Yleisin tapa taitaa olla EM-ETF:t (esim. IS3N, joka träkkää MSCI Emerging Markets IMI -indeksiä). Tässä indeksissä isoimmalla painolla ovat Kiina, Intia, Taiwan ja Etelä-Korea. Itselläni on tätä joku 5 % painolla, ja jollain aikavälillä nostan painoa ainakin 10 % tienoille.
Vietnamin osalta taitaa toistaiseksi olla niin, että siihen pääsee käsiksi vain erikoisrahastojen kautta. On spekuloitu, että Vietnam tulee luultavasti olemaan seuraava MSCI EM -indeksiin otettava maa, mutta nähtäväksi jää koska tämä tapahtuu.
Kehittyvät markkinat ovat melko eriskummallinen joukko, kun indekseissä on maita, joita voi pitää jo miltei kehittyneempinä kuin monia perinteisiä ”kehittyneitä teollisuusmaita”, ja toisaalta Vietnamin kaltaiset melko nopeasti kehittyvät maat puuttuvat.
Kiitos vastauksesta. Todentotta ero on, että I;ssä on minimerkinä 100 000…
Mutta varmaan noilla passiivinen maailma/ eurooppa saa hyvän hajautuksen suorien osakkeiden lisäksi?
Voisi olla mahdollinen “Rahastoa hoidetaan passiivisesti, ja se pyrkii seuraamaan FTSE India
30/18 Capped Index (Net Return) -indeksin (”indeksi”) arvonkehitystä
mahdollisimman tarkasti huolimatta siitä, nouseeko vai laskeeko indeksin
taso. Indeksi koostuu suurten ja keskisuurten intialaisten yritysten
osakkeista”
Joo. Nuo alueelliset passiiviset rahastot taitavat olla karvan verran edullisempia, mutta tuo maailmanindeksi on sellainen all-you-need-rahasto. Riippuu ihan harrastuneisuuden asteesta, mutta itse pitäisin salkusta selvästi suurimman osan maailman indeksissä ja sitten jollain pienemmällä osuudella halutessani kikkailisin muuta. Helppous on mielestäni aika tärkeää ja tuollainen globaali indeksirahasto palvelee hyvin sitä tarkoitusta.
Ei näihin tietenkään ole ainoita oikeita vastauksia. Tuossa Nordean passiivisessa Maailmassahan hallinnointipalkkio taisi olla 0,50% p.a. jota pidän vielä ihan kohtuullisena. Jos se tuntuu hyvältä ja helpolta peruskiveltä salkkuun, niin anna mennä siihen vaan hyvällä omallatunnolla. Itsellä samaa virkaa toimittaa se Storebrandin rahasto, jota saa siis Nordeasta ihan samaan tapaan kuin tuota Nordean omaakin.
Tämän alue on Kehittyvä Aasia, mutta nimessä India, Morningstarissa Maa 100% India:
iShares MSCI India UCITS ETF USD Acc (EUR) | QDV5. About 2500 omistajaa Nordnetissä.
Nuo ei itseasiassa pankin rahastoiksi näytä ihan karmeilta. Tehneet muutaman vuoden ainakin ylituottoa vertailuindeksiin ja 0,6% ei aktiiviseksi rahastoksi ole kovin paha.
Oma valinta olisi ehkä silti äärimmäisen matalakuluinen etf tai vastaava, mutta kyllä sitä löytyy rutkasti huonompiakin tuotteita kuin nuo. Varsinkin kivijalkapankeilta.
Olen noihin pienemmällä summalla säästänyt, kun tuo track record on ollut noin hyvä. Ei anna luonto myöden maksaa 0,6%, että siksi pääkomponenttina sitten Strobrand ja ETF:t.
Itse miellän nuo kulut kohtuullisiksi jos sitä vertaa osakepoiminnan harrastuskuluihin (huonot sijoitukset kun ei vaan osaa). Noissa Storebrandeis mietityttää se, että ne ovat SEK ainakin mitä Nordeas tarjolla. Sen lisäksi alkuun Nordea sanoo, että Storebrand Global All Countries vuosikulut olisivat 0.45%, mutta sitten kulut osiossa kokonaiskuluiksi lukee 0.91% sijoitetusta summasta. Nordean omis rahastoissa ei ole tuollaista eroa. ETF ei pysty kuukausisäästämään Nordeassa joten ne jää pois itellä siksi.
Tuossa on lyhyellä tähtäimellä se ongelma, että Nordea veloittaa valuuttamuunnoksesta sen 0,3%. Tämän voisi käsittää merkintäkuluksi. Olen ajatellut, että pitkällä aikavälillä hallinnointikustannuksen ero peittoaa tuon.
Mutta olen samaa mieltä, että ei nuo Enhanced sikahintaisia ole.
Onko jollakin kokemusta Xtrackers S&P 500 UCITS ETF 4C etf rahastosta? Aika pieni yksikköhinta verrattuna SXR8 rahastoon, joten mielestäni kuukausisäästö periaatteella toimii ”paremmin”.
Onko tässä joku suden kuoppa, oman tutkinnan perusteella vaikuttaa ihan normaalilta SP500 rahastolta?
Mitä tarkoittaa rahaston nimessä ”4C”?
Edit. Tämä siis tuli vastaan nordnetissa ihan mainoksen muodossa, joten aloin sitä tutkimaan.
Osaako joku viisaampi kertoa, että noudattavatko SXR8 ja LYP6 ESG-rajoitteita? Eli kyseiset ETF:t eivät sijoittaisi sellaisiin firmoihin, jotka eivät noudata ESG:tä? Yritin avaintietoesitteistä ja netistä kaivaa tietoa indekseistä, joita ko. ETF:t seuraavat, mutta en kyllä ole vieläkään varma, että sijoittavatko vain ESG-yhtiöihin
Kumpikin ovat ETF:iä, jotka sijoittavat suuryhtiöihin, toinen S&P 500 -indeksiin ja toinen Stoxx Europe 600 -indeksiin. Eli seuraavat 500 tai 600 suurta yritystä yhdysvalloissa tai euroopassa.
SXR8
Osuuslaji on rahaston osuuslaji, jonka tavoitteena on saada rahaston pääoman kasvun ja tulojen yhdistelmästä sijoituksellesi tuottoa, joka
heijastaa rahaston vertailuindeksin (indeksi) S&P 500 Index -indeksin tuottoa.
LYP6
Alarahaston tavoitteena on seurata STOXX Europe 600 Index -indeksin (”indeksi”) tuotto- ja arvonkehitystä ja minimoida aktiiviriski alarahaston
substanssiarvon ja indeksin kehityksen välillä.
Jos tulee kysyttävää, niin vastaan mielelläni parhaani mukaan.
Xtrackerssin ETF:t on pääosin synteettisiä eli ne on tehty swap sopimuksilla (joita Warren Buffett kutsuu financial weapons of mass destruction.) No nyt XTrackers tai Deutche Bank sitten on sijoittaa tuossa rahasi esimerkkinä korkopapereihin. Sitten korkopaperit lainataan vastapuolelle ja vastapuoli lupaa maksaa sille S&P500 tuottoa. No voit itse miettiä miten vastapuoli sitten aikoo tuoton saada käyttäen erilaisia johdannaisia. Ts. riskiä otetaan vähän enemmän tavalla tai toisella.
Laitan nyt miten itse olen tämä kirjain yhdistelmän 4C ja muut ymmärtänyt. Koska tässä nyt sitten eri aikoina tehtyjä sijoituksia ja eri vastapuolien kanssa on erotettava mitkä “rahat on kenenkin rahoja”. Xtrackerssilla on useita “koreja”. 1A korissa on isot sijoittaajt isoilla rahoilla,(joilla on sitten ison rahan lakimiehet ja toimijan kannalta hankalia vaikeissa tilanteissa). Sitten tulee 1B kori(, jossa liikutaan hiukan pienemmillä hillomäärillä), 1C kori, 2A kori, 2B ja tätä jatkaessa pienen yksikköhinnan 4C lopulta, (jossa asiakkaat tuskin alkavat rahojaan lakimies armeijan kanssa vaatimaan takaisin) ja yleensä tyytyvät osaansa, kun eivät ole kovin tarkkaan lukeneet mihin ovat rahansa laittaneet. Täällä rahoja on helpompi laittaa “koville pelureille”, koska prosentin kymmenysten korit ei niin herätä tunteita ja aiheita lakitoimia.
En tiedä mitä tuossa 4C tuo numero tarkoittaa, mutta D ja C tarkoittavat distributing tai C accumulating, eli jakaako rahasto tuotto-osuuksia vai uudelleensijoittaako se osingot ym. suoraan rahastoon.
Pitkän aikavälin sijoittajalle C yleensä parempi, enkä oikein tiedä miten swap-rakenteesta tuotto-osuuksia edes jaettaisiin.