Voisikohan energiapuuvarastojen paisuminen tuoda helpotusta kuitupuun tarjontaan ja sitä kautta hintaan, ainakin ensi talveen asti suomessa? Toki leudot talvet voivat itsessään myös rajoittaa talvikorjuumahdollisuuksia varsinkin kun enenevissä määrin puuta korjataan turvemailta
Tilapäisesti varmaankin, mutta osa energiapuusta on hakkuutähderisua, joka ei kyllä sellukattilaan kelpaa.
Lehtijuttujen ja palstan kirjoitusten perusteella kartonki- ja paperikoneet pyörivät viime vuonna 60-80% käyttöasteilla Suomessa. Silti puunhinta on aivan tapissa. Mitäköhän mahtaa tapahtua, kun kartongin ja paperin kysyntä elpyy? Lisäksi putkessa on yhä puun kysyntää lisääviä investointeja, esim SE Oulussa. Itse ajatttelen, että muutama sellutehdaskin suljettaneen lähivuosina. Kaikille ei riitä puuta järkevään hintaan, koska itänaapurista tuskin tuodaan puuta lähitulevaisuudessa.
Sanoisin että näissä kaikissa metsäyhtiöissä on ilman tuloksen muuttumistakin varaa tulla alaspäin ihan sellaiseen puoleen nykyisistä hinnoista, arvostuskertoimet perusteollisuudelle aika kovia. Monet näistä tulee helposti alas sellaiseen kolmasosaan nykyisistä hinnoista.
Historiallisesti juurikin näin, mutta mielestäni tämä ei kuitenkaan tarkoita, että selluintegraatiosta ei olisi hyötyä. Integroidut kartonkitehtaatkin voivat toki joutua kuivaamaan sellut laatusyistä, mutta energiatehokkuudessa ja ylipäänsä kiinteiden kulujen skaalautumisessa täysintegraatiosta voi olla hyötyä etenkin Pohjoismaissa, jossa tietynasteisena kilpailuhaittana on nimenomaan tuo etäisyys kartongin loppukäyttäjistä. Monet uusimmat tulokkaat (ml. esim. SE Oulu, Klabin Brasiliassa ja kiinalaiset) ovat myös täysintegroituja ja näkisin näillä pelureilla olevan ainakin käyttökatteeseen asti laskettuna kustannusetua suhteessa nykyisiin tehtaisiin johtuen sekä suuruuden ekonomiasta että laajemmasta integroitumisesta. Toki käyttökatteen alapuolella isoja investointeja tehneillä pelureilla maksettavana on isot poistot, joten mistään kunniajuoksusta kyse ei nykynäkymillä ole kenenkään vinkkelistä.
Mietitntöä tuohoun integraatti kommenttiin.
Kustannus säästöjä on varmasti, jossain vaiheessa havusellun piti mekaaninen hioke korvata, tähän ei vielä pystytty, paitsi paperissa, ja kevyissä aaltopahvilajeissa, joita nämä e-amerikan integraatit pääoisn taitaa tehdä.
Puunsaanti isolle integraatille kallistunut huomattavasti, kun aina isommalta auleelta joudutaan kuskaamaan. Ei kulje pitkät vaunu enää itärajalta täynnä havu- ja koivupuuta
Metsien miehille nostona Anttien keskustelu Metsä Boardista ja markkinasta ylipäänsä
Metsä Boardin osake on halpa – etenkin tasepohjaisesti (2024e: P/B 0,9x). Mutta kartonkimarkkinoiden koventuvan kilpailun ja rakenteellisesti kiristyneen puumarkkinan takia arvoansan riski on mielestämme ilmeinen.
Aiheet:
00:00 Aloitus
00:18 Mikä tarkoittaa arvoansa?
00:58 Pääomantuotto matalalla tasolla
02:51 Markkina ei anna vetoapua
06:35 Kasvaako kartonkimarkkina yli ajan?
09:42 Metsäyhtiöiden haasteet
11:40 Kysynnän kehitys
Aasiassa hinnankorotus on 20 dollaria metristä tonnia kohden. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa hinnankorotus on merkittävämpi, nousten 60 dollariin metristä tonnia kohden.
“Suzano nostaa eukalyptussellun hintoja Aasiassa, Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa”
Suzano on erittäin merkittävä ja uskottava toimija ja pidän sen hinnankorotusta tasoltaan ja ajankohdaltaan (1.2.25) uskottavana. Hyvä uutinen.
Liitän tähän taas Kiian markkinoiden päivittäisen hintakäyrän, “dominant contract” paikallisessa valuutassa. (sorry toisto, ollut jo viesteissä 3121 ja 3093). Markkinakäänne näyttäisi Kiinassa tapahtuneen 15.12.2024 sekä lyhytkuitesessa että pitkäkuisessa sellussa. Pidän merkittävänä, että pitkäkuituisessa sellussassa on nyt ylitetty vuoden 2024 huippu (5/24) ja ollaan merkittävästi yli vuodenvaihteen 23/24 tasosta (+13% paikallisessa valuutassa). Olisiko varastosopeutus ohi?
Viestissä 3114 viestissä esitetty arvostelu Euroopan listahinnalle on oikea ja relevantti, se on selvässä ristiriidassa markkinan todellisen spot-hinnan kanssa. SCA:n ilmoittamaa listahinnan korotusta Euroopassa voidaankin vain pitää mahdollisena indikaattiona markkinan suunnan kääntymisestä, ei missään tapauksessa spot hinnan nousemisesta listahinnan lähelle.
Lyhytkuituisen sellun hinta lähenee vuodenvaihteen 23/24 tasoa ja on noussut pohjasta 15/12 24 noin 6%. Ollaan edelleen kaukana vuoden 2024 huipusta, mutta Suzanon hintailmoitus luo uskoa todellisen käänteen alkamiseen.
Vielä tuon hintatiedon “dominant contract” käytöstä. En usko, että kukaan Euroopassa ja Etelä-Amerikassa lähettää sellua Kiinaan 1-2kk kuljetusmatkalle varmistamatta hintaa. Tämä tapahtuu tavalla tai tosella futuurihintojen avulla. Siksi tuo hinta vastaa mielestäni parhaiten relevanttia hintatietoa. Markkinalla on myös yleeensä volyymia.
Lyhytkuituisen sellun hinnan nousu vaikuttaa vahvasti UPM:n tulokseen.
Jutussa referoidaan OP:n aamukatsaukseen, jossa arvioidaan noita Suzanon korotuslukuja;
Kiina 20usd =4% vs sikäläinen markkina
Eurooppa 60usd=6% vs sikäläinen listahinta
US 60 usd =10% vs sikäläinen spot
Metsäyhtiöiden kurssireaktioiden perusteella markkina innostui Suzanon ilmoituksesta, sillä teollisuudenkin osalta varovaisen positiivista Euroopan PMI-dataa lukuunottamatta uutiset ovat muuten vähissä. Korotus tuli jossain määrin konsensuksen odotuksia aiemmin ja mielenkiintoista onkin nähdä meneekö se lopulta läpi.
Positiivisessa skenaariossa listahintojen korotus voisi peilata tosiaan suunnan käännettä. Käytössäni oleva markkinatietopalvelu tiesi kuitenkin kertoa, että länsimaissa sellun listahinnoista annetut alennukset olisivat taas (tämä on ollut viime vuosina trendinomaista kehitystä) levinneet vuoden vaihteessa ja listahintojen nostolla vaan “katettiin” tuo repeämä (ts. pidettiin hinta vakaana) ainakin havusellun osalta. Lähiviikkoina oletettavasti viisastumme asian suhteen.
Oman ymmärrykseni mukaan ainakaan suomalaiset metsäyhtiöt eivät ole lähteneet käyttämään juurikaan sellufutuureja. Lähtökohtaisesti sellulle on ostaja ja hinta tiedossa siinä vaiheessa, kun laiva tuotantomaasta kohti Kiinaa lähtee ainakin meidän metsäyhtiöidemme tapauksessa. Tämän seurauksena ainakin suomalaisten metsäyhtiöiden kvartaalin aikana saavuttama sellun hinta tyypillisesti seuraa noin kvartaalin viiveellä markkinan spot-hintojen kehitystä.
Jos näin on, niin tilanne poikkeaa paljonkin raakaöljymarkkinoista.Mediassa on ollut vuosien saatossa juttuja, ettei kapteeni tiedä välttämättä vielä määränpäätä, kun öljytankkeri lähtee lähi-idästä Itä-Aasian tai Euroopan suuntaan. Lasteja myydään matkalla ja jopa sama lasti vaihtaa omistajaa useaan kertaan matkan aikana…
Kuitenkin sellu on raaka-öljyn kaltainen bulkkituote eli riski käsiin jäämisestä on aika vähäinen, vaikka shipattaisiin omalla riskillä ilman tilausta. Mutta enpä ole mitään asiantuntija tässä.
Niinhän se tekee, aika paljon pienempää peliä monessakin suhteessa. Sellu on myös puolivalmiste eikä aivan puhdas raaka-aine (ts. speksissä voi olla tiettyä eroa/hajontaa).
Sellufutuureita ei edes ole ollut olemassa kuin karkeasti 5 vuotta. Lisäksi futuurit ovat kiinalaisia (ml. valuutta) eivätkä suurien Lontoon ja Chicagon raakapörssien kamaa.
Koko metsätalouden osuus Suomen BKT:sta on vain luokkaa 5%. Metsäteollisuuden yritysten suora osuus on vielä tätäkin pienempi.
Suomen talouskasvua ei kannata laskea metsäteollisuuden varaan, vaikka toki se on merkittävä toimiala yhä, liki viidennes viennin kokonaisarvosta. Ja paikallisesti etenkin itä-Suomessa elintärkeä. Itselläkin yhä noin 40% nettovarallisuudesta kiinni metsässä, vaikka osuus on supistunut vuosikausia.
Selluintegraatiosta on ilman muuta hyötyä, jos sellainen on luontaisesti tarjolla (case Oulun kohdallahan näin on ollut, kun kartonkitehdasta alettiin rakentaa konvertoimalla entinen paperitehdas). Energiatehokkuudessa hyödyt tulevat myös esiin.
Vaikka SE Oulu tulee olemaankin ehdottomasti hyvin tehokas kartongin tuotantoyksikkö toisen kartonkikoneen myötä, niin ei kai se täydellisesti integroitu ole (tai miten tämä nyt halutaan viime kädessä ymmärtää) ?
Oulun sellutehdashan keittää vain valkaisematonta havusellua (UKP) ja eikös siellä jouduta näin ollen käyttämään merkittävissä määrin ostosellua ?
Kuluttajapakkauskartonkitehtaista massojen (kemiallinen sellu ja kemi/mekaaniset massat) puolesta täydellistä integraattia ei Suomessa taida olla muualla kuin Imatralla.
Imatralla Kaukopäässä on koivu- (BHKP) ja havusellulinjat (NBSK) sekä kemihierrelaitos (CTMP) ja lisäksi Tainionkoskella havusellulinja (UKP). Imatralla kokonaiskapasiteetti on 1 300 000 tonnia.
Totta, tämän unohdin, Oulun sellutehdashan käännettiin ruskealle massalle ensimmäisen kartonkikoneinvestoinnin yhteydessä. Lainereissa sellun osuus kartongin massasta on niin suuri, että integraatio on käytännössä pakollinen. Eikä Oulun sellutehtaan kapasiteettikaan riitä kahden suuren kartonkikoneen ruokkimiseen tarkemmin ajateltuna. Eli kuluttajakartongin pinta- ja pohjakerroksen sellut Stora Enso joutuu joko tuomaan yhtiön muilta tehtailta tai ostamaan markkinoilta. Kuluttajakartonkikoneen energiatehokkuutta samalla tontilla oleva sellutehdas toki jossain määrin avittaa.
Siitä on helppo olla samaa mieltä, että pitkään on TAKO saanut sitä ympäröivissä olosuhteissa käydä. En kuitenkaan usko osuuskuntataustan vaikuttaneen TAKO:n kohdalla sen tuotannon jatkumiseen tähän asti ja (suunniteltuihin) päätöksiin - sillä on kuitenkin ollut vuosien mittaan oma roolinsa ja paikkansa Metsä Boardin kokonaisuudessa ja tämä “palapeli” on toiminut suunnilleen tähän asti.
Eikä yhtään pidemmällä sihdillä viime vuosien aikana (pl. aivan nämä muutamat viimeiset vuodet eri syistä johtuen) tilannekuvaa tarkasteltaessa ja esimerkiksi vallinneessa kartongin markkintatilanteessa ole ollut perusteltua suunnitella tuotannon lopettamista TAKO:lla. Sittemmin TAKO valitettavasti jäi markkinoiden sekä osaltaan yleisen tilanteen ja tiettyjen merkittävienkin vaikutustekijöiden armoille.
Puhtaasti näin hypoteettisesti spekuloiden laaja-alaisempi erikoistuminen (vrt.vaikka Pankakoski - pienillä koneilla ja vielä TAKO:akin pienemmillä koneilla sielläkin toimitaan) olisi ehkä teoriassa vielä voinut pelastaa tehtaan jollakin aikajänteellä. Ja vaikka edes teoriassa tällainen olisi vielä jollain tapaa toiminutkin, niin miten mahdolliset niche segmentit olisivat sopineet Metsä Boardin strategiaan ? Nykyisellä tiellä puhtaasti taivekartongissa ei TAKO:n kohdalla ole tulevaisuutta enää samalla tapaa nähtävissä.
Toisaalta TAKO:n kohdalla paikka on mikä on, eikä se siitä muuksi muutu ja tiettyihin reunaehtoihin TAKO spesifisemmin ja yleisemmin vaikuttaen on tullut heikentymisiä. Hankala yhtälö kokonaisuutena.
Tässä on SalkunRakentajan juttu mettäosakkeista, jutussa on lainattu HannuAngervuota.
Angervuon mukaan vanha metsäosakkeisiin sijoittavan viisaus on: osta metsäosakkeita jo ennen kuin yhtiöiden tulokset kääntyvät nousuun, mutta muista myydä metsäosakkeet ennen kuin huipputulokset tulevat pörssisijoittajien ihailtaviksi. Silloin sijoittaja saa kurssikehityksestä kaiken irti.