Röko: Arvon 100-kertaistaneen toimitusjohtajan uusi yritys

Verneri_Pulkkinen · Lokakuu 26, 2025, 11.02am

Röko on sarjayhdistelijä.

Kyseessä on Lifcon entisen toimarin Fredrik Karlssonin ja muiden sijoittajaveteraanien luotsaama, vuonna 2019 alullepantu sarjayhdistelijä. Fredrikillä tuli erimielisyyksiä kompensaatiosta Lifcolla mitkä johti potkuihin, joten hän perusti oman yhtiön. Yhtiö listautui Tukholman pörssiin viime maaliskuussa.

Fredrik kasvatti Lifcon arvon n. 100-kertaiseksi 20 vuodessa, joten näyttöjä piisaa. Nyt sarjayhdistelijöiden kuninkaan opit on viety jalostettuna Lifcoon verrattuna vielä pikkuruiseen Rökoon. Lifcon EBITA on 6 miljardia SEK, Röko on n. viidennes siitä.

Röko ostaa yhtiöitä, joilla on historialliset (>10v) näytöt kasvusta ja kannattavuudesta (EBITA >15 %) sekä pääomakevyt liiketoimintamalli. Lisäihanne on, että ne olisi niche-alansa johtajia. Myyvä yrittäjäperhe yleensä jatkaa vähemmistöomistajana, koska sen mallin Fredrik totesi parhaiten toimivan Lifcolla. Lifcolla korostettiin frugaaliutta ja yksinkertaisuutta. Nämä ovat arvoja jotka näkyvät numeroiden kautta esimerkiksi päämajan vähäisen nuppiluvun ja matalan hierarkian muodossa.

Sen lisäksi Fredrik näyttää uskovan, että numerot puhuvat puolestaan. Historialliset näytöt toimivat ostokohteen analysoinnin pohjana. Kassavirta on tärkeää, sillä se rahoittaa uusia yritysostoja. Liikevaihdon kasvattaminen itsessään on vaivalloista, koska se vaatii lisää henkilökuntaa ja varastoja: marginaalien pitää pysyä hyvinä kasvun mukana. Kaiken puolin johdolla on siis järkevä, helposti ymmärrettävä filosofinen pohja toiminnassa.

Yritysjohto näillä näytöillä eivät ole idiootteja, joten Röko ei jaa osinkoa, vaan kaikki kassavirta vähäisten investointitarpeiden jälkeen käytetään lumipalloefektin aikaansaamiseen eli uusiin yritysostoihin (joko platform tai add on).

Markkinaa piisaa

Euroopassa on n. 12 miljoonaa alle 50 MEUR liikevaihdon bisnestä. Vuosittain Rökolle sopivia pumppuja tulee myyntiin arviolta 1500, noin 15 000 vuosittain myytävästä pienestä firmasta Euroopassa. Yhtiö on sanojensa mukaan haluttu omistaja, sillä kukapa yrittäjä haluaisi myydä lapsensa lyhytnäköiselle ja umpiahneelle private equitylle tällaisen tunnetun ikuisen omistajan sijaan. Mutta tietysti kilpailua ostokohteista on, koska monet teolliset ostajat ja sarjayhdistelijät ovat samoilla apajilla. Samalla markkina on niin suuri, että suurempi fokus pitäisi olla omissa tiukissa ostokriteereissä ja niistä tiukasti kiinni pitämisessä. Yritysostoin liikevaihdon kasvattaminenhan on maailman helpoimpia asioita: niistä kannattavan kassavirran vuolenta yli pääoman kustannuksen ilman että pakka hajoaa käsiin, on se haaste.

Yhtiöllä ei olekaan mitään vuositason yritysostotavoitteita, mitkä voisivat kannustaa ostamaan mitä sattuu tavoitteiden itsensä takia.

Sekalainen soppa kannattavia firmoja

Hieman mieleeni hiipii silti riski siitä, että yhtiöllä on ollut liian kiire. Rökossa on n. 30 yhtiötä. Joukko on todella sekalainen soppa firmoja. Suurin osa on hankittu 2021 ja 2022. Nuo vuodet eivät ole ostajan näkökulmasta ole olleet varsinaisesti niitä houkuttelevimpia. Yhtiön liikevaihto on päälle 6 miljardia SEK, liikevoitto päälle miljardi SEK. Viimeisen 12kk oikaistu EBITA on 1,3 miljardia SEK.

Yhtiö on rahoitettu pääosin omistajien kukkarolta osakeantien muodossa. Per Q3’25 raportti, yhtiöllä on korollista pankkilainaa miljardin edestä ja nettovelkaa 0,5 miljardia SEK, mutta 2,6 miljardia osto-optioita, jahka kun Röko hankkii niistä lopulta 100 % omistusosuuden. Käteistä on vajaa 500 MSEK. Nettotalousvastuut ovat n. 3,1 miljardia SEK.

ROCE on 14,5 % ja ROE 13 %. Luonnollisesti alkuvaiheen sarjayhdistelijällä pyörät pyörivät hitaammin ja orgaanista kasvua on vähemmän alla, minkä takia pääoman tuottoluvut jäävät superverrokkeja jälkeen. ROCE ilman aineetonta omaisuutta on peräti +164 %! EBITA-marginaali pyörii 20 % tienoilla.

Osakkeen arvostus ei ole överikallis, mutta ei halpakaan

Yhtiö listautui päälle 2000 kruunun hinnalla ja osake kävi kesällä peräti 3000 kruunussa. Likviditeetti on vähäistä ja lock uppien auetessa ilmeisesti aiemmat rahoittajat ovat myyneet osaketta. Samalla pääomistaja Fredrik on ostanut niitä laidasta kaksin käsin.

Osakkeita on 14,6 miljoonaa kappaletta. Tämä tarkoittaa, että yhtiön markkina-arvo on 1900 kruunua kertaa osakemäärä, eli noin 28 miljardia SEK. EV siis 31 miljardia SE. Toteutunein luvuin EV/EBITA on siis n. 24x. Tosin, EBITAsta osa menee firmojen vähemmistöomistajille joten osakkenomistajille kuuluva tulos on pienempi ja tässä mielessä EV/EBITA on hieman hämäävä kerroin. Raa’asti P/E-luku konsensusennustein 2026e on 33x.

Esimerkiksi mainittu kypsempi Lifco treidaa EV/EBITA 30x vastaavasti, mutta se on sarjayhdistelijänä aivan ilmiömäinen koneisto jonka vauhti ei näytä kokoluokan takia jarruttavan eikä laatu heikentyvän. Rökolla on tietysti vielä matka aluillaan, mutta Lifcon kertoimet kuvaavat hyvin sitä miten suuremmankin kokoluokan sarjayhdistelijä voi omata pitkän kiitoradan edessään. Pienempi, myös todella laadukas Momentum Group treidaa n. 26x EV/EBITA ja uudelleen sarjayhdistelijänä uraansa käynnistänyt Berner Industrier 22x. Liian nopeasti kasvanut, velkainen ja hieman ongelmallinen Sdiptech möyrii EV/EBITA 11x tasolla. Mainittakoon, että Rökon toinen pääomistaja, hallituksen puheenjohtaja Tomas Billing työskenteli ennen Nordstjernanilla, joka on vuorostaan Momentum Groupin pääomistaja.

Sekalainen 30 firman joukko, joka tuottaa n. miljardi kruunua vuositasolla kassavirtaa ei tietysti sellaisenaan olisi pörssissä 30 miljardin arvoinen. Karkeasti voisi arvioida, että tuo joukko kantaa hikisesti 10-15 miljardin kruunun arvoa (miinus velkavastuut), joten loput firman markkina-arvosta n. 20 miljardia kruunua nojaa tulevaisuuden arvonluontiin Fredrikin ja muun johdon käsissä. Ja tietysti tämä on kuoppa rahan aika-avaruudessa, mikä pitää täyttää yli äyräiden jotta nykyhinnalla osaketta ostava sijoittaja saisi riskit huomioiden tyydyttävää tuottoa. Huomioiden yhtiön 15 % kasvutavoite pitkässä juoksussa ja erinomainen, sitoutunut vetäjäporukka P/E 33x ensi vuoden ennustetulla tuloksella ei välttämättä ole liikaa, mutta tietysti turvallisemman sijoittamisen merkeissä tällaista herkkua olisi hekumallista saada hieman edullisemmin salkkuun.

Rökon sijoittajasivut Investors | Röko

Lisäys. Tässä on Q3’25 -esityksestä kuvakaappaus ostetuista firmoista. Omistetuja liiketoimintoja on esimerkiksi autojen varaosakauppa, softamyyntiä, liukuhihnojen liukuvoiteita, kylpyhuonetuotteiden suunnittelijaa tai vaikkapa golf-varustekauppiasta.

Vaari-1958 · Lokakuu 26, 2025, 11.35am

Eipä ollut aikoinaan aavistustakaan kun ostin sattumakorpraalina Yleiselektroniikan osakkeita näistä sarjajärjestelmistä (“kokeillaanpa tätä”) . Eikä taatusti ole lajina siitä helpoimmasta päästä varsinkin kun niissä aika usein paljon kiinni uusrakennustoiminnan suhdanteista.

JP199 · Lokakuu 30, 2025, 10.15pm

Mielenkiintoinen avaus ja seurantalistallani on muiden Ruotsalaisten sarjayhdistelijöiden tapaan. Röko on muuten ymmärtääkseni REQ:n Nordic Compounders -rahaston suurin positio n. 9 % painolla H1-sijoittajakirjeen mukaan. Samassa kirjeessa olikin muutaman sivun mittainen katsaus yhtiöön ja teksti olikin melko härkäinen, mitä voi olettaakkin rahastonhoitajan kirjoittaessa suurimmasta positiostaan Eikä tietysti sanaakaan riskeistä! Tässä linkki kirjeeseen: https://req.no/wp-content/uploads/2025/07/Investor-Letter-1H-2025-1.pdf

Onhan tämä houkuttelevan kuuloinen korkoa korolle -kone niin kuin muutkin Ruotsalaiset verrokkinsa, mutta arvostus hiertää pahemman kerran. Tuntuu, että Röko on saanut superstara toimarista vielä vähän enemmän hyvää kuin muut. Ehkäpä tähän joskus tarjoutuu sopiva tilaisuus ja mielenkiintoinen yhtiö seurattavaksi jokatapauksessa.

Alla joitakin poimintoja linkkaamastani REQ:n sijoittajakirjeestä

Röko AB – A Compounder Designed for the Long Run

Some businesses are built for the next quarter. Others are built for the next generation. We believe Röko, a Swedish acquirer of niche companies, clearly belongs in the second category

Röko was founded in 2019 by Fredrik Karlsson, the architect behind one of Sweden’s most successful compounders, Lifco. With 29 profitable, entrepreneur-led companies across Europe, Röko is building what could become one of the next Nordic champions.

Designed to Compound
Röko’s model is simple yet powerful: acquire high-quality, asset-light companies with strong cash flows and hold them for the long term. The company targets niche companies with EBITA margins above 15%, stable historical profit development, low customer concentration, and limited capital intensity. In Karlsson’s own words: “The numbers tell the story. Consistent profit growth over time signals real quality.”

Each company in the Röko portfolio retains complete operational independence. There are no central ERP systems, no group-wide HR policies, and no top-down synergy programs. Röko only implies strict financial requirements, including a monthly Excel sheet with a P&L, balance sheet, and cash flow, as well as the transfer of excess liquidity to the Röko treasury. Beyond that, Röko’s central office (a lean team of just eight people) stays out of the way, but is quick to react when performance deviates

While traditional private equity models often introduce new management teams and three-year turnaround plans, Röko offers something different: a permanent home, long-term capital, and atrusted partner. This makes them a preferred buyer in competitive processes.

What We Like About Röko
From an investor’s perspective, we believe Röko stands out for a few important reasons:
• Experienced founder team with an extraordinary track record and high personal ownership
• A model that blends permanent capital with entrepreneurial autonomy
• Röko’s preference for quality over quantity
• Disciplined capital deployment in profitable, cash-generating businesses
• Sector-agnostic flexibility that enables intelligent capital allocation and growth durability
• A decentralized culture that champions performance and meritocracy
In many ways, Röko reminds us of Berkshire Hathaway—but for small private European businesses. The ambition is clear: to build a high-quality, compounding machine that lasts for generations. With a long runway ahead, a proven playbook, and foundersstill hungry to build and create shareholder value, we believe Röko is just at the beginning of its journey.

Verneri_Pulkkinen · Lokakuu 31, 2025, 7.15am

Viesti yhdistettiin ketjuun: Inderesin kahvihuone (Osa 10)

Isa_Hudd · Marraskuu 4, 2025, 12.53pm

Rökos Q3’25 -webcast:

jesper.hagman · Marraskuu 4, 2025, 1.08pm

Röko esiintyi myös Avanza Börsdagissa toukokuussa, jonka kuvaamme. Röko aloittaa videossa kohdassa 02:30:00. Silloin he olivat juuri listautuneet pörssiin.

JP199 · Marraskuu 6, 2025, 9.17pm

Tämä saattaa mennä lievästi ohi ketjun aiheen, mutta REQ:n kavereiden tuoreessa kirjassa ”The Compounders” oli hauska tarina Rökon toimitusjohtajasta Fredrik Karlssonista ajalta, jolloin hän ajautui Carl Bennetin kanssa riitoihin kompensaatioasioista ollessaan vielä Lifcon johdossa.

Ei tule heti mieleen toista tapausta, jossa juuri irtisanottu yhtiön toimitusjohtaja ostaa pää märkänä saman yhtiön osaketta markkinan reagoidessa -10% irtisanomisuutisiin😄 Kertonee jotakin siitä kurinalaisesta kulttuurista, minkä hän oli Lifcoon rakentanut.

100× return and unexpected exit

In early 2019, following a bonus disagreement with Carl Bennet, Fredrik Karlsson had to leave Lifco. On that very day, the 7th of February 2019, one of our team members had scheduled a regular meeting at 9 a.m. with Karlsson in his office at the World Trade Center in Stockholm. On our way up in the elevator to the office, a press release appeared in our email inbox. It stated that “Lifco’s Board of Directors has today taken the decision to terminate Fredrik Karlsson’s position as CEO since the Board of Directors and Fredrik Karlsson have not succeeded in reaching an agreement about his future remuneration.” Imagine our shock. Needless to say, the meeting did not unfold as expected. Following the press release on that cold and rainy February day, Lifco’s share price fell sharply by around 10%. As our team member sat in Karlsson’s office that morning, Karlsson picked up his phone and called his broker with one clear instruction: buy Lifco shares. He knew that the company he had built was so strong that it would continue to thrive under the new leadership of Per Waldemarson, appointed by Bennet as CEO on the same day. By the time Fredrik Karlsson left, he had achieved an impressive 25% annual earnings growth since 1998, effectively compounding Lifco’s earnings 100 times. Under Waldemarson’s leadership, Lifco has continued to thrive, underscoring the robust corporate culture and business principles Karlsson instilled over his 21 years with the company.

Tunturisusi · Marraskuu 19, 2025, 8.44am

Painaako lock-upit vielä jossain vaiheessa mahdollisesti osaketta? Onko tietoa paljonko kokonaisosakemäärästä on sidottu lock-uppeihin?

Osake on mielestäni hinnoiteltu aika haastavasti edelleen.. Vaatisi kasvun pitkäaikaista jatkumista? Ehkäpä tuo länsinaapuri osaa homman👍

Verneri_Pulkkinen · Marraskuu 19, 2025, 9.29am

Käsittääkseni joitain B-osakkeita koskenut lukko raukesi syyskuun alussa!

Sitä Rökolta ehdottomasti odotetaan. EV/EBITA 22x tai forward P/E 30x on sellaisia “ok”:n sarjayhdistelijän hinnoittelukertoimia.

Sanoisin, että mikäli yhtiö kasvaa n. 15 % vuodessa tovin, nuo kertoimet ovat hyvin perustellut.

Toisaalta jos jokin menee mönkään… Ei ole vielä turvamarginaalia osakkeessa.

Tämähän tiivistyy siihen, uskooko Fredrikin ja tiimin kykyyn allokoida pääomaa. Onko tämä Lifco 2.0? Jos uskoo siihen, osake on melkein halpa sanoisin.

JP199 · Joulukuu 2, 2025, 9.15pm

Jatkan vielä keskustelua Rökon arvostuksesta tuoreen lukukokemuksen eli The Compounders -kirjan innoittamana. Kirjassa oli paljon argumentteja sen puolesta, miksi todistetusti toimivalla mallilla operoivista sarjayhdistelijöistä kannattaisi maksaa perinteisesti “kalliiksi” miellettyjä kertoimia. Ehdoton suositus muuten kirjalle, pitänee kirjoittaa siitä vielä erikseen kirjaketjuun.

Kirjassa sarjayhdistelijän arvonluonnin keskeisiksi parametreiksi oli määritetty:

Reinvestment rate eli kuinka paljon liiketoiminnan rahavirrasta uudelleensijoitetaan takaisin kasvuun (org. ja yritysostot).
ROIC eli sijoitetun pääoman tuotto-%
Aika eli kuinka kauan korkoa korolle -konetta pystytään pyörittämään

Yhtenä oppikirjaesimerkkinä ihanteellisten parametrien tuottamasta lopputuloksesta oli tietenkin Lifco. Lifco on uudelleensijoittanut 2014 IPO:sta alkaen 85 % liiketoiminnan rahavirrasta kasvuun ja saanut sille keskimäärin yli 20 % sijoitetun pääoman tuoton. Näillä parametreilla lopputulos on tietysti kaunis, sijoittaja siis 21-kertaisti rahansa IPO:sta tähän päivään.

Kirjassa siten perusteltiinkin, että sijoittaja voisi maksaa hurjaltakin kuulostavia kertoimia, mikäli edellä mainitut parametrit ovat otolliset.

Alla olevan sotkuisen kuvaajan avulla esitettiin, minkä PE-kertoimen verran sijoittaja voisi maksaa saadakseen reilun markkinatuoton verran eli 8 % CAGR pitkällä 20 vuoden aikahorisontilla.

Tämähän ei varsinaisesti ole mikään maata mullistava oivallus, vaan hyvin yksinkertaista matematiikkaa On päivänselvää, että sijoittaja saa takuuvarmasti huikeat tuotot kovillakin lähtökertoimilla, jos ns. lumipallo pyörii sen 20 vuotta putkeen ja vauhti ei hidastu juurikaan matkan varrella

Hedelmällisempää onkin pohtia, miksi sarjayhdistelijällä, kuten esimerksi Rökolla olisi edellytykset tällaiseen ns. pitkään vetoon.

Röko on siinä mielessä hyvässä lähtötilanteessa, että sillä on kokenut, rationaalinen ja kunnianhimoinen tiimi. Osinkoa ei siis jaeta senttiäkään ja rahavirrasta varmasti uudelleensijoitetaan mahdollisimman paljon takaisin kasvuun eli ehkäpä n. 80-90% yli ajan, kun omistettavat bisnekset ovat pääomakeveitä.

Sijoitetun pääoman tuotto pyörii tällä hetkellä n. 15 % nurkilla ja johto indikoi kovasti sen nousevan lähemmäksi verrokkeja eli n. 20 %, kunhan yhtiö pääsee kunnolla vauhtiin omistettujen bisnestensä kanssa.

Sitten se viimeinen parametri eli aika. Verneri ansiokkasti argumentoikin jo ketjun aloitusviestissä, miten näitä Rökolle sopivia kohdeyhtiötä on Eurooppa pullollaan eli teoriassa ostokohteet eivät näin laajalla pelikentällä voi loppua kesken, kun käsiä ei ole sidottu tiettyyn toimialaan. B2B, B2C, kaikki pääomakeveähköt toimialat käy, kunhan muut tiukat kriteerit täyttyvät.

Suurempi kysymysmerkki ajan suhteen kohdistuneekin siis ylimpään johtoon, joka on kaikki kaikessa sarjayhdistelijän toimintamallissa. Tähän ei päde se Buffetin vai oliko se Mungerin viisaus, jossa suositaan bisnestä, jota idioottikin voi johtaa onnistuneesti, koska niin tulee joku päivä tapahtumaan

Katselinkin toimitusjohtaja Karlssonin esiintymisen RedEye:n sarjayhdistelijäseminaarissa ja sieltähän saatiinkin vahva lausunto tästä asiasta (tässä ne vinoumat johdon loitsuista syntyy! )

Karlsson nimittäin tokaisi esityksen alkumetreillä pontevasti “We will stay on forever, as long as the health stands by” samalla viitaten itseensä sekä katsomossa olleisiin Johan Bladhiin (varatoimitusjohtaja/CFO) ja Tomas Billingiin (hallituksen pj). Ymmärtääkseni varatoimitusjohtaja Johanista povataankin jo luontevasti seuraavaa toimitusjohtajaa. Johan on syntynyt vuonna 1989, joten siinä mielessä hänen kohdallaan “forever” voi olla aika pitkään

Eli näin mutuilemalla Rökolle voisi sovitella aika meheviäkin parametrejä seuraaville vuosikymmenille. Ei ehkä ihan toivoton oletus, mikäli tiukoista yritysostokriteereistä ei lipsuta ja hajautettu toimintamalli säilyy läpi omistettavien yhtiöiden, jotka pitävät huolen siitä, että korkoa korolle koneeseen kertyy koko ajan uutta lapioitavaa polttoainetta.

Tällä tavoin toimivalle sarjayhdistelijälle on siinä mielessä mukavampi mallailla pitkiä kasvupolkuja, kun ne eivät varsinaisesti ole sidottuja yhteen tuotteeseen, markkinaan, asiakkaaseen tms, vaan siellä pikemminkin herää joka aamu hyvin kirjava joukko yrittäjiä työntekijöineen painamaan hommia ollen hyvin lähellä asiakasta ja sitä ihan päivittäistä tekemistä. On hieman eri asia lähteä yhden markkinan tai tuotteen parissa pyörivän yhtiön kasvua ennustamaan, jossa tilanteet voi muuttua nopeastikin.

Verneri_Pulkkinen · Joulukuu 3, 2025, 2.52pm

Hyvää pohdiskelua!

Tottakai, mitä korkeampia kertoimia maksaa sitä enemmän ottaa kantaa yhtiön tulevaisuuden menestykseen ja sitä enemmän.. riskiä.

Pitkästä aikaa ostos, ensimmäistä kertaa Italiasta!

JP199 · Joulukuu 4, 2025, 7.23am

Kyllä, siitä tosiasiasta ei pääse yli eikä ympäri Yksi suurin riskeistä lieneekin se, että Rökon kriteereihin mahtuvia yritysostoja ei enää löydykään halutun kasvunopeuden ylläpitämiseksi. Onhan samoilla apajilla iso joukko private equity öykkäreitä, jotka saattavat pamauttaa myyntiaikeissa olevalle yrittäjälle pöytään 30-40 % suuremman tarjouksen. Sitten on strategisia/teollisia ostajia ja muita sarjayhdistelijöitä, jotka voivat antaa yrittäjälle saman ikuisen kodin lupauksen kuin Röko. Pitkälti siis johdon taidoista kiinni, miten hyvin tässä prosessissa onnistutaan ja samalla vaaditaan myös kykyä tunnistaa ne kohteet, jotka ovat sopivia Rökolle myös myyjän näkökulmasta.

EBITDADDY · Joulukuu 4, 2025, 9.03am

Hyvää keskustelua!

Itse yleensä vain luen keskustelja enkä kommentoi. Nytkään ei sinänsä mitää lisäarvoa tuovaa sanottavaa, mutta toivoisin enemmän tälläistä laadukasta keskustelua sarjayhdistelijöistä tänne Inderesin foorumille. Ulkomaalaiset sarjayhdistelijät keskustelussa laitetaan yhtiöiden tuloksia kun tulosjulkistus, mutta syvempää keskustelua ei ole. Syvemmällä keskustelulla ehkä toivoisin nimenomaan kriittisistä arvostusmekanismeista kuten @JP199 hyvin tiivisti. Jos näitä yhitöitä katsoo pintaa syvemmälle täytyisi myös katsoa onko he kirjannut goodwilliä alas tai poistanut sitä vuosien saatossa kuinka paljon. Se vaikuttaa paljon yhteen tärkeimmistä tunnusluvuista eli ROCE/ROIC. Ostoista maksettu hinta on maksettua rahaa eikä takaisin tule vaikka taseelta se otettais pois. Lisäksi näille yhtiöille olisi paljon tärkeämpi katsoa Proforma EBITA lukuja eikä välttämättä vain kirjanpidon lukuja. Tällä saattaa olla merkittäväkin vaikutus yhitöiden arvostukseen varsinkin pienemmissä sarjayhdistelijöissä.

Rökosta jos mainitsee niin itse olen seurannut yhtiötä jo ennen listautumista. Listautumisen jälkeen hinta ollut kuitenkin mielestäni kohtuullisen kova, kuten tässäkin ketjussa mainittu. Nyt pienen kurssilaskun myötä voisi taas päivittää arvostusnäkymiä ja katsoa onko riski ja tuotto siinä suhteessa että kelkkaan voisi hypätä mukaan.

JP199 · Joulukuu 4, 2025, 11.42am

Toivon ehdottomasti myös lisää keskutelua ulkomaisista sarjayhdistelijöistä, tervetuloa mukaan vaan Sen verran hiljaista ketjuissa on, ettei jokaisen viestin tarvitse mielestäni olla artikkelin mittainen tai äärimmäistä lisäarvoa luova Näissä ketjuissa ei ole samoja ongelmia kuin vaikkapa Faron-ketjussa Ennemmin ne uhkaavat kuihtua kassaan tai jäädä tiedotteiden linkittelyksi.

Hyviä nostoja liikearvosta ja EBITA:sta. Näitä teemoja muuten tentattiin toimarilta Avanzan pörssipäivän Rökon esityksen Q&A osiossa. Jos Ruotsi taipuu yhtään niin esityksestä pääsee aika hyvin kiinni YouTuben automaattisesti luotujen tekstityksien niiden käännösten avulla.

Lisäksi Rökon arvostusta miettiessä pitäisi ottaa huomioon ostettujen bisnesten vähemmistöomistajat! Eli esim EV/EBITA ei niitä huomioi vaan vähemmistöjen vaikutus näkyy vasta alimmalla rivillä. Toki vähemmistöomistajat ovat mielestäni ehdoton vahvuus Rökon mallissa. Se varmistaa, että ostettavan yrityksen yrittäjähenkinen tekeminen jatkuu myös transaktion jälkeen. Ei ole mielestäni olemassa tätä parempaa tapaa sitouttaa paikallista yritysjohtoa. Ostettujen yhtiöiden ongelmat tuppaavat ratkeamaan sarjayhdistelijän pääkonttorin näkökulmasta kuin itsestään, kun joku on siellä ostetussa yrityksessä paikan päälle kädet savessa hyvillä insentiiveillä varustettuna

EBITDADDY · Joulukuu 4, 2025, 12.37pm

Kyllä, täytyi samasta asiasta mainita, mutta ajattelin ettei aleta liika kirjoittamaan. Rökon toimitusjohtaja on moneen kertaan kertonut kuinka ainut tapa motivoida yhtiöitä on jättää omistusta myyjille, mutta täytyy muistaa, että jossain kohtaa tuo vähemmistöomistuskin tulee lunastaa. Sillä pitäisi olla melko paljon merkitystä yhtiön arvoon omistatko tuloslaskelman mukaisesta EBITA:sta 75 % vai 100 %.

Verneri_Pulkkinen · Joulukuu 5, 2025, 6.39am

EV/EBITA on käsittääkseni ihan käypä mittari, koska veloissa on vähemmistöjen ostamisen optiot.

Varmistelin asiaa muutamalta paremmin kirjanpitoa tuntevalta kollegalta, joskin saatoin selittää sen käytävällä nopeasti joten jätettäköön pieni väärinymmärryksen takaportti auki.

JP199 · Joulukuu 5, 2025, 7.14am

Hyvä huomio. Tässä olisi taas selkeä tarve riippumattomalle analyysille Rökon vuoskarikin on vain på svenska toistaiseksi, joten siinä menee harrastelijalla monta pitkää iltaa ennen kuin on numerot murskattu

EBITDADDY · Joulukuu 5, 2025, 7.31am

Käsittääkseni periaatteessa näin, mutta pari pointtia:

EBITA näkyy tuloslaskelmassa käsittääkseni niin kuin omistettaisiin 100 % yhtiöistä. Näin ollen tuo puuttuva 10-30 % tuloksesta vaikuttaa kertoimella. Rökon tapauksessa vielä kohtuullisen suurella kertoimella jos ne huomioidaan vain EV:tä laskettaessa nettovelkana.
Taseella näkyvä “put/call debt and earn-out liabilities” on käsittääkseni yhtiöistä joissa on sovittu lunastusmenettelystä. En ole ainakaan löytänyt tietoa voiko olla niin, että kaikkien yhtiöiden kanssa tästä lunastusmenettelystä ei ole kuitenkaan sovittu.

JP199 · Joulukuu 5, 2025, 8.46pm

Kerkesin hieman penkomaan tätä asiaa Rökon vuoskarista ja Q3-raportista. HUOM, voi sisältää virheitä, lukeminen omalla vastuulla

EBITA:n osalta menee juuri noin, eli 100 % konsolidoidaan Rökon tuloslaskelmalle.

Röko raportoi vaihtoehtoisen tunnusluvun, financial net debt (finansiell nettoskuld), joka sisältää korollisten velkojen lisäksi juurikin tuon erän “put/call debt and earn-out liabilities”.

Vuoskarista pääsee syvemmälle, miten tämän tase-erän arvo määritellään. Minä ymmärsin asian niin, että nämä velvoitteet arvostetaan jatkuvasti uudelleen sen perusteella, miten tytäryhtiöiden kassavirrat kehittyvät suhteessa vähemmistöosuuksista tehtyihin sopimuksiin. Erän pitäisi siis kuvastaa mahdollisimman tarkkaan ja ajantasaisesti vähemmistöjen lunastamiseen liittyviä velvoitteita.

Toisin sanoen EV:n pitäisi siis sisältää vähemmistöosuuksien arvot varsin tarkasti, kun sen laskee MCAP+financial net debt. Samalla sain vuoskarista sen käsityksen, että tällainen järjestely on tehty jokaisen tytäryhtiön kanssa. Eli näin laskettu EV/EBITA olisi siis varsin käypä arvostuksen mittatikku, koska sen molemmat komponentit sisältävät vähemmistöosuuksien vaikutukset

Alla AI-käännös vuoskarista kohdasta “Värdering av skuld avseende innehav utan bestämmande inflytande”:

Määräysvallattomien omistajien osuuksien velan arvostus

Röko konsolidoi kaikki tytäryhtiöt kokonaisuudessaan ja esittää tuloslaskelman, jossa koko tilikauden tulos on emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva.

Rökolla on sitovien osto- ja myyntioptioiden kautta taloudellinen sitoumus maksaa kauppahinta määräysvallattomien osakkeenomistajien osakkeista tiettynä ajankohtana hintaan, joka perustuu kyseisten tytäryhtiöiden tulokseen. Konsernin näkökulmasta tällainen optioiden lunastus on vain taseessa tehtävä siirto, eikä se muuta Rökon määräysvaltaa kyseisen tytäryhtiön tulokseen.

Röko arvostaa jatkuvasti osto- ja myyntioptioihin liittyvän velan uudelleen käyttäen ajantasaisimpia odotettuja kassavirtoja kaikkien optioiden lunastamiseksi. Sitovat osto- ja myyntioptiot edustavat keskimäärin 25,9 % tytäryhtiöiden EBITA-tuloksesta 31.12.2024.

Sellaisten yritysostojen toteuttamisen yhteydessä, joissa hankitaan alle 100 % osakkeista, sovitaan osto- ja myyntioptioista hankitun yhtiön määräysvallattomien omistajien kanssa. Optiosopimukset muodostavat perustan velan arvostukselle, joka arvostetaan optioiden lunastushetkellä vaadittavan odotetun ulosvirtauksen mukaiseksi. Tämän jälkeen osto- ja myyntioptiot arvostetaan vähemmistöomistajan ja Rökon välillä kyseiseen sopimukseen sovitun arvostusmallin mukaisesti.

Kunkin tytäryhtiön osto- ja myyntioptiovelan arvo lasketaan kertomalla tytäryhtiön keskimääräinen oikaistu EBITA (Adj. EBITA) ennen option käyttöä kertoimella ja oikaisemalla se sitten tytäryhtiön mahdollisella nettovelalla tai nettokassalla. Määräysvallattomille omistajille kuuluvan velan arvonmuutokset kirjataan omaan pääomaan omistajien välisinä liiketoimina.

Vuonna 2024 arvonmuutokset olivat 239 (179) MSEK. Siirrot määräysvallattomille omistajille olivat vuonna 2024 yhteensä 387 (361) MSEK, ja ne koostuvat arvonmuutosten lisäksi määräysvallattomille omistajille maksetuista osingoista sekä mahdollisista yritysostojen oikaisuista. Herkkyysanalyysi osoittaa, että jos tytäryhtiöiden keskimääräinen oikaistu EBITA kasvaisi 100 MSEK kolmena peräkkäisenä vuonna, osto- ja myyntioptioihin liittyvä velka kasvaisi 201 MSEK. Muiden edellytysten pysyessä ennallaan yli 2/3 velan kasvusta rahoitettaisiin vapaan kassavirran kasvulla.

Lisätietoja on liitetiedoissa 3, 17 ja 30.

Verneri_Pulkkinen · Joulukuu 6, 2025, 7.46am

En ehtinyt eilen vastata, mutta kiitos kun varmistit tämän sillä minulla on ollut juurikin tämä käsitys ja siksi EV/EBITA on ihan käypä hinnoittelukerroin mittari.

Ehkäpä EV/NOPAT olisi vieläkin kuvaavampi, eli EV/ (EBIT - verot). Karkeasti nopeasti sinne päin pyöristellen laskettuna NOPAT voisi olla noin miljardi SEK.

EV/NOPAT olisi nyt siis karkeasti 30x.