Onhan tässä paljon riskejä ja hyväksyttävää arvostusta laskevia seikkoja:
TAM on rajallinen ja, jos sohivat oman markkinansa ulkopuolelle, on todennäköisempää epäonnistuminen kuin onnistuminen, koska homman skaalaaminen oman markkinan ulkopuolelle on vaikeata.
Markkinalla olevien osakkeiden määrä rajallinen ja markkina-arvo on hyvin matala. Tämä rajaa instituutiot hyvin pitkälle pois.
Firma tekee erinomaista työtä projektiensa kanssa ja sen suhteen on vain riskejä epäonnistua
Ylläolevakin huomioiden arvostus on erittäin matala. Firma voisi jakaa koko kassavirtansa omistajille ja tuotto olisi siten erinomainen. Toivonkin tätä. Mielummin pysytään tutulla markkinalla ja tehdään erinomaista tuottoa kuin lähdetään kokeilemaan jotain uutta, koska on pakko kasvaa.
Tekova säilyy salkkuni neljänneksi suurimpana omistuksena
Tuntuvat pysyvän siinä mitä osaavat. Eikä ole mitään tarvettakaan tuolla tilauskirjalla lähteä huutamaan muita kuin näitä hallirakenteita. Paljon vanhempia duunareita omistajina. Katsoin huvikseni juuri ennen Juhannusta ja myyntilaita oli niin täynnä että siellä selvästi maksettin lomamatkoja ja kabanossia.
Muutama huomio noiden pointtien suhteen. Yhtiö on korostanut, etteivät satsaa missään nimessä liikevaihtoon kannattavuuden kustannuksella. Eivät osallistu kilpailutuksiin jossa suunnitelma on valmiina, vaan keskittyy itse kehittämään projektinsa. Eli pysyvät niin sanotusti omassa ydinosaamisessaan tiukasti kiinni. Joten en näkisi, että lähtisivät sokkona juoksemaan tarjousten perässä ja tällä arvostuksella firman ei tarvitsisikaan kasvaa. Sanoivat kuitenkin jossakin esitelmässään, että suomessakin otettavaa markkinaa löytyy rutkasti.
Toisessa pointissa olet oikeassa, että instituutiot eivät isosti pääse omistajiksi pienen markkina-arvon vuoksi, mutta jotkin rahastot ovat tämänkin kokoisissa puljuissa mukana. Esim Proprius Partners Micro Finland on Tamtronin omistaja.
Tekova luovuttaa projekteja suurelta osalta nollavirhe -luovutuksina ja antavat rakennuksilleen 3 vuoden takuun yleisen 2 vuoden sijaan. Viime vuosineljännesraportissa/webcastissa taisi olla maininta, että varauksia, joita oli virheitä varten varattu ei oltu jouduttu täysimääräisesti käyttämään. Tämä varmasti kertoo jotakin rakentamisen laadusta.
Ehkä omasta mielestä suurin riski liittyykin yksittäisiin isoihin projekteihin, joihin kuuluu 20miljoonan datakeskusprojekti. Lisäksi omarahoitteiseen hankekehitykseen liittyy riskinsä, mutta myös mahdollisuutensa. Listautumisen yhteydessä pidetyssä infossa kertoivat, että tavoitteessa olisi jossain vaiheessa 30miljoonan hankekehitys portfolio, joka koostuisi noin 4 kohteesta. Tässä ideana olisi lyhytaikainen omistaminen ja se että päästäisiin parempiin katteisiin kiinnin. Yksi listautumisen idea oli, että tarvittessa näitä varten rahoitusta voitaisiin hakea. Toisaalta kertoivat aiemmin tehneensä hankekehitystä omilla kassavaroilla. Listautumisinfossa arvioivat, että omarahoitteinen hankekehitysporfolio voisi vaatia 20miljoonaa rahaa. Tämä yrityksellä on jo nyt melkein kassassa, joten antia ei varamstikaan tarvita. Lisäksi kun yrityksen työntekijöistä suurin osa on osakkeen omistajia niin tuskin hirveitä rahoituskierroksia järejstävät jos kassassa on rahaa. Osingonjako nykyisellä tasolla on hyvä idea siinä mielessä, että pääsisivät kassavaroilla hankekehitykseen kiinni.
Itse näen, että yksi varteenotettava syy listautumiseen oli, jotta juuri osakkaille tarjottiin mahdollisuus vaihtaa osakkeensa rahaksi - olkoonkin että listautuminen tehtiin samaan tyyliin kuin Asuntosalkku teki, ilman osakemyyntejä.
Osakkaina lienee paljon sellaisia, joita itse pörssisijoittaminen ei välttämättä kiinnosta.
Ja kun katsoo kk-tilastoja - myyntimahdollisuutta onkin käytetty hyväksi.
Tämä selittänee myös sen, että vaikka uutiset ovat olleet hyviä - kurssi mataa, koska osakkeita tulee jatkuvasti myyntiin vähän “hinnasta viisveisaten”. Hyvät uutiset kun tuo ostohalua ja silloin saa lyödä laitaan helposti.
Tässä mennee jonkun aikaa ennenkuin arvostustaso muuttuu fundamentti perusteiseksi.
Tiedän myös, että eräät kovemman luokan yksityissijoittajat kammoavat yhtiön suurosakkaita - taustalla Lehto-case.
Jep, olet varmasti oikeassa. Lisäksi tästä firmasta ei varmaan moni ole kuullutkaan. Lehtohan oli siinä määrin erikoinen firma että liiketulosta tehtiin käyvänarvon muutoksilla. Liiketoiminnan rahavirta oli (lähes) kokoajan negatiivinen eli kannattavaa liiketoimintaa ei missään vaiheessa oikein ollutkaan. Lisäksi maksettiin verot näistä varastoarvon muutoksesta. Kasvanut liikevaihto vain heikensi operatiivista rahavirtaa, osigont taisivat olla pohjimmiltaan velkarahoittiset. Voi olla, että operatiivinen rahavirta oli positiivinen vain korona-aikana asuntomarkkinan kuumetessa. Lehdolla listautumisen jälkeen rahavarat eivät olleet missään vaiheessa riittävät maksamaan korollisia velkoja pois, tase oli kokoajan kuralla. Tekova ja lehto ovat mielestäni tulosraportteja katsoen kuin yö ja päivä. Niin ja pitäähän vanhojen osakkaiden omistamista keventää, että uusia omistajia voi tulla. Pitkässä juoksussa osakkeen arvon pitäisi vastata yrityksen kykyä tuottaa vapaata kassavirtaa. Sanoisin yleensä, että kurssi seuraa tulosta, mutta tulosta on helpompi muokata kuin rahavirtaa. Tekovalla tulos on toki “rehellisempi” lehtoon nähden, koska taseeseen ei kerry valmistumattomia kiinteistöjä satojen miljoonien edestä mielivaltaisilla kertoimilla tai ehkä sitten kertyy kun hankekehitys aloitetaan . Tekovallakin taisi olla 2022 kokeilu takana mitä tapahtuu kun liikevaihtoa kasvattaa nopeasti, kannattavuushan siinä sakkasi. Tämä yhdessä Lehdosta saatuihin oppeihin varmasti varmistaa myös taustajoukoille, että bisnestä tehdään liiketulos/rahavirta edellä. Lisään erityisenä huomiona, että toimitusjohtaja vaikutti haastattelujen perustella ihan rehdiltä tyypiltä omasta mielestä, olihan hän jopa Kainuusta kotoisin.
Näitä koulu + liikuntahalli -komboja näyttää syntyvän aika paljon nykyään. Taitaa olla kunnalle edullisempaa, kun voidaan hakea valtionavustusta liikuntapaikkarakentamiselle (tuki näyttää olevan jopa 20-30 prosenttia kokonaiskustannuksista) ja siten vähentää kunnan omia kustannuksia. Koulurakentamisen tukeminen valtion taholta taitaa olla merkittävästi kitsaampaa. Ja nykyistä kouluarkkitehtuuria katsellessa lienee selvää, että mitäänsanomattoman näköisen ison (mutta toimivan) liikuntahallin rakentaminen pellon kulmaan on merkittävästi edullisempaa, kuin se, että annettaisiin innokkaan arkkitehdin piirtää mielensä mukaisesti sama halli modernin koulurakennuksen yhteyteen.
Menin ylipäätään kiinnostumaan Tekovasta, kun näin Inderesin osakevertailussa sen kulmakarvoja nostattavan alhaiset arvostuskertoimet. En ehtinyt vielä sen syvällisempää analyysiä yhtiöön tekemään, mutta laitetaan kuitenkin muutama ensikysymys Ollille ja/tai Kaisalle:
Miksi Tekovalle ennustetaan vain erittäin matalaa (1-2 %) liikevaihdon kasvua 2026-2027? Johtuuko tämä ensisijaisesti suuren datakeskushankkeen kertaluonteisuuden huomioon ottamisesta? En oikein löytänyt raporteista selkeää selitystä sille, miksi kasvun odotetaan oikeastaan pysähtyvän tämän vuoden jälkeen. Markkinanhan kuitenkin odotetaan kehittyvän ihan suotuisasti tulevatkin vuodet?
Kannattavuuden maltillistumisen (v. 2026-2027) selityksinä näyttää olevan ainakin 1. projektiriskit, 2. noususyklissä tapahtuva kustannuspaine, 3. organisaation kasvusta johtuvat hallinto-/yleiskulut ja 4. isompien hankkeiden alhaisemmat katteet. En oikein löydä analyyseistä mitään tekijää, jonka katsottaisiin parantavan kannattavuutta? Onko tosiaan niin, että Tekova on jo kaikki skaalaedut saanut ja kannattavuustoimenpiteet tehnyt, ja suunta kannattavuudessa on vääjäämättä mieluummin alas- kuin ylöspäin? Toiseksi, jos oletetaan raksasyklin saavan hentoa myötätuulta vaikka nyt 2025 lopussa ja kääntyvän selvähköön kasvuun 2026, niin millä aikavälillä odotatte Tekovan materiaali- ja palvelukustannusten alkavan merkittävämmin nousta?
Ketkä ovat Tekovan keskeisiä “kumppaneita” rakentamisessa? Millaisia ovat Tekovan ja alihankkijoiden “voimasuhteet” ja onko siellä mitään neuvotteluvoimaa enää siinä vaiheessa jos ja kun sykli kääntyy myönteisemmäksi ja hyville tekijöille on hommia myös Tekovan projektien ulkopuolella?
Niin tai näin, onhan tuo hurjaa, että yhtiön hyväksyttävät arvostuskertoimet ovat luokkaa 50-80 prosenttia verrokkiryhmän mediaanin alapuolella. Vaikka siivoaisi tuon jättimäisen datakeskushankkeen pois luvuista, niin ollaan silti kaiketi aika tukevasti verrokkien alapuolella. Siihen kun yhdistetään jo nostettu ohjeistus, hyvä tilauskanta ja jatkuva uusista hankkeista tiedottaminen, niin en uskalla tätä kalliiksi syyttää, vaikka miten päin katsoisin.
Vaikka vuosi 2025 on alalla vielä yleisesti haastava, arviomme mukaan Tekova pystyy vahvan tilauskannan ja tilauskertymän ansiosta kasvamaan voimakkaasti myös kuluvana vuonna. Etenkin tuloskasvun ajama tuotto-odotus nousee houkuttelevalle tasolle. Näin ollen nostamme Tekovan suosituksemme osta-tasolle (aik. lisää) ja tarkastamme tavoitehintamme 1,15 euroon (aik. 1,05 €).
[…]
Kuluvan vuoden ennusteillamme Tekovan osake arvostetaan P/E-kertoimella 6x ja vastaava EV/EBIT-kerroin on puolestaan 2x. Kasvuvauhdin maltillistuessa ja liikevoittomarginaalin laskiessa huipputasoiltaan Tekovan tulos laskee ennusteissamme vuonna 2026, jolloin vastaavat kertoimet ovat 8x ja 3x. Nojaten vuosien 2025–2026 ennusteisiin sekä hyväksyttävään arvostukseemme (P/E: 8–10x, EV/EBIT: 6–8x), osakkeessa on näkemyksemme mukaan selkeää nousuvaraa.
Liikevaihto oli 25,0 (12,7) miljoonaa euroa ja kasvoi vertailukauteen verrattuna 97,1%
(-10,9%)
Liikevoitto (EBIT) oli 2,6 (1,3) miljoonaa euroa ja EBIT-marginaali oli 10,4% (9,9%)
Tilauskanta kasvoi Q2:lla, ja oli kvartaalin lopussa n. 78 (53) miljoonaa euroa
Uusia KVR-urakkasopimuksia tehtiin yhteensä 10 kappaletta
Kvartaalin aikana luovutettiin valmiita hankkeita asiakkaille 3 kpl
Osakekohtainen tulos oli 0,048 euroa per osake
Henkilöstömäärä kvartaalin päättyessä oli 69 (47)
Tärkeimmät tapahtumat tammi-kesäkuussa 2025
Liikevaihto kasvoi 73,7 prosenttia, ja oli 48,7 (28,1) miljoonaa euroa
Liikevoitto oli 5,2 (2,7) miljoonaa euroa, ja liikevoittomarginaali oli 10,7% (9,6%)
Asiakkaille luovutettiin katsauskauden aikana yhteensä 10 hanketta
Uusia urakkasopimuksia tehtiin yhteensä 12 kappaletta, kokonaisarvoltaan noin 51 MEUR
Tekova teki helmikuussa historiansa suurimman urakkasopimuksen Mäntsälään toteutettavasta datakeskuksen laajennuksesta, arvoltaan 17,2 MEUR. Hankkeen rakentaminen alkoi Q1:n aikana
Kesäkuussa Tekova myi omistuksessaan olleen KKOY Härkähaankuja 7:n koko osakekannan rakennushankkeen valmistuttua
Erinomaista tekemistä kyllä! Hyvä aloitus oman salkun supertulospäivälle.
Ollut myös henkilökohtaisesti positiivista, että tässä on oma osakepoiminta osunut nappiin (ainakin toistaiseksi). Itseni vakuutti kovasti se, että yhtiö selvästi keskittyy siihen, missä se on hyvä. Jännä nähdäkin, että kuinka kurinalaisesti tässä ydinliiketoiminnassa maltetaan pysyä jatkossa.
Yhtiössä taisi olla Lehdon taustan omaavia, joten siellä kyllä varmaan on opittu, mitä voi tapahtua jos lähdetään seikkailemaan ydinliiketoiminnan ulkopuolelle. Tekovakahvit tulille, ennen saunan lauteille menemistä!
Tekovan kokoluokkaan suhteutettuna tuo KKOY Härkähaankuja 7:n myynti oli iso kauppa. Miten sen tuloutus menee? Kuinka merkittävästi se oli “kertaluonteisesti” nostamassa Q2:n liikevoittoa? Kuinka pahasti se “hämää” paremmaksi alla olevan ns perusliiketoiminnan kannattavuutta?
Oletan, että tässä on myyty osakekanta kerralla ja varmaan yhdelle toimijalle? Täten sanoisin, että koko liikevaihto tästä projektista osuu Q2:lle. Täten on ihan totta, että se parantaa lukuja kyllä paljon suhteessa viime vuoteen, mutta eikö firma ole viestinyt, että sillä on halua ottaa isompaa roolia hankkeissa ja toimia juuri tällä tavalla jatkossakin, joten tuskin nämä omaperusteiset hankkeet aivan “kertaluonteisiksi” jäävät.
Johdon haastattelusssa tämän asian voisi ehkä vielä varmistaa?
Tässä on Kaisan pikakommentit Tekovan aamun tuloksesta.
Tekova julkisti aamulla Q2-raporttinsa, joka ylitti ennusteemme niin liikevaihdon kuin tuloksen osalta. Liikevaihdon kasvua ajoivat kvartaalin aikana luovutetut hankkeet, ja kannattavuutta tuki puolestaan liikevaihdon kasvun lisäksi hyvällä tasolla säilyneet projektikatteet. Yhtiö toisti raportin yhteydessä ohjeistuksensa, mutta vahvan alkuvuoden myötä ohjeistus ei näytä mielestämme erityisen vaativalta ainakaan haarukoiden alalaitojen osalta. Tekovan kasvutarina onkin edennyt erinomaisesti ja vahvan tilauskannan sekä tilauskertymän ansiosta yhtiö pystyy kasvamaan voimakkaasti kuluvana vuonna.
Toimarilta kysyttiin webcastissä “Ootteko harkinnut omien osakkeiden ostoa?” ja toimari vastasi että “Tottakai kun osake meistä on niin edullinen”. Harvinainen kannanotto osakkeen arvostukseen.
Toimari jatkoi tähän, että pitäisi olla jokin syy omien osakkeiden ostolle. Samalla kun uskon, että Tekova tulee jakamaan merkittävän osingon, niin miksi omien osakkeiden ostoa ei voisi käyttää amerikkalaiseen tapaan verotehokkaana voitonjakona?
Kaisa haastatteli Q2:n tiimoilta toimitusjohtaja Jaakko Heikkilää
Aiheet:
00:00 Aloitus
00:12 Vahvan kasvun ajurit
01:11 Oikeat hankevalinnat kannattavuuden tukena
01:58 Härkähaankujan hankkeen myynnin vaikutus Q2:n tulokseen
02:22 Projektiriskien hallinta
03:50 Uusien hankkeiden aloitus
05:08 Vahvan taseaseman hyödyntäminen
06:25 Tekovan suoriutuminen nykymarkkinassa
07:29 Näkymien osalta jalat maassa
Tässä on Kaisalta uusi yhtiöraportti Q2:n jälkeen.
Tekovan Q2-raportti ylitti odotuksemme niin liikevaihdon kuin kannattavuudenkin osalta. Kvartaalilla nähdyn tulosylityksen ajamana nostimme kuluvan vuoden ennusteitamme, eikä yhtiön ohjeistus näytä vahvan H1:n myötä mielestämme erityisen vaativalta ainakaan haarukoiden alalaitojen osalta. Vaikka vuosi 2025 on alalla yleisesti haastava, vahvan tilauskannan ja tilauskertymän ansiosta Tekova pystyy kasvamaan voimakkaasti myös kuluvana vuonna. Matalan arvostuksen (2025e P/E: 6x) nousuvara ja osinko nostavat mielestämme osakkeen tuotto-odotuksen edelleen hyvin houkuttelevaksi. Näin ollen toistamme Tekovan osta-suosituksemme ja tarkastamme yhtiön tavoitehintamme 1,20 euroon (aik. 1,15 €) ennustenostojen jälkeen.
Rapsasta lainattua:
Omaperusteisten hankkeiden kasvava määrä kuitenkin tukee kannattavuuden kehitystä lähivuosina yhä enemmän, mikä kääntää marginaalit ennusteissamme nousuun jälleen vuonna 2028. Mikäli urakoinnin projektikatteet ja/tai myynti jatkavat odotuksiamme vahvempina ja omaperusteisia hankkeita saadaan kasvavassa määrin käynnistymään jo lähivuosien aikana, voi yhtiön nykyiskuun suhteutettuna varovaisissa kannattavuusoletuksissamme olla myös nousuvaraa.
Taas yksi erinomainen tulos. Tekeminen eli exekuuttaaminen on vakuuttavaa. Ilmeisesti yhdestä luovutuksesta tullut valitusta H1 aikana. Näin osakkeenomistajana toivon, että varsinkin tällä osakkeen hinnalla suutari pysyisi lestissään. Ostakaa sitä omaa osakettanne!
Vähän yksinkertaista matematiikkaa:
Härkäskenaariossa on 100 miljoonan liikevaihto ja kulukuri, jolloin tilikaudelta on mahdollista saada tulosta 10 miljoonaa euroa. Tämä ei ole kovin epärealistinen suoritus, vaan siihen voidaan päästä jo nykyisellään.
Karhuisemmassa skenaariossa päädytään 80 miljoonaan ja tekemisessä tulee virheitä, jolloin puhuttanee 4-5 miljoonan euron nettotuloksesta.
Skenaarioiden välillä P/E nykyhinnoilla on karhuisimman skenaarion 12 ja härkäskenaarion 4,7. Miettikää, tulostuotto on vähintään lähes 9%.
Isoimmat riskit liittyvät nähdäkseni juuri tuohon tekemiseen. Esimerkiksi isoimmassa projektissa tulevat ongelmat voivat heittää tuloksen lähemmäs alas. Lisäksi edelleen on löydetty uusia projekteja, kuten yllä olevasta uutisesta käy ilmi, mutta voiko taloustilanne tästä heiketä siten, että tilauskanta heikkenee? Tietenkin voi! Häntäriskiä siis on, mutta on tuossa arvostuksessa myös todella paljon turvamarginaalia.
. Tekovallakin taisi olla 2022 kokeilu takana mitä tapahtuu kun liikevaihtoa kasvattaa nopeasti, kannattavuushan siinä sakkasi. Tämä yhdessä Lehdosta saatuihin oppeihin varmasti varmistaa myös taustajoukoille, että bisnestä tehdään liiketulos/rahavirta edellä. Lisään erityisenä huomiona, että toimitusjohtaja vaikutti haastattelujen perustella ihan rehdiltä tyypiltä omasta mielestä, olihan hän jopa Kainuusta kotoisin.
