Minä nostaisin nyt tulevaa kuukausisäästösummaa merkittävästi ja katsoisin miltä sijoituksen jälkeen tuntuu.
3 tykkäystä
Variousvastaus tähän on, että kaikkien tutkimusten mukaan heti markkinoille kaikki on paras vaihtoehto. Toisaalta voi käydä niin, että osut juuri markkinan huipulle ja ja laskuta toipuminen kestää sitten 15 vuotta. Ja vielä, että markkinaa ei yleensä onnistu ajoittamaan, joten valitse noista sitten. Itse ehkä kuitenkin eniten miettisin sijoituskohteita ja omaa riskinottohalukkuutta niiden suhteen
4 tykkäystä
Omasta mielestä tuota pohdintaa helpottaa, että nyt saa tuottoa muualtakin kuin osakkeista, esimerkiksi rahamarkkinoilta tai talletuksista ~3% korkoa. Ei tarvitse ihan tyhjänpanttina rahaa tilillä makuuttaa kuten nollakorkoaikoina, vaikkei menisikään koko summalla heti all in osakemarkkinaan.
4 tykkäystä
Jatkoa ketjulle Inderesin kahvihuone (Osa 11):
Mielestäni foorumi on hyvä paikka sanoittaa omia ajatuksia ja saada muiden näkemyksiä. Akateemisissa ja kirjailijapiireissä elää ajaton viisaus, jonka mukaan ajattelu on kirjoittamista ja kirjoittaminen ajattelua. Ajatus esitettiin tiettävästi ensimmäisen kerran Heinrich von Kleistin esseessä vuonna 1805; tosin silloin puhumisen kontekstissa ja otsikolla Ajatusten asteittaisesta muodostumisesta puhuttaessa. Myöhemmin Donald Murray korosti kirjoittamista oppimisen välineenä teoksessaan Write to Learn, jossa kirjoittaminen nähdään keinona oppia, ymmärtää ja kirkastaa omaa ajattelua.
Juuri tähän foorumi on huono paikka. Jos tätä harrastaa, kannattaa joko tunnustaa olevansa peluri tai siirtää painopiste indeksirahastoihin. Mutta asiaan.
Oman strategian löytäminen ei tapahdu hetkessä, vaan strategioita pitää kokeilla ennen kuin tietää, onko jokin niistä oma juttu. Itselläkin on takana monenlaista sekoilua, joka aiheutti tappioita ja henkistä kipua. Strategia riippuu aina ihmisen temperamentista ja elämäntilanteesta. Tämän johdannon jälkeen vuorossa on oma nykyinen strategiani.
- Toimiala. Yritän pysyä erossa kaikesta epämääräisestä ja kovin syklisestä: biotech, kaivokset, uudet akkuteknologiat ala Donut Lab jne.
- Kertoimet Omassa strategiassani matalat kertoimet ovat sijoitusfunnelin toinen askel. Jos kertoimet ovat liian korkeat, osake voi olla OK, mutta se ei sovi minulle. Esimerkiksi Grab näytti kiinnostavalta, kun tutkailin sitä ehkä vuosi sitten, mutta kertoimet Uberia vastaan eivät (onneksi) mahdollistaneet ostamista. Kertoimia katson absoluuttisesti, verrokkeja vastaan ja toimialan historiaa vastaan. Tiedostan kyllä, ettei toimialan historia ole mikään tae, mutta usein toimialan “regression to the mean” antaa sopivaa upsidea.
- Bear-case Olen täysin samaa mieltä siitä, että “halvoille” osakkeille löytyy yleensä syy, miksi kertoimet ovat matalat. Selkeä syy halpuudelle on kuitenkin etu: kun bear-case on valmiiksi tiedossa, voin alkaa tutkia asiaa tarkemmin. Usein bear-case on liian vahva tai siihen liittyy hankalasti arvioitavaa epävarmuutta, jolloin totean “ei kiitos”. Esimerkiksi Cadelerin kohdalla kielteinen päätös johtui valtioiden tukien epävarmuudesta sekä pääomaraskaasta toimialasta. Useampikin kuin yksi syy voi johtaa siihen, etten sijoita yhtiöön.
- Bull-case Monesti tämä syntyy pelkästään siitä, että onnistun mieleni sopukoissa kumoamaan bear-casen. Pitkään softasektoria kohtaan on ollut vallalla bear-case: “Tekoäly tappaa kaikki softafirmat, ja Adobe menee konkurssiin.” Minun mielestäni tämä on ihan puppua. Bull-caseen voi liittyä myös ylimääräisiä ajureita. Esimerkiksi Oscar Healthin tapauksessa bear-case oli ACA-tukien loppuminen vuonna 2026. Bull-case taas oli se, että vaikka näin kävisi, asiakkaat eivät silti kokonaan katoa ja ICHRA-asiakkaat tulevat lisääntymään. Bonus-bull-ajurina olivat firman korkeat NPS-pisteet ja veteraanitoimari, joka tasapainotti mukavasti junnuteknojen firmaa. Kun UnitedHealthcaren toimari ammuttiin, sukelsin vielä syvemmälle USA:n hajonneeseen terveysvakuutusjärjestelmään: mikä oli se viha, joka sai ihmiset joukolla hurraamaan salamurhalle? Ymmärsin sen, ja kun tajusin Oscarin yrittävän korjata tätä järjestelmää, se vahvisti pitkän aikavälin bull-casea. Tässäkin temperamenttini auttoi, sillä minua kiinnostavat yhteiskunnalliset ilmiöt laajasti → kuten se, miksi ja miten terveysvakuutusjärjestelmä on Yhdysvalloissa rikki.
- Ajoitus Jos päästään neljästä ensimmäisestä portista läpi, pitää pohtia, onko aika suotuisa. On todella tuskallista olla oikeassa, jos on liian aikaisessa. Kärsivällisyyden osalta minun pitää vielä tehdä töitä. Jos tajuan kohtien 1–4 perusteella, että firma on voittaja, kuvittelen koko markkinan näkevän firman aliarvostuksen samalla hetkellä ja että pitäisi heti päästä ostamaan. Usein on parempi odotella, erityisesti jos kurssi on mallia “putoava puukko”. Puukon jälkeen voi tulla pitkäkin stabilointijakso, ja kyytiin yleenä ehtii (kun Harvia treidasi 14€:ssa en ehtinyt). Homma ei ole päivän päälle. Ehkä kerran tai kaksi kuussa on hyvä pohtia, onko aika nyt kypsä. Ajoituksessa koetan kurssin lisäksi seurata sentimenttiä. Adobe pohjasi, kun suunnilleen koko Twitter oli sen hylännyt. Adoben osalta olin liian aikaisessa. Toisaalta lisäsin panoksia merkittävästi softasektoriin aika pian pohjien jälkeen. Adoben osalta voin oppiakin jotain: kun firma treidasi P/E-luvulla 15 ja kasvoi, se tuntui jo ryöstöhalvalta. Markkinan älyttömyydet voivat kuitenkin mennä vielä pidemmälle kuin ikinä voisi ajatella, ja P/E taisi pohjata jossain 9:n kohdalla.
- Pito-aika, omistuksenaikainen analyysi ja myynti Yllä oleva strategia perustuu markkinan hinnoitteluvirheiden löytämiseen ja sitä kautta ylituottoon. Tavoitteena on pitää osaketta 1-n vuotta, kunnes aliarvostus purkautuu tai kunnes mennään yliarvostuksen puolelle. Olen kohtuullisen varma, että askeleet 1-5 ovat pikkuhiljaa hyvässä kunnossa, sen verran monta onnistunutta vs. epäonnistunutta poimintaa on osunut kohdalle. Toisaalta jokainen epäonnistuminen on analysoitu ja strategiaa parannettu. Myymisen ja omistusaikaisen analyysin alueella on paljon työtä. Varmaan pitäisi soveltaa askelia 1–5 mutta käänteisesti. Myyntien osalta on liian harvoja onnistumisia: monesti on myyty liian aikaisin, liian myöhään tai ei lainkaan. Henkisesti vaikeaa myymisestä tekevät myös verot. Jos on miinuksella olevia rivejä ja saan verot nollattua, on helpompi myydä. Osakesäästötilille saa vissiin ostaa ulkomaisia osakkeita nykyään? Mutta sitten maksan jotain 20 € per kauppa Nordnetille. Uuh, miksei tätä Suomen systeemiä ole voitu rakentaa niin, että IBKR:llä olisi tuollainen tili. Hölmöt poliitikot.
Ehkä on hyvä vielä todeta, että maailmankuvani perustuu todennäköisyyksiin. Esimerkiksi softasektorista ajattelen näin:
- 20 %: AI-murros tuhoaa softafirmat.
- 50 %: AI-murros pitää softan samanarvoisena, koska monet softafirmat ovat liian kiinteä osa yritysten prosesseja.
- 30 %: AI-murros nostaa softafirmojen arvoa, koska softan käyttö nopeutuu ja tehostuu, ja osa tästä lisäarvosta menee softafirmoille. Esimerkiksi “ClaudeForce”-tuote nostaa Salesforcen osuutta kakusta: kun työkalu lisää tehokkuutta, asiakkaalle voidaan lähettää isompi lasku.
Vastaavasti markkinasentimentti oli hetki sitten 90-prosenttisesti se, että AI-murros tuhoaa softafirmat – mikä avasi paikan ostoille.
Näitä laskelmia en ole koskaan tehnyt. En näe arvoa laskelmilla, jotka ovat parhaimmillaankin “educated guesses in, almost garbage out”, ei siis ihan “garbage in, garbage out” (Garbage in, garbage out - Wikipedia) , mutta melkein. Totta kai minun yllä olevat prosenttini ovat nekin vain valistuneita arvioita (educated guesses), ja voisin konvertoida esitetyt todennäköisyydet tällaiseksi laskelmaksi. Tarkka luku kuitenkin loisi virheellisen turvallisuudentunteen eikä toisi lisäarvoa. Tärkeämpää minulle on hioa kohtaa 5 (ajoitus) ja 6 (myynti) sekä pohtia, miten prosentit elävät. Muuttaako esimerkiksi se, että suorasta LLM:n käytöstä siirrytään LLM:n käyttöön agenttiharnessin läpi, minun prosenttejani yllä?
Yllä kuvattu prosessi on idealisointia, enkä pysty aina seuraamaan sitä. Nyt kun se on kuitenkin kirjoitettu auki, pysyn ehkä helpommin ruodussa, jos tekee mieli fomotta jonkun Intellegon perässä.
Iso osa omistuksista on ETF:ssä ja tämä strategia kuvaa vain osakesijoitusten strategiaa. Salkun sisältö löytyy salkkuketjusta jos kokonaisuudessa ketään kiinnostaa.
Suljetaan vielä viimeinen luukku kirjoittamisen ja ajattelun suhteesta, josta tämä teksti alkoi. Tämän kirjoituksen piti olla vain lyhyt kommentti @Housumies postaukseen kahvihuoneessa, mutta sen sijaan tästä kasvoi pidempi sijoitusstrategiani ja sen aukkojen kuvaus. Kirjoitusprosessi johti siis parempaan ymmärrykseen omasta prosessistani, mutta myös sen ilmeisistä ongelmista (kohta 6: myynti). Suurin hyötyjä tästä kirjoituksesta olen luultavasti minä itse, mutta ilman foorumia se tuskin olisi koskaan syntynyt. Kiitos.
13 tykkäystä
Tämä onkin mielenkiintoinen harjoitus, en ole tainnut ikinä omaa sijoitusstrategiaa avata tekstin muodossa.
Lähtökohtaisesti omassa mielessäni aina kun teen oston johonkin yhtiöön, ostan itselleni sillä tuleville vuosille palkkaa. Esimerkkinä vaikka Kemiraa tuhannella eurolla tarkoittaa ensi- ja tuleville vuosille 45€ palkkaa vuosittain toivottavasti edes hitaasti inflaation mukana nousten. Ihanneosake salkkuuni olisikin mörnijä jonka kurssi liikkuu lähinnä inflaation mukana ja osingot 4-6% tasolla.
En ole siis millään tasolla maksimi tuottohakuinen sijoittaja vaan tyytyväinen markkinan mukana mörnivään salkkuun. Muutama täysosuma on toki tuurilla mukaan sattunut ja sillä ollaankin varmaan yli tuplat tehty indeksiin verrattuna tuottoja.
Numeroiden ja yhtiöiden tunnuslukujen kanssa olen sinänsä ihan OK, mutta yleensä laiskuus vie voiton kun etsin uutta lappua salkkuun. Lähinnä katselen yleisimmät tunnusluvut pintaa raapaisten läpi sekä Inderesin/muiden analyytikkojen videoita mikäli ja yleensä kun niitä on saatavilla. Nämä yhdistettynä firman historialliseen kurssiin sekä osinkohistoriaan niin koen saavani täysin riittävät tiedot yrityksestä enkä koe perehtymällä lukuihin sen syvemmin saavan mitään etua muihin markkinatoimijoihin nähden.
Sellainen salainen toiveeni on, että vajaan viiden vuoden kuluttua syksyllä kun mittariin pyörähtää 40-vuotta, olisi se urani viimeinen työpäivä. Se edellyttää, että markkinoilla meno jatkuu suhteellisen vakaana eikä elämässä sen isompia kupruja. Jos se siitä nyt muutamilla vuosilla pyörähtäisikin eteenpäin niin eipä tuo maailman kauhein asia olisi kun töitäkin omalla alalla riittää varmasti jatkossakin. Kuitenkin olisi aivan järkyttävän eeppistä omasta mielestäni jättää työt nelikymppisenä ja vain viidentoista vuoden sijoittamisen jälkeen. Nyt muutaman vuoden ollut edes lähellä suomalaista mediaanipalkkaa, mutta ensimmäiset viisi vuotta sijoitusurastani vuosiansiot pyöri n. 30k€ tuntumassa.
20 tykkäystä