Sellutehtaan suurin kustannustekijä on puukuitu, yleensä yli 50% kokonaiskustannuksista. Q2 käytettiin vielä paljon vanhojen talvileimikoiden kallista puuta. Nyt H2 puukustannus on sellutehtaalla ehkä 30% halvempi kuin 2025 H2, tästä yhtiöt osaavat olla hiljaa, 2025 H2 itku oli ehkä aiheellista. Tämä halvennus tasoittuu kyllä muihin markkinoihin vähitellen, kun Suomesta voidaan haketta ja pyöreää puuta myös laivata. Eli Q3 pitäisi sellunteon kannattaa Suomessa paremmin kuin muualla, seisokit varmistavat ettei kuitupuusta tarvitse kovasti kilpailla ja sahojen haketoimitukset seuraavat kuitupuun hintaa, ei sahatavaran tai tukin hintaa. Husumin sellutehtaalle on viety kotimaan sahoilta haketta, tuokin on pysähdyksissä nyt.
Puukaupasa sahat maksavat lähes poikkeuksetta kuitupuusta enempi, kuin selluyhtiöt. Jos puukauppa siirtyy enempi sahojen puunhankintaan, kuitupuun hinta nousee. Sahalaitos tuottaa sahahaketta sellutehtaalle moninkerroin enemmän, kuin mitä se kuitupuuta ostaa metsänomistajilta ja sahayhtiön oston huonosti kannattava kuitupukauppa tuloutuu hakkeen hinnassa. Sellufirmat taas toimivat päinvastoin.