Tässä on juttua siitä, miten Vietnam nousi tammikuussa Yhdysvaltojen suurimmaksi kauppataseen ylijäämämaaksi ohi mm. Meksikon ja Kiinan.
Viennin kasvu Yhdysvaltoihin oli voimakasta, samalla koska Kiinan suorat toimitukset vähenivät. Tätä kehitystä nopeuttivat Kiinaan kohdistetut tullit, mutta toisaalta samalla Yhdysvallat epäilee Vietnamin toimivan kiinalaistuotteiden kauttakulkumaana.
Tässä on PYN Eliten uusin sijoittajakirje 
Persianlahden tilanne on erityisen vakava Aasian talouksille, sillä ne tuovat valtaosan tarvitsemastaan raakaöljystä Lähi-idästä. Uskomme poliittisen paineen johtavan siihen, että USA:n ja Israelin hyökkäys Irania vastaan ei kestä useita kuukausia.
Vietnamin talouden näkymät ovat hyvät, ja tämän mukaisesti odotamme vahvaa tuloskasvua PYN Eliten salkun yhtiöiltä. Olemme pyrkineet hyödyntämään sodan aikana heiluneita osakekursseja, ja osto- ja myyntitoimeksiannoin olemme päässeet muuttelemaan salkun painotuksia.
Näemme Vietnamin markkinan houkuttelevana lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Petri Deryng kävi @Juha_Kinnunen haastattelussa viime viikon perjantaina! 
Citin mukaan Vietnamin talouskasvu pysyy vakaana tänä vuonna vahvan kotimaisen kysynnän ja investointien ansiosta. Suurimpana riskinä nähdään geopolitiikan aiheuttama energian hinnan nousu, joka kiihdyttää inflaatiota ja nostaa myös tietysti tuotantokustannuksia erityisesti teollisuudessa.
Kallis tuontienergia ja vahva dollari painavat paikallista valuuttaa, niin dongin arvon odotetaan kuitenkin laskevan vain maltillisesti. Citi aikookin vahvistaa asemaansa Vietnamissa auttamalla yrityksiä suojautumaan näiltä tutuilta maailmanmarkkinoiden riskeiltä ja epävarmuudelta.
Higher fuel costs can increase input prices across multiple sectors, including mining, chemicals, fertilizers, plastics, and construction materials. In some industries, fuel accounts for a significant share of intermediate inputs, making them particularly sensitive to price changes.
As a result, inflation could rise in the near term. Citi expects Vietnam’s inflation, which stood at around 3.4% year-on-year in February, to approach 4% in the coming months if global energy prices remain elevated.
Vietnamin talouskasvu hidastui tämän vuoden ekalla kvartaalilla Lähi-idän konfliktin nostettua energian hintoja ja inflaatiota.
Bruttokansantuote kasvoi 7,83 prosenttia, mutta hallituksen kymmenen prosentin tavoite on vaarantunut. Polttoaineiden kallistuminen käänsi kauppataseen alijäämäiseksi, mutta sitten taas suuret ulkomaiset investoinnit ja maan hallituksen tukitoimet tuovat uskoa tulevaan kasvuun.
Vietnam’s struggle highlights the vulnerability of “frontier” manufacturing hubs to energy-driven supply chain disruptions. Investors are closely monitoring whether Hanoi’s efforts to subsidize energy and diversify oil sources can stabilize margins for the country’s massive electronics and textile export sectors before the high-demand second half of the year.
Kova BKT-kasvu ei automaattisesti tarkoita kovaa pörssituottoa
Kommunistisissa tai vahvasti valtion ohjaamissa talouksissa voidaan tehdä pitkäänkin kovaa kasvua ohjaamalla luottoa, rakentamista, infrastruktuuria, vientiä ja ulkomaisia investointeja haluttuihin sektoreihin. Se näkyy tuotannossa, työllisyydessä ja BKT:ssa, mutta ei välttämättä listattujen yhtiöiden tuloksissa tai vähemmistöosakkaiden tuotoissa.
Vietnamissa iso osa kasvusta nojaa ulkomaisiin investointeihin ja ulkomaisten yhtiöiden tuotantoon. Maa hyötyy siitä makrotasolla, mutta kaikki arvonluonti ei jää vietnamilaisiin pörssiyhtiöihin. Lisäksi pörssi-indeksi ei ole sama asia kuin koko talous. Jos indeksi on painottunut pankkeihin, kiinteistöihin ja poliittisesti tärkeisiin konserneihin, markkina voi laahata vaikka vienti vetäisi täysillä.
Sitten päälle vielä frontier-markkinoiden perusongelmat: heikompi hallinnointi, poliittinen ohjaus, ulkomaisten sijoittajien rajoitukset, markkinan kapeus ja korruptio. Juuri korruptio ja hyvä veli -verkostot syövät luottamusta, koska pääoma ei ohjaudu välttämättä tehokkaimmille toimijoille vaan niille, joilla on oikeat suhteet. Silloin sijoittaja vaatii korkeamman riskipreemion, eikä markkina saa samanlaisia arvostuksia kuin avoimemmissa ja läpinäkyvämmissä talouksissa.
Sama ilmiö nähtiin pitkään myös Kiinassa. Talous kasvoi hurjaa vauhtia, mutta osakemarkkina ei ollut mikään puhdas peili tälle kasvulle, koska järjestelmä optimoi muutakin kuin osakkeenomistajan tuottoa: vakautta, työllisyyttä, strategisia toimialoja ja valtion omia tavoitteita.
Eli lyhyesti: Vietnam voi kasvaa nopeasti ilman että Vietnamin pörssi on automaattisesti loistava sijoitus. Talouskasvu voi olla enemmän järjestelmälle hyvää kuin osakkeenomistajalle hyvää.
Ja ehkä se isoin kysymys on tämä: kumpi toimii pitkässä juoksussa paremmin: avoin markkinatalous, vahva omistajansuoja ja läpinäkyvät pelisäännöt, vai valtiojohtoinen malli, joka pystyy tekemään nopeaa kasvua mutta jossa valta, suhteet ja poliittiset tavoitteet menevät usein markkinan edelle?
Vietnamin pörssi nousi alla olevan jutun mukaan, koska FTSE Russell vahvisti maan siirtyvän kehittyvien markkinoiden luokkaan myöhemmin tänä vuonna.
Päätös voinee tuoda miljardeja sijoittajien masseja ja vahvistaa markkinoiden asemaa. Luonnollisesti nousutunnelmaa tuki myös Yhdysvaltojen ja Iranin kahden viikon tulitauko.
“This marks a major milestone for the market after nearly a decade on the watchlist, supported by key structural improvements such as the global broker mechanism, 2024 non-prefunding mechanism and the formalization of failed-trade handling,” said Tyler Manh Dung Nguyen, chief market strategist at Ho Chi Minh City Securities.
Maaliskuun rahastokatsaus on julkaistu! 
Alla olevassa tviitissä nostetaan esille, että Vietnam on kasvattanut reippaasti vientiään Yhdysvaltoihin.
Vietnam on hyötynyt siitä, että Yhdysvallat on pyrkinyt pois Kiina-riippuvuuden vähentämisestä ja noussut strategiseksi elektroniikan viejäksi Yhdysvaltoihin, mikä on auttanut siitä, että Vietnam ei ole enää pelkkä halpatehdas, vaan siitä on tullut strategisesti tärkeä toimija esimerkiksi elektroniikan ja koneiden valmistuksessa. Myös ilmeisesti Kiinan ja Yhdysvaltojen nykypäivän kinastelutkin ovat auttaneet tässä.
Tviitissä on vähän tarkemmin asiasta ja käppyrääkin.
https://x.com/World_Data_A/status/2042867640993992944
Koko keskusteluketjua en ole lukenut, mutta viimeisen 6 kk osalta en löytänyt keskustelua aiheesta Non-Market Economy (NME).
Miten suureksi arvioitte riskin, että USA ottaa Vietnamin supertullien ja sotilaallisen uhan kohteeksi heti loppuvuodesta, kun on ensin touhunnut kiireellisempiä juttuja, kuten esim. livahtanut häntä koipien välissä Hormuzin lahdelta ja jättänyt jälkityöt muille, vallannut Grönlannin ja pommittanut Kuuban kivikaudelle?
Jenkeillä on lista 14 ei-markkinatalousmaasta ja Vietnam on yksi niistä. Seura ei ole kovin mairitteleva: Angola, Armenia, Azerbaidžan, Valko-Venäjä, Kiina, Georgia, Kirgisia, Laos, Moldova ja ite pääpiru Venäjä (status palautettiin NME:ksi vuonna 2022) sekä Tadžikistan.
Googlen tekoäly kertoo, että:
"Yhdysvallat luokittelee Vietnamin edelleen markkinatalouden ulkopuoliseksi maaksi (Non-Market Economy, NME). Huhtikuussa 2026 tilanne on ennallaan, vaikka Vietnam on tehnyt laajoja uudistuksia ja on strategisesti tärkeä kumppani Yhdysvalloille. - -
Yhdysvaltain kauppaministeriö vahvisti elokuussa 2024, että se ei myönnä Vietnamille markkinatalousstatusta. Ratkaisu perustui kuuteen lakisääteiseen tekijään, joissa ministeriö näki yhä merkittäviä puutteita:
Statuksen säilyminen tarkoittaa, että vietnamilaisiin tuotteisiin sovelletaan edelleen mahdollisesti korkeampia tullimaksuja:
Vietnamin hallitus on ilmaissut pettymyksensä ja pitää päätöstä epäreiluna, vedoten siihen, että jo 72 muuta maata (mukaan lukien Japani ja Kanada) tunnustavat sen markkinataloudeksi. Maa aikoo jatkaa työtä statuksen muuttamiseksi osana maiden välistä kattavaa strategista kumppanuutta."
Että semmosta.
Sotilaallisen intervention vaara Yhdysvaltojen taholta on jokseenkin nolla. Mikä sellaisen tavoitekaan olisi. Mitään vaikutusvaltaista ”Israelia” tai ”kotimaista kuubalaisyhteisöä”, joka lobbaisi / manipuloisi interventioon, ei Vietnamin kohdalla ole. Eikä Vietnam ole omalla takapihalla Trumpin näkökulmasta.
Sen sijaan Kiinan kanssa Vietnamilla, kuten myös esim. Filippiineillä, on konfliktin siementä olemassa johtuen mm. Kiinan laajoista alueellisista vaatimuksista Vietnamin edustan merialueilla.
Tullien kohdalla Vietnam voi kyllä kohdata uusiakin ongelmia USA:n kanssa, massiivisesta kauppaylijäämästään johtuen.
Vielähän tuolla näyttäisi olevan harmaita saaria Trumplandian tarpeisiin. 
Kiinan todellisista vaatimuksista en löytänyt karttaa. Hupaisa juttu löytyi kuitenkin sitä etsiessä. Vietnam kielsi vuoden 2023 Barbie-elokuvan tämän kartan takia:
Lähde: Map of the Week: The Film Industry's Nine Dash Line Problem
Vähän hankala kartta purjehtimiseen tämä Barbien kartta. Lähde: sama.
Ps. On muuten yllättävän hyvä elokuva, joka edustaa sitä vanhaa hyvää elokuvien amerikkalaisuutta, joka perustui hyvyyteen ja rehellisyyteen. Sitä Amerikkaahan ei enää ole, ei ainakaan USA:ssa.
Kyllähän tuo Barbie-kartta jotakuinkin kuvaa Kiinan vaatimusta, joka siis ulottuu aivan Borneon saaren eli siellä olevien Malesian alueiden ja Brunein edustalle.
Japanin pääministeri Sanae Takaichi on Hanoissa tapaamassa Vietnamin johtoa ja tavoitteena on jutun mukaan piristää maiden talous- ja turvallisuusyhteistyötä.
Asialistalla ovat mm. energia, teknologia, kriittiset mineraalit ja alueellinen vakaus. Taustalla painaa erityisesti japanilaisten uusien investointien raju lasku Vietnamissa, vaikka maiden välinen kauppa on toisaalta sitten taas kasvanut.
Takaichin odotetaan nostavan esiin myös japanilaisyritysten huolia, kuten esim. maksuviiveitä ja hankkeiden byrokratiaa.
Kiva huomata, että artikkelissa viitataan Japanin ja Vietnamin jo vuonna 2023 solmimaan “Vapaa ja avoin Indo-Pasific -ohjelmaan”, jonka tavoite on alueellinen stabiliteetti. Tekoäly kertoi, että mukana ovat “Japan, USA, India, Australia and with ASEAN, European, and Pacific Island nations”.
Investing.com: "Beyond economic negotiations, Takaichi’s itinerary includes meetings with Vietnamese counterpart Le Minh Hung and a scheduled address at Vietnam National University.
The speech is expected to focus on the evolution of Japan’s “Free and Open Indo-Pacific” strategy, emphasizing regional stability".
Myös Yle raportoi asiasta lähteenään Reuters.
Somessa pyörii Japanin pääministerin kommentti, että käytyään vastikään Trumpin vieraana, hän ei tule enää ikinä astumaan USA:n maaperälle loukattavaksi. Aika kova lausunto korkeimman tason globaalin diplomatian toimijalta erityisesti huomioiden, että Japanin kulttuurissa kohteliaisuus on arvo sinänsä.
Oliko tuo USA:n vierailun sanailuun liittyvä kommentti muuten ihan vain tekoälyllä tehty deep fake -kommentti? Muistelisin, että sellaiseksi se jossain tuomittiin, ja jostain syystä tuntuu, että se olisi saanut varsinaisessa perinteisessä mediassa uutishuomoita, jos olisi aito.
Japanin pääministerihän on valinnut tähän asti johdonmukaisesti hyvin Trumpistisen linjan.
Mutta siis erinomaista, että yhteistyö Vietnamin kanssa sujuu häneltä joka tapauksessa.
Juuri siksi on tärkeää kertoa lähde, kuten tein. Jokainen sitten arvioi, miten luotettava lähde on. Somea ei yleisesti pidetä kovinkaan luotettavana lähteenä.
Juurikkia ei Japanin tai Vietnaminkaan asiat ole isommin kiinnostanut, joten esim. kyseessä olevan videon todistusarvo on asia, josta kannattaa käydä keskustelua.
Ikävin puoli tekoälyajassa on, että myös kaikkien aitojen videoiden todistusarvo on niin helppo kyseenalaistaa. Ihan niin kuin Trump kyseenalaistaa kaiken median fake news -sloganillaan.
Tiedoksi, että suurimmat kamera- ja videolaitefirmat ovat jo käyneet vastaiskuun ja luoneet tallennusformaatin, joka paljastaa kaikki muokkaukset. Siitä oli artikkeli Digi Kuva -lehdessä. Eti ite.
Huhtikuun rahastokatsaus on julkaistu! 
Alla olevassa jutussa kerrotaan, että Vietnamin taloudella menee ihan hyvin; kasvu jatkuu reippaasti, kauppa käy vilkkaana, vähittäismyynti vetää ja lisäksi ulkomaiset investoinnit lisääntyvät.
Tuonti kasvaa vientiä nopeammin, koska maahan ostetaan mm. koneita ja tuotantotarvikkeita. Tietysti energia kuitenkin nostaa inflaatiopainetta.
Vietnam’s economy recorded GDP growth of 7.83% in the first quarter of 2026. Trade activity showed exports rising 19.7% and imports increasing 28.7% year-on-year over the first four months of 2026, resulting in a trade deficit driven by machinery and intermediate goods imports.
https://za.investing.com/news/stock-market-news/vietnam-posts-783-gdp-growth-in-q1-2026-93CH-4298645
Oliko joku eilen Pyn-sijoittajaillassa? Olis kiva kuulla tunnelmia ja erityisesti kuulijoiden omia havaintoja. Tallenne kai julkaistaan tilaisuudesta myös.
