Mursulan kommentit aiheeseen:
Varoitus maksumuuri
Tiivistys
MIkko Mursulan näkemykset Suomen eläkejärjestelmästä ja työelämästä
Ilmarisen toimitusjohtaja Mikko Mursula korostaa, että Suomen eläkejärjestelmä on kansainvälisesti vahva ja kestävä, vaikka suuri osa kansasta suhtautuu siihen epäilevästi. Mercer on listannut Suomen eläkejärjestelmän maailman kahdeksanneksi parhaaksi ottaen huomioon eläkkeiden riittävyyden, järjestelmän taloudellisen kestävyyden ja hallinnon luotettavuuden. Mursula toteaa, että epäluulo kansalaisten keskuudessa johtuu ennen kaikkea heikosti viestitystä rahoituksen kestävyydestä, ei järjestelmän todellisista heikkouksista.
Mursulan mukaan eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta suurimmat haasteet liittyvät väestön ikääntymiseen, alhaiseen syntyvyyteen ja huoltosuhteen heikkenemiseen. Tuleva työeläkeuudistus pyrkii antamaan työeläkelaitoksille mahdollisuuden tavoitella parempia sijoitustuottoja ja kasvattaa osakepainoa, mikä kasvattaa myös sijoitusriskiä. Uudistus on Mursulan mukaan yksi hänen keskeisimmistä työtehtävistään seuraavien vuosien aikana.
Vaikka eläkeiän nostaminen on yksi keskustelunaihe, Mursula painottaa, että pelkkä numeron korotus ei riitä. Työelämän on tarjottava joustavia ratkaisuja, jotta ihmiset voivat pysyä työkykyisinä pidempään. Hänen mukaansa on tärkeää, että työelämä mahdollistaa iäkkäämpien työntekijöiden osallistumisen ja että työnantajat muuttavat asenteitaan. Tämä koskee myös ikäsyrjintää, joka kasvaa selvästi yli 55-vuotiaiden kohdalla.
Erityistä huomiota Mursula kiinnittää yrittäjien eläketurvaan, joka on nykyisellään alijäämäinen. Nykyiset YEL-maksut eivät riitä kattamaan eläkkeillä olevien yrittäjien eläkkeitä, ja valtio joutuu paikkaamaan järjestelmän alijäämää yli 500 miljoonalla eurolla vuosittain. Mursula ehdottaa, että maksut perustettaisiin todelliseen ansaintaan ja että rahastointia lisättäisiin, jotta yrittäjien eläketurva saataisiin samalla tasolle kuin palkansaajien eläketurva.
Mursula nostaa esiin myös työperäisen maahanmuuton merkityksen huoltosuhteen parantamisessa. Suomi tarvitsee vuosittain kymmeniä tuhansia uusia työntekijöitä, ja heidän onnistunut integrointinsa edellyttää koulutuksen ja palveluiden toimivuutta sekä valmiutta vastaanottaa tulijat. Kilpailu työperäisestä maahanmuutosta on globaalia, ja Suomen on tehtävä itsestään houkutteleva kohdemaa.
Lisäksi Mursula pohtii tekoälyn vaikutuksia työelämään ja eläkejärjestelmään. Jos työ automatisoituisi laajasti, työeläkemaksujen rahoitus olisi uhattuna, sillä järjestelmän kestävyys perustuu siihen, että suomalaiset tekevät töitä ja maksavat maksuja. Toisaalta tekoäly on myös ollut merkittävä tekijä osakemarkkinoiden viimeaikaisessa menestyksessä, erityisesti amerikkalaisissa teknologiayrityksissä, jotka muodostavat suuren osan S&P 500 -indeksistä.
Mursula korostaa myös oman jaksamisen ja tasapainon merkitystä. Hän pyrkii huolehtimaan liikunnasta, riittävästä unesta ja loma-ajasta, mutta seuraa markkinoita ja uutisia aktiivisesti myös lomalla. Hän näkee oppimisen, uuden osaamisen kehittämisen ja työskentelyn fiksujen ihmisten kanssa tärkeinä motivaatiotekijöinä.
Yhteenvetona Mursulan näkemykset voidaan kiteyttää seuraavasti: Suomen eläkejärjestelmä on vahva, mutta sen kestävyys vaatii työelämän joustoja, eläkeiän harkittua nostamista, yrittäjien eläketurvan vahvistamista, työperäisen maahanmuuton lisäämistä ja uuden teknologian vaikutusten huomioimista. Samalla järjestelmän vahvuuksia on viestittävä kansalaisille paremmin.
Ja poimin vielä nuorille toivon kipinänä Mursulan sanat:
“Mistä epäsuhta ranking-menestyksen ja kansan epäluulon välillä johtuu?
”Meillä alan toimijoilla on peiliin katsomisen paikka. Emme ole onnistuneet viestimään, kuinka hyvä järjestelmä meillä oikeasti on. Se ei ainakaan ole niin hataralla pohjalla kuin nuoret luulevat”, Mursula sanoo.