161. Olavi Kurola
OP:n Olavin bongasin aikanaan Twitteristä/Äxästä hänen erinomaisten ja monipuolisten tviittien ansiosta, jotka käsittelevät pitkälti sijoittamista ja taloutta, mutta myös muutakin. Hänen tviittinsä ovat sisältörikkaita, asiallisia ja monipuolisia, lisäksi hän vaikutti myös ensivaikutelmien perusteella miellyttävältä, mikä kuva on vahvistunut entisestään ajan myötä. 
Olavista huomaa, että hän on sijoitus- ja talousalan ammattilainen, jolla on paljon tietoa, taitoa ja ymmärrystä tästä “maailmasta”. Hän nostaa esille paljon esille mielenkiintoisia teemoja ja tuo myös tuttuihin aiheisiin erilaisia näkökulmia hyvien perusteluiden sekä faktojen kera.
Häntä on mukava seurata, koska hän osaa nostaa ja tuoda esille erilaisia asioita objektiivisesti hyvien kommenttien kera ilman mitään voimakkaita asenteita tai “tunnekuohumielipiteitä”, lisäksi seuraamalla häntä olen saanut mm. käytännönläheisiä vinkkejä, tietoa makrotalouden kuvioista ja hyvää asiaa tekoälystä - ilman turhia spekulointeja varsin selkeällä ja mukavalla otteella.
1. Kerro viidelläkymmenellä sanalla, kuka olet.
Olen Rovaniemellä syntynyt ja Lapissa varttunut, nykyään Helsingin Lauttasaaressa vaikuttava, ruuhkavuosien keskellä selviytyvä sijoitus- ja finanssialan ammattilainen. Akateemisen ja teoreettisen perustan osaamiselleni olen rakentanut kansantaloustieteen ja rahoituksen yliopisto-opinnoissa. Käytännönläheistä ymmärrystä talouselämästä olen kartuttanut sijoittamalla itse muutaman vuosikymmenen ja työskentelemällä erilaisissa varallisuudenhoidon asiantuntija- ja johtotehtävissä vuodesta 2010 lähtien.
2. Kerro kolme asiaa, mitä harvat sinusta tietävät.
Melko tasaisen ja useimmiten asiallisen ekonomistikuoren alta paljastuu toisinaan spontaani elämästä nautiskelija. Lappilaisesta näkökulmasta olen kuulemma vähiten rovaniemeläinen rovaniemeläinen, jonka ystäväni tuntevat. Nautin enemmän kesästä kuin talvesta ja itsekurini voi pettää, jos kyse on italialaisista autoista tai jäätelöstä.
3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on sijoittamisen lisäksi?
Entisenä yleisurheilijana pidän itseäni toimintakykyisenä juoksemalla Lauttasaaren rantareitillä ja touhuamalla kuntosalilla. Muutoin saan aikaani kulumaan vähän liiankin kanssa kaikenlaisen uuden teknologian ja maailman tapahtumiin perehtymisen parissa. Voisin hurahtaa keräilyyn, mutta saan tyydytettyä kiinnostusta seuraamalla tiiviisti erilaisia keräilytavaran huuto- ja kauppapaikkoja, oli kyse sitten autoista, kelloista, taiteesta tai designista. Keskittyminen markkinoiden seuraamiseen toimii, sillä itse asiassa ostan hyvin harvoin mitään, ja omistan vain vähän materiaa.
4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?
Arki alkaa aamulla kuuden jälkeen, harvemmin onneksi viideltä. Kevyen aamiaisen jälkeen suuntaan töihin. Saatan käydä pienellä aamukuntoilulla, mutta harmillisen usein se jää välistä. Useimmiten työskentelen Arkadiankadun kulmauksessa, missä näen paljon kollegoja. Toisinaan käyn Vallilassa tai Tapiolassa, mutta parhaita pisteitä ovat ne, missä voin samalla nähdä asiakkaita ja heitä palvelevia asiantuntijoita. Päivät koostuvat vaihtelevasti erilaisista projekteista, konseptoinneista, toiminnan suunnittelusta, tiimiläisten auttamisesta, yhteistyöstä eri liiketoiminta-alueiden edustajien kanssa, kehittämiseen osallistumisesta, toteutusten seurannasta, viestimisestä, raportoinnista ja sääntelyasioista. Nuorempana tein pitkiä päiviä, mutta iän ja elämänvaiheen myötä maltan lähteä kotiin ja pitää läppärin kiinni iltaisin.
5. Millainen olet sijoittajana?
Olen rauhallinen liikkeissäni, melko tylsä ja suurinta osaa sijoittajista pitkäjänteisempi. Pidän näitä hyvinä asioina, koska useilla sijoittajilla on monenlaisia rajoitteita ja reunaehtoja, joita yksityissijoittajalla ei ole. Ammatin ja koulutuksen puolesta olen opiskellut, seurannut ja toteuttanut hyvin monenlaisia sijoitustapoja. Olen sijoittanut omasta ja muiden puolesta ja tehnyt yhteistyötä erilaisten sijoittajapersoonien kanssa. Tunnistan, että monenlaiset tavat sijoittaa toimivat, mutta tärkeintä on aina lähteä liikkeelle sijoittajasta itsestään. Pyrin tekemään itse asioita yksinkertaisesti ja myös säästämään omia resurssejani. Sijoittamisen ei tarvitse olla monimutkaista. Yhdistelen joustavasti erilaisia sijoitustyylejä, mutta minulla on myös periaatteita, joista pidän tiukasti kiinni. Tavoittelen korkeaa osakemarkkinatuottoa, enkä häiriinny tuottojen vaihtelusta.
Sijoitussome ja -media vinouttaa sisältöjä helposti sijoituskohteisiin, ideoihin, kiinnostaviin tarinoihin ja jännittäviin valintoihin, mutta todellisuudessa menestyvälle sijoittajalle merkityksellisempää on laadukas taloudenhallinta ja omaisuusluokkatason sijoitusjakauman suunnittelu suhteessa omiin henkilökohtaisiin tavoitteisiin, riskinsietokykyyn ja elämäntilanteeseen.
6. Millainen sijoitushistoriasi on?
Sijoitushistoriani on elinikäni mittainen, mutta omia sijoituspäätöksiä aloin tehdä noin vuosituhannen vaihteessa teknokuplankin viritessä. Alussa hyvin pienet muutamien markkojen sijoitukset olivat isovanhempieni ja vanhempieni tekemiä. Ensimmäinen kosketukseni pörssiyhtiöihin olivat Aku Ankan lisäksi nimelläni kotiin tulleet vuosikertomukset. Niiden kiiltävät kannet ja kuvitukset tuntuivat lapsesta kiehtovilta, saati myöhemmin ajatus, että kuka tahansa pieni ihminen voi ostaa osia suurista yrityksistä.
Sijoittaminen kiihtyi opiskeluaikoina. Sijoitusalustat, rahastot ja ETF:t kehittyivät. Hinnat laskivat ja yksityissijoittajat pääsivät helposti käsiksi laajaan sijoitusavaruuteen. Sijoitin kesätyörahoja ja otin opintolainaa sijoittamiseen.
Työelämän alettua sijoittaminen säännöllistyi ja systematisoitui. Ensimmäisestä palkasta lähtien olen tehnyt sijoituspäätöksiä kuukausittain. Ansiotason ja pääomatulojen kehityttyä summat ovat kasvaneet ja uusia omaisuusluokkia on tullut mukaan, mutta isossa kuvassa vähän on muuttunut. Oma ajattelu on tietysti kehittynyt ja yksityiskohdat jalostuvat edelleen. Seuraavan sukupolven sijoitusmatkat ovat myös alkaneet, joten historia saa jatkoa.
7. Millainen työhistoriasi on?
Valmistuin ripeästi kauppatieteiden maisteriksi muutamassa vuodessa pelätessäni Finanssikriisin jälkimaininkien aiheuttavan kitkaa työmarkkinoilla. Kitkaa olikin. Oman alan kesätöitä ei ollut. Hain myös vakituisia töitä jo opiskeluaikana, ja Pohjolan osuuspankissa Rovaniemellä alkoi näyttää lupaavalta. Private banking -varainhoitajan tehtäviin kuitenkin edellytettiin valmistumista korkeakoulusta ja suoritettua sijoitusneuvojatutkintoa. Lupasin nämä nuoren miehen itsevarmuudella, ja 2010 alkuvuonna finanssikriisien historiaa käsittelevä gradu oli hyväksytty ja apv-tutkinnot suoritettu yhdellä istumalla.
Sain nuoresta iästä huolimatta paljon vastuuta ja mahdollisuuden oppia paljon sekä pankkitoiminnasta, että käytännön sijoittamisesta ja varallisuudenhoidosta. Vastuuasiakkaat käsittivät yksityishenkilöitä, yrityksiä ja julkisyhteisöjäkin ympäri Lappia. Toiminta kehittyi ja laajeni. Ylläpidimme ja kehitimme pankin mallisalkkuja ja sijoitusprosesseja. Sain vastuulleni Private Banking -yksikön ja edistin koko pankin sijoituspalveluiden kehittymistä ja myyntiä.
Tuolloin ymmärsin kuinka nykyisellä OP Pohjolalla (ent. OP ryhmä) on valtava potentiaali toimia jokaisen suomalaisen vaurastuttajana ja sijoittamisen edistäjänä. Digipalvelumme olivat ottaneet suuria harppauksia, tuotevalikoima laajeni ja halusin päästä kiihdyttämään kehitystä lähelle keskitettyä kehittämistä ja pääkaupunkiseudun merkittäviä markkinoita.
Kahdeksan Lapin vuoden jälkeen pääsin toimimaan osin keskusyhteisöroolissa ja toisaalta rakentamaan käytännön digitaalisuutta edistäviä Private Banking ja sijoituspalveluita OP Helsinkiin ja sittemmin OP Uusimaahan. Koen olevani erittäin onnekas saadessani työskennellä kädet savessa niin laajasti erilaisilla toimialueilla Suomen eri laidoilla vieläpä tällaisena sijoitusalan kehittymisen ajanjaksona. Visiot todella kävivät toteen sijoittamisen demokratisoitumisesta.
8. Kerrotko nykyisestä työstäsi… nimikkeesi taitaa olla asiakkuusmarkkinoinnin ja digitaalisen myynnin johtaja?
Missio suomalaisten vaurastuttamisesta on ennallaan. Nykyiseen tehtävääni tarjoutui mahdollisuus hieman sattumaltakin. OP Uusimaan kasvaessa jo liki 400 000 omistaja-asiakkaan kokoluokkaan tarvittiin pankkiin henkilö rakentamaan uudenlainen digitaalisia kyvykkyyksiä hyödyntävä toiminto mahdollistamaan yhä tiiviimpää vuoropuhelua pankin ja asiakkaiden välillä.
Näin tämän valtavana mahdollisuutena, koska toimiala tarvitsee edelleen uusia keinoja valmentaa ja opastaa asiakkaita parempien taloudellisten valintojen ja vaurastumisen mahdollistamiseksi. Esimerkiksi sijoittaminen itsessään ei juuri enää helpommaksi ja halvemmaksi muutu digitaalisissa ympäristöissä, mutta jotta seuraava miljoona sijoittajaa saadaan mukaan, täytyy edelleen tapahtua murros markkinointiteknologian ja henkilökohtaisen, mutta tekoälyohjatun vuorovaikutuksen ja kaikkikanavaisten käyttöliittymien saralla.
9. Millainen salkku sinulla on, ja mitkä ovat sen suurimpia omistuksia?
Sijoitukseni rakentuvat rahastoista, ETF:stä ja muista ETP:eistä muodostuvalle ydinsalkulle, joka kasvaa kuukausittain automatisoiduilla säästösummilla. Laajan hajautuksen rinnalla sijoitan edelleen suoriin osakkeisiin. Ajan mittaan olen kasvattanut hajautettujen vaihtoehtojen osuutta ja toisaalta supistanut suorien osakkeiden määrää siten, että yhtiöiden seuraaminen on mielekästä ja aktiiviriski pysyy itselleni sopivana. Olen erittäin tuottohakuinen sijoittaja, mikä tarkoittaa, että tavoittelen korkeaa osakemarkkinatuottoa ja olen valmis sietämään hyvin suurta vaihtelua salkussani.
Olen sijoittajana ja ammattilaisena utelias, joten minulta löytyy käytännössä varallisuuteni rajoissa ratkaisuja arvo-osuustileistä, osakesäästötiliin, sijoituskuoriin ja digitaalisiin sijoitusneuvojiin. Sijoitan myös oman pankkini pääomaan, enkä tietysti jättänyt ostamatta vajaa kymmenen vuotta sitten bitcoiniakaan, kun tutkin ilmiötä.
10. Millainen on sinun osakepoimintaprosessisi normaalisti askel askeleelta?
Useat työroolini ovat rajanneet erittäin aktiivisia sijoitusstrategioita, mikä on vaikuttanut myös osakepoimintaprosessiini. pääsääntöisesti voi kulua vuosiakin, ettei salkustani poistu yhtiöitä tai uusia tule tilalle. Pitkäaikaisten valintojen ulkopuolella teen kuitenkin vähäisissä määrin erikoistilannesijoittamista eli tilanteen tullen saatan tarttua osakkeeseen lyhytaikaisesti, mikäli näen jonkinlaisen räikeän ylilyönnin, markkinatapahtuman tai uutisen, jota ei mielestäni hinnoitella oikein. Osallistun usein myös listautumisiin, mutta harvoin yhtiöt ovat jääneet salkkuuni pitkäaikaisesti suoraan listautumisesta.
Osakepoimintaprosessini käynnistyy tyypillisesti ansiotulojen tai osinkojen rahavirtojen myötä, jotka muuttavat salkun allokaatiota eli perusjakaumaa. Mikäli jo aiemmin valittujen ja hyvin tuntemieni salkkuyhtiöiden liiketoiminnan kehitys etenee asianmukaisesti ja niiden arvostus on kohtuullinen, en välttämättä ryhdy etsimään uusia yhtiöitä salkkuun, vaan sijoitan nykyisiin valintoihin. Pyrin tällöin huomioimaan yhtiöiden arvostuksen sekä yleisen talouden ja toimialan syklin vaiheen.
Mikäli kuitenkin arvioin, että salkkuni kaipaa uutta yhtiövalintaa, teen tyypillisesti alkuun yleistä lajittelua tunnusluvuilla mielenkiintoisilta markkinoilta tai toimialoilta. Kavennan tämän jälkeen tutkittavien yhtiöiden joukkoa muutamaan houkuttelevimpaan yhtiöön. Kerään näistä yhtiöistä niin paljon suoraa ja välillistä informaatiota kuin mahdollista, lähtien liikkeelle yrityksen julkaisemista taloudellisista raporteista aina muiden tuottamiin sijoitustutkimuksiin ja analyyseihin. Kun yhtiön laatu kohtaa mielessäni merkittävän potentiaalin synnyttää pitkäaikaista arvonkehitystä ja osinkovirtoja ryhdyn ostamaan osaketta. Yhtiön nykytila ja tulevaisuudennäkymät ovat olennaisia, mutta näen hyödylliseksi ymmärtää myös yhtiön toiminnallista historiaa, johtajia ja viestimistä mahdollisimman pitkälle taaksepäin. Joskus yhtiöiden toiminnassa saattaa toistua tiettyjä haitallisia kaavoja, joita ymmärtää paremmin vain seuraamalla yhtiön toimintaa huomattavan pitkällä aikavälillä.
Osaketta ostaessani pyrin hieman huomioimaan myös kaupankäynnin teknistä kuvaa ja yleistä tunnelmaa yhtiön ympärillä, etten lyhyellä aikavälillä osuisi poikkeuksellisiin hetkiin. Tämä on kuitenkin toissijaista, koska lopulta kuitenkin haluan olla hyvin pitkäaikainen omistaja.
Mielelläni ostaisin hyviä ja jo asemansa vakiinnuttaneita yhtiöitä, silloin kun muut eivät ole niistä hurjan kiinnostuneita. Tämä voi tulla mahdollista silloin kuin osakkeet ovat yleisesti laskeneet merkittävästi, talouden vaihe ei ole suotuisa tietylle toimialalle tai jokin muutoin erinomainen yhtiö kohtaa yllättävää epäonnea tai korjattavissa olevia ongelmia. En sijoita kuitenkaan toimialoille, joita pidän ylisyklisesti heikkotuottoisina tai epäterveinä. En myöskään ole hintahaukka, eli yritän pysyä erossa heikkolaatuisista yrityksistä, vaikka niihin liittyisi kuinka houkutteleva arvostus. Tämä on osa käytännön riskinhallintaa.
11. Millainen on sinun osakkeen myyntiprosessisi normaalisti askel askeleelta?
Annan yritysten ja markkinakehityksen hoitaa tehtäväänsä ja sallin tuottojen juosta. Seuraan salkkuni yhtiöiden menestystä rauhalliseen tahtiin. Tyypillisesti kaksi tekijää laukaisee myyntiprossin.
- Jostain syystä salkkuyhtiön osakkeen hinta erkaantuu poikkeuksellisen paljon arvioimastani hyväksyttävästä arvosta esimerkiksi jonkinlaisen ilmiöitymisen tai kuplautumisen takia.
- Toisinaan yhtiön laadussa tai toiminnassa tapahtuu jokin peruuttamaton tai hyvin vaikeasti käännettävä perustavanlaatuinen muutos. Toisin sanoen yhtiö ja sen asema toimialalla on muuttunut sellaiseksi, ettei yhtiö täytä enää alkuperäisen valinnan perusteluja. Tällaisia suhteellisen pysyviä muutoksia havaitessani yhtiö poistuu salkusta tappioiden suuruudesta tai arvostuksesta huolimatta.
12. Millaisia virheitä olet tehnyt sijoittajana, ja mitä ne ovat opettaneet sinulle?
Virheitä on ollut tietysti lukuisia ja ne kuuluvat asiaan. Vaurastumisen aikaansaamiseksi täytyy vain jatkaa ja kehittyä. Olen etuoikeutetusti saanut työn puolesta seurata myös muiden sijoittajien onnistumisia ja virheitä.
Olen kokemattomampana sijoittajana ollut malttamaton, myynyt suotta laadukkaita yhtiötä ja katkaissut tuottojen virran nähdessäni mielestäni parempia mahdollisuuksia.
Erityisesti laadukkaiden yhtiöiden kohdalla, olen antanut liikaa painoarvoa pelkälle arvonmääritykselle ja lyhytaikaiselle kehitykselle. Monilla aloilla, kun yhtiöt pääsevät erinomaiseen operatiiviseen asemaan ja monistamaan menestysreseptiään, onnistumiset helposti toistavat itseään vuodesta ja syklistä toiseen.
Nuorempana turhaan kavahdin korkeita arvostuksia, silloinkin kun niille on ollut erinomaisia syitä. Moni huippulaadukas yhtiö on aikoinaan saattanut jäädä valintojeni ulkopuolelle arvostusperusteisesti.
Olen sortunut lukuisiin sijoittajaharhoihin ja selittänyt asioita itselleni parhain päin. Esimerkiksi kaupan digitalisoitumisen murroksessa jäin aivan jalkoihin pitkäksi aikaa. Traumaattinen Nokia-kokemus nuoruudessa toimi henkisenä lukkona arvioidessani teknologiasektoria myöhemmin. Olen myös ymmärtänyt yhtiöitä liikaa, antanut maalitolppien siirtyä ja katkaissut tappioita liian hitaasti.
Toisaalta on ollut mukava huomata, että kun perusasiat ovat kunnossa, varallisuus kyllä jatkaa kasvua kaikkien kriisien, kuplien ja yksittäisten epäonnisten valintojenkin jälkeen.
13. Mitkä ovat sinulle tärkeimpiä tietolähteitäsi sijoittamisessa (omaa työnantajaa ei saa mainita)? Mainitse ainakin viisi ja perustele valintasi.
Kun sijoittaa pitkäjänteisesti suoriin osakkeisiin ei voi jättää perehtymättä yhtiöiden sijoittajasivuihin ja taloudelliseen raportointiin. Sijoittajalla ei ole syytä olla tilaamatta kaikkia muita tiedotteita ja julkaisuja, joita salkkuyhtiöt julkaisevat. Liiketoimintaa ymmärtää myös paremmin, kun lukee yhtiöiden viestintää asiakkaille, tilaa uutiskirjeitä ja seuraa näiden sosiaalisen median tilejä.
Oman työnantajan sekä kumppaneiden mittavan tutkimuksen ja materiaalin lisäksi luen kilpailijoiden ja kollegojen analyysejä ja raportteja. Yksittäiset julkaisut tai näkemykset eivät voi korvata omaa ajattelua, mutta aina on tilaa peilata ja rikastaa omaa sijoitusprosessia erilaisilla näkökulmilla.
Seuraan tekemääni ja avointa ”Sijoittaminen” listaa X:ssä, mihin olen koonnut suomalaiset aktiiviset sijoituskeskustelijat.
Suosittelen myös seuraamaan erityisesti kansainvälistä talousmediaa ja suurimpien investointipankkien usein avoimia julkaisuja tai uutiskirjeitä.
Tekoälyistä käytän eniten OpenAI:n kehittyneimpiä työkaluja käyttäviä kielimalleja, Googlen Gemini pohjaisia välineitä ja Grok:ia. Minulla on muutamia tekoälyagentteja, jotka tekevät koosteita ja katsauksia automaattisesti. Luon myös nykyään yhtiökohtaisia tekoälyprojekteja, joihin kaadan informaatiota.
14. Mainitse kaksi sinulle tärkeintä OP:n ”materiaalia”, joita hyödynnät omassa sijoitustoiminnassasi? 
Kaikille avoin OP Pohjolan markkinatilanne nyt sivu verkkopalvelussa kokoaa yhteen aina tuoreimmat viikon ja kuukauden näkemykset. Tutkimuksesta nostaisin esiin Säännöllisesti julkaistavan Pörssitutkan, joka on laaja sektorit, markkinat ja ideat kokoava katsaus. Itselleni hyvää lisäarvoa tarjoaa myös Small ja Mid Cap Monitori -julkaisu.
15. Olen huomannut Äxästä, että tekoälyjutut kiinnostavat sinua. Miten sinä seuraat alaa sijoittajan näkökulmasta?
Seuraan alaa seuraavia vaikuttajia ja tekoälytutkijoiden huippuja. X:n listoista esimerkiksi AI Newsmakers on kattava lista.
16. Mainitse sinun mielestäsi kolme sijoitusmielessä kiinnostavaa AI-yhtiötä tai hyvin vahvasti tekoälyyn sidoksissa olevaa yhtiötä? Perustele valintasi.
Täytyy myöntää, ettei minulla ole tällä hetkellä sijoitusmielessä mielenkiintoisia AI-yhtiöitä. Yleisellä tasolla katsoisin kultakuumeen yli ja pohtisin, millaista uutta liiketoimintaa AI mahdollistaa muilla sektoreilla. Etabloituneet teknologiayritykset Kiinassa ja USA:ssa pitävät kyllä kilpailulla huolen, että marginaalit ja AI-voitot tasoittuvat.
17. Miten arvioit sijoitusstrategioita tai -ideoita, joita näet somessa ja muissa medioissa? Miten erotat aidosti arvokkaat ajatukset hypestä sekä muusta sellaisesta?
Somen ja muiden medioiden nostot ovat irrallisia, monella tapaa painottuneita, eivätkä sidoksissa tärkeimpään eli sijoittajan omaan kontekstiin. Tietysti seuraan sentimenttiä ja inspiroidun itsekin somessa, mutta työ vasta käynnistyy, kun törmää johonkin mielenkiintoiseen. Jos en pysty palauttamaan uutista tai nostoa luotettavalle tiedon alkulähteelle, tätä on vaikea hyödyntää. Ihmiset ovat keskimäärin liian luottavaisia vertaistietoon, tarkistavat ja tutkivat huonosti asioita. Jos ei halua välittömästi nähdä suurta vaivaa, tekoälyn avulla voi helposti ja nopeasti arvioida kriittisesti erilaisia sisältöjä.
18. Mikä on paras sijoitusneuvo, jonka olet antanut tai saanut, ja miksi se on jäänyt mieleen?
Tärkeimmät neuvot liittyvät sijoittamisen aloittamiseen, jatkamiseen ja rohkaistumiseen juuri silloin kun kaikki näyttää maailmassa synkimmältä. Olen aikuisiällä useimmiten ollut itse sijoitusneuvontaa antava osapuoli. Eniten ylpeä olen siitä työstä, mitä tein kannustaessani asiakkaita allokoimaan osakeriskiin riskinsietokyvyn puitteissa Finanssikriisin jälkimainingeissa ja Eurokriisin pohjilla. Yksittäisinä liikkeinä olen ollut myös hyvä haistamaan sellaisia kriisiyhtiöitä, joista on kannattanut luopua ennen selvitystilaa tai merkittävästi dilutoivaa antia. Kuten omistajaluetteloista nähdään, moni sijoittaja ajaa päätyyn saakka ongelmayhtiöiden kanssa ja parhaimmillaan lähettää hyvää rahaa perään.
19. Mitä tämän päivän Olavi sanoisi juuri sijoittamisen aloittaneelle Olaville?
Hyvin se menee. Perusasiat kantavat menestykseen. Älä yritä kaiken aikaa olla markkinoita fiksumpi. Lue sijoittajapsykologiaa ja älä anna menneiden päätösten vinouttaa tulevia.
20. Miten sinä hallitset tunteesi sijoittamisessa, jotta et joudu esimerkiksi FOMOon?
Kuuntelen itseäni ja annan päätöksille riittävästi aikaa, mikä tasoittaa ajattelua. Palautan fokuksen omaan sijoitussuunnitelmaan ja keskeisiin tuottoa määrääviin tekijöihin. Systematiikka auttaa aina, mutta kokeminen ja tunteiden hyväksyminen on tärkeää. kun on käynyt paljon sijoittajien kanssa puheluita ja ottanut toimeksiantoja vastaan äärimmäisissä markkinatilanteissa, oppii tunnistamaan monenlaisia pelon ja ahneuden tunnetiloja. FOMO on itselleni helpoimmasta päästä tunnistettavia tunteita, mutta huomaan jekuttavani itseäni edelleen monenlaisilla psykologisilla harhoilla.
21. Alokas käy kohti yhdeksättä sijoitusvuotta ja haluaa ehdottomasti olla osakepoimija täysimääräisesti, mutta tuottoa ei ole tullut koko sijoitushistorian osalta oikeastaan ollenkaan, mikä neuvoksi… antaisitko kolme vinkkiä?
Älä ole mitään ehdottomasti. Pohdi onko täysimääräisenä osakepoimijana toimiminen tärkein tavoitteesi vai voisiko sinulla olla muita tavoitteita? Valitse rinnalle sinulle sopiva toinen strategia vertailusalkuksi. Reflektoi ja arvioi sijoitusmatkaasi neutraalista näkökulmasta ammattilaisen kanssa. Matkassasi on varmasti asioita, jotka edistyvät ja toimivat hyvin, mutta voi olla myös jotain tekemistä, mistä täytyy luopua.
22. Mistä haluat kiittää suomalaista sijoitusyhteisöä?
Oppimiskyvystä, auttamisesta ja avoimuudesta. Sijoitusyhteisöhän on lopulta kehittynyt vuosien varrella aika homogeenisesta yhden asian melko suljetusta liikkeestä huomattavan moniääniseksi ja monipuoliseksi. Kyse ei ole vain osakevalinnasta, vaan sijaa on kaikille ja kaikenlaisille lähestymistavoille oli kyse sitten mistä tahansa sijoitusinstrumentista tai tavasta olla sijoittaja.
Kiitos paljon erinomaisista vastauksista Olavi!
Erityisesti me sijoittajat voimme oppia Olavilta analyyttista ajattelua, faktoihin nojaamista ja kykyä nähdä talousilmiöitä useasta näkökulmasta, lisäksi Olavin vastauksia lukiessani tulee mieleen se, että maltti on valttia. Häntä kannattaa seurata, koska hän jakaa selkeitä, perusteltuja havaintoja sijoittamisesta ja muutenkin taloudesta ilman tunnekuohua ja lisäksi Olavi tarjoaa myös usein käytännönläheistä matskua, mitä voi hyödyntää omassa elämässään. 
Kiitos ja mukavaa viikonloppua ihan kaikille! Niin ja hyvää isänpäivää!
Ja mikä sinusta Inderesin Foorumissa on parasta?
:
… no niinpä 
) että aeorospace sektorit jatkaa kasvuaan, jälkimmäinen jopa ennakoitua nopeammin.
ja jännityksellä odotan niitä. 
Olin parikymppisenä Megazonella töissä laserpeliohjaajana. Se oli tiivistä ryhmänhallintaa: joukkueellinen 9v jalkapalloilijoita, ja heti perään polttariporukka nopealla 5min vaihdolla. Aikataulussa piti pysyä, jotta koko päivä ei levähdä. En ole käynyt armeijaa, mutta huomasin, että humalaisen miesryhmän tuossa ympäristössä tottelevan huudettuja riviiiiiinSTY! -tyyppisiä käskyjä. Hymy siihen päälle, niin ei (yleensä) hermostuttu.
Opettelin purjehtimaan aikuisiällä, ja jotenkin päädyin kilpapurjehduksen pariin. Siis höntsätasolle. Lajin luonteesta johtuen olen skabannut SM kisoissa (SM-tason purjehtija siis?) ja randomilla yhdessä MM-osakilpailussa myös. Aktiivivuosina iso osa illoista ja viikonlopuista meni vesillä. Nykyään kisaan satunnaisesti, ja edelleen purjehdus on mulle rakkain kesälaji. En omista venettä, vesille pääsee esimerkiksi Kivojen tyyppien gastipörssin kautta.
Ura on mulle tärkeä, mutten halua “tehdä sillä vaikutusta”. Havahduin nuorempana siihen, että vaikuttava työ veti puoleensa ihmisiä, jotka katosivat heti lopetettuani ne työt. Taisin silloin ajatella, että he on kiinnostuneita minusta, eikä siitä mitä teen työssäni. Se oli tärkeä oppitunti.
Edellisestä haastattelusta tulikin mieleen, että Torstilla on myös ystävä nimeltään Elsa 
