. Nokian Panimo ei ole yhtiö, jolla tehdään ylituottoa, mutta se on harvoja alan kotimaisia panimoita, johon sijoittamalla voi ylipäätään odottaa tuottoa. Jotain toimialarakkautta yhtiöön sijoittajalla täytyy olla. Pienpanimoksi suuren kokonsa, logistisesti hyvän sijaintinsa ja edullisen tuotehinnoittelun uskon yhtiön pärjäävän verrokkeihin nähden hyvin myös Iranin sodan aiheuttamien haasteiden keskellä. Oluen pienpanimoalennuksen leikkaamista ei liene missään poliittisissa piireissä esitetty, mutta joka tapauksessa tuo on mielestäni sellainen poliittinen riski, joka sijoittajan täytyy huomioida.
Helsingin pörssin kaupanalan yhtiöistä se, jossa on arvostustasoon nähden eniten potentiaalia ja eniten riskiä. Jos Dollarstoren käänne saadaan toteutumaan, osake raketoi. Jos Ruotsin bisnes möyrii jatkossakin, hankala tässä osakkeessa on suurta kasvupotentiaalia nähdä. Kilpailu kiristyy tulevaisuudessakin halpakaupan saralla, mutta uskon Tokmannin laajan tuotevalikoiman, vahvan päivittäistavaran myynnin osuuden sekä hyvän myymäläverkoston olevan sille vahvoja kilpailuetuja. Myös asiakaskokemuksen parantaminen ja verkkokaupan tuominen 2020-luvulle ovat asioita, joissa Tokmanni voisi varsin pienillä panostuksilla lisätä houkuttelevuuttaan. Laadun ja eettisyyden merkitys on kasvanut myös halpakaupassa, ja se kehityssuunta tulee onneksi jatkumaan. Siihen liittyen pidän yhtiön Kiina-riskiä huomioimisen arvoisena asiana. Semminkin, kun pidän länsimaiden Kiina-riippuvuutta tikittävänä aikapommina, jonka räjähtäminen on vain ajan kysymys.
13. Miten hyödynnät omia kokemuksiasi ja havaintojasi yhtiöistä sijoitustoiminnassasi?
Koska sijoitan niin paljon arkisiin ja liiketoiminnaltaan helposti ymmärrettäviin yrityksiin, hyödynnän tuota paljon. Jos vaikkapa K-Supermarketin naapuriin avautuu kilpailevan ketjun kauppa, on silmin varsin helppo todeta kuinka paljon uusi toimija on onnistunut haalimaan asiakasvirtaa ja miten se näkyy vanhan kaupan asiakasvirrassa. Se on sitten toinen asia, paljonko yksittäisten kauppojen ja yksittäisten ajankohtien perusteella oikeasti kannattaisi mitään päätellä.
14. Mitä sinä saat Foorumilta sijoitustoimintaasi ajatellen, mitä et muualta saa?
Päänsäryn. No ei vaiteskaan. Parhaimmillaan saan luettavakseni hyvin perusteltuja ja taitavasti kirjoitettuja viestejä, jotka haastavat omia ajatuksiani. Parhaiden ketjujen kohdalla saatan joskus havahtua kahlaamaan satoja viestejä läpi vuosien ajalta. Siinä on mielenkiintoista myös vertailla toteutunutta sijoittajien vanhoihin unelmiin ja näkemyksiin.
15. Miten sinä hallitset tunteesi sijoittamisessa, ettet esimerkiksi joudu FOMO:n valtaan?
Kuka on väittänyt, että hallitsisin? Inhoan laumasieluisuutta, unelmahöttöä ja tosiasioilta silmiensä sulkemista, joten se suojelee minulta FOMO:lta. Toisaalta saatan tarttua perusteettomiin - tai kaupankäyntihetkellä siltä tuntuviin - kurssimuutoksiin turhankin ripeästi.
16. Olet ”panimoketjuissa” ollut suhteellisen aktiivinen, niin kysyn, että mitkä ovat Olvilta sinun lempparioluitasi ja entäs sitten Nokian Panimolta? Ja mikä on jokaisesta tai lähes jokaisesta kaupasta löytyvistä oluista lempparisi?
En juurikaan kuluta Olvin oluita, mutta vaikkapa Aussie XPA ja New Zealand Pale Ale ovat helposti lähestyttäviä mietoja oluita, jos haluaa jotain perusbulkkia mielenkiintoisempaa. Olvin tuotteista liputan eniten vadelma-lime-mehukivennäisveden nimeen! Tavallisessa vichyssä Hartwall valitettavasti päihittää Olvin maussa.
Nokian Panimon oluista omia suosikkejani ovat Keisari Strong Neipa ja Keisari Mosaic Ipa. Kevyissä lagereissa Keisari Mexican Lager ja Keisari Hinode Rice Lager ovat tutustumisen arvoisia vaihtoehtoja. Hedelmäisten makujen ystäville suosittelen tutustumaan myös uutuuteen Keisari Biere Blanc.
Nokian Panimo on kuitenkin paljon muutakin kuin kaljatehdas ja noin kolmannes myynnistä tulee muista juomista kuin oluesta. Sun´n-virvoitusjuomat ovat saavuttaneet suuren suosion makeiden limujen ystävien keskuudessa. Itse olen tykästynyt alkoholittomiin Mocktails-juomiin, vaikka tuon genren juomissa kulutukseni vähäistä onkin. Uuden Minea-sarjan makuvedet ovat olleet jo maistelussa ja tulevat varmastikin olemaan kulutuksessa kesän kävelylenkeillä.
Kysymyksen viimeiseen osaan viittaan vastauksellani Nokian Panimon tuotteisiin. Olen liian ronkeli ostamaan halvinta bulkkikaljaa ja liian nuuka ostamaan kalliita erikoisoluita, jolloin Keisari-oluet tarjoavat siinä välimaastossa omaan kulutustottumukseeni istuvia tuotteita. Arvokkaammat pienpanimo-oluen jäävät itselläni usein kertakokeiluiksi, ja niin kai monille muillekin kuluttajille, joka tekee alalla toimimisen liian korkean hintapisteen tuotteissa haastavaksi.
17. Onko sinulla euromääräisiä tai prosentuaalisia tavoitteita sijoittamisessa? Ja miten hyödynnät tai aiot hyödyntää kertyvää varallisuuttasi elämässäsi?
Olen lähtökohtaisesti pessimismiin taipuvainen henkilö. Huomenna on huonommin. Lajikato kiihtyy, ilmastonmuutos kiihtyy, ihmisten taistelu jäljellä olevista luonnonvaroista kiihtyy. Vuodet vierii ja väistämättä ihminenkin siinä vanhenee, ja samalla rapistuu myös yhteiskunnan eläke- ja hoivalupaus. Minun lähtökohtainen tavoitteeni on saavutetun elämänlaadun ylläpitäminen, ei niinkään sen kohentaminen. Huomion arvoista on myös se, että jos joskus vuosikymmenten päästä eläkkeelle pääsen, eläketurvani ei tule olemaan edes tämän hetkisellä olettamalla suuri, joten tuohonkin asiaan on varauduttava etukäteen.
Olen sitä mieltä, että taloudellisessa ajattelussa tietynlainen pessimismi on enemmän mahdollisuus kuin uhka. Onhan esimerkiksi siinäkin tietynlainen pessimistinen ajatus ollut taustalla, kun olen aikoinaan suojannut asuntolainojeni korot ajatellessani, että “nollakorot jatkuvat ikuisesti” -ekonomistit eivät välttämättä ole oikeassa ja että korona-ajan elvytyshumppa voi vaikuttaa inflaatioon ja sitä kautta myös korkoihin. Optimisti säästi hetken aikaa vaihtuvakorkoisten lainojen menoissaan muutaman euron ja vietti iloista elämää, potien krapulansa myöhemmin. Pessimisti nukkuu yönsä levollisesti korkouutisia ainakaan asuntolainojensa osalta liikaa murehtimatta.
18. Olet käsittääkseni ”musiikki-ihmisiä”, miten musiikki tällä hetkellä näkyy elämässäsi? (kerro vapaasti, mitä haluat )
Aloitin levyjen keräilyn jo lapsena ja 8-vuotiaasta asti kiertelin levydivareita ja tavaratalojen musiikkiosastoja säännöllisesti. Viitaten aiempaan muistelooni vappukukkien diilaamisesta, olin jo lapsena armoton kauppamies, ja koska numeromuistini on hyvä, hyödynsin myös divareiden hinnoittelueroja ja levyjä saattoi siirtyä vaihdossa kauttani liikkeestä a liikkeeseen b, ja sama päinvastoin. Siitä syntyi sen verran katetta, että pystyin omaa levyjen ostotoimintaani rahoittamaan. Niinpä levykokoelma karttui huomattavasti ripeämmin kuin mihin pelkkä viikkoraha olisi antanut mahdollisuuden.
Joskus parikymppisenä käytännössä laskin, mitä minun täytyy palkastani jättää pakollisiin menoihin, ja kaiken ylijäävän kulutin levyjen ostamiseen. Ei kuulosta nyt kauhean fiksulta, mutta silloin se tuotti suurta iloa, ja toisaalta silloin kun hankinnat kohdistui keräilylevyihin, olisi ne rahat hankintojen nykyarvoa pohtiessa voinut huonomminkin käyttää. Esimerkiksi ostamalla Nokian osakkeita silloisella 50-60 euron kurssilla.
Kun oma työni siirtyi äänitemaailman pariin, alkoi into kiertää vapaa-aikana levyjä ostamassa auttamatta hiipumaan. Ja kieltämättä jossain vaiheessa myös harrastuksen vaatima tila kodissa alkoi tuntua haastavalta.
Musiikkimakuni ulottuu laidasta laitaan, vanhasta iskelmästä progeen, jazzista punkkiin ja maailmanmusiikista heviin. Räpistä en tosin tiedä mitään muuta kuin sen, että jotkut räppärit ovat hyvin vihaisia ihmisiä ja tykkäävät ampua toisiaan.
Musiikin kuluttaminen netin kautta ei ole herättänyt minussa koskaan samanlaista riemua kuin fyysisten levyjen kuuntelu. Mutta väistämättä muuttuvaan maailmaan on tuossakin joutunut sopeutumaan, joskin musiikin kuuntelu on myös vähentänyt takavuosien "aina pyörii joku levy vähintään taustalla "-ajoista. Nykyään esim. ulkona liikkuessa kuuntelemani MP3-musiikki on korvautunut äänikirjoilla. Musiikkia kuuntelen jossain määrin edelleen päivittäin, mutta hyvin rajallisesti ja pidempinä kuuntelusessioina lähinnä viikonloppuisin. Kotona arvostan enemmän hiljaisuutta kuin jatkuvaa möykkää. Hiljaisuus on ylellisyystuote, johon meillä kaikilla on varaa.
19. Olet taitava huomaamaan ja oivaltamaan asioita – ominaisuuksia, jotka ovat tärkeitä myös sijoittamisessa. Miten Alokas voisi oppia kehittämään näitä taitoja itsenäisesti, kun hän tällä hetkellä tukeutuu valmiiksi pureskeltuihin kirjoituksiin eikä vielä koe pystyvänsä itsenäiseen ajatteluun?
Mitä yksinkertaisempiin kohteisiin sijoittaa, sitä suurempi mahdollisuus on oivaltaa jotain. Tai ainakin luoda itselleen illuusio jonkun asian oivaltamisesta.
Luulen, että Alokkaan tulee oppia olemaan armeliaampi itselleen, eikä ainakaan alkaa kisälliksi kisällitason sijoittajille. Toisaalta, nettimaailmassa kannattaa suhtautua varauksella myös niihin mestareihin, joista monet muistavat kertoa satumaisista voitoistaan, mutta raportointi epäonnistumisista ei tapahdu lainkaan samalla avoimuusasteella.
20. Mistä haluat kiittää Inderesiä ja sen Foorumia?
Eniten arvostan tutkivaa palstajournalismia, jota jotkut jaksavat pyyteettömästi tehdä. Esimerkiksi käyttäjän ValkoinenPeura taannoinen kirjoittelu etenkin Oma Säästöpankki -ketjussa olisi jo jonkinlaisen tiedonjulkistamispalkinnon arvoinen uroteko. Itseä kiinnostavissa kaupan alan yhtiöissä peruspiensijoittaja taas jäsentelee usein perusteellisesti toimialan kehitystä ja terveellä tavalla myös haastaa yleisiä näkemyksiä. Analyytikoista haluan erikseen mainita Arttu Heikuran. Huomaan, että olen usein eri linjoilla hänen kanssaan siitä, onko nyt aika lisätä vai vähentää jotain osaketta. Mutta hänen analyysinsä ovat laadukkaita ja ne ovat auttaneet minua paljon omissa sijoituspohdinnoissani. Ylipäätään sijoittajien pitäisi perehtyä enemmän analyysien sisältöön eikä vain niihin suosituksiin tai tavoitehintoihin.
(ping @ValkoinenPeura, @Arttu_Heikura ja @peruspiensijoittaja, pingasin teidät jotta huomaatte Juhan kehut)
Kiitoksia Juha!
Itse olen huono kirjoittamaan tai ainakin ajattelemaan (aivot ovat heikkouteni) :D, joten ehkä siksikin ihailen Juhan kaltaisia kirjoittajia, joilla on sana hallussa. Pakko vielä nostaa esille, että Musiikkia sijoitushaavoille -ketjussa ollaan Juhan kanssa “keskusteltu” musiikista ja se on ollut itselleni antoisaa, koska tykkään kuunnella paljon erilaista musiikkia ja sivistyä.
Vaikuttaa myös siltä, että hän on onnistunut luomaan itselleen mieluisan tavan elää ja se on oikein suuri saavutus. 
Kiitos ja mukavaa päivänjatkoa!
Moi!
Pahoittelut, unohdin sanoa, että tänään ei tule haastista.
Tulossa on lähiaikoina erään pörssiyhtiön toimarin haastis, ja sitten odottelen vielä eräältä yhtiöltä vastauksia tiettyyn kiinnostavaan teemaan liittyen.
Kivaa ja rentoa pääsiäisen aikaa kaikille!
