Lakkasivatko faktorit toimimasta kun faktori ETF:t lanseerattiin? Markkinat ovat tehokkaat ja faktori ETF:t syövät faktorien historiallista ylituottoa. Faktorien implementointi taas aiheuttaa kuluja treidaamiseen muodossa joten voi olla että ne ikuisesti tuomittu mörnimään vs indeksi.
Alla 20 vuoden kuva joka näyttää miten faktori ETF olisi toiminut jos sitä olisi voinut ostaa vuonna 2002. Vuosituotto.
Faktorit: 9.85%
IWDA: 7.76%
Faktori ETF:t ilmestyivät markkinoilla jenkeissä vuonna 2015 (iShares muita en tarkistanut) ja Euroopassa vuonna 2019. Jos asetat alkuvuoden mihin tahansa näistä vuosista niin indeksi on voittanut faktorit.
Mielestäni tuo 2015 alkava tarkastelu on liian lyhyt, ja epäilen että tämä tulevaisuudessa kääntyy vielä faktoreiden eduksi.
Mutta voi tuossa olla pointtinsa siinä mielessä, että strategioihin tulvi liikaa rahaa 2015 aikoihin - etenkin arvo -strategioihin. Laatu, momentum, low-volatility eivät ehkä näytä niin huonolta tuolta katsoen ?
Eikö akateemisessa tutkimuksessa käytetyt faktorit ole yleensä Long/Short ja ainakin EU alueella yksityissijoittajille tarjottavat faktori-ETF:t on Long only? En osaa sanoa selittäisikö tämäkään tuota kehitystä. En valitettavasti löytänyt lähteitä muistikuvilleni pikaisella googletuksella.
Kun uusi faktori-ETF julkaistaan niin siihen yleensä valitaan sellainen strategia, joka on siihen päivään mennessä tuottanut tosi hyvin. Eihän lähes kukaan muuten ostaisi sitä. Yleensä tuotto on lanseerauksesta eteenpäin paljon heikompi, kuin backtestauksessa. Tästä on tutkimustietoa.
Onhan tuo markkina-betan viime aikojen voittokulku alkanut jo ennen FF5 (ja iSharesin ETF:n) julkaisua vuonna 2015. FF3 on julkaistu 1992. Olisikohan vähän kirsikanpoimintaa päätellä, että näiden käyrien suunnat määräytyisivät iSharesin tarjonnan mukaan?
Avasin JPGLn sielua hiukan tarkemmin ja huomasin että se on equal weight sektoreiden osalta. Techiä vain rapiat 10%. Kun taas IWDA (maailma indeksi etf) techiä on 25%. Laskelmia en ole tehnyt mutta epäilen vahvasti että JPGLn räpiköinti johtuu siitä että sektorit eivät ole markkinapainossa.
Eli faktorit toimivat mutta equal sector weight ei toimi, koska mikä ajatus on siinä että kaikki sektorit olisi saman arvoisia. Sektoreita voi tulla ja mennä. Mitään Tech sektoria ei tainnut edes olla 70v sitten.
Täydellisen value ETF:n etsinnät jatkuvat. Tässä value ETF CAPU joka on voittanut SP500:n ihan usean vuoden ajalla. SP500 on vaikea ollut valuen voittaa koska Techi jyrää ja ne firmat ovat harvoin alennuksessa.
Kuvassa ylhäältä alas
Nasdaq - CSNDX 319%
CAPU - 215%
SP500 - CSSPX 191%
ZPRV (US small cap value) 131%
Vertailin tuota moneen muuhun Nordnetin kautta löytyvään ETF:ään ja QDVE:ssä tuotot olivat parhaat. Tuossa verrokiksi Nordnetin suosituin maailma-ETF (EUNL)
Jep, tuotot on kieltämättä hyvät, jota selittää osin se, että kolme yhtiötä painaa 60%. Eli aika vahvaa näkemystä ottaa tähän sijoittaessa. Löytyisiköhän vähän paremmin hajautettua teknologia indeksi-ETF:ää?
Toihan on value sector strategia. CAPE kertoo kun osakkeet on halpoja, mutta ei sitä yksittäiseen lappuun voi soveltaa. Eli katsotaan mitkä sektorit on halpoja per CAPE. Poistetaan se sektori jota vielä hakataan laaksoon ja ostetaan jäljellejääviä.
Kyllähän value strategia varmasti edelleen toimii jos osaa poistaa valuetrapit: Pfizer, Nokia ja mitä näitä nyt on. Yksi tapa poistaa value trapit voi olla katsoa momentumia.
Mitä tapahtuu omistetuille etf osuuksille jos liikkeeseenlaskija tekee konkurssin? Esim. Blackrock haihtuu savuna ilmaan, jaetaanko rahastoissa olevat varat omistajien kesken / jatkaako rahasto olemassaoloa?
Miettinyt tässä kovasti, että vaihaisiko NN Suomi Indeksi rahaston tuohon Seligsonin ETF:n. Hieman harmittaa tuo Nordnetin version ESG höpötys, jonka seurauksena Neste ja Fortum puuttuvat.
Meinaan pitää suomipainotukseni salkussa 10-20% välissä. Mielummin lähempänä 10% tasoa. Jos menen NN rahastolla niin todennäköisesti haluan täydentää salkkua suorilla omistuksilla Nesteeseen ja Fortumiin. Seligsonilla luonnollisesti en.
Olisiko täällä näkemystä, kummalla kannattaisi edetä pitkällä tähtäimellä tai mikä on yleisömielipide indeksi-/ETF-jumalien keskuudessa?
Edit; Jos tästä on syvällisempi keskustelu jossain niin ohjatkaa ihmeessä. Kiinnostaa kovasti!
Tässä alla olevassa jutussa on perustietoutta synteettisistä ja fyysisistä ETF:Istä, jonka lukee muutamissa minuuteissa. Juttu sopinee tuoreemmille sijoittajille.
ETF (Exchange Traded Fund) on rahasto, jonka osuuksilla käydään kauppaa pörssissä samalla tavoin kuin osakkeilla. ETF:ien avulla sijoittajalla on mahdollisuus sijoittaa käytännössä mihin omaisuusluokkaan ja maailmankolkkaan tahansa. Eniten harmaita hiuksia yksityissijoittajille aiheuttaa jako fyysisiin ja synteettisiin ETF-rahastoihin. Synteettisiin ETF-rahastoihin liittyy paljon väärinymmärryksiä ja turhia pelkoja, usein täysin aiheetta.
Itselläni hiukan tuli “markkinamies esitys” tunnelma tuosta kirjoituksesta. Kirjoituksessa oli mainittu: “Synteettisten rahastojen vakuuskori on tyypillisesti nähtävillä ETF-talojen verkkosivuilla, ja usein vastapuoliriskiä hajautetaan useamman vakaan investointipankin kesken. Vakuuskorit ovat lähes poikkeuksetta koostumukseltaan hyvin turvallisia ja laajasti hajautettuja.”
Fyysisten rahastojen huonot ominaisuudet oli boldattu joka kohdassa kirjoitusta. Lisäksi linkki, kuinka paljon Black Rock pidättää arvopaperilainauksesta. Synteettisten rahastojen kori on nähtävillä sivuilla, mutta yhtään linkkiä tähän ei ole tehty. Minulle heräsi setti kysymyksiä:
Miksi linkkiä esimerkkiin korista ei ole?
Miksi fyysiset rahasotjen "tärkeät omisnaisuuudet boldattu, mutta ei synttettisten?
“Vakuuskorit ovat lähes poikkeuksetta koostumukseltaan hyvin turvallisia ja laajasti hajautettuja.” Mitkä ovat nämä poikkeukset?
Synteettiset eivät ole täysin läpi näkyviä ja läpinäkyvyys on lisääntynyt ja lisääntyy edelleen. Miksi ne eivät ole täysin läpinäkyviä tai riittävän läpinäkyviä? Onko nämä me “muutamat poikkeukset”?
" * Kaikkiin sijoituksiin liittyy riskejä. Sekä ETF-talot että ETF-asiantuntijat ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että synteettisesti replikoidut rahastot ovat liikkeellelaskijariskinsä ja vastapuoliriskinsä osalta turvallisia sijoitusvaihtoehtoja siinä missä fyysisestikin replikoidut rahastot." Herättää mielenkiinnon, kuka on tämän tutkimuksen takana? Onko se rahastotalo, joka mahdollisresti hyötyy enemmän fyysyistä tai sitten SIjoittaja.fi, joka hyötyy näiden myynnistä kauttansa. Klikkasin lähteen ja aika huvittava 3 sivun Power Powerpoint.
Miksi synteettiset on suosittuja Euroopassa, mutta ei esimerkkinä Amerikassa, jossa ETF markkiana isompi?
Voiko syy olla siinä, että siellä finanssikriisissä 2008 kaatui suuria vakaita investointipankkeja, jotka niitä hyviä vastapuolia synteettisissä? Tutkimus oli päivätty vuodelle 2008 ja tainnut tuo linkin iShares vaihtaa sen jälkeen omistajaa (Barclays=>BlackRock).
Miten synteettiset on hyvin turvallisia, kuten alussa väitetään?
Muutenkin olisin kaivannut jotain perusteluja enemmän miksi nuo synteettiset on turvallisia. Joku nimi tai toimija ja viittaus.
Linkkaan samaan yhteyteen Martin Paasin tekemän vastaavan kirjoituksen. Paasi on varsin avoimesti läpinäkyvästi kertonut on riippuvuudet ja osaamisensa. Siinä loppuyhteenvetona seuraava: “Fyysisissä ja synteettisissä rahastoissa on molemmissa puolensa. Entisen swap-pohjaisen hedgerahaston salkunhoitajana en näe, että synteettisen indeksirahaston edut riittäisivät hyvittämään synteettisyyden mukana seuraavia haittoja. Läpinäkyvyys ja yksinkertaisuus ovat pitkäjänteisessä säästämisessä sen verran tärkeitä ominaisuuksia.”
