Mistä tällainen informaatio on tullut?
Metsäboard Q1 osavuosikatsaus.
3 tykkäystä
Taas mennään… Trump asettamassa kanadalaiselle sellulle ja paperille 50 prosentin tullit.
Tulee samat Eurooppaan?
4 tykkäystä
Nostaa tietty Usan havusellun hintaa. Oisko pieni mahdollisuus, että tullit Eu:n tai Pohjoismaiden sellulle säilyisi nykyisellään ja saataisiin vähän aikaa tuonne laivata. Tullejahan voi lätkiä mielivaltaisesti, mikä uutinen sattuu olemaan päällimmäisenä. Harmi kun suomalainen politikko on ollut niin innokas sakottamaan Googlea ja muita Usan yhtiöitä, ollaan päättäjien odalta niinkuin Eu:n ytimessä. Tässä on kuitenkin pieni mahdollisuus.
Täytyy hieman kommentoida tännekin, kun Andritzilla vahva raportti ja kysyntää riittänyt Pulp & Paper segmentissä. Q2 tilaukset kasvoivat 16% viime vuoden vastaavasta ja koko H1 ollut hyvä. Kysyntää erityisesti Kiinasta, jossa mm. paperintuottajat investoivat omaan selluntuotantoon. Lisää merkkejä metsäalan murroksesta, kun yleisesti eletään heikkoa sykliä, mutta Kiinassa investoidaan pää märkänä.
12 tykkäystä
Herra Viljakainen on tehnyt ennakkoyhtiöraportin Metsä Boardista, joka julkistaa tuloksensa ensi viikon torstaina. 
Toistamme Metsä Boardin vähennä-suosituksemme ja 3,00 euron tavoitehintamme. Nostimme hieman yhtiön Q2:n ennusteitamme verrokkien kuluttajakartonkiyksiköiden olosuhteisiin nähden siedettävien Q2-numeroiden takia. Koko vuoden ennusteemme kuitenkin laskivat niukasti, sillä H2:lle voi osua Iranin sodan makrohaasteiden pitkittymisen takia hieman aiempaa arvioimaamme enemmän kulupaineita. Emme näe Metsä Boardin tuotto-odotusta edelleenkään houkuttelevana parhaimmillaankin aikaa vaativa tuloskäänne ja mahdollisesti rakenteellisesti heikentynyt toimintaympäristö huomioiden.
3 tykkäystä
Pohjoisen pitkäkuituisen havusellun tuottajat: pitkällä aikavälillä hälyttimet päälle tän hankkeen kanssa. JOS Kimberly-Clarc saa tulevaisuudessa tuotannon isosti ja hintakilpailukykyisesti päälle, niin prässi pohjoisen havusellun tuottajia kohden paisuu lisää. Yhtiön tavoite saada aikaiseksi kuitu, joka korvaa puukuidun. Alustavat tulokset kuulemma lupaavia.
Päätyykö tämä sitten yhdeksi metsäalan lukemattomista lupauksiksi jääneistä innovaatiohankkeista vai onnistuuko jenkkiyhtiö disruptoimaan alan (kuten tavoittelee)?
9 tykkäystä
Taitaa olla aika hankalaa (tuon Hesperaloen) skaalauksen kanssa? Vpaperin hinta kun ei oikein kaupassa huimaa.
2 tykkäystä
Kun takavuosina alettiin tutkia eukalyptuksen käyttömahdollisuuksia, epäilyjä oli vahvasti lopputuloksen laadusta, lujuudesta, mittakaavasta ja taloudellisesta yhtälöstä = jää kuriositeetiksi. Kuinkas sitten kävikään?
Kimberly-Clarcin “alustavat lupaavat tulokset” voivat jäädä uudeksi Spinnovaksi - tai toisena laitavaihtoehtona syntyy sitten oikeasti kova kilpailija nimenomaan pohjoisen pitkäkuituiselle raaka-aineelle. Siihen tähdätään. Myös kiinalaisten tarttuminen bambukuidun mahdollisuuksiin ja sen julistaminen strategiseksi raaka-aineeksi syytä olla tarkkailulistalla.
8 tykkäystä
Ei ole metsäteollisuudella hyvin millään rintamalla. Paperia ei enää tarvita, kartongista on ylituotantoa ja paljon hehkutettuja uuden jalostusasteen tuotteita eivät kuluttajat halua (Woodio, Spinnova yms.)
2 tykkäystä
WC-paperia vielä tarvitaan, ainakin toistaiseksi ja tarrapapereita. Sitten, ligniinistä on vaikka mihin.
Suomen ainoat kaksi pehmopaperitehdasta (Metsä Tissue Mäntässä ja Essity Nokialla) eivät hirveästi vientiä ja työtä tuo. Ligniinistä on taas pitänyt tulla ihan kohta jokin uusi hittituote ties kuinka monetta vuotta putkeen, mutta kuitenkin metsäteollisuuden jalostusaste on vain laskenut.
Vähän surullisena kevennyksenä vanha vitsi: Ligniinistä voi tehdä kaikkea muuta paitsi rahaa.
2 tykkäystä
Niinpä, jännä aine todellakin, lähes kaikkea:
-
Yhtiön tavoitteena on korvata fossiilipohjaista, pääosin Aasiasta tulevaa, grafiittia uusiutuvalla vaihtoehdolla akkujen anodimateriaalina.
-
Ligniinillä on potentiaalia korvata uusiutumattomia materiaaleja myös monissa muissa käyttösovelluksissa. Sen avulla on mahdollista karsia esimerkiksi öljypohjaista bitumia asvaltissa. Jalostettua ligniiniä voidaan käyttää myös puutuotteiden liima-aineena sekä päällysteiden ja erikoiskemikaalien valmistuksessa…
…muuta kuin rahaa…
(=toistaiseksi viellä ainakin)
3 tykkäystä
Tämäkin vaikuttaa sellaiselta tuotteelta, josta puhutaan ja lupaillaan paljon, mutta jotka lopulta jäävät pannukakuksi.
4 tykkäystä
Pehmopaperit yhteensä ovat 10% luokkaa globaalista paperi- ja selluteollisuudesta ja valmistus on hyvin hajautunutta koska niitä ei kannata kuljettaa kauas (hyvin tilaavievää suhteessa arvoonsa).
Kotimaiset alan pörssiyhtiöt eivät myöskään valmista pehmopapereita joskin toimittavat sellua siihenkin.
3 tykkäystä
Täytyy toivoa jälkipolvien kannalta, että suomalainen metsäteollisuus on pystyssä ja teknologia tallessa vielä siinä kohtaa, kun öljyvarantojen vääjäämätön ehtyminen pakottaa siirtymään biopohjaisiin vaihtoehtoihin.
4 tykkäystä
Niinpäs, mutta vähän sellaisihan ne olivat ne “biolitkutkin”, aikoinaan, ennen “uutta” tulemistaan…
(= ensimmäiset nestemäiset moottoripolttoaineet syntyivät 1900-luvun alussa, kun Rudolf Diesel esitteli maapähkinäöljyllä toimivan moottorin, fossiilisen öljyn halpuus kuitenkin syrjäytti sen kehityskulun toviksi jos toiseksekin)
3 tykkäystä
Ja nyt autot tulevat kulkemaan sähköllä eivätkä piopensalla.
1 tykkäys
Siis ne “pienemmät autot”, kyllä, hyvinkin pitkälti…
Vaikka biotalous saisikin tuulta alleen, niin hyödyntäisikö se nopeakasvuista etelä-amerikkamaista eucaa ja kiinalaista bambua vai pohjoisen havupuuta?
Kyllä raskaaseen kalustoonkin löytyy jo sähkövaihtoehtoja esim Euroopasta Volvolta, mutta kaluston elinkaari on niin pitkä ja lisäksi on vaikeasti sähköistettäviä kuljetustehtäviä eli eiköhön valtaosa maantiekuljetuksista kulje vielä dieselillä 25 vuoden kuluttuakin
Sovelluksia on niin monia. Esim rakentamisen tuotteista pohjoinen havupuu varmasti pitää pintansa. Sellussa hidas laskusuunta lienee edessä. Biopolttoaineissa ja kemikaaleista havupuut ovat tainneet olla marginaalissa. Polttoaineisiin on runsaasti vaihtoehtoja raaka-aineeksi ja ainakin UPM:n uusi biojalostamo Saksassa hyödyntää pyökkiä.