Alan tässä illalla tutkimaan lisää, vastauksistasi oli paljon apua.
Ja juu teen jatkossa ohjelmat, koska “mää itte” ja sama sijoittamisessa; tiedän, että ne indeksirahstot olis tuottojen kannalta parempi mulle, mut “mää itte”.
On se treenaaminen vaan mukavaa. Tykkään itse suunnitella ja muuta; toki mulla on Sensein ohjeet ja ajatukset takaraivossa.
Aloin kuuntelemaan tätä, boomeritreenajat ainakin tietää. Felliltä monet ovat saaneet hyvää oppia.
Kertoo, että teki puoli vuotta harvoin maastavetoa ja teki parhaimmillaan 300 kilolla sarjaa. Penkissä otti jonkinlaisen sarjan 250 kilolla. Eikö Hans tehnyt 120 kilolla scott-hauiskääntöä, kunnes se penkki hajosi alta tai jotain sellaista.
Tuota Aitofittiä olen vähän silmäillyt ajatuksella pitäisikö koettaa, kun E-Passilla on vielä reippaasti saldoa.Taustalla on useampi Litm Jyväskylästä, joten kyllä tuo varmasti on ihan tietotaidolla tehty. Pystyykö tuossa muokkaamaan treenijakoja vai onko siellä sisässä vain yksi malli kaikille?
Kritiikkinä olen näistä yleisesti kuullut sen, että osaako tekoäly pitää nousujohteisuutta yllä muuta kuin sarjoja lisäämällä, jos kilot eivät kasvakaan?
Toisena vaihtoehtona ottaa ohjelma legendaariselta Utti Hietalalta. Voi tulla ihan eri liikvariaatioita omaankin työkalupakkiin näin kotisalilla treenaavana.
@Sijoittaja-alokas samalla salillakin on tullut Hanssin kanssa useampi vuosi treenattua joskus, todella vaikuttava näky edelleen. Raamit on sellaiset, että ei siinä vierellä muutama Suomen ihan menestynyt bodari oikein erottunut edukseen
Mayorsilla on ollut tosi isoja kavereita usein, mutta 90-luvun Hans ja ehkä nykyinenkin Hans olis Mayorsilla aika näky sekä erottuva.
Hans on vieläkin tosi iso eikä koosta huolimatta erityisen pehmeältä ainakaan näyttänyt. Ihan sairaat treenipainot hänellä huomioiden varsinkin sen, että oli kuitenkin bodari.
Monipuolisen treenaamisen merkitys tulee ilmi YouTube-videossa, jossa Hans Fell (lehtijutun mukaan n. 150kg, eikä videossa kuultava 140 kg) saa vapaapainissa vastaansa kilpauransa lopettaneen Jouko Salomäen (n. 80 kg).
Ei. Tuossa tulee ilmi lajitreenamisen tärkeys. Vaikka painissa isompi ja voimakkaampi yleensä voittaa niin ei se auta jos ei osaa painia. Kyllä mäkin vahvalla kuntosuunnistus taustalla voitan olympia maratonin voittajan Tola Tamiratin suunnistuksessa, jos ei nyt ihan lasten radalle jouduta. Sen sijaan olympia maratonin 30. sijalta löytyvä Matias Kyburzia vastaan mulla ei ole mitään mahdollisuuksia, koska hän on suunnistuksen moninkertainen maailmanmestari.
Toki niinkin, muttei pelkästään niin. Luulisin, että vaikkapa koripalloilija Lebron James voittaisi Pihla Kaivo-ojan nyrkkeilyssä, vaikka lajiosaaminen sinällään puuttuu täysin.
Lajitreenamisen merkitys mielestäni vain korostuu kamppailu-urheilussa. Harrastin aikoinaan pari vuotta brassijujutsua ja kun kokemusta hieman karttui niin itseä noin 20 kg painavamapien ja varmasti vahvempien, mutta kokemattomien treenikavereiden vääntäminen solmuun oli verrattain helppoa. Toisaalta taas minua paljon kokeneemmat, mutta kevyemmät ja oletettavasti ei-niin-vahvat naiset väänsivät minut kyllä aina solmuun ilman ongelmia, jos vain vähänkään yrittivät.
Otat aivan eri lajin ihmisen ja laitat sen kilpailemaan toisessa lajissa kyseisen lajin säännöillä. Eikö luonnollinen lopputulos ole, että oman lajinsa huippu voittaa? Painijoilla on muutenkin aivan järkyttävät voimatasot, otetaan esimerkiksi Marko Yli-Hannuksela. Kyykky 260kg, alla video 250 kilosta jonka ruutu on näköjään napannut itselleen ja iltalehti pistänyt maksumuurin taakse:
On läpivahva kaveri jokaisessa isossa liikkeessä ja yksi idoli siinä mielessä itsellekin, että kyllä se keski-ikäinenkin voi pysyä kovassa kunnossa. Painoja en viitsi tähän heitellä ilman videoita, vaikka olen niitä vieressä todistanut Ilmajoen salilla monet kerrat.
Varsinkin tämä kamppailulajit vs bodarit/vahvamiehet vastakkainasettelu tuntuu olevan ikuisuuskysymys.
Tuota Salomäki-Fell-ottelua ennen Fell oli haastanut raskaan sarjan silloisen huippupainijan Juha Ahokkaan, joka ei pystynyt selkävammansa vuoksi ottelemaan, joten “painieläkeläinen” Salomäki tuli tuuraamaan.
Marko Yli-Hannuksela kamppaili aikoinaan ex-huippu-urheilijoiden välisessä tositv-ohjelmassa. Yhtenä lajina oli veden kannattelu suorilla käsillä pään päällä. Luulin, että voimanpesä Yli-Hannuksela voittaisi lajin, mutta hento ex-taitoluistelija Laura Lepistö oli kisan paras😊
Muistaakseni sanoi painaneensa oikeasti 130 kiloa vai oliko peräti vähemmän. Ilmeisesti tiesi, mitä tulee käymään, kun hieman pelkäsi hajottavansa paikkansa tai muuta - bodarikaveritkin taisivat pelätä Hansin puolesta.
Lajitreenaaminen lähes aina ratkaisee eikä se ole sinänsä yllättävää. Vähän sama, kun pienet lähihoitajanaiset siirsivät isoäitiäni kevyemmin kuin minä tai kun teinityttö heittää monta kertaa pidemmälle keihästä kuin mää.
Monipuolisuus on mainio juttu ja suosittelen monipuolisuutta, vaikka itse en ehkä ole niin monipuolinen.
Kyllä liikkuminen kannattaa. Joskus juoksulenkkeilin, mistä tuli ajan myötä pakkopullaa. Nukuin siihen aikaan huonosti ja ajattelin lenkkeilyn hyväksi. Mut jos keho on ylikierroksilla, juoksu voi olla liian rankka laji.
Nykyään kuljen paljon pyörällä töihin ja muuallekin. Se tekee hyvää.
Talvella alkaa polttopuusavotat mikä on hyötyliikunnan parhautta. Nytkin on noin tuhannen euron arvonen halkopino takapihalla kun sai harventaa tutun mettää.
Vanhemmiten osaa kuunnella omaa kehoa. Jos on uupunut, silloin pitää levätä.
Tässä sotket nyt maksimi- ja kestovoiman. Kestovoimassa liian suuresta lihasmasssasta on pelkkää haittaa, koska se vaatii enemmän energiaa. Tämän voi havaita ihan vertaamalla pitkän matkan juoksijaa pikajuoksijaan. Samasta vielä käytännöllisempi esimerkki, vaikka pikajuoksua dominoi täysin usain Bolt, ei se tarkoita sitä että hän olisi vaikkapa 2000 metrillä hyvä juoksija.
Tavistasolla suosin ja suosittelen itsekin monipuolisuutta. Auttaa jaksamaan arjessa, palautuu paremmin ja ei ole niin herkkä erilaisille rasitusvammoille. Sen verran olen itsekin kuitenkin voimaan kallellaan, että mieluummin pystypunnerruksessa oma paino kuin pelkät kädet ylhäällä mahdollisimman kauan
Ykköskunnossa ollessani muistan hyvin kuinka haasteellista oli saada hehkulamppu vaihdettua kattovalaisimeen jos se ei heti mennyt oikeille jengoille. Kädet puutui niin, että oli levättävä ja koitettava uudelleen. 20 gramman 60W lamppu oli siis aivan liian painava
Juu, mutta Hans Fell taisi sanoa tuoreessa haastiksessa, että ei se paino pitänyt paikkaansa ja mietinkin, että aika tiukassa kunnossa olisii 140-150-kiloiseksi. Tuolloin hän ei ollut edes kehonrakennusmielessä ihan parhaimmillaan.
Anteeksi jälleen, pakko oikaista itseäni. Joku varmaan mietti sitä, että 130-kiloiseksi parikymppiseksikin tiukassa kunnossa.
Sanoi tällä tuoreella videolla, kun tarkistin, että painoi 110-115 kiloa. En tiedä, mistä keksin tuon 130 kiloa. Ehkä siitä, kun hän sanoi, että heillä oli oikeasti painoeroa noin 30 kiloa. Jouko Salomäki painoi ilmeisesti yli 80 kiloa, kuten videolla sanotaan - kisoissa painoin 74-76 kiloa sekä veteraaneissa parhaimmillaan noin 85 kiloa. (toki ei-kisakaudella enemmän)
Sovelluksessa on 3treenitavoitetta
Tasapainotettu
Lihaskasvu
Maksimivoima
Valitset myös kuinka monta kertaa käyt salilla 1-7 ja treenipäivät.
Itse käytin 2 treenipäivää viikossa ja sillon tällöin kävin tekemässä vielä 1-2 ekstratreeniä per viikko.
Sovellus määrittelee liikkeet, sarjat ja toistot per treenikerta. Liikkeitä voi myös vaihtaa lennosta, jos jokin ei miellytä, tunnu hyvältä tai ole esim laitteiden takia mahdollista tehdä.
Jos päätät, että haluat priorisoida jotain tiettyä lihasryhmää, tuo sovellus sen treeniin uutena, eikä poista mitään sen alta.
Jos teet enemmän kuin treenijakosi on ollut. Tuo sovellus siihenkin optimoidut sarjat, ja jollain logiikalla myös tuo uudet liikkeet.
Sovelluksessa on myös mahdollista valita kotitreeni koko viikolle tai vain osalle > jolloin jälleen kerran, liikkeet jne tulee automaattisesti tehtäväksi kehonpainolla.
Ulkosali vaihtoehtokin taisi olla.
Jos kilot eivät nouse, niin sovellus vaihtelee sarjojen ja toistojen määrää
Esim useampi sarja, vähemmän toistoja.
Vähemmän sarjoja, enemmän toistoja
Sekä tarvittaessa muokkaa myös kilojen määrää suhteessa sarjojen/toistojen määrään.
Jos jossain liikkeessä jäi toistot tai sarjat vajaaksi, huomioidaan tämä siis tulevissa treeneissä kyseisen liikkeen kohdalla.
Motivaatiota ylläpitää tilastot kuten
-kokonaiskehitysindeksi (tämän merkitys ei selvinnyt, muuten kuin, että se kasvoi kokoajan)
-tilastot jokaisesta liikkeestä jonka olet tehnyt ja niiden painot ja sarjamäärät
-Kaikki rekisteröidyt treenikerrat ja niiden suoritusprosentti (100% kaikki sarjat ja toistot suoritettu) kalenterimaisesti
Ei ole maksettumainos, vaan ihan omaa kokemusta ja tulkintaa.
Kyseiseen kk hintaan sanoisin, että sovellus on pätevä ja helppo ratkaisu salimotivaation ylläpitämiseen ja fiksuun ohjelmaa . Varmaan yksi markkinoiden yksinkertaisimpia ja monipuolisimpia ”tasku personal trainereitä”, ainakin niistä joista itsellä on kokemusta.
Alkoi kevennysviikko, niin otinpa tämän Aitofitin testiin. Alussa kyseltiin nukkumisesta, iästä, arjen kuormasta ja fyysisestä aktiivisuudesta, hienoa taas todeta että näin pikkulasten isänä kovin moneen kohtaan ei pääse vaikuttamaan
Kolmella treenillä viikossa tarjolle tuli yksijakoinen ohjelma. Liikkeistä on tosi hyvät ohjevideot ja ainakin näin alussa jopa kotisalilla pärjää, kun valkkaa tilalle mieleisensä liikkeen. Ensimmäinen viikko näyttäisi menevän siihen, että hierotaan treenipainot kohdalleen ja sen jälkeen AI alkaa muokata ohjelmaa edistymisen mukaan. Tätä saa 9 päivää käyttää ilmaisena, ei tarvitse syöttää luottokorttia tai mitään muutakaan perumisia tehdä, jos tuota haluaa joku muukin käydä uteliaisuuttaan vilkaisemassa.
Minkälaista progressiota ja treeni/kevytviikko kontrastia appi tarjoaa? Noista oli aiemmin keskustelua ja kiinnostaisi minkälainen algoritmi näihin on rakennettu.
Omasta mielestäni, kevyen viikon pitää erottua selkeästi ohjelmasta esim. kevyellä 50% kuormitus vs edellinen/seuraava treeni viikko. Aktiivistalepoa ja (kehoa ja mieltä) palauttavaaliikuntaa saa olla aika lailla.