Onko suositella Nordnetista löytyviä pitemmän pään korkorahastoja?
ETF:t tuttuja, ja niitä on jo, mutta nyt hakusessa jotain pitkän koron rahastoja
Tarkottiko kuitenkin sitä kun sitten joskus monen kymmenen vuoden päästä myy? Jotta haluaa pitää saman allokaatioprosentin jokaisessa eri ETF:ssä, niin silloinhan toki täytyisi myydä kaikkia omistamiaan ETF:iä.
Sama projekti appiukon kanssa, joka on muhituttanut rahojaan pankkitileillä koko ikänsä. OP-maailmaan alkupotiksi 30% heti koko läjästä ja loput kk-ohjelmalla seuraavan 3 vuoden ajalle jaettuna.
5 tykkäystä
Laitoin vähän kyselyä jo tästä, mutta ajattelin, että täältä saa hyviä ideoita. Yritin tässä selvittää sivuja taaksepäin, että millä euromäärällä kannattaisi vaihtaa indeksistä ETF vai kannattaako? Tuo Exceli (ETF vs indeksi) säästöistä selvensi asiaa jonkun verran Itsellä positiivinen tilanne, jossa palkasta tuntuu jäävän enemmän käteen mitä viime vuonna. Käyttötili tuntuu “paisuvan” ja nyt tilanne, että liikutaan jo 5 numeroisissa luvuissa (ei paljon, mutta kuitenkin).
Mulla menee kuukausittain OP maailma Indeksi A:han 200 euroa ja Nordnettiin toiset 200 indeksirahastoon(sp500). Olen ajatellut kämpän ostoa (ei ASP mahdollisuutta), mutta taitaa mennä syksylle/ensi vuoden puolelle. Ajattelin, että säästettävä yhteissumma voisi tällä hetkellä olla jotain 1000 luokkaa, jos alkaisin pikkuhiljaa pienentämään tilivaroja tai sitten toinen vaihtoehto, jossa pienennän kerralla esim. 10000. Hajautuksen takia suosisin ehkä 1000e kunnes tilivarat on vähän pienemmät ja voin muuttaa sen esim 600e.
Kysymyksenä siis
-mihin kannattaisi laittaa rahat n.600e/kk keskimäärin? Haluan laittaa rahat ja unohtaa/nostaa tarvittaessa asunnon oston yhteydessä, tähän voi kestää vuosi tai enemmän
-kannattaako minun laittaa vaikka 10 000 summasta suoraan 6000 vai kannattaako näitä vähän hajauttaa eli aloittaa isolla kk summalla ja pienentää tulevaisuudessa?
- oletettavasti minun pitää tulevaisuudessa jotain määriä nostaa säästötililtä, jos asunnon ostaminen tulee ajankohtaiseksi
Täällä ei saa antaa sijoitussuosituksia. Tee omat laskelmat ja riskiarviot, niiden perusteella sitten valitset mihin laitat rahasi.
Riippuu siitä kumman puolesta otat kantaa; jos ajattelet sijoituskohteen arvon nousevan, kannattaa laittaa kaikki kerralla kiinni, jos taas laskevan tai haluat vähentää riskiä siitä, että arviosi noususta onkin väärin, kannattaa sijoittaa vähitellen.
4 tykkäystä
This paper aims to compare dollar-cost averaging (DCA) to lump sum investing (LSI) through time for six stock markets. We will examine average historical outcomes, the worst LSI outcomes, historical bear markets, and historically expensive markets. Neither this analysis nor its broad findings are new. A 1979 paper in the Journal of Financial and Quantitative Analysis by George Constantinides, A Note on the Suboptimality of Dollar-Cost Averaging as an Investment Policy, regards DCA as suboptimal through two propositions. A 2012 paper from Vanguard, Dollar-cost averaging just means taking risk later, found that LSI beats DCA about two-thirds of the time in the United States, the United Kingdom, and Australia.
7 tykkäystä
Tuon lisäksi on tietysti mietittävä ollaanko just nyt siinä 2/3 vai 1/3 aikaikkunassa.
1 tykkäys
Sitähän ei voi toki tietää. Joku kompromissi voisi olla laittaa iso kertaerä, tyyliin 50% eka ja jaksottaa loput vaikka tasan vuoden ajalle tms.
Kannattaa harkita jotain korkotuotetta lopuille etteivät homehdu inflaation armoilla 3 vuotta. Tasoittaa myös tuottoprofiilia niin sitoittaa sijoittamiseen kuin osingot konsanaan.
2 tykkäystä
Tiedättekö onko Suomessa ostettavissa vapaaseen kassavirtaan panostavia etf:iä kuten esim. COWS tai VFLO?
1 tykkäys
"Hei,
Lähestyn teitä kaikkien suomalaisten passiivisten indeksisijoittajien puolesta.
Olisi erittäin tärkeää saada ETF-kuukausisäästöön koko maailman osakemarkkinat kattava vaihtoehto, sillä sellaista ei vielä mikään suomalainen palveluntarjoaja tarjoa automatisoituna säästökohteena.
Mikään Nordnetin tällä hetkellä tarjolla olevista kuukausisäästökohteista ei kata kaiken kokoisia julkisia osakkeita koko maailmassa. Tämä on passiivisen indeksisijoittajan salkun ydin. Tällä hetkellä me joudumme koota tuollaisen rahaston useasta eri ETF:stä, mikä vaikeuttaa sijoittamista.
Olette tuoneet SPDR varainhoitotalolta kaksi pieniin arvoyhtiöihin sijoittavaa ETF:ää kuukausisäästöön. Näin ollen otaksun mahdolliseksi tuoda myös SPDR:n kaiken kattavan rahaston kuukausisäästöön. Se on tällä hetkellä halvin ns. “osta kaikki ja unohda” vaihtoehto.
Kyseinen ETF on:
ISIN: IE00B3YLTY66
TICKER: SPYI
NIMI: SPDR MSCI ACWI IMI"
21 tykkäystä
Joo, itseasiassa funtsin tuota Seligsonin Pharos -varainhoitorahastoa, mistä voisi siirtää muutaman kerran vuodessa varoja tuohon OP-maailmaan.
Ehkä siellä osuuspankissakin voisi olla joku järkevä lyhytaikaisparkki pääomalle, en ole selannut niiden antia enempää.
Kyllä kuukausisäästössä on jo ACWI-indeksi: iShares MSCI ACWI UCITS ETF USD (Acc)
Edit tästä puuttuu kyllä small cap joka taitaa sisältyä ehdottamaasi IMIä seuraavaan
3 tykkäystä
Hei, osaako joku sanoa mikä ero on Nordea: Nordea maailma passiivinen I kasvu ja Nordea maailma passiivinen B kasvu erolla? Ja muutenkin onko muilla kokemuksia Nordea passiiviisista rahastoista. Onko peruskauraa?
Tekisi mieli sanoa, että itse ohittaisin nämä jo ihan sillä perusteella, että ainakaan minulle Nordean avaintietoasiakirjoja 5 minuuttia lukemalla ei aukene mikä näiden Nordean eri MSCI Worldia seuraavien rahastojen varienttien ero oikerin on. Minkä tahansa tavallisen ison ETF:n PRIIP KID on helppolukuisempi ja TER alhaisempi.
Nuo I-sarjat ovat muistaakseni institutionaalisille sijoittajille minimimerkintänsä puolesta: se on helposti miljoona tai kymmenen miljoonaa.
Jos ei välitä lähteä oman pankin ulkopuolelle ja haluaa yksinkertaisen ja helpon ratkaisun, niin kyllä tuo ihan ok rahasto on. ETF:iä ostamalla saat tietysti pitkällä tähtäimellä paremman tuotto-odotuksen alhaisempien kulujen muodossa. Mutta rahaston helppoutta on vaikea voittaa.
Nordeasta saat myös hieman edullisempaa Storebrand Global All Countries -rahastoa, jota itse ehkä suosisin.
2 tykkäystä
Itselleni take away tuosta tutkimuksesta oli, että kannattaa laittaa rahat könttäsummana markkinalle, koska se on 2/3 todennäköisyydellä järkevin ratkaisu.
Ei tuossa sen kummempia kannata alkaa mietiskelemään.
2 tykkäystä
Datapisteet tutkimuksessa olivat kuukauden välein, ja 2/3 vs 1/3 historiallinen toteutuma 10 vuoden aikajänteellä, peräkkäiset kuukaudet eivät tietenkään ole toisistaan riippumattomia 2/3 vs 1/3 todennäköisyyksiä. Toki tutkimuksessa oli muutakin asiaa, kannattaa se paperi jokaisen aiheesta kiinnostuneen lukaista. Alkuperäisen kysyjän sijoitusaika oli “vuosi tai enemmän” (kuinka pitkäksi kukakin tuota sitten tulkitsee), varsinkin yhden vuoden sisään siinä ihan selvästi ottaa näkemystä suht. lyhyen ajan (vrt. yleisesti rahastojen pitoajat) kurssikehityksestä.
Enkä tällä siis ota kantaa siihen ovatko kurssit menossa mihin suuntaan.
Ja toki psykologinen puoli on iso asia, jos vuositasolla ero ajallinen hajautus vs. kertasijoitus on 0,38% ja tuon takia saa haukkoa henkeä mahdollisen äkkilaskun tullessa, voi olla parempi hajauttaa ajallisesti vaikka könttäsijotus olisikin todnäk. parempi vaihtoehto.
1 tykkäys
Mites muut sijoittajat näkevät kasvavat taloudet, kuten Intian tai Vietnamin. Ajattelin, jos Nordnetistä löytyisi joku hyvä rahasto, jolla pääsisi näihin kiinni. Intiaan näytti sijoittavan ainakin jokunen rahasto. Kenelläkään rahaa kiinni näissä?
1 tykkäys